VIIKON SITAATTI

Viikko 44:
"Hannu M puhuu asiaa. Kaikki vanhat kääkät pois päättämästä" (Y-K 30.10.12).
- Näin oli Hannu Mikkilä (kesk.) näköjään populistina puhunut vaalien alla, vaikka nimenomaan Nurmeksen kepuehdokkaissa taisi olla näitä "vanhoja kääkkiä" eniten. Aloittaisi Hannu Mikkilä omien piiristä tuon puhdistustyön, jos pelkkää ikärasismia haluaa jossakin harjoittaa.

10.11.2010

Verot ja maksut ylös - rahat turistirysään

Nurmeksen asukkaat maksavat pitkän euron kaupunginjohtajan matkailuharrastelusta

 

Nurmeksen kaupungin ensi vuoden talousarvio on ainakin 1,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Siitä huolimatta kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää ja kaupunginkamreeri Jari Lampinen haluavat kyniä kaupungin veronmaksajilta rahat liikuntahallin nimissä matkailurakentamiseen, kaupungin pyörittämään Hyvärilän turistirysään.

Taustatukea antaa paikallislehti Ylä-Karjala. Viimeksi 6.11.10 lehti kirjoitti, että liikuntahallin rakentaminen olisi jo otettu kaupungin investointiohjelmaan, vaikka asiaa ei tuolloin ollut edes käsitelty kaupunginhallituksessa, saati kumileimasimeksi osoittautuneessa valtuustossa. Se oli jälleen vain Vainionpään ja Lampisen esitys.

Lehtijutussa paljastui myös liikuntahallin todellinen tarvitsija. Vainionpää toteaa, että "nuorisokeskus tarvitsee sisäliikuntatilat". Muuta laajaa käytötarvetta Hyvärilään ei muodostukaan, jo etäisyyksien takia. Tyhjillään lojuva halli aiheuttaa myös entistä suuremman ylläpitokulut kaupungin veronmaksajille.

Paikallislehden päätoimittaja Pertti Meriläinen kiinnitti syksyllä lehden palstalla huomiota nettisivujen hiilijalanjälkeen. Sen sijaan lehti vaikenee nyt kaavaillun liikuntahallin ja sen sijainnin aiheuttamasta ns. hiilijalanjäljestä, kun kaikkien hallia käyttävien kohdalla kuljetukset tulee autoilla hoidettavaksi. Nurmeksen päättäjät eivät ollenkaan ajattele hallin sijainnista aiheutuvia kuluja niin yksittäisille käyttäjille kuin ei kaupungillekaan. 

Myös käyttöaste jää huomattavasti alhaisemmaksi, kun liikuntahallin ei sijaitse keskustan tai Porokylän alueella, missä hallia voisi käyttää hyvin moni ilman erillisiä autokuljetuksia. Lisäksi kaupungin koululaisten ja opiskelijoiden osalta käyttö jää vähäisemmäksi, kun kaikilla ei ole vapaa-aikanaan autokyytiä, myös liikuntatunteihin liittyvä käyttöaika jää tulee jäämään vähäisemmäksi. Liikuntatuntien osalta myös kuljetukset tulevat maksamaan kaupungille enemmän. Nämä seikat osoittavat jo, että hallia ei olla rakentamassa mahdollisimman laajasti kunnnan asukkaiden käyttöön.

Liikuntahallin sijoittaminen Hyvärilän peltojen taakse vähentää myös sen muita käyttömahdollisuuksia, joita voitaisiin ottaa huomioon myös hallin suunnittelussa kaupungin keskustaajamiin. Asukaskeskittymissä halli tarjoaisi hyvät puitteet mm. monipuolisena kokoontumis- ja harrastetiloina. Esimerkiksi Juuassa koulukeskuksen alueella kuntakeskuksessa liikuntahalli tarjoaa hyvät tilat mm. erilaisille näyttelyille ja tapahtumille, johon pääsee keskustan alueella kävelemällä mm. linja-autoasemalta. Myös Valtimolla liikuntahalli on osattu rakentaa keskustaan, joka selvästo lisää sen monipuolista käyttöastetta.

 

Liikuntahalli Laamilan koulun tontille tai Nurmesjärven rantaan?

Miksi liikuntahallia ei rakennetta esimerkiksi purettavan Laamilan koulun tontille? Nurmeksen isoimman taajaman alueelta Porokylästä puuttuu isompi kokoontumistila, lisäksi vieressä on mm. urheilukenttä ja jäähalli. Liikuntahalli tukisi myös kentän ja jäähallin käyttöä eri tapahtumissa. Lisäksi koulukiinteistön alueella on valmis kunnallistekniikka, mikä myös laskisi rakennuskustannuksia.

Lisäksi myös lasten ja perheiden olisi erittäin helppo tarjota samalla alueella turvallisesti ja helposti erilaisia harrastusmahdollisuuksia; mm luistelussa, jääkiekossa, kenttälajeissa ja sisäliikuntalajeissa. Hyvärilän turistirysään suunnitellussa hallissa nämä kaikki eri harrastusmahdollisuuksien synergiaedut menetetään. Ja kuljetuskustannukset ja -järjestelyt tulevat kaupungin veronmaksajien ja lapsiperheiden maksettavaksi. Mutta eihän päättäjät kaupungin asukkaita ajattele Nurmeksessa.

Toinen hyvä liikuntahallin paikka olisi keskustan koulukeskuksen alueella olevan entisen tyhjillään olevan kosteusvaurioista ja homeesta kärsineen ala-asteen tontti Nurmesjärven rannalla, koulurakennuksen purkamisen jälkeen. Vieressä ovat Kirkkokadun koulukeskus, lukio ja ammattioppilaitos urheilukentän kera. Keskustan urheilukentän alue olisi myös suurelle osalle kaupungin asukkaista jopa kävelymatkan päässä, ja sijainti tukisi hyvin mm. koululaisten ja opiskelijoiden liikuntaharrastusmahdollisuuksia koulupäivinä aamusta iltaan.

Liikuntahallin rakentaminen Hyvärilän alueelle osoittaa jälleen Nurmeksen kaupungin luottamushenkilöiden matkailuharrasteluun pölähtäneen pöljyyden. Liikuntahallista tehdään tarkoituksella eri ikäisille ja eri elämänvaiheessa oleville nurmekselaisille ja erityisesti lapsiperheille ja autottomille vaikeasti tavoitettava. Kaupungin asukkaiden sijasta ajatellaan vain turisteja, että satunnaiset Nurmekseen eksyneet turistit eivät vain joutuisi liikkumaan autoillaan. Jos sisäliikunta ylipäätään kaupunkiin eksynyttä ensimmäisenä kiinnostaisikaan. Myös Hyvärilän nuorisokeskukseen kuljetetut satunnaiset nuorisoporukat on helppo kuljettaa muualle harrasteiden perässä.

Nurmeksen palveluja järjestettäessä verorahoilla etusijalla tulisi olla kaupungin asukkaiden. Ei turistien, kuten Nurmeksessa palveluja on rakennettu viime vuosikymmeninä.

Liikuntahallin rakentamissuunnitelmat Hyvärilän peltojen taakse on jälleen kerran pöljää politikointia kaupungin luottamushenkilöiltä. He eivät näen kaupungin vakituisia asukkaita palvelujen kohteen, ainoastaan kulujen maksajina.

 

Rahat veroina ja maksuina

Vainionpääkin hehkuttaa 6.11.2010 nurmekselaisille vain korotettuja maksuja turistien paapomisesta aiheutuviin kukuihin. Joulumusiikkikonsertin tekeminen Jukolan Osuuskaupan mainosfilmiksi maksaa rappariporukan toiminnan seurauksena veronmaksajille 5000 euroa lisää. Kiitos siitä ja jo aikaisemmin kaupungille aiheutuneista 20 000 euron filmikuluista ilman arvonlisäveroa kuuluu Vainionpäälle. Myös filmipätkään osoitettu lähes 90 000 euron kokonaismääräraha (ilman alvia) on pois muista tärkeämmistä kohteista.

Ensi vuoden tuloveroprosentin korottaminen 20:een oli vasta alkusoitto. Korotuksia on Vainionpään ja Lampisen valmistelevien menojen ja toiminnan perusteella tulossa mm. kulttuuri- ja liikuntapalveluihin sekä vesi- ja jätevesimaksuihin. Nousevat palvelumaksut karsivat entisestään myös palvelujen käyttöä, niin myös mahdollisen liikuntahallin kuntalaiskäytön kohdalla.

Jätevesimaksujen perusmaksuja nostetaan ensi vuoden alussa 13 euroon valituksesta asunnosta ja 6,5 euroon vapaa-ajan asunnosta kuukaudessa, vaikka ei olisi kuluttamassakaan. Lisäksi jätelautakunta nostaa vakituisten asuntojen perusmaksua 2,10 euroa ja vapaa-ajan asunnoista perittävää maksua 1,05 euroa. Tämä on nurmekselaista "kuluttamisen" verottamista, kulutuksen sijasta perusmaksuja nostetaan kaupungin matkailuharrastelun kuluihin.

Sekajätteen käsittelymaksu nousee lisäksi 16-22 prosenttia. Omakotitalon 240 litran jäteastian pakollinen tyhjennysmaksu joka toinen viikko nousee noin kuusi prosenttia eli lähes 25 euroa vuodessa. Nykyiseen 180 euron laskuun lisättäväksi.

Jätemaksujen korottamista perustellaan muka sillä, että Nurmeksen vanhan kaatopaikan sulkemistyöt nostavat perusmaksun kuntaosuutta. Sulkemiskustannusten  

arvioidaan nousevan 600 000 eurosta jopa 1,2 miljoonaan euroon ja nyt "rahat aiotaan kerätä asukkailta, reilut 60 000 euroa vuosittain", todetaan tekninen johtaja Heikki Rautiaisen perusteluissa.

Tämä kuvio osoittaa jälleen kerran, että kunnan peruspalvelujen osalta eräiden hallinnonalan kulut halutaan kattaa käyttömaksuja nostamalla. Mutta matkailun osalta Nurmeksessa asukkaat ja veronmaksajat maksavat kaikki kaupungin matkailuharrastelun kulut, niitä eivät maksa matkailupalveluja käyttävät henkilöt. Eikä kuluja kateta tai toimintaa pyöritetä matkailutuloilla, koska se on pelkkää harrastelua verorahoilla ja verorahoista on virkamiesten ja luottamushenkilöiden helppo osoittaa vaikka omaan paskahuusiin "matkailukohteena".

Sen sijaan esimerkiksi jätehuollon ja suljettavan kaatopaikan kulut katetaan nimenomaan jätemaksuja nostamalla, jotta saadaan 60 000 vuosittain. Vaikka kaatopaikan sulkemiskulut voisivat olla myös  

investointiohjelmaan kuuluva menoerä, joka hoidettaisiin ensisijaisesti kunnan perustehtäviin kuuluvista investointivaroista, eikä katettaisi vain asukasmaksuja korottamalla.

Samalla tavalla Nurmes voisi laittaa turistit turistipalvelujen maksumieheksi, eikä vain verorahoilla tukea heidän ruokkimista ja majoittumista, jos tulevat. Samalla verorahoilla matkailutoimintaa pyöritettäessä annetaan piiloyritystukea esityisesti S-ketjun Jukolan Osuuskaupalle, joka sitten kuskaa jopa jouluvieraansakin bussilla Akkosalmen kautta sivuteitä pitkin Bombalta S-markettiin ja takaisin, että venäläiset eivät edes näkisi muita kauppoja, saati veisi niihin rahojaan.

"Nurmeksen matkailukaupunki Jukolan Osuuskaupalle myytiin", senhän totesi noilla sanoilla vuosia sitten jopa Ylä-Karjalan toimittaja Jukka Räsänen, joko tahtomattaan tai tahtoen? Ja siitä lähtien Jukolan Osuuskaupan ehdoilla on menty. Salaiset linjaukset tehdään kabineteissa ja paikallisten rapparien kesken, joihin kuuluu ei-julkisina jäseninä myös Nurmeksen virkamiehiä.