VIIKON SITAATTI

Viikko 44:
"Hannu M puhuu asiaa. Kaikki vanhat kääkät pois päättämästä" (Y-K 30.10.12).
- Näin oli Hannu Mikkilä (kesk.) näköjään populistina puhunut vaalien alla, vaikka nimenomaan Nurmeksen kepuehdokkaissa taisi olla näitä "vanhoja kääkkiä" eniten. Aloittaisi Hannu Mikkilä omien piiristä tuon puhdistustyön, jos pelkkää ikärasismia haluaa jossakin harjoittaa.

14.11.08 

Tarkastuslautakunnalta tärkeämpiä kohteita verorahoille

Turistien hoitaminen on Nurmeksen päättäjien talousarvioesityksen ja investointiohjelman painopisteenä

Hyvärilän liikuntahallin rakentaminen maksaa ainakin 4,3 miljoonaa euroa, jatkuvat ylläpitokulut päälle. Miksi keskustan urheilukentälle ei rakenneta ylipainehallia? Se palvelisi parhaiten lähikoulujen oppilaiden sekä paikkakuntalaisten liikuntaharrastuksia.

Miksi vanhustyönjohtajan esittämä 260 000 euron lisämääräraha koti- ja laitoshoitoon ei ole edennyt kaupunginhallitukseen?

Matkailuhankkeet ovat voimakkaasti esillä Nurmeksen kaupunginjohtaja Pertti Vainionpään ja kamreeri Jari Lampisen taloussuunnittelussa ja peräti 17,7 miljoonan euron investointiohjelmassa 2009-2013. Kosteus- ja homeongelmien takia pakolliset koulu- ja palvelutaloremontit tekevät vain tilapäisen poikkeaman tähän turistien hoito-ohjelmaan.

Koulu- ja palvelutaloremonttien lisäksi kaupungin rakennusinvestoinnit keskittyvät matkailuharrasteluun. Kaupunki on varaamassa vuodelle 2009 Pielis-Golf Oy:n kenttälaajennuksen osakemerkintään 169 000 euroa. Aikaisemmassa investointiohjelmassa oli merkintä jopa 2 miljoonasta eurosta golfkentän laajentamiseen.

Kaupungin johtavien luottamushenkilöiden ja keskushallinnon virkamiesten junailemissa suunnitelmissa vuonna 2009 aloitetaan mm. Hyvärilän retkeilymajan suunnittelu 50 000 eurolla. Alueen kurssirakennuksen kattoremonttiin osoitetaan 130 000 euroa. Vuosina 2009-2011 Hyvärilän liikuntahallin rakentamiseen ollaan laittamassa 2 100 000 euroa ja retkeilymajan peruskorjaukseen miljoona euroa.

Liikuntahallista suuri menoerä vuosittain

Hyvärilän liikuntahallia ei tarvittu turistimassojenkaan aikana, nyt siitä on tullut eräiden päähänpinttymä. Lisäksi Sotkan hotellilaajennuksen alakertaan oli kaupunki suunnitellut liikuntasalin, Jukolan Osuuskauppa sen kuitenkin jostakin syystä unohti, vaikka kylpylän yhteydessä liikuntasali olisi ajanut parhaiten paikkansa.

Lisäksi Hyvärilän liikuntahallista Loma-Nurmes Oy:n toim. johtaja Jukka Kuhanen (Y-K 6.11.08) on “korostanut hallin olevan kunnallisen liikuntapaikkahankkeen, ja nuorisokeskuksen osuuden sen käytöstä nousevan enintään kolmannekseen“. Myös valtuutettu Kaija Kokkonen (kesk./sitoutumaton) kyseenalaistaa “liikuntahallin rakentamisen mielekkyyttä, sillä kaupungin resurssit eivät tahdo riittää nykyistenkään liikuntapaikkojen hoitoon“.

Liikuntahalli tulee maksamaan ainakin 4,3 miljoonaa euroa, ja kaupungin hankkeiden osalta on yleistä, että kustannukset ylitetään aina reilusti. Lisäksi liikuntahallista tulee suuret ylläpitokulut, ja ne kaatuvat kaikki kaupungille, kuten jo nyt jäähallin osalta osakeyhtiöstä huolimatta. Myös koululaisten kuljetuskuluista Hyvärilään ei hyödy kuin kuljetusalan yrittäjät, ne lisäävät huomattavasti kaupungin menoja jos liikuntahallia olisi tarkoitus käyttää aktiivisesti.

Miksi ylipainehallin rakentaminen keskustan urheilukentän alueelle ei kiinnosta?

Ulkoliikuntamahdollisuuksia erityisesti talviaikaan voitaisiin Nurmeksessa lisätä myös esim. keskustan koulukeskuksen urheilukentän alueelle rakennettavalla ylipainehallilla eli ns. kuplahallilla. Alueella olisi tilaa ja katetulle kentälle voisi laittaa myös keinonurmialueen.

Esimerkiksi Keski-Suomen Kannonkosken Piispalassa on urheilukentän kattaminen ylipainehallilla saanut suuren suosion koko maakunnan alueella ja laajemminkin (Ylen Keski-Suomen alueuutiset 12.11.08). Kuplahallin kentällä pystyy pelaamaan vaikka jalka- ja pesäpalloa, sählyä, harrastamaan jopa jousiammuntaa. Talvella Piispalan kuplahallissa järjestetään myös valtakunnallinen keihäänheittokisa. Piispalan kuplahallin koko on 60 x 90 metriä.

Nurmeksen keskustan koulujen lähellä se palvelisi hyvin myös koululaisia ja opiskelijoita, ilman taksiautoilijoille ja bussifirmoille maksettavia kuljetuskuluja Hyvärilään. Pukeutumis- ja pesutilat olisivat lähellä koulurakennuksissa ja pienet nuorisoryhmät pystyttäisiin kuljettamaan sinne vaikka Hyvärilästä. Muut turistit liikkuvat alueella yleensä omilla autoillaan.

Jukola saa myös tukea

Myös Jukolan Osuuskaupan matkailutoimintaa tuetaan vuosittain, ensi vuonna Sotkan kuntalaisuinnin nimissä 84 000 eurolla.

Jurttivaaran kaavoitussuunnitelmiin esitetään 40 000 euroa, vaikka venäläisiltä liikemiehiltä ei ole kuulunut mitään vastausta kaupungin tarjoukseen. Vastauksen antamisella oli alkusyksyllä kahden viikon määräaika.

Hyvärilän nuorisokeskuksen kaupungin nuorisotyön hoitokorvaukseen 40 200 euroa. Nuortenpaja Apajan projektin rahoitusosuus 61 400 euroa, nuorisotyön kohdeavustuksiin yhdistyksille vain 10 000 euroa.

Vain Vainionpään visio pelastuksesta, ei muita suunnitelmia?

Talousarvioesitys ja investointiohjelma perustuu vahvasti Vainionpään visioon vuodesta 2012: “Nurmes (8200) osa Pielisen Karjalan 28 000 asukkaan seutukuntaa“. Asiaa hehkutetaan kuin synninpäästön toivossa ja myös talouden tasapainottamissuunnitelmat perustuvat vain kuntayhteistyön laajentamiseen. Mitään vaihtoehtoisia suunnitelmia kaupunginjohtaja Vainionpää ja kamreeri Lampinen eivät ole vaivautuneet pöytiensä takana tekemään. Miettimisestä ei tiedetä.

Velkaa kasvatetaan yli 10 miljoonaan euroon

Ylä-Karjala ei kertonut Nurmeksen velkakehitystä aikaisemmassa talousjutussaan, kaaviostakin oli jätetty pois velkatiedot.

Syytä varmaan onkin etsiä ratkaisua kuntaliitoksista tai laajasta kuntayhteistyöstä kaupungin talouden tasapainottamiseksi, koska kaupunki velkaantuu hyvin paljon, täysin ylimitoitettujen matkailuinvestointien takia.

Vuonna 2007 lainaa oli 666 euroa/asukas, ensi vuonna 747 e/asukas, 2010 peräti 1273 euroa eli kaikkiaan 10,685 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 velka on tämän suunnitelman mukaan 1230 e/asukas eli 10,176 miljoonaa euroa.

Kassavarat romahtavat samassa suhteessa: tänä vuonna ne ovat 930 e/asukas, 2009 vain 418 e/asukas. Vuonna 2010 rahaa on 439 e/asukas ja 2011 509 e/asukas. Myös vuosikate laskee tämän vuoden 338 eurosta/asukas ensi vuoden 194 e/asukas.

Talousarvion ja investointisuunnitelman käsittely on vielä kesken kaupunginhallituksessa. Kaupunginkamreeri Jari Lampinen laittaa kuitenkin kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle jauhoja suuhun jo etukäteen, jotta kaikki menisi niin kuin Lampinen ja kaupunginjohtaja Vainionpää ovat esittämässä kaupungin johtoryhmän kanssa.

Lampinen perustelee talousarvioesitystä ja investointiohjelmaa kaupunginhallituksen esityslistalla jälleen länkiä valtuutettujen kaulaan laittamalla: ”Kaupunginhallitus on hyväksynyt 16.6.2008 § 175 vuoden 2009 talousarvion laadinnan perusteet. Kaupunginvaltuusto on seminaarissaan 17.-18.6.2008 ohjannut taloussuunnittelua käsittelemällä strategisen suunnitelman päivitystä ja investointiohjelmaa. Kaupunginkamreeri on 25.6.2008 antanut ohjeen vuoden 2009 talousarvioesityksen, vuosien 2009-2011 taloussuunnitelman ja vuosien 2009-2013 investointiohjelman laatimisesta.” - Tältä pohjalta taloussuunnitelman hyväksymistä esitetään 2011 asti ja investointiohjelman sitovaa hyväksymistä esitetään peräti vuoteen 2013 asti.

Ylityksiä aikaisemmissakin investoinneissa

Tekninen palvelukeskus totesi jo toisen osavuosiraportin yhteydessä, että muutamissa investointihankkeissa on tapahtunut menoylityksiä. Tämän hetken tiedon mukaan näyttää siltä, että menoylityksiä on tullut seuraavassa hankkeissa: oppimiskeskuksen muutostyöt, Hyvärilän loma-asunnot, ent. Valion kattoremontti, raskaskonehalli ja kesäteatteri.

Oppimiskeskuksen muutostöihin on budjetoitu 510 000 euroa, joilla on tehty yläkoulujen kotitalousluokkien ja lukio-opetustilojen vaatimat muutostyöt. Määräraha on ylittynyt 10 500 euroa. Ylitys johtuu fysiikka-kemian luokan sähkö- ja ilmastointitöistä.

Hyvärilän loma-asuntojen rakentaminen on budjetoitu vuosille 2007 - 2008. Vuodelle 2007 budjetoidusta 650 000 eurosta jäi viime vuonna käyttämättä 247 060 euroa ja kuluvalle vuodelle budjetoitu 850 000 euroa ylittyy 286 000 euroa. Määrärahan ylitys johtuu pääosin kiinteistön jätepaikan massavaihdosta.

Opetusministeriön erityisavustusta hankkeeseen on myönnetty vv. 2007 - 2008 655 000 euroa, joiden lisäksi opetusministeriö varautuu myöntämään hankkeeseen vuonna 2009 määrärahoista lisäavustusta 327 000 euroa edellyttäen, että eduskunta osoittaa tarkoitukseen riittävät määrärahat. Valtionapuprosentiksi tulisi siten 64 prosenttia.

Entisen Valion kattoremonttiin talousarviossa varattu 65 000 euroa, määräraha ylittyy 21 400 euroa. Ylitys johtuu kattotyön yhteydessä esiin tulleen lahovaurion korjauksesta ja säiden takia työn viivästymisestä aiheutuneista vuokra- ym. kustannuksista.

Raskaskonehalliin on tehty yrittäjän toivomat muutostyöt ja ne peritään kokonaisuudessaan vuokrassa.

Bomban kesäteatterirakennuksen rakentamiseen varattu 30 000 euroa on ylittynyt 1331 eurolla.

Tarkastuslautakunnalta tärkeämpiä kohteita verorahoille

Tarkastuslautakunta totesi 18.9.08, että mm. keskustan alueella kotipalvelussa on työntekijävajetta, Porokylän alueella kotipalvelun tarve on kasvava, Kyytipoika saisi kulkea useammin kuin kerran viikossa ja päiväkuntoutukseen tulisi järjestää kuljetus.

Lisäksi vanhusten siivouspalvelussa on tuloraja, joka on pienempi kuin toimeentulotukiturva vuokra-asunnossa asuvan kohdalla. Siivouksen hankkimista varten vanhus voi saada palveluseteli, jos yhden henkilön talouden bruttotulot ovat korkeintaan 860 €/kk. Kahden henkilön osalta tuloraja on sentään 1550 €/kk. Palvelu maksaa tällöin tilaajalle 10 €/tunti.

Tarkastuslautakunnan raportin mukaan omaishoidon tuen saajia on tällä hetkellä 54 omaishoitajaa, ja kielteisiä päätöksiä on tänä vuonna tehty syyskuuhun mennessä 12. Silti kaupunginhallitus ja valtuusto on hyväksymässä kaupunginjohtajan esityksen, että omaishoidontukeen varattuja määrärahoja leikataan ensi vuonna 35 000 eurolla, vuoden 2008 tasosta. Vaikka edes lakisääteisiä vapaapäiviä ei ole järjestetty omaishoitajille.

Tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota myös siihen, että myös palveluista tiedottamista tulee lisätä.

Sosiaalilautakunnan lisämäärärahahakemus ei ole edennyt kaupunginhallitukseen

Sosiaalilautakunta päätti jo 30.9.08 esittää kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle koti- ja laitoshoidon tulosalueelle 260 000 euron lisämäärärahaa. Asia lisämäärärahasta ei ole edennyt ollenkaan kaupunginhallituksessa.

Lisämäärärahaa perusteltiin mm. seuraavilla seikoilla:

- MRSA-yksikössä on hoidettavana hyvin paljon hoitoa vaativia asiakkaita ja näin ollen on jouduttu palkkaamaan arvioitua enemmän henkilöstöä. Terveydenhuollon edustajien kanssa on sovittu, että MRSA-asiakkaat hoidetaan Kyrölän palvelukeskuksessa, vaikka heidän hoitonsa vaatiikin huomattavasti sairaanhoidollisia toimenpiteitä.

- Vanhusasiakkaiden hoidon porrastusta on toteutettu yhteistyössä terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa. Terveyskeskuksen akuuttiosaston ylikuormitusta on pyritty vähentämään ja estämään sitä, ettei erikoissairaanhoidosta syntyisi jonotuspäiviä. Tämä on edellyttänyt tarvetta ostaa tehostettua palveluasumista arvioitua enemmän. Toisaalta maaliskuun 2008 jälkeen ei tietojen mukaan ole syntynyt jonotuspäiviä erikoissairaanhoidossa.

- Kyrölän palvelukeskuksen vanhan puolen osittaisesta sulkemisesta aiheutuen on vanhusten tehostettua palveluasumista jouduttu ostamaan arvioitua enemmän vaikka palveluasumisen asiakasmäärää onkin Kyrölän palvelukeskuksessa lisätty.

- Työntekijöiden vakavien sairauksien takia on syntynyt pitkiä poissaoloja ja näin ollen tarvetta palkata ennakoitua enemmän sijaisia.

Nurmeksessa löytyisi siis nurmeslaisten hyväksi paljon muitakin kohteita kuin vain pistäytyvät turistit. Kaupungin johtoryhmän tulisi keskushallinnon ja luottamushenkilöiden voimin ajatella muutakin kuin turisteille ja ehkä itselleen kiinnostavia vapaa-ajan palveluja, esim. Kyrölän palvelukeskuksessa on lääninhallituksenkin selvityksen mukaan kahdeksan työntekijän vaje ja tilat niin huonossa kunnossa, että vanhukset ja työntekijät sairastuvat sisäilmaongelmien takia.