VIIKON SITAATTI

Viikko 44:
"Hannu M puhuu asiaa. Kaikki vanhat kääkät pois päättämästä" (Y-K 30.10.12).
- Näin oli Hannu Mikkilä (kesk.) näköjään populistina puhunut vaalien alla, vaikka nimenomaan Nurmeksen kepuehdokkaissa taisi olla näitä "vanhoja kääkkiä" eniten. Aloittaisi Hannu Mikkilä omien piiristä tuon puhdistustyön, jos pelkkää ikärasismia haluaa jossakin harjoittaa.

4.4.2012

"Pääsiäispashaa Nurmeksen vuorelta"

Hyvärilän turistirysästä tulossa veronmaksajien kusetuskeskus?

Nurmeksen kaupungilla on velkaa yli 11 miljoonaa euroa, viime vuonna kaupungin velkasalkku kasvoi 4,2 miljoonalla eurolla.

Tervemenoa valtimolaiset siis maksamaan Nurmeksen velkoja, jos liitytte kuralle vedettyyn Nurmekseen. Veroprosenttinne ja maksunne nousevat varmasti ja reilusti, ja palvelut karsitaan viiden vuoden siirtymätukien jälkeen. Se ei ole pitkä aika ihmisen eikä kunnan elämässä. Tässä se järkiperuste, jolla paikallislehti Ylä-Karjala vetoaa pääkirjoituksessaan myös 3.4.12 valtimolaisiin kuntaliitoksen puolesta.

Nurmeksen kehitys on pysähtynyt vuosien taakse, ehkä aikaan ennen kamreeri Jari Lampista. Hänen ihannetavoitteenahan oli aikoinaan noin 8000 asukkaan kaupunki, vielä silloin kun asukkaita oli yli 10 000. Nyt ollaan jo lähes 8000 asukkaassa, ja Lampinen joutuu aloittamaan uuden saneerauksen, korjausohjelman, jos valtimolaiset liittyvät kamreeri Lampisen reviiriin kasvattamaan asukaslukua.

Nurmeksen verokertymä oli nyt maaliskuussa edelleen huomattavasti alhaisempi kuin maaliskuussa 2008, kaikkiaan 28 000 euroa alle. Silti paikallislehti Ylä-Karjala oikein kehuu Nurmeksen yritystoiminnan hyvää kehittymistä mainospääkirjoituksessaan mm. 30.3.2012, kun lehti jaettiin laajemmalle alueelle, ja kehuja löytyy aina säännöllisin väliajoin kun muut aiheet ovat lehdessä vähissä.

Ylä-Karjala -läpyskässä on taidettu katsoa vain oman Karjalaisen lehtikonsernin tuloskehitystä, kun samaan aikaan Nurmeksen verokertymä on alhaisempi kuin vuonna 2008. Tämä on sitä kehitystä Ylä-Karjala -lehden "taloustaiteilijoille", positiivisen mielikuvan syöttämistä, että hyvin menee ja lehdessä kannattaa ilmoittaa, vaikka lukijakunta ja lehden tilaukset laskevat.

Talous kuralla, palkat alhaiset

Paikallislehti Ylä-Karjala kertoi 29.3.12, että kuinka "Nurmes teki hyvän tuloksen", vaikka vuoden aikana kaupungin velkaa kasvatettiin 4,2 miljoonaa euroa ja velkasalkku painaa jo yli 11 miljoonaa euroa. Mikään muu taho ei puhuisi tällaisessa tilanteessa edes "hyvästä tuloksesta", kuin pashaa syöttävä Ylä-Karjala kaupungin postitoimistona Nurmeksen ja Valtimon kuntaliitospäätösten alla. Pashan syöttäminen on suunnattu esityisesti valtimolaisille.

Itse kaupungin 'tuloskin' nousi Nurmeksessa plussan puolelle vain sillä, että kaupunki sai myytyä kaksi teollisuushallia ja se kasvatti toimintatulot 800 000 euroon. Lisäksi kaupungin toimintamenoja karsittiin, eli kaupungin henkilöstö ja palvelut vähenivät karsinnan seurauksena.

Lisäksi Nurmeksen verokertymä on erittäin huono, kun palkat ovat huonommat kuin muissa kunnissa. Esimerkiksi Lieksassa efektiivinen verokertymä asukasta kohti oli 0,5 prosenttia parempi kuin Nurmeksessa. Todellinen, efektiivinen veroprosentti oli Nurmeksessa vuonna 2010 vain 13,2, kun koko maassa se oli 14,5. Nurmeksen verorahoitus asukasta kohti oli viime vuonnakin Pielisen Karjalan alhaisin, eli keskipalkat ovat muulla paremmat kuin Nurmeksessa.

Hyvärilän turistirysästä veronmaksajien kusetuskeskus

Paikallislehden talouskatsauksessa jätettiin lisäksi tarkoituksella kertomatta Nurmeksen kaupungin turistirysän Loma-Nurmes Oy:n tilanne (Y-K 29.3.2012). Varsinkin kun se tekee jatkuvasti tappiota ja kuppaa kaupungin verorahoja. 

Niille euroille olisi paljon muita kohteita, esimerkiksi kunnan asukkaiden peruspalvelujen parantamiseksi. Jopa Kyrölän palvelukeskukseen toivotaan jopa vaatelahjoituksia, kun kaupunki pitää siellä asukkaitaan repaleissa rääsyissä.

Sen sijaan rahaa kyllä riittää Hyvärilän toiminnan pyörittämiseen. Loma-Nurmes Oy menetti vuoden 2010 tilinpäätöksessään kokonaan oman pääomansa ja Nurmeksen kaupunki tuki tätä turistien ruokintalautaa runsaalla 126 000 euron pääomaehtoisella vaihtovelkalainalla kaupungin verorahoista.

Samassa yhteydessä kaupunki otti hoitaakseen kaikki rakenteilla olevan liikuntahallin kulut. Kuvottavaa tässä verorahojen käytössä on se, että tällaisia turistirysän tukipäätöksiä tehdään asukkaiden verorahoista, samaan aikaan kun Nurmeksen asukkaiden verotus ja palvelumaksut on nostettu kattoon. Ja palvelut erityisesti lapsiperheille ja vanhuksille ovat huonot. 

Verorahatukia riittää Loma-Nurmes Oy:öön, vaikka liikevaihto aleni viime vuonna 60 000 euroa ja yhtiön tuloskin jäi 4251 euroa tappiolliseksi.

Vuotta aikaisemmin tällä kaupungin "verorahahuijareiden yhtiöllä" tuli takkiin yli 90 000 euroa. Sen kaupunki maksoi vielä muiden yhtiön menojen päälle pelastaakseen matkailualan leikkikenttänsä. 

Kaupungin matkailuyhtiön toimitusjohtaja Jukka Kuhanen ei vastaa siis käytännössä ollenkaan riskeistä. Hän voi vain "pyöriskellä pahnoissa" ja keksiä uusia rahanreikiä kaupungin verorahakassalle.

Vuonna 2010 uusi rahanreikä oli elokuvajuhlateltta kaljahanoineen, siitä tuli takkiin kaikkiaan yli 100 000 euroa. Se jatkui viime vuonna niin, että jopa torilla avajaisissa osa kutsuvieraista ja vetäjistä esiintyivät humalassa.

Näille verorahoilla luoduille pahnoille tuntuukin kiinnostuneita olevan heti porstuassa, kun kaikki etelän "elokuvaraakitkin" ovat nyt löytäneet Pohjois-Karjalan kunnat ja verorahoilla pyöritettävän maakuntahallinnon rahahanat.

Samaan aikaan kun kaupungin matkailurysään rakennetaan ravintola-, harraste- ja majoituspalveluja miljoonilla veroeuroilla, niin matkailualan yrittäjät joutuvat entistä tiukemmalle. Ne muutamat alueelle eksyneet turistit eivät niitä helposti edes löydä, kun verorahoilla tuetaan myös näiden keskusten matkailumarkkinointia.

Kusetus jatkuu valkokankailla

Kontionlahden Miikkulan nousu ja tuho verorahojen käytön jälkeen on saamassa nyt jatkot Nurmeksessa verorahoilla. Ensin tuotiin tuontayhtiö Koda pyörittämään täysin riskittömästi elokuvatapahtumaa verorahoilla, kaupunki maksaa kaikki kulut. Ja nyt sen hankkeen taiteelliselle johtajalle ja saman yhtiön henkilöstölistalla olevalle Kai Lehtiselle ja uutena rysään tarttuneeseen tuottaja Asko Apajalahdelle on näköjään syntynyt välähdyksenä uusi 1,2 miljoonan elokuvahanke, ...kunhan vain saavat rahoituksen jostakin järjestettyä.

No eihän se muuta kaipaa kuin nokka kohti Nurmesta ja Nurmeksen verorahoitusta anelemaan. Siihen tätä hanketta nyt valmistellaan, verorahojen kynintään.

Parivaljakko on nyt tätä elokuvahanketta kiertäneet esittelemässä näköjään "persaukisina" pitkin maata. Ei edes elokuvasäätiön rahoitusta ole vielä saatu, niin kylläpä he osasivat vanhaa latua pitkin tupsahtaa Nurmekseen, esittelemään 1,2 miljoonan euron elokuvahanketta.

Kaukopartiomies Viljo Suokkaasta kertova elokuva kuvattaisiin jopa Nurmeksessa, jos rahaa tulee. Aivan kuten surullisen kuuluisaksi tullut "kansainvälinen menestysfilmatisointi" joulukonsertista Nurmeksessa, joka piti saada verorahoilla kaupunginjohtaja Vainionpään junailemana yli 100 000 euron hankkeena levitykseen yli 50 maahan. Vainionpää oli luvannut tukieurot ja kuvaukset oli lähes käynnissä, vaikka asiaa ei oltu edes käsitelty kaupunginhallituksessa.

Kuinkas kävi, se tuli kerran ulos verorahayhtiö Ylen jouluaaton levityksessä, parhaimpaan joulusauna-aikaan. Sekavana ulostuksena, jota ei edes yhtä kertaa jaksanut katsoa loppuun. Ja takkiin tuli ainakin Nurmeksen veronmaksajille. Eräät hairahtuneet valtuutetut perustelivat konsertin tukemista mahtavalla julkisuudella ja matkailijoiden laajalla virtaamisella Nurmekseen, kun näkevät filmin. Ja joulufilmissä kuvattiin jopa Bomban takaovenraosta vihreää roska-astiaa. Mahtava matkailuvaltti, roska-astia. Se houkutteli aikanaan sitten vain yhden vierailijan, sitä astiaa tyhjentämään.

Nyt samaa kusetusta yritetään elokuvahankkeella Viljo Suokkaasta,  korpien kaukopartiomiehestä. Olisi tiedossa jopa kuukauden kuvaukset paikkakunnalla, sille paikkakunnalle joka antaa rahaa?

Elokuvan persaukiset ovat nyt vailla elokuvasäätiön epävarman tuen lisäksi paikkakunnan "yhteistyökumppaneilta" 150 000 euroa. Kuvaukset saa se kunta alueelleen, joka syöttiin tarttuu. Se on se liikkuvan kuva voima. Siihen Nurmeksen päättäjät kyllä varmaan tarttuvat, jotta näkevät liikettä edes valkokankaalla, jos eivät kaduilla.

Sitä rahoitusta yritetään nyt junailla Nurmeksen verokirstusta, kuinkas muuten, kun Nurmeksessa ollaan.

Pienen takapakin kusetus kuitenkin sai, kun nykyinen vs. kaupunginjohtaja Asko Saatsi viisaasti lupasi tukea hanketta vain ostamalla yhden ennakkonäytöksen liput paikalliseen kinoon (Y-K 31.3.12). Tietysti lippujen hinnoista ei ollut vielä tietoa. Nehän voivat olla tähän kaupungin ennakkonäytökseen jopa 1000 euroa kappaleelta tai enemmänkin, kun hanketta oikein junailevat pääsevät kieroilemaan Hyvärilässä pienessä piirissään.

S-mies Konttinen esitti jo toiveensa

Paikallinen rappari ja vaikuttaja, S-ketjun Jukolan Osuuskaupan toimitusjohtaja Matti Konttinen sen sanoi, mikä ajatus osuuskaupalla on "yhteisen hyvän" nimissä.

Ylä-Karjalassa 31.3.12 Konttinen totesi, että "jos yrittäjät avustavat elokuvatuotantoa palveluina, rahat niistä jäävät saamatta".

Tämä kertoo kaiken tästä kusetuksesta. Nurmeksen kaupunki halutaan maksajaksi, jotta nämä ns. "yrittäjät" saavat sitten kierrätetyt rahat itselleen, verorahoista. Tämä on Konttiselle sitä yrityksen yhteiskuntavastuuta, saada kaikki, edes verorahoina? Vaikka yhden elokuvan tukeminen S-ketjulle ja Jukolan Osuuskaupalle olisi mitätön panostus, ottaahan tämä liike kaiken takaisin jopa maitolitran hinnassa matkailukeitaansa pyörittämiseen.

Tätä elokuva-ajatusta nyt syötetään aikansa Nurmekseen ja samalla luvataan, että kuukauden kuvaukset toisivat paljon rahaa; "moninkertaisesti siihen summaan nähden, kuin mitä tuotantoon sijoitetaan", totesi Kai Lehtinen (Y-K 31.3.12) syöttämästään hankkeestaan.

Samalla kaavalla tätä elokuvahanketta on suunniteltu kuvattavaksi jopa Venäjän Karjalassa. Niin nämä kaupparatsut olivat esitelleet hanketta Yleisradion suorassa lähetyksessä. Raha ratkaisee. Saa nähdä kuka, mikä kunta tai valtio tähän syöttiin tarttuu tarjoamalla verorahoja elokuvatuotantoon.

Onneksi pääsiäinen on pian ohi ja noidat yleensä hajaantuvat ja lehtävät muualle kyöpelinvuoreltaan, ainakin joksikin aikaa. Saa nähdä tuoko jo kevättuuli uusia persaukisia kaupparatsuja Nurmeksen verorahakirstulle istumaan "kaiken hyvän" toivossa.