12.1.2012
Mistä terveydenhoitoon otetaan tarvittavat kolme miljardia euroa lisää?
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) toimitusjohtaja Aki Linden puhui äskettäin suoria sanoja Suomen julkisen terveydenhoidon tilasta. Linden sanoi sen monien kokeman tosiasian, että perusterveydenhoito ei toimi. Lain mukaan vastaanotolle pitää päästä kolmessa päivässä, mutta 80 prosenttia väestöstä asuu alueella, jossa vastaanottoaikaa ei saa kahteen viikkoon.
Ilman lisärahaa terveydenhoito yksityistyy ja poistuu julkisesta hallinnasta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että yhä useampi tarvitseva jää vaille hoitoa.
Suomi on pudonnut länsimaiden ryhmästä terveydenhoidon rahoituksessa. Ruotsin tason saavuttamiseen pitäisi terveydenhoitoon saada noin kolme miljardia euroa lisää vuosittain.
Meille on kerrottu, että hyvinvointi rahoitetaan viennillä. Viennin arvo v. 2011 oli noin 3 mrd € tuontia pienempi. Kotimarkkinatuotannon osuuden romahdus 1980-luvun lopun lähes 50 prosentista nykyiseen alle 10 prosenttiin kokonaistuotannosta tarkoittaa, että olemme hyvin riippuvaisia ulkomaankaupasta.
Voimme kuitenkin vaikuttaa ulkomaankauppaan yhä vähemmän. Suomi on ainoana Pohjoismaana luopunut omasta rahastaan. Euron kalleus on merkinnyt mm. sitä, että Suomen sahat ovat joutuneet supistamaan vuotuista tuotantoaan n. kaksi miljoonaa kuutiometriä. Samaan aikaan Ruotsin sahat ovat lisänneet tuotantoaan kolmella miljoonalla kuutiolla.
Viennin vetäessä Suomesta on viety myös pääomia enemmän kuin niitä on tuotu. Pääomapako jatkuu.
Suomen valtio ottaa alkaneena vuonna lisävelkaa yli 7 mrd €. Summa on kutakuinkin sama kuin Lipposen hallitusten aikana aloitettujen ja näihin asti jatkettujen veronalennusten vuotuinen yhteisvaikutus.
EU:n komissio määräsi äskettäin Belgian leikkaamaan talousarviotaan tai jäädyttämään varoja budjettikurin takaamiseksi. Näin komissio käytti ensimmäistä kertaa uutta määräämisvaltaansa jäsenmaiden budjetteihin.
On tultu tilanteeseen, jossa laskusuhdanteessa ollaan EU-pakotettuja leikkauksiin. Nämä leikkaukset luovat ja syventävät lamaa.
EU:n hallitusten välinen sopimus talouskurin tiukentamisesta pitäisi unionin keskuspankin mielestä allekirjoittaa jo kuluvan tammikuun lopun ylimääräisessä huippukokouksessa. EKP:n pääjohtaja Mario Draghi kiirehti sopimuksen tekemistä sanoen, että "Se vahvistaisi markkinoiden luottamusta".
Tästä onkin kyse. Markkinoiden luottamuksesta. Markkinoiden ääni on suuryritysten ja -sijoittajien ääni. Ja sitä ääntä tottelee EU. Ja EU käskee jäsenvaltioiden "päättäjiä" tekemään mitä "markkinat" määräävät. Näin Suomella ei ole varaa lisätä kolmea miljardia euroa terveydenhoitoon. Sen sijaan Suomella on varaa lisätä vaikka 15 kertaa kolme miljardia euroa sen takaamiseen, että suurpankit pelastetaan eurokriisistä.
Terveydenhoidon kriisi on osa hyvinvointipalvelujen alasajoa, joka on osa laajaa yhteiskunnallista kriisiä. Se pahenee kunnes kansalaiset heräävät tekemään todellisen suunnanmuutoksen politiikkaan.
Suomalaisen työn ja tuotannon tulokset on saatava hyödyttämään koko yhteiskuntaa. Oman talouden rakentamiseen ja hallintaan tarvitaan oma raha. Ns. markkinoiden sätkynukkena toimivasta EU:sta eroaminen on avain muutokseen.
Antti Pesonen
Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja
|