VIIKON SITAATTI

Viikko 44:
"Hannu M puhuu asiaa. Kaikki vanhat kääkät pois päättämästä" (Y-K 30.10.12).
- Näin oli Hannu Mikkilä (kesk.) näköjään populistina puhunut vaalien alla, vaikka nimenomaan Nurmeksen kepuehdokkaissa taisi olla näitä "vanhoja kääkkiä" eniten. Aloittaisi Hannu Mikkilä omien piiristä tuon puhdistustyön, jos pelkkää ikärasismia haluaa jossakin harjoittaa.

27.9.2012

20 henkilön hallintohimmeli ja projektitehdas Pikes Oy on tullut tiensä päähän

Lieksan ja Valtimon päätös erota Pikes Oy:stä voi johtaa parempaan elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehittämiseen paikallisesti

Lieksan kaupunginhallitus katsoo sopimuksen irtisanomissopimuksen perusteissa mm., että "Lieksan kaupunki ja yrittäjät eivät ole saaneet Pikes Oy:n osalta kaupungin kustannusosuutta vastaavaa hyötyä/ palvelua". Myös Valtimo on irtisanonut sopimuksen 2014 alusta jos Lieksa eroaa, arvostelua on esitetty myös Valtimon ylisuuren maksuosuudesta.

Lieksan kaupunki on maksanut verorahoistaan reilut 500 000 euroa Pikesille. Se on ollut muita osakkaita enemmän. Nurmekseen verrattuna Lieksan maksuosuus on ollut 42 000 euroa enemmän, kuin mitä kaupungin maksuosuus edellyttäisi.  Myös Pikesin asiakasmäärä ei ole samassa suhteessa maksuosuuden kanssa. Lieksassa ollut tammi-heinäkuussa 107 asiakasta, Nurmeksessa 117 ja Valtimolla 21. 

Lieksan reilun puolen miljoonan euron rahoitusosuudesta lähes 300 000 menee tämän hallintohimmelin pyörittämiseen, hakkeiden osuus on vain reilu 200 000 euroa Lieksalle. Vertailutietona voi mainita, että Lieksa tukee teollisuuskyläänsä vain 109 000 euron toiminta-avustuksella (Ylä-Karjala, pt. Pertti Meriläinen, 6.9.2012), siellä 800 työpaikkaa. Lieksassa katsotaan, että kunnilla on myös erilaiset koulutustavoitteet, koska Lieksassa, Nurmeksen ja Valtimon alueella on erilaiset elinkeinorakenteet.

Pikes Oy saa jäsenkunniltaan vuosittain siis lähes miljoona euroa pelkän hallintonsa pyörittämiseen. Pikes Oy:n "leivissä" on tällä hetkellä peräti 20 henkilöä, joten ei ole mikään ihme, että kuntien rahoitusosuuksista suurin osa menee tähän ylipaisuneen hallintohimmelin pyörittämiseen palkkakuluineen. 

Miksi kunnissa ei nyt palattaisi elinkeinoasiamiestoimistoihin? Elinkeinoasiamiespalveluja on hyvin monissa kunnissa, myös pienissä. Ne pystyvät paljon paremmin, paikallistason tietämyksellä palvelemaan niin aloittelevia yrittäjiä kuin toimivia yrittäjiä yrityskehitystyössä.

Lisäksi erilainen projektihallinta EU:n kuihtuvista määrärahoista voitaisiin myös hajauttaa kuntien eri hallinnonaloilla, tarvittaessa palkkaamalla sinne lisää osaavia henkilöitä. Myös virassaolevat henkilöt voisivat virkatehtäviinsä liittyen tehdä myös projektisuunnittelua ja -hallintaa, sekä tarvittaessa kouluttautua hallitsemaan projekteja. Ei siihen tarvita erillistä 20 henkilön hallintohimmeliä. Tällä hetkellähän esimerkiksi teknisen viraston eräät kaava-, yms. suunnitteluhankkeet ensin ulkoistetaan ulkopuoliselle suunnittelijalle ja sitten esitellään viraston omina, vaikka ne ovat kuin toisesta maailmasta kun ei ole tajuttu paikkakunnan erityisolosuhteita. Lisäksi suurin osa myös ns. projekteina toteutetuista suunnitteluhankkeista on hallinnonalan omaan toimintaan kuuluvaa työsarkaa, jotka voitaisiin tehdä virkatyönä.

Tarvittaessa voitaisiin palkata pysyvää lisähenkilökuntaa, eikä vain pyrähteleviä projektitipuja, jotka muistuttavat Nurmeksessa pyrähteleviä turisteja parina sesonkiaikana.