VIIKON SITAATTI

Viikko 44:
"Hannu M puhuu asiaa. Kaikki vanhat kääkät pois päättämästä" (Y-K 30.10.12).
- Näin oli Hannu Mikkilä (kesk.) näköjään populistina puhunut vaalien alla, vaikka nimenomaan Nurmeksen kepuehdokkaissa taisi olla näitä "vanhoja kääkkiä" eniten. Aloittaisi Hannu Mikkilä omien piiristä tuon puhdistustyön, jos pelkkää ikärasismia haluaa jossakin harjoittaa.

25.4.2012

Nurmesta ja Valtimoa ajetaan kiireellä kuntaliitokseen, vaikka Suomen hallitus lipsuu jo kuntauudistusaikataulustakin

Hallitus ei aja, eikä pysty ajamaan kuntauudistusta ja pakkoliitoksia pakolla. Kuntien itsemääräämisoikeus on lainsäädännöllä turvattu, ja myös kansalaisten palvelut. Myös niiden rahoitus on turvattu. Niin on ollut edellisten hallitusten aikana ja niin on nytkin. Siitä huolimatta Nurmeksessa ja Valtimolla erityisesti keskustalaiset luottamushenkilöt ja johtavat virkamiehet ajavat nopeaa kuntaliitosta kuin "sutta puuhun". Vaikka tiedossa on, että hanke on susi erityisesti Valtimon alueen kuntapalvelujen ja kehittämisen turvaamisen osalta. Siirtymäajan jälkeen alkaisi väistämätön alasajo ja vetovoimansa Valtimo menettäisi heti. Kuntaliitoksen tuloksena on alueen näivettyminen, palvelujen heikkeneminen ja asukkaiden voimakas väheneminen, veroprosentin ja kuntamaksujen välittömän nousun lisäksi. Nurmeksella tälle liitokselle on omat, hyvin itsekkäät tavoitteet, tavoitteena turvata vain arvoasema ja vaikutusvalta kuntakentässä, virka- ja luottamushenkilöjohtajien asema, sekä jatkaa matkailuharrastelunsa pyörittämistä verorahoilla. Syömällä matkailualan yrittäjiltä toimintamahdollisuuksia, opetusministeriön tuella tarjotaan mm. ateria- ja majoituspalveluja nuorisokeskustoiminnan varjolla. Säästöjä Nurmeksen kaavan mukaan ei tulla tekemään muualta kuin asukkaiden palveluja karsimalla koko alueella ja päätösvaltaa keskittämällä, myös mahdollisen kuntaliitoksen jälkeen. Ja näitä kuntaliitoshankkeita, niin laajempaa Pielisen Karjalan kuntaliitosta muka 'Pielisen kaupunkina' kuin tätä Nurmeksen ja Valtimon kuntaliitosta on erityisesti hehkuttanut maakunnan lehtikonserni Karjalainen ja sen paikallislehti Ylä-Karjala, oma ketunhäntä kainalossa oman asemansa vahvistamiseksi.


Yle-uutiset 25.4.2012:
Hallitus lipsuu kuntauudistusaikataulusta

Vuosi 2015 ei ole enää ehdoton takaraja. Hallituksen pienille puolueille kuntien lukumäärällä ei ole väliä.


Kartta.
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Vihreät, RKP, Kristillisdemokraatit ja Vasemmistoliitto haluavat eroon kuntauudistuksen tiukasta aikataulusta. Aikataulua tärkeämpää on se, että uusista kunnista tulee toimivia.

Kokoomuslainen kuntaministeri Henna Virkkunen piti aiemmin takarajana vuotta 2015, mutta viime viikolla hän tulkitsi kaikkien kuntien olevan valmiita viimeistään 2017. Myös SDP on väljemmän aikataulun kannalla.

Hallitus perkaa kuntien mielipiteet uudistuksesta ja lyö niiden perusteella lukkoon, miten uudet kunnat piirretään.

Pienemmissä hallituspuolueita työmaata kuvaillaan suureksi: samaan karttaan pitäisi sulloa uudet sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kuntarajat, eikä yhteisiä periaatteita ole vielä löytynyt. Sopua ei ole myöskään siitä, minkä kokoinen selvitysmiesarmeija kuntiin lähetetään liitoksia sorvaamaan - tai tarvitaanko selvitysmiehiä yleensä.

Tulevasta kuntien määrästä arviot vaihtelevat hallituksen sisällä 70:stä 200:aan.

Anna-Maja Henriksson ( r.) haluaa joustoa aikatauluun ja kuntia sen verran, että ne varmasti toimivat. Kuntia hän vetoaa suhtautumaan avoimesti.

- Olen sanonut kotiseudullani, että aina pitää tietää, mihin sanotaan ei. Ja on vaikea tietää, ennen kuin on selvitetty, Henriksson esittää.

Paavo Arhinmäen  ( Vas.) mielestä kuntien pitää olla niin isoja, että ne pystyvät itse tuottamaan palvelunsa. Lähidemokratian pitää toimia. 

- Kun on linjattu, että pakolla ei toimita, ja kunnat pitää saada mukaan, niin kyllähän aikataulussa pitää sitten olla joustoa, Arhinmäki sanoo.

Päivi Räsänen ( kd. ) on huolissaan siitä, että terveydenhuollosta päätetään tällä hetkellä kuntayhtymissä, joiden päättäjiä kuntalaiset eivät suoraan voi valita. Siksi kuntauudistus on enemmän kuin tarpeen.

"Meillä 80 prosentissa kunnista ei enää päätetä perusterveydenhuollosta, vaan se on viety kuntayhtymien päätöksentekoon. Tähän demokratiavajeeseen meidän täytyy saada ratkaisu ", vaatii Räsänen.


Ville Niinistö ( Vihr.) haluaa, että kunnista tulisi nykyistä suurempia, mutta niiden sisällä olisi pitäjiä, joissa asukkaat pääsisivät päättämään oman alueensa asioista. Myös kuntauudistuksen valmistelua pitää jatkaa yhdessä kuntien kanssa.

- Ei tää mee niin, että hallitus päättää yhdessä kokouksessa, että näin kuntakartta piirretään uusiksi, Niinistö toteaa.

  • Maria Stenroos