"Lukutaitoa on myös kyky lukea rivien välistä"
Ylä-Karjalan lukijoilla pitää lehdenkin mukaan olla kyky lukea rivien välistä
Ylä-Karjalan mainoskampanja iski jälleen syyskuussa 8.9.2009: "Lukutaitoa on myös kyky lukea rivien välistä". Sitä tarvitaan todellakin, kun Ylä-Karjalaa seuraa: kaikkea oleellista ei edes kerrota, asioita kaunistellaan, eli lukijoita vähätellään.
Viimeisin esimerkki lehden asioita kaunistelevasta ja tietoja salaavasta linjasta oli pätkä 22.10.2009 (Jukka Räsänen), kun kerrottiin kaupunginhallituksen päätöksestä olla lisäämättä palo- ja pelastustoimea koskevaa lähtövalmiutta kaupunginvaltuutettu Jouko Kotivuoren (sit.) aloitteesta. Lehti ei tarkoituksella kertonut sitä, että Nurmeksen ambulanssisairaankuljetuksen ja palo- ja pelastustoimen ympärivuorokautinen lähtövalmius on Nurmeksessa huonompi kuin muissa Pohjois-Karjalan kunnissa. Näin kaunistelevaa on Ylä-Karjalan uutisointi varsinkin peruspalvelujen tilanteen osalta.
Esimerkiksi 3.10.09 oli etusivun otsikko: "Omaishoidon tukeen ei suunnitella leikkauksia Nurmeksessa ja Valtimolla" (toim. Anu Saarelainen). Seuraavassa lauseessa kuitenkin jo todetaan, että "tuen saamisen ehtoja saatetaan tiukentaa". - Tukien ehtojen tiukentaminen on selvästi leikkausta, kaikki eivät välttämättä saakaan tulevaisuudessa tukea.
Asiaan liittyvä mielipidetekstari oli 6.10.09: "Valtimolla omaishoidontukien rahat saattavat loppua. Myös laitoshoitopaikkoja aiotaan vähentää, vaikka kunta on rikas ja veroprosenttiakin aiotaan alentaa."
Ylä-Karjala uutisoi myös sosiaalilautakunnan ja kaupunginvaltuuston päätöksen, jonka mukaan Kyrölän vanhusten palvelukeskuksessa vuodeosasopaikat muutetaan palveluasunnoiksi. Mutta muutoksen aiheuttavista kustannusvaikutuksia asukkaiden kukkarolle lehti vaikeni, ei kertonut sanallakaan.
Käytännössä Kyrölässä tehtävä muutos tarkoittaa potilaiden kustannusosuuden lisääntymistä entisestään. Muutos noudattaa nyk. valtuuston pj. Matti Kämäräisen (kesk.) viime eduskuntavaalien alla esittämää mielipidettä Karjalaisessa (käsitelty tällä sivustolla aikaisemmin). Kämäräisen mukaan eläkkeet ovat tarkoitettu asumis- ja hoitokuluihin, ja tätä linjaa Nurmeksessa ajetaan repimällä viimeisetkin varat palvelutaloasukkailta, palvelujen törkeällä hinnoittelulla.
Mielipidekirjoituksessa huolestunut omainen kirjoitti 8.10.09 asiaan liittyen Kyrölän muutoksista: "täysin petiin hoidettavilta vanhuksilta rahastetaan viimeisetkin pienet eläkkeet".
Tämä linjaus ja Kämäräisen ajatuksenjuoksu on myös sama kuin Suomen hallituksen (14.10.09), pitkäaikaispotilaiden maksuja ollaan korottamassa vuodenvaihteessa todella törkeästi. Heiltä on helppo ottaa, kun heillä ei ole muita vaihtoehtoja terveyden romahtaessa.
Ovia valvova kamera riittää vanhushuollossa
Ylä-Karjala 14.5.09: Kyrölän palvelukeskuksessa 3-8 henkilön vaje, myös keskustan kotipalvelulussa, uusien henkilösuositusmitoitusten mukaan.
Mielipidetekstari 11.7.09: "Vai töitä lähihoitajille. Vanhainkodit ym. laitokset täynnä harjoittelijoita ja työllistettyjä. Kuukauden pestit mahdollisia, että silleen!"
Ylä-Karjala 5.9.2009: "Ei uusia yöhoitajia". Nurmeksen sosiaalilautakunta päätti, että "Kyrölään ei lisätä yövalvontaa, ei ole muka tarkoituksenmukaista". Näin lautakunta vastasi valtuutettu Jouko Kotivuori (sit.) aloitteessaan, että Kyrölään tulisi järjestää osastokohtainen ja ympärivuorokautinen valvonta.
Sosiaalilautakunnan mukaan ovikulunvalvontalaitteet riittävät, ja että valvontalaitteita lisäämällä pyritään vähentämään henkilöstön tarvetta. Lautakunta viittaa kesäkuussa tehtyy päätökseen lisätä Kyröntuvan kameravalvontaa.
Sosiaalilautakunnassa istuivat päätöstä tehtäessä: Ritva Rautiainen (pj.), Jorma Ahponen, Ritva Anttilainen, Hannu Juutinen, Catalina Mustonen, Eine Tolvanen. Esityksen teki sos.johtaja Ritva Tikka, valmistelussa mukana vanhustyön johtaja Eila Soikkeli. Toivottavasti he itse joutvat joskus tyytymään pelkkään ovikameraan kaatuessa tai halutessaan vessaan.
Päiväkahvista jutun pääaihe, hoitoepäkohdat lopputeksteissä
Ylä-Karjala 12.9.2009 (Anu Saarelainen): "Nurmeksessa vanhus saa päiväkahvinsa". Siitä oli otsikko revitty, kun muussa hoidossa ja palveluissa on todettu selviä puutteita. Päiväkahvit ehkä saa, mutta muuta ei taida saadakaan.
Jutussakin todetaan myöhemmin pula hoitajista ja valvonnasta, puutteita arvioidaan jutussa jopa terveydenhuollon tarkastaja Sirkka Jakosen suulla. Se ei nouse otskoihin, vaan päiväkahvi. Jakosen mukaan puutteita hoidossa on myös liikkumisrajoitusten, ylilääkitsemisen ja hygienian osalta. Ja lehti repi otsikoksi vain päiväkahvin saannin, samaan aikaan kun potilaita ei nostella edes istumaan ruoka-aikoina, pidetään lääketokkurassa ja paskavaipoissa.
Päättäjien arvoista kertoo myös Ylä-Karjalan uutinen 11.6.2009: "Kyrölän remontti jakoi valtuuston". Remonttia päätettiin siirtää kevääseen 2010.
Kosteus- ja homeongelmat ovat olleet tiedossa jo vuosikausia, ja tutkimuksissa on todettu, että yksilökohtaisesti pienikin altistuminen erilaisille homesienille voi olla jopa välittömästi hengenvaarallinen. Ja kädenvääntö aikataulusta jatkui vielä 27.6.09 uutisoinnissa, jolla remontin aloittaminen siirrettiin keväälle 2010.
Ylä-Karjala -lehden rivien välistä lukemista kannattaa jatkaa myös terveydenhuollon kuntayhtymän uutisoinnissa
Lieksan kaupunginhallituksen listalta 5.10.09 saa lukea, että Nurmes "muutti pätevyysvaatimuksia erikoislääkäristä yleislääkäriksi ja lisäksi maksaa lisää palkkaa." Paikallinen Ylä-Karjala kertoi vain, että pätevyysvaatimuksia on muutettu Jyri Ilenin takia. Palkankorotusvaatimuksista ja -päätöksestä tämä lehti ei kertonut mitään.
Ambulanssin lähtövalmius on Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymän alueella maakunnan hitain, arki-iltaisin, yöaikana, arkipyhinä ja viikonloppuisin ei ole välitöntä 1 minuutin lähtövalmiutta. Myös kuntayhtymän hallitus päätti ylilääkäri Jyri Ilenin esityksestä esittää lausuntonaan, että ambulanssin lähtövalmiutta ei lisätä, koska se mm. maksaisi ja tarkoittaisi lisätyövoiman palkkaamista. Samalla rahaa kyllä riittää ylilääkärin palkanlisäyksiin, vaikka pätevyysvaatimuksia laskettiin. Onkohan ylilläkärin palkkamenot jo lähempänä 7000 euroa kuukaudessa, kuten Lieksan kaupunginhallituksen listalla haarukoidaan?
Myös koululaisten hammas- ja suutarkastukset ovat Nurmeksessa retuperällä. Koululaisten hampaat tarkistetaan Nurmeksessa kahden vuoden välein, vaikka aikuistenkin kohdalla suositellaan vuositarkastuksia. Nurmes säästää tästäkin ennakoivasta perusterveydenhoidosta, nyt lasten ja nuortenkin hammashuollosta vastaavan hammaslääkäri, valtuuston puheenjohtaja, maakuntahallituksen pj. yms. Matti Kämäräisen (kesk.) johdolla.
|