VIIKON SITAATTI

Viikko 44:
"Hannu M puhuu asiaa. Kaikki vanhat kääkät pois päättämästä" (Y-K 30.10.12).
- Näin oli Hannu Mikkilä (kesk.) näköjään populistina puhunut vaalien alla, vaikka nimenomaan Nurmeksen kepuehdokkaissa taisi olla näitä "vanhoja kääkkiä" eniten. Aloittaisi Hannu Mikkilä omien piiristä tuon puhdistustyön, jos pelkkää ikärasismia haluaa jossakin harjoittaa.

EETU - Pikesin yksi ruokintalautanen

  

PIKESISTÄ TULLUT HANKETOIMIJA

 

Ylä-Karjala 8.10.09: "Valtimolta ei rahaa Eetu-hankkeeseen".  Kysymys on Nurmeksen asema-alueen projektijatkeesta Value-hankkeelle. Rahaa siihen on upotettu jo yli 50 000 euroa, muun virkamiesvalmistelun lisäksi. Nyt Eetu-jatkohankkeen kustannusarvioksi on heitetty 657 000 euroa.

Eetu-hanketta on perusteltu asukkaille ja kunnille hankesuunnitelmassa, että "keskeisiä toimenpiteitä joudutaan jatkamaan toisessa vaiheessa varsinaisten tavoitteiden saavuttamiseksi". Puhutaan muka "Value-projektissa käynnistettyjen suunnitelmien käytäntöön viemisestä".

Kuitenkin hankesuunnitelman mukaan kustannusarviosta (657 000 eurosta) henkilöstömenot on peräti 274 300 euroa ja palvelujen ostot 251 700 euroa. Ja palveluiden ostoista suurin osa menee jälleen suunnitelmiin (61 200 euroa) ja tutkimiseen, tutkimuspalveluihin (87 500 euroa). Lisäksi toimistokulut syövät rahoista peräti 86 650 euroa.

Näistä paikallinen aviisi Ylä-Karjala ei ole missään vaiheessa kertonut. Tietoja salataan kuntien asukkailta.

Eetu-projektin kustannusarvio osoittaa, että suurin osa rahoista menee projektihallinnon palkkamenoihin, suunnitteluun ja tutkimukseen, ei "suunnitelmien käytäntöön viemiseen, kuten hanketta on perusteltu maksajille". Ylä-Karjalassa asiaa kaunisteltiin 17.10.09, että "jatkoprojektin puitteissa alueen markkinointia rakennusliikkeille ja mahdollisille tuleville asukkaille voitaisiin jatkaa". Nyt siitä on muotoiltu jo markkinointihanke, vaikka hankesuunnitelmassa suurimmat menoerät ovat siis suunnitelmat ja tutkimuspalvelut.

Nurmeksen kaupunginhallitus on päättänyt antaa Pikes Oy:n Eetu-hankkeelle peräti 30 432 euroa. Lisäksi veronmaksajat ja kunnat rahoittavat koko Pikes Oy:n projektihallintokonttorin toiminnan.

Pikes Oy:ssä on jo 17 vakituista projektitehtailijaa "ruokkimassa itseään", eli pyörittämässä Pikesin projektihallintoa. Myös Valtimon yrittäjät ovat todenneet 22.9.2009 Ylä-Karjalassakin, että "Pikesin tulisi olla muutakin kuin hanketoimija". Jo Pikesin kuntarahoitusosuuksilla ja näillä palkkamenoilla kunnat laittaisivat monet perusasiat kuntoon, jos vain tahtoa olisi. Rahat voitaisiin kohdentaan esimerkiksi kuntaorganisaation kautta suoraan toimintaan, eli käytännön töihin. Eikä vain projektihallinnointiin ja paperiarkiston kasvattamiseen Pikesin kellariin.

 

Nurmes pyörittää Pikes Oy:lle rahaa monesta tuutista

 
Nurmeksen kaupunki maksaa Pielisen Karjalan kehittämiskeskus Oy:lle vuonna 2010  toiminta-avustusta 143 141 euroa. Erillisenä hankerahoituksena maksetaan ensi vuonna 173 480 euroa.
 
Lisäksi kaupungilla on varattu ns. omaan hankerahoitukseensa 140 000 euroa. Siitäkin Pikes Oy saa osansa, yksistään Eetu-hankeelle ohjataan ensi vuonna näistäkin rahoista peräti 30 432 euroa.

 

"Suunnitteluun satoja tuhansia euroja"

Hyvä esimerkki eurojen syytämisestä ns. projekteihin löytyy nyt esimerkiksi Nurmeksen Vanha Kauppa -hankkeesta. Kauppalan alueella jaettiin lokakuussa asukkaille esite todeten, että "rahaa riittää jo pelkästään suunnitteluun, jos ei miljoonia, niin ainakin satoja tuhansia euroja".

Samaan aikaan Nurmes-Valtimo säästää mm. ambulanssi- sekä palo- ja pelastustoimen lähtövalmiudesta. Ne ovat maakunnan heikoimmat, vaikka etäisyydet ovat pitkiä mm. eri kylien asukkaiden luokse, saati alueen erikoissairaanhoitoyksiköihin Joensuuhun ja Kuopioon. Ambulanssikuljetuksella on yhden minuutin lähtövalmius hälytyksen saamisesta vain arkisin klo 7-14.

Ja samaan aikaan kaupunginvaltuusto päätti 29.10.09 osallistua mm. joidenkin kylien asukkaita koskevaan laajakaistahankkeeseen yli miljoonan euron kuntarahoitusosuudella. Tässä näkyy hyvin Nurmeksen päättäjien arvomaailma, ihmisten perusturvallisuuden ja -palvelujen parantamista ei nähdä tärkeänä.