Vihreät, RKP, Kristillisdemokraatit ja Vasemmistoliitto haluavat eroon kuntauudistuksen tiukasta aikataulusta. Aikataulua tärkeämpää on se, että uusista kunnista tulee toimivia.

Kokoomuslainen kuntaministeri Henna Virkkunen piti aiemmin takarajana vuotta 2015, mutta viime viikolla hän tulkitsi kaikkien kuntien olevan valmiita viimeistään 2017. Myös SDP on väljemmän aikataulun kannalla.

Hallitus perkaa kuntien mielipiteet uudistuksesta ja lyö niiden perusteella lukkoon, miten uudet kunnat piirretään.

Pienemmissä hallituspuolueita työmaata kuvaillaan suureksi: samaan karttaan pitäisi sulloa uudet sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kuntarajat, eikä yhteisiä periaatteita ole vielä löytynyt. Sopua ei ole myöskään siitä, minkä kokoinen selvitysmiesarmeija kuntiin lähetetään liitoksia sorvaamaan - tai tarvitaanko selvitysmiehiä yleensä.

Tulevasta kuntien määrästä arviot vaihtelevat hallituksen sisällä 70:stä 200:aan.

Anna-Maja Henriksson ( r.) haluaa joustoa aikatauluun ja kuntia sen verran, että ne varmasti toimivat. Kuntia hän vetoaa suhtautumaan avoimesti.

- Olen sanonut kotiseudullani, että aina pitää tietää, mihin sanotaan ei. Ja on vaikea tietää, ennen kuin on selvitetty, Henriksson esittää.

Paavo Arhinmäen  ( Vas.) mielestä kuntien pitää olla niin isoja, että ne pystyvät itse tuottamaan palvelunsa. Lähidemokratian pitää toimia. 

- Kun on linjattu, että pakolla ei toimita, ja kunnat pitää saada mukaan, niin kyllähän aikataulussa pitää sitten olla joustoa, Arhinmäki sanoo.

Päivi Räsänen ( kd. ) on huolissaan siitä, että terveydenhuollosta päätetään tällä hetkellä kuntayhtymissä, joiden päättäjiä kuntalaiset eivät suoraan voi valita. Siksi kuntauudistus on enemmän kuin tarpeen.

"Meillä 80 prosentissa kunnista ei enää päätetä perusterveydenhuollosta, vaan se on viety kuntayhtymien päätöksentekoon. Tähän demokratiavajeeseen meidän täytyy saada ratkaisu ", vaatii Räsänen.

- Ei tää mee niin, että hallitus päättää yhdessä kokouksessa, että näin kuntakartta piirretään uusiksi, Niinistö toteaa.