VIIKON SITAATTI

Viikko 44:
"Hannu M puhuu asiaa. Kaikki vanhat kääkät pois päättämästä" (Y-K 30.10.12).
- Näin oli Hannu Mikkilä (kesk.) näköjään populistina puhunut vaalien alla, vaikka nimenomaan Nurmeksen kepuehdokkaissa taisi olla näitä "vanhoja kääkkiä" eniten. Aloittaisi Hannu Mikkilä omien piiristä tuon puhdistustyön, jos pelkkää ikärasismia haluaa jossakin harjoittaa.

12.1.2012

Mistä terveydenhoitoon otetaan tarvittavat kolme miljardia euroa lisää?

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) 
toimitusjohtaja Aki Linden puhui äskettäin suoria sanoja 
Suomen julkisen terveydenhoidon tilasta. Linden sanoi sen
monien kokeman tosiasian, että perusterveydenhoito ei toimi. 
Lain mukaan vastaanotolle pitää päästä kolmessa päivässä, 
mutta 80 prosenttia väestöstä asuu alueella, jossa 
vastaanottoaikaa ei saa kahteen viikkoon.

Ilman lisärahaa terveydenhoito yksityistyy ja poistuu 
julkisesta hallinnasta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että yhä 
useampi tarvitseva jää vaille hoitoa.

Suomi on pudonnut länsimaiden ryhmästä terveydenhoidon 
rahoituksessa. Ruotsin tason saavuttamiseen pitäisi 
terveydenhoitoon saada noin kolme miljardia euroa lisää 
vuosittain.

Meille on kerrottu, että hyvinvointi rahoitetaan viennillä. 
Viennin arvo v. 2011 oli noin 3 mrd € tuontia pienempi. 
Kotimarkkinatuotannon osuuden romahdus 1980-luvun 
lopun lähes 50 prosentista nykyiseen alle 10 prosenttiin
kokonaistuotannosta tarkoittaa, että olemme hyvin 
riippuvaisia ulkomaankaupasta.

Voimme kuitenkin vaikuttaa ulkomaankauppaan yhä vähemmän. 
Suomi on ainoana Pohjoismaana luopunut omasta rahastaan. 
Euron kalleus on merkinnyt mm. sitä, että Suomen sahat ovat 
joutuneet supistamaan vuotuista tuotantoaan n. kaksi 
miljoonaa kuutiometriä. Samaan aikaan Ruotsin sahat ovat 
lisänneet tuotantoaan kolmella miljoonalla kuutiolla.

Viennin vetäessä Suomesta on viety myös pääomia enemmän 
kuin niitä on tuotu. Pääomapako jatkuu.

Suomen valtio ottaa alkaneena vuonna lisävelkaa yli 7 mrd €. 
Summa on kutakuinkin sama kuin Lipposen hallitusten aikana 
aloitettujen ja näihin asti jatkettujen veronalennusten 
vuotuinen yhteisvaikutus.

EU:n komissio määräsi äskettäin Belgian leikkaamaan 
talousarviotaan tai jäädyttämään varoja budjettikurin 
takaamiseksi. Näin komissio käytti ensimmäistä kertaa 
uutta määräämisvaltaansa jäsenmaiden budjetteihin.

On tultu tilanteeseen, jossa laskusuhdanteessa ollaan 
EU-pakotettuja leikkauksiin. Nämä leikkaukset luovat ja 
syventävät lamaa.

EU:n hallitusten välinen sopimus talouskurin tiukentamisesta 
pitäisi unionin keskuspankin mielestä allekirjoittaa jo 
kuluvan tammikuun lopun ylimääräisessä huippukokouksessa. 
EKP:n pääjohtaja Mario Draghi kiirehti sopimuksen tekemistä 
sanoen, että "Se vahvistaisi markkinoiden luottamusta".

Tästä onkin kyse. Markkinoiden luottamuksesta. Markkinoiden 
ääni on suuryritysten ja -sijoittajien ääni. Ja sitä ääntä 
tottelee EU. Ja EU käskee jäsenvaltioiden "päättäjiä" 
tekemään mitä "markkinat" määräävät. Näin Suomella ei ole 
varaa lisätä kolmea miljardia euroa terveydenhoitoon. Sen 
sijaan Suomella on varaa lisätä vaikka 15 kertaa kolme 
miljardia euroa sen takaamiseen, että suurpankit pelastetaan 
eurokriisistä.

Terveydenhoidon kriisi on osa hyvinvointipalvelujen alasajoa, 
joka on osa laajaa yhteiskunnallista kriisiä. Se pahenee 
kunnes kansalaiset heräävät tekemään todellisen 
suunnanmuutoksen politiikkaan.

Suomalaisen työn ja tuotannon tulokset on saatava 
hyödyttämään koko yhteiskuntaa. Oman talouden rakentamiseen 
ja hallintaan tarvitaan oma raha. Ns. markkinoiden 
sätkynukkena toimivasta EU:sta eroaminen on avain 
muutokseen.

Antti Pesonen

Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja

http://anttipesonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/93950-mista-terveydenhoitoon-otetaan-tarvittavat-kolme-miljardia-euroa-lisaa