VIIKON SITAATTI

Viikko 44:
"Hannu M puhuu asiaa. Kaikki vanhat kääkät pois päättämästä" (Y-K 30.10.12).
- Näin oli Hannu Mikkilä (kesk.) näköjään populistina puhunut vaalien alla, vaikka nimenomaan Nurmeksen kepuehdokkaissa taisi olla näitä "vanhoja kääkkiä" eniten. Aloittaisi Hannu Mikkilä omien piiristä tuon puhdistustyön, jos pelkkää ikärasismia haluaa jossakin harjoittaa.

16.10.2012

Maakuntaliiton Seppo Tiainen ruokkii vähennysten karsimista pienituloisilta, eipä veropohjan laajentamista?

Nurmes kauppaa itseään kuin vanha huora unelmissaan, paikat rempallaan ei kelpaa kenellekään

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen on todennut, että kaikki kuntien talousvaikeudet saataisiin kuntoon, jos kunnat nostaisivat seuraavan kolmen vuoden aikana tuloveroprosenttiaan 0,25 prosenttia vuodessa. Eli kaikkiaan 0,75 prosenttia. Silti Pohjois-Karjalassa, maakuntalehti Karjalaisessa ja sen Ylä-Karjalassa syötetään ihmisille aivan muuta laajemmissa jutuissa.

Molemmat em. lehdet syöttävät lukijoilleen paskaa maakuntaliiton kuntakehityspäällikkö Seppo Tiaisen ruokkimana. Kuntakehityspäällikkö korostaa (Karjalainen 10.10.12, Pekka Puustinen, entisen kepulaisen Karjalan Maan päätoimittaja), että "kunnan veroprosentin pitäisi edes jollakin tavalla kuvata sen talouden tilaa, nyt veroprosentin ja efektiivisen veroasteen erotus on aivan liian suuri ja vääristää kokonaiskuvaa".

Niin Tiainen kuin Puustinenkin voisivat miettiä, mitä ovat esimerkiksi maanviljelijöiden vähennysten ja erilaisten helpotusten osuus kunnallisverotuksessa, kiinteistö- ja polltoaineverotuksesta lähtien? Kuinka niillä saataisiin kuntataloutta kuntoon, kyllä muutkin yrittäjät maksavat veroja? Erikseen on vielä tuet, satoi tai paistoi.

Tiaisen mukaan "kunnallisverosta tehtäviä vähennyksiä ei saisi enää ainakaan lisätä, hän evästää". Selityksenä efektiivisen veroasteen laskulle Tiainen pitää sitä, että "pienituloisten ostovoimaa lisättiin korottamalla kuntaverosta tehtäviä vähennyksiä myös tämän vuoden verotuksessa, kun vähennykset painottuvat mataliin tuloluokkiin, heijastuu se heti Pohjois-Karjalan alhaisen tulotason kuntien verokertymään".

Tämän Tiaisen mukaan ratkaisu on siis, että pienituloisten palkansaajille ei pitäisi antaa kuntaverosta tehtäviä vähennyksiä. Mihin hän tällä pyrkii? Miksi hän ei esitä veropohjan laajentamista, niin, että rikkaammat joutuisivat maksamaan enemmän kuin nyt tulojensa mukaan. Miksi Tiainen esittää, että pienituloisille ei pitäisi antaa enää lisää vähennyksiä, ja hänen ajattelutavan mukaan niitä pitäisi varmaan jo leikata.

Toinen vaihtoehto on kerätä veroja enemmän suurituloisilta, ja miksi he tarvitsevat vähennyksiä? Miksi sitä ei esitetä? Ja miksi ei esitetä veropohjan laajentamista niin, että esimerkiksi kunnallisissa maksuissa, kuten kiinteistöveroissa sekä vesi- ja sähkömaksuissa rikkaat maksaisivat enemmän, eli tulotason ja tuloverotusta kiertävien kohdalla pääomatulojen mukaan. Veropohjan laajentaminen ja kohdentaminen paremmin progressiivisesti varallisuuden mukaan korjaisi monen kunnan talousongelmat myös Pohjois-Karjalassa.

Maakuntaliiton Seppo Tiainenkin toteaa, että Pohjois-Karjala koostuu alhaisen tulotason kunnista, eli suurin osa asukkaista on pienipalkkaisia. Silti Tiainen haluaisi poistaa heiltä erilaisia kunnallisia vähennyksiä, jotka antavat hiukan leivänpäällistä. Näköjään heiltä halutaan viedä pois jo leipäkin.

Valtimolaisten pelottelu jatkuu

Samaa paskan syöttämistä ja valtimolaisten pelottelua jatkaa Ylä-Karjalan päätoimittaja Pertti Meriläinen 9.10.12. Hän luettelee näitä samoja Seppo Tiaisen madonlukuja erityisesti valtimolaisille, todeten mm. että "Pohjois-Karjalan kunnilla on vuosina 2012-15 yhteensä kolmen tuloveroprosentin paine", "pelkästään ikääntymisestä johtuva sosiaali- ja terveysmenojen kasvu merkitsee puolen vuoden tuloveroprosentin painetta menoihin vuosittain".

Pari päivää myöhemmin mm. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen totesi 11.10.12 MTV3:n uutisissakin, että "kuntien talousvaikeudet saataisiin kuntoon seuraavan kolmen vuoden aikana, jos kunnat nostaisivat tuloveroprosenttia 0,25 prosenttia vuosittain". Se tarkoittaisi vain 0,75 prosentin tuloveron korotusta 3 vuoden aikana, siis korkeintaan, riippuen kunnista.

Ja Meriläiselle ja kuntapäättäjille voisi myös heittää saman kysymyksen, että miksi te ette aja foorumeissanne veropohjan laajentamista ja samalla myös huomattavasti suurempaa progressiivista verotusta? Eikä tasaverotusta, joita myös esimerkiksi kuntien eri maksut nykyään ovat, mm. kiinteistöverossa, vesi- ja sähkömaksuissa jne. Miksi yli 5000 euroa kuussa ansaitseva tai pääomatuloja nostava veronkiertäjä ei voisi maksaa reilusti enemmän kuin se joka saa minimipalkkaa, jopa alle 1000 euroa kuussa.

Miksi tästä ei nosteta keskustelua? Yksi yksinkertainen syy on, että mulkivistit (kuten Jari Tervo sanoi Uutisvuodossa 15.10. kuntapäättäjistä) eikä tiedotusvälineiden toimittajat/sopulit halua edes puhua omien etujensa leikkaamisesta. Sen osoittaa myös selvästi niin Pekka Puustisen haastattelu Karjalaisessa kuin Pertti Meriläisen kirjoitus Ylä-Karjalassa; "korppi ei korppia noki".

Kyllä Meriläinenkin osaa todistella, että "kunnallisverotuotto laski Nurmeksessa 2,5 prosenttia, ja kasvoi Valtimollakin vain 0,9 prosenttia, vaikka kunta nosti veroprosenttia". Näin ne tuodaan julki, korostetaan Valtimon kohdalla, että 'vain', vaikka se kasvoi ja 18,75 tuloveroprosentilla. Nurmeksessa tuloveroprosentti on 20.

Olisi Meriläinenkin osannut näistä Valtimon luvuista kaivaa esiin jotakin positiivista, mutta ei? Valtimolla päästiin tuloveroprosentin kasvun puolelle ja 18,75 tuloveroprosentilla. Se on hieno teko Valtimolla. Kaiken painostuksen ja pelottelun jälkeen, mitä julkisuuteen Valtimon kohdalla erityisesti maakunnan Karjalaisen lehtikonsernin edustajat ovat pyrkineet esille tuomaan ja pelottelemaan ihmisetkin yritysten lisäksi pois Valtimolta.

Vielä juttunsa lopuksi Meriläinen kaivaa salaisen aseensa, kun valtimolaiset äänestivät kuntaliitosta vastaan viime keväänä. Ensin Meriläinen toteaa, että "mielipidejakauma ei välttämättä olisi sama, jos jokainen kuntalainen olisi vastannut kyselyyn". Voi pyhä jysäys tältä vapaamuurarilta. Kaikilla oli mahdollisuus vastata kuten vaaleissakin, entäpä jos kuntavaalienkin jälkeen Meriläinen pohtisi, että entäpä jos kaikki olisivat äänestäneet??? Sitten Meriläinen jatkaa: "Tuttavapiirissäni on useita valtimolaisia, jotka äänestävät ehdokkaita, jotka ymmärtävät mihin maailma on menossa ... ja on avoin myös kuntaliitosvaihtoehdolle Nurmeksen suuntaan."

Kuitenkin jopa Keskustapuolueen puheenjohtaja Juha Sipilä (MTV3 15.10.12) niittasi kuntakeskustelussa asian suoraan: "Jos tehdään isompia kuntia, se ei välttämättä poista byrokratiaa, pienet kunnat hoitavat esimerkiksi peruskoulun ja päivähoidon erittäin tehokkaasti". Näin Keskustan puheenjohtaja, lisäksi SDP, Kokoomus, Perussuomalaiset ja muut ovat korostaneet, että pakkoliitoksia ei tehdä muissa kuin niissä tapauksissa, kun perustuslailliset kuntapalvelut eivät toteudu kuntien omasta toimesta. Siis aivan turhaa vouhotusta ja pelottelua Valtimon asukkaille.

Mihin maailma on siis menossa Pertti Meriläinen, tämän sinun pelottelun lisäksi? Miksi Ylä-Karjalassa ja Nurmeksessa ajetaan kuntaliitosta kuin muita vaihtoehtoja ei olisi? Miksi ei voisi kehittää peruskuntia itsenäisinä ja tehdä yhteistyötä tarvittaessa?

Ja toisaalta miksi ei ole nostettu esille myös maakunnallista itsehallintoa, Juha Sipilä sitä hiukan jo liippasi sosiaali- ja terveyspalvelujen maakunnallistamisella 15.10.12. Mutta entäpä jos maakunnat olisivat vieläkin itsenäisempiä, kuten Ahvenanmaa. Siellä tuntuu kaikki toimivan ja yhteistyötä se tekee tarvittaessa manner-Suomen kanssa?

Nurmeksen johto unelmapoterossa

Nurmeksessa on jämähdetty nyt johonkin poteroon, ihan kuin muuta ei voisikaan tehdä työaikanaan. Nurmes kauppaa itseään kuin vanha huora, vaikka ilmaiseksi kun paikat ovat jo rempallaan, ja jostakin pitäisi saada turvaa, verorahoja. Luullaan, että suuruus ratkaisee kaiken, vaikka taito silloinkin on ratkaiseva.

Nurmeksen lkaupunginvaltuuston syyskuussa Huhmarissa pidetyn valtuustoseminaarin "nuorennusleikkaushehkutus" oli se, että vanhat pierut Matti Kämäräinen (kesk.), Jussi Säämänen (kesk.) ja Yrjö Räsänen (sdp) korostivat Nurmeksen "nuorekkuutta" paikallislehden sivulla.

Unelmointi jatkuu nyt myös kaupungintalolla. Kaupunginjohtaja Asko Saatsi (Karjalainen 10.10.12) unelmoi suuresta kunnasta: "Nurmeksen tulevaisuuden hän näkee osana suurempaa kuntaa, sillä valtion kuntauudistus on väistämätön,... lähitulevaisuudessa Saatsi uskoo olevansa nykyistä suuremman Nurmeksen johtaja".

Tähän voi vain todeta, että juna meni jo. Pakkoliitoksia ei Pielisen Karjalaan ole tulossa, vaikka niistä unelmoidaan Nurmeksessa, kun muuta toivoa ei enää ole vääristyneen talouden kulurakenteen takia. Saatsin olisi kannattanut hakeutua muualle, suurempaan kuntaan. Kaikki puolueet, myös Keskusta Sipilän johdolla uskoo myös pieniin kuntiin. Saatsi uskoo isoon kuntaan. Tietysti se voi tullakin, mutta niin, että Nurmes pakkoliitetään toiseen kuntaan tai Nurmes ostaa maa-alueita.

Valtimolla uskotaan itseensä, Nurmeksessa ei

Onneksi Lieksassa, Juuassa ja Valtimolla nähdään myös tulevaisuus parempana, kuin Nurmeksessa. Eikä ole haksahdettu ruokkimaan verorahoilla Nurmesta ja rakentamaan maailmaa Nurmeksen kabinettiseuran ympärille.

Oli hienoa lukea mm. valtimolaisen kuntavaaliehdokas Anna Höltän (kesk.) kirjoitus Y-K:ssa 11.10.12 kun hän totesi, että "haasteisiin vastaaminen vaatii kokoaikaisen kunnanjohtajan Valtimolle". Valtimo tarvitsee kunnanjohtajan, ja näin se pitäisi nähdä myös muissa asioissa.

Valtimolainen Anne Hölttä (kesk.) käänsi takkinsa kuitenkin heti kun "päivä vaihtui". Ensin hän kirjoitti 11.10.12 mielipidekirjoituksena, että "oma kunnanjohtaja tavitaan".  16.10.12 Y-K:n vaaligallubissa Hölttä toteaa, että "Valtimon merkitys on jo vähentynyt Nurmeksen kanssa tehtäväksi yhteistyöksi". Näin tämä valtimolainen keskusta-akka (karjalainen ilmaus) kusettaa äänestäjiä. Muut kuntaliitosta vastustavat sanoivat kantansa selvästi: Petri Kärkkäinen (ps.), Marketta Kuokkanen (kd.), Teuvo Härkin (kesk.) ja Heli Rantamäki (vas.).

Kaikki palvelujen siirtäminen ja myös osittainen yhteistyö Nurmeksen kanssa on johtanut kunnan alasajoon ja tarkoittaa heikkeneviä palveluja. Se syö kunnalta uskottavuutta.

Näin on jo vuosien varrella käynyt Valtimolle, kun palveluja on leikattu ja niitä on saanut hakea Nurmeksesta mm. terveydenhuollon kuntayhtymän takia, sekä muissakin palveluissa. Kaikki se on satanut Nurmeksen laariin. Valtimolle tuleminen niin yrittäjänä kuin asukkaanakin on välittömästi heikentynyt, palveluja on pitänyt hakea naapurikunnasta. Panostamalla omiin kuntapalveluihin myös Valtimolla, kunta voi pärjätä ja vastata asukkaidensa ja muidenkin tarpeisiin.

Kuntaliitokset epäonnistuneet

Lisäksi kaikki selvitykset jo toteutuneista kuntaliitoksista osoittavat, että metsään on menty: hallinto keskittynyt ja palvelut heikentyneet. Varsinkin raja-alueet ovat kärsineet kuntaliitoksista enemmän ja nytkin vaalien alla kuntaliitoskunnissa pyritään keskittämään ääniä, että saataisiin edes joku ehdokas läpi pienemmistä liitoskunta-alueista. Sitäkö on kehitys ja demokratia, että pitäisi entistä enemmän junailla sulle-mulle -kauppoja ja sumplia asioitakin? Ehkä se kävisi Pielisen Karjalan vapaamuurariloosille, Khadam-loosille.

Pelottelu pakollisilla kuntaliitoksilla ja "...mihin maailma on menossa", on vain pienien piirien valtabisnestä. Siitä hyötyvät vain kaikki sulle-mulle -seurat, konsultti- ja mediatalot. Kannattaa muistaa, että myös Pohjois-Karjalan maakuntalehti Karjalainen ja Ylä-Karjalakin ovat vain firmansa tuotoksia, jotka pyrkivät mahdollisimman suureen taloudelliseen voittoon.

Myös päätoimittajat ovat samaa pataa: "sen lauluja laulat, kenen leipää syöt". Jopa eräs toimittaja Simo Frangen aikoinaan sanoi: "Me emme lue lehtiä, me teemme niitä". Tekijän motiivit ovat siis aivan toiset kuin lukijalla. Tämä kannattaa muistaa, varsinkin kun lukee Nurmeksen kaupungin postitoimiston Ylä-Karjalaa.