VIIKON SITAATTI

Viikko 44:
"Hannu M puhuu asiaa. Kaikki vanhat kääkät pois päättämästä" (Y-K 30.10.12).
- Näin oli Hannu Mikkilä (kesk.) näköjään populistina puhunut vaalien alla, vaikka nimenomaan Nurmeksen kepuehdokkaissa taisi olla näitä "vanhoja kääkkiä" eniten. Aloittaisi Hannu Mikkilä omien piiristä tuon puhdistustyön, jos pelkkää ikärasismia haluaa jossakin harjoittaa.

17.4.2009 

Kerralla koko neljännesvuosikatsaus:

Nurmes jatkaa salaista kabinettipolitikointia, nyt golfyhtiön riita-asiassa

Nurmeksen kaupunki ei satsaa lapsiperheisiin, opiskelijoihin eikä vanhuksiin

Neljännesvuosikatsaus Nurmeksen asioihin ja Ylä-Karjala -lehteen osoittavat, että tämä kaupunki ei satsaa lapsiperheiden, nuorten, opiskelijoiden eikä ikäihmisten palveluihin. Kaupunki ohjaa rahansa matkailuharrasteluunsa ja tyhjänpäiväisiin hankkeisiin Pikesin johdolla.

Nurmeksen alueella esim. lapsiperheiden palveluja on leikattu niin kylillä kuin taajamassakin, harkinnanvarainen erityisesti lapsiperheisiin kohdistuva toimeentulotuki on poistettu. Nurmeksessa ei makseta myöskään mm. lapsiperheiden kotihoidon kuntalisää. Esimerkiksi Valtimo maksaa 200 euroa, ja samalla päivähoitopaikkojen tarve on selvästi vähentynyt alle 3-vuotiaille. Valtimo on valtuustoaloitteen myötä halua tukea myös ensiasunnon ostajia.

Lisäksi Nurmeksen valtuustossa päätettiin, että lukiolaisille ei anneta ilmaisia kirjoja edes ensimmäisen vuoden osalta. Samalla Nurmeksen lukioon ja ammattiopistoon hakeutuneiden määrä on romahtanut. Kaupungin koulukampus-toiminnan kehittämiseksi nimenomaan ilmaiset oppikirjat sekä lukioon että ammattiopistoon olisivat yksi keino saada opiskelijoita myös alueen ulkopuolelta ja ylläpitää monipuolista koulutustarjontaa paikkakunnalla. Kilpailu opiskelijoistakin kovenee periferia-alueilla, eräät kunnat jakavat kannettavia läppäreitä omaksi oppilailleen, ilmaisista kirjoista puhumattakaan.

Neuvoksien periferia ja pakka sekaisin

Kuriositeettina voisi todeta, että Nurmeksessa rahaa riittää kyllä matkailukohteiden lisäksi eräiden päättäjien egon pönkittämiseen eli virkamiesten ja poliitikkojen arvonimien lunastamiseen. Paikkakunnasta on tullut neuvoslandia, tai paremminkin neuvosperiferia. On löytynyt rahaa mm. ostetuille opetus-, pitäjän-, kunnallis-, talous- ja jopa kaupunkineuvokselle, kun kaverit nostavat toistensa egoja.

Neuvos-tittelien luovutusperustana pitäisi olla mm. esimerkillinen toiminta. Mutta neuvoksien Nurmeksessa tittelinkipeät virkamiesjohtajat “uivat” jo omissa keitoksissaan. Esimerkiksi kaupunginjohtaja Vainionpään 10 000 euron laskun tekeminen paikalliselle golfyhtiölle, myös Suomen kuntaliiton antaman lausunnon vastainen sopimustulkinta kaupungin ja golfyhtiön välisestä sopimuksesta, ovat johtanut kaupungin käräjäsalin aulaan golfyhtiön toimesta. Nyt asiaa yritetään ensin sovitella käräjätuomarin toimesta.

Lisäksi Bomban ja Sotkan myynnin kaupanteon salaista valmistelua ja alemyyntiä paikalliselle S-ketjun bonuskorttitoimijalle on Euroopan komissiossa tutkittavana ja kamreeri Lampisen virkamiesesittelyn heitot julkisissa asiakirjoissa on käsiteltävänä kanteluviranomaisilla.

Ja paikallislehti Ylä-Karjala vaikenee, kun ei uskalla muuta kirjoittaa, kuin mitä kaupungin virka- ja luottamusmiesjohto sekä Jukolan Osuuskauppa asiasta joskus myöhemmin jotain lausuu, ja senhän paikaslehti toistaa.

Tulo- ja kiinteistöveroa ajetaan kaupungissa ylös

Kaupunginkamreeri Lampisen esiintymiset alkuvuoden aikana useaan otteeseen paikallisen aviisin sivuilla kertovat sen, että kaupungin törkeä taloudenhoito mm. matkailupäätöksillä halutaan paikata veroja, tulo- ja kiinteistöveroja nostamalla.

Sen sijaan esim. Juuka on päättänyt, että se perii mm. alinta mahdollista kiinteistöveroa. Myös tuloverotus on naapurikunnissa edullisempaa kuin Nurmeksessa. Eikä korotuspaineita ole, kun ei ole samanlaisia matkailuharrasteluja kaupungin verorahoilla, kuten Nurmeksessa edelleen.

Muita vaihtoehtoja Nurmeksessa ei haluta edes etsiä. Ehkä se tarkoittaisi työtä joillekin virkamiehille, keskittymistä oleellisiin kaupungin vastuulla olevien palvelujen kehittämiseen, erilaisten kahvittelujen sijasta. Esimerkiksi matkailutoiminnan tukia ja tulevia investointeja jonnekin Hyvärilän peltojen taakse, kauaksi kuntalaisista, ei haluta aukaista ja kohdistaa rahoja peruspalveluihin.

Golfkenttä halutaan laajentaa väkisin, kun asiasta on sovittu Jukolan Osuuskaupan kanssa vuonna 2004. Vaikka Bomban myyntineuvottelujen yhtenä ehtona myös valtuutettujen suulta todettiin, että Bomba myydään vain toimijalle, joka sitoutuu golfkentän laajentamiseen. No Bomba myytiin pilkkahinnalla Jukolalle, mutta kaupunki ja varsinkin golfyhtiön osakkaat maksavat kenttälaajennuksen kun kaupunginjohdon lupauksesta Jukolalle pidetään kiinni.

Myös Hyvärilään suunniteltu liikuntahalli on hyvä esimerkki Nurmeksen päätöksistä. Valtimolla urheiluhalli rakennetaan keskelle taajamaa, kuntalaisten käyttöön. Nurmeksessa mahdollisimman kauas kaupungin asukkaista, hankalien kulkuyhteyksien päähän.

Paikallislehti ylistyslaulukuorossa, sokeana

Nurmeksessa yksi merkittävä piirre on myös se, että paikallislehti Ylä-Karjala laulaa nykyään suoraan virkamiesten ja johtavien luottamusmiesten suulla. Kaupungin postitoimistossa ja tiedotuslehdessä kuntauutisointi on kaukana objektiivisesta ja tasapuolisesta uutisoinnista. Siitä on tällä sivustolla lukuisia esimerkkejä.

Kuin pisteenä i:n päälle paikallislehti Ylä-Karjala hehkutti alkuvuonna pääkirjoituksessaan myös valtakunnan hallituksen politiikkaa otsikolla “Elvytyksellä toivottu tulos”, kun Nurmeksen Akkosalmi-Lehtovaara -tieosuudelle saatiin rahoitus kevyenliikenteenväylän pätkään. Mutta ei siis edes koko tieosuudelle. Se on sitä “toivottua tulosta” paikallislehdessä, kun porvarihallituksen tynkäpäätöksiäkin halutaan tukea. Ja nuoleskella paikkakunnan keskustapoliitikkoja.

Lehti pelottelee valtiovallalla

Paikallislehti ei halua nähdä kuntayhteistyöneuvottelujen tuloksena muuta kuin omaan toimitukseen iskostuneen kampanjansa laajasta kuntaliitoksesta koko Pielisen Karjalan alueella. Sehän on myös Karjalaisen lehtikonsernin tavoite. Ylä-Karjalalle ‘tulos’ ei ole se, että kuntayhteistyöneuvotteluissa päätettiin, että neuvotteluja ei jatketa ja yhteistyötä ei tule. Tulosta oli tälle lehden sakille vain heidän unelmatavoitteeseensa pääseminen.

Kuntayhteistyöneuvottelujen kariutumisesta lehti uutisoi neljännesvuosijakson aikana useaan otteeseen lehden toimitukselle vastenmielisestä tilanteesta. Esimerkiksi 20.1.09 Jukka Räsänen “Kunnilla edessä kiivas kevät”, 17.2.09 Jukka Räsänen “Kuntaneuvottelut eivät tuottaneet tulosta”, 19.2.09 Jukka Räsänen “Kolme häviäjää”, 21.2.09 pääkirjoitus “Valta annettiin valtiovallalle”.

Lehti oikein pelottelee valtiovallalla ja kuntaministeri Maarit Kiviniemellä (kesk.). Vaikka kuntaministeri on itse todennut, että edes kriisikuntia ei velvoiteta yhteen. Lisäksi on puhuttu jopa 150 000 asukkaan palvelualueiden muodostamisesta, eli asiat Pohjois-Karjalassakin maakunnalliseen hoitoon.

Eikä Nurmes, Valtimo ja Lieksa ole edes kriisikuntia, Juuasta puhumattakaan. Nurmeksen tilinpäätös oli vuodelta 2008 noin 2,6 miljoonaa euroa plussalla. Lieksan tulos 3,7 miljoonaa voitollinen viime vuodelta, Juuka myös reilut 2 miljoonaa. Myös Valtimon velaton tulos vain parani edellisestä vuodesta.

Mutta tämä onkin Ylä-Karjalan ja Karjalaisen konsernin pelottelua asialla, kuten Karjalaisen pääkirjoituksissa jopa Kontiolahtea yritettiin velvoittaa kuntaliitokseen Joensuun kanssa, että syntyisi iso alue maakunnan monopoliyhtiön tavoitteisiin ja tarpeisiin.

Käytännössä kuntaliitoksista ja laajasta kuntayhteistyöstä ovat hyötyneet vain johtavat virka- ja luottamusmiehet. Esimerkiksi Joensuun seudun kuntaliitos toi johtaville viranhaltijoille vuodenvaihteessa ylimääräisen 10 prosentin palkankorotuksen, kun vastuualueet laajenivat. Ei ihme, että kahvitteluja halutaan jatkaa Nurmeksen virka- ja luottamusmiesjohdon toimesta.

Häviäjiä kuntaliitoksissa ovat kuntien asukkaat nimenomaan palvelujen osalta. Valta keskittyy ja palvelut heikkenevät, niin on todennut myös Juuan kunnanjohtaja Ahti Puumalainen. Siinä se paketti, jota pakkosyötetään maan hallituksen toimesta. Ja paikallislehti nielaisi heti sen madon.

Lisäksi Ylä-Karjala uutisoi 28.2.09, että “Lieksa jatkaa itsenäisenä, Valtimo toteaa umpikujan”. Silti Nurmeksen kaupunginvaltuuston nyk. pj. Matti Kämäräinen (kesk.) haluaa vain kokouksia ja neuvotteluja kupposten ääressä, kuluja turhiksi todettujen neuvottelujen jatkamisen nimissä. Eikö ole mitään muuta keinoa yrittää päästä julkisuuteen jossakin heilujana, vaikka yleensä varsinkin vaalien alla ovatkin hiljaa?

Luulisi Nurmeksen päättäjillä olevan tärkeämpiäkin asioita hoidettavaksi, kuten esim. Kyrölän homeisen vanhusten palvelukeskuksen nopea korjaaminen, ennen sen käyttökieltoon laittamista. Asiakkaat ja henkilökunta ovat jo pitkään sairastellut kosteus- ja homeongelmien takia. Mutta periferia-alueelle tyypillisesti edes Nurmeksen työterveyshuolto ja lääninhallitus eivät reagoi ja vaadi mitään, kun siellä ei ole johtavien virka- ja luottamishenkilöiden työpaikoista kyse. Pitäisi ehkä kaupunginjohtajan tai lääkärien työhuoneet sijoittaa Kyrölän palvelutaloon, niin sitten alkaisi tapahtua nopeammin.

Periferia myös terveyspalveluissa

Kuntayhteistyöneuvotteluissa Ylä-Karjalan Jukka Räsäsen jutun (20.1.09) mukaan “terveydenhuollon haasteisiin vastaaminen tärkein tavoite”.

Tämän hehkutuksen Nurmeksen ja Ylä-Karjalan tökeröstä terveydenhuollosta jo potilasturvallisuuden osalta alas torpedoi Lieksan kaupunginjohtaja Esko Lehto toteamalla, että “ yöpäivystykset siirtyvät muutaman vuoden sisällä Joensuuhun”.

Ja se on oikea suunta myös ambulanssin ratissa, kun Nurmes ei suuntaa rahojaan peruspalvelujen kehittämiseen sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen alueilla.

Joensuun suunta on tajuttu mm. Juuassa jo vuosia sitten. 1990-luvulla juukalaisia menehtyi, kun heitä kuskattiin Nurmeksen terveyskeskukseen, kun oikea osoite oli ollut Joensuun keskussairaala tai Kys Kuopiossa. Eihän Nurmeksessa edes eräs lääkärinä itseään pitävä osaa paketoida lasten murtuneita ranteita röntgenkuvien perusteella, ovat joutuneet jälkikäteen kivuliaisiin korjausleikkauksiin.

Pikesistä tullut ruokinta-automaatti itselleen

Yritysten todellisista tarpeista lähtevien hankkeiden lisäksi Pikes eli Pielisen Karjalan kehittämiskeskus ruokkii itseään erilaisilla hankkeilla. Esim. Value-projekti Nurmeksen asema-alueelle polttaa Nurmeksen verorahoja, kuten myös Vanhan kauppalan hanke.

Nämä hankevetoiset ohjausprojektit karkottavat todellisia innovatiivisia yrityksiä enemmän, kuin houkuttelevat niitä. Yrittäjille laitetaan projekteissa länget kaulaan, ja pitää toimia projektien haltijoiden ehdoilla. Näin esim. asema-alueelle kehitelty hanke. Ja mitäs sanotte Vanha kauppala -hankkeen keskeisestä tavoitteesta saada aikaan 100 000 euron turvin opas puurakennuksen korjaamiseksi. Vaikka niitä oppaita on kirjastotkin pullollaan. Aikaisemmin korostettiin alueen palvelu- ja yritysluettelon kopioimista hankkeen puitteissa. Mahtavaa?

Lisäksi Ylä-Karjala kertoi 3.3.09, että 100 000 euron Vanha kauppala-hankkeesta EU-Leader rahaa olisi muka 90 prosenttia. Siihen on todellisuudessa laskettu mukaan jo maakunta- ja kuntaosuudetkin, mitään hanketta ei rahoiteta 90-prosenttisesti EU:ssa kääntyneillä rahoilla.

Valtimon valtuuston pj. Aimo Rajasalo totesikin (Y-K 10.2.09) osuvasti, että “Pikesin tulee edistää tehokkaasti nimenomaan yritystoimintaa, eikä tyytyä olemaan itseään ruokkiva projektiyhtiö”.

Kaupungin Loma-Nurmes Oy julkisella rahalla majoitus- ja ravitsemusalalla

Eipä ole ihme, että Nurmeksessa ruokaravintolat ovat hävinneet yksi toisensa jälkeen. Kaupungissa ei kannata edes nakkikioskin pitäminen, kun Hyvärilä ruokkii ihmisiä julkisen rahoitustuen turvin.

Loma-Nurmes Oy:n liikevaihto oli viime vuonna 728 000 euroa ja henkilöstömenot lähes samat eli 701 000 euroa. Yhtiöllä ei näköjään ole liikevaihdosta juuri mitään muita kuluja hoidettavanaan. Avustukset nuorisotoiminnan nimissä olivat 750 000 euroa, majoitusliikevaihto 200 000 ja ruokamyynti 400 000 euroa. Mikään yritys ei pysty alueella toimimaan matkailu- ja ravitsemusalalla näin suurella henkilöstömenojen osuudella.

Hyvärilän Apajan työpajatoimintaa valtion lisäksi tukee lääninhallitus (65 000 euro) ja kunnan, Nurmes 61 400 eurolla tänä vuonna.

Bombasta tullut mm. matkailualalla ja jo kirosana?

Kiinteistöyhtiö Bomban selvitystilaan hakemisen yhteydessä tuli ilmi, että kaupunki maksaa vain alle 0,75 senttiä osakekirjasta. Vilho Tikka totesi (Y-K 3.1.09), että “yhtiön alkuperäinen pääoma olisi tullut käyttää karjalaisen kulttuurin vaalimiseen eikä kaupungin yleisiin tarpeisiin”.

Kaupunki petti tässäkin karjalaisen kulttuurin vaalijoita, aivan samalla tavalla on käynyt golfkentän laajennussuunnitelmien maksumiehen oikeudenkäynnissä, kun kaupunginjohtaja yrittää saada golfyhtiön maksamaan 10 000 euron laskun laajennussuunnitelman tilaamisesta.

Samalla tavalla myös Bomba-Sotka -kauppaa puidaan virkamiesjohdon töppäilyjen takia jo Euroopan komissiossa ja Lampisen henkilökohtaisia julkisia asiakirjatörväisyjä kanteluviranomaisten toimesta.

Ja näistä asioista paikallislehti Ylä-Karjala vaikenee, aivan samalla tavalla kuin työttömyystilastoista 1990-luvun alun laman aikaan. Ehkä siis reilun 10 vuoden päästä lehdessäkin on jotakin vääntöä, Jukolaa ja kaupungin johtoa mielistelevää?

Nurmeksessa tärkeintä on, että matkailuun syydetään rahaa. Ja myös maakuntaliitto syöttää Karelia Expertiä. Maakuntaliitto ostaa Karelia Expertin matkailupalveluja ainakin 374 000 eurolla kahden seuraavan vuoden aikana, eli 15 581 eurolla kuukausittain. Lisäksi Nurmeskin maksaa omaa osuuttaan tälle firmalle, joka Venäjälläkin taidetaan tuntea paremminkin jonakin maalialan firmana, kute Kolin loma-asuntomessuilla eräs vieras totesi firman kyltistä.

Lisäksi Nurmes pyrkii nyt viimeisimpänä kasaamaan kaiken Bomban alle (Y-K 28.3.09). Vaikka Bomba on jo matkailualan piireissäkin kirosana. Eikä sitä voida mitenkään rinnastaa Tahkoon tai Rukaan, ei varsinkaan palvelutarjontansa osalta. Myös Koli on ‘kukkula’, eli perinteitä löytyy kuten Tahkolla ja Rukalla.

Lautakuntapaikat saneltiin kepulaisittain

Nurmeksen perussuomalaisten Hannu Meriläinen totesi 18.12.08: “Petyin sanelupolitiikkaan jolla paikkoja jaettiin. Tuntui, että saimme vain rippeitä ja murusia, vaikka saimme puolueena kolmanneksen eniten ääniä.” Paikkoja jaettiin jälleen kerran keskustan ja Matti Kämäräisen johdolla, kuten neljä vuotta sittenkin.

Nurmeksen keskustan ryhmässä valta on mennyt näköjään eräillä päähän. Jukka Mikkonen vaihtoi puoluetta keskustasta perussuomalaisiin todeten samalla: “Ainakin Nurmeksessa entisessä puolueessani oli vaikea saada läpi uusia ajatuksia” (Y-K 19.2.09). No sanonta Kepu pettää aina, on toteutunut tässäkin yhteydessä.

Salailu ja kabinettipolitikointi vain korostuu Lampisellakin

Valtuuston pj. Matti Kämäräinen puhui paikallisessa läpyskässä avoimuuden lisäämisen puolesta (24.1.09). Lähes samaan hengenvetoon hän korosti, että salaisia valtuustoseminaareja jatketaan edelleen.

Sivustatukea hän sai päätoimittaja Pertti Meriläiseltä, joka 31.3.09 oikein korosti, että ihmisten pitäisi vaatia valtuustoseminaareja. Eli salaisia valtuustokokouksia, joissa päätetään myös laajemmista kokonaisuuksista.

Se on varmaan sitä nurmeslaisen päätöksenteon avoimuuden lisäämistä, kun lähdetään porukalla jonnekin päättämään siitä, mitä ja miten vuoden tai puolen vuoden aikana kaupungin valtuustosalissa päätetään. Siitä esimerkkeinä on jo valtuuston kumileimasinkokouksia Nurmeksessa. Ja paikallislehden päätoimittaja haluaa salaseuraisuuden vain leviävän erilaisiin kabinetteihin.

Ja kaupunginkamreeri Lampinen hehkutti oikein tätä teoriaa golfkiistan käsittelyn aikana, todeten sovintoesityksestä, että “asia voidaan pitää salassa, koska neuvottelutuloksesta ei ole laadittu julkista asiakirjaa” (4.4.09). No näinhän Lampinen ja kaupungin muu virka- ja luottamusmiesjohto on toiminut jo kauan.Myös Bomba-Sotkan myyntineuvottelujen ja kaupanteon yhteydessä, edes valtuutetuille ei kerrottu kaikkea. Asiasta tarkemmin muistiot-sivulla.

Tämä Lampisen ja kaupungin menettely on jo kuntalain vastainen, koska kunnan asiat ovat jo valmisteluvaiheessa julkisia. Ja virkamiehellä on velvollisuus kertoa nimenomaan kaupungin asukkaille tiedotusvälineidenkin kautta myös valmisteilla olevista asioista, vaikka niistä ei olisi julkista asiakirjaa.

Lampinen unohtaa, että kuntalaisilla on oikeus tietää myös valmisteilla olevien asioiden yksityiskohdista, kun on kunnan asioista kyse. Yritystoiminta on erikseen. Lampisellakin on velvollisuuksia, nimenomaan tiedotusvelvollisuuden kautta, kuntalaisille, ei vain luottamushenkilöille ja golfkiistassa toiselle osapuolelle.

Myös Nurmeksen luottamushenkilöiden kannattaisi muistaa Vihreiden helsinkiläisen kaupunginvaltuutettu Mari Puoskarin (VS 27.3.09) hyvä neuvo: “Politiikassa motivaationa tulee olla asioiden muuttaminen eikä vain oman statuksen pönkittäminen tai valtaan ripustautuminen.”

Nurmeksen pöhöttyneet poliitikot haluaisivatkin pönkittää omaa asemaansa muka “yhteistyötä” korostamalla ja sen nimissä, että ei vain kuuluisi eriäviä mielipiteitä asioihin, eivätkä varsinkaan julkisia keskusteluja asioista.

Ja myös paikallislehti Ylä-Karjala haluaisi pönkittää omaa asemaansa ainoana kanavana, kun salaisista valtuustoseminaareista leviäisi jotakin vain aviisin kautta, jos leviäisi. Näitä kuntalaisilta salaisia valtuustoseminaarejahan jopa päätoimittaja Pertti Meriläinen on vaatimassa.

Nurmeksessa "ladut" todella huonossa kunnossa

Ylä-Karjala -lehden kehitystyö paikkakunnan hyväksi on lähes yhtä laihialaisten vitsien kanssa: Köyhät kunnat yhteen luullaan saavan yksi rikas, jatkuvia kahvitteluja neuvottelujen muodossa, onhan se tärkeän “näköistä“.

Yksi hauska esimerkki palstatilan täyttämisestä on myös lehden lumi-keskustelu: 17.1.09 “Latuja suljettu - Ellun latu Hyvärilän kierros”, parin päivän päästä 20.1.09 oikein pääkirjoitus “Lumi valttina matkailussa, jos matkailijat tietävät”. Samaan aikaan Etelä-Suomessa oli paremmat ladut ja kirjoituksia, että Kolilla ja Nurmeksessa ladut jäisiä ja roskaisia. Sitten Ylä-Karjalassa 22.1.09, että “Latuja lumetetaan myös Nurmeksessa”. - Täysin hölmöläisten touhua.

Nurmeksessa on vähennetty työntekijöitä mm. liikuntapaikkojen kunnostustöistä. Muista sektoreista puhumattakaan. Voisi olla viisaampaa jo Vainionpäälle ja Lampisellekin ryhtyä talvisin myymään lunta säkeissä, mutta jossakin muualla. Kun he keskittyyvät vain matkailukuplan ylläpitämiseen ja rakentamiseen verorahoilla.

Säkkiin joutaisi myös paikallinen aviisi. Toimitustyötä on näköjään sekin päätoimittajalta, että kun yritys tai yhtiö laittaa yleisen tiedotteen jakeluun, niin tämä päätoimittaja muovaa sen sellaiseksi, että olisi muka tehnyt henkilöhaastattelun eli laittaa tiedotteesta kommentteja yhtiön edustajan suuhun, ottamatta edes yhteyttä ko. henkilöön. Tämä kertoo hyvin paljon Ylä-Karjala -lehden toimituksen työtavoista.