1.10.2012

Nurmeksen "luottamushenkilöt" junailevat omia työmahdollisuuksiaan päätöksenteossa

Kilpailuttaminen Nurmeksen kaupungilla on muuttunut valikoivaksi ja jopa erään sukulaisten suosimiseksi

Ylä-Karjalan (25.9.20129 päätoimittaja Pertti Meriläinen kirjoitti kilpailuttamisesta otsikolla "Kilpailuttamista ei osata valtionhallinnossa eikä kunnissa".

Tekstissä hän keskittyi kunnallisen kilpailuttamisen osalta siihen, että ei osata suosia paikallisia yrityksiä. Hän ei kuitenkaan sanallakaan korosta yrittäjien tasapuolisesta kohtelua kilpailuttamisessa, ei edes paikallisten yrittäjien tasa-arvoista kohtelua.

"Kuntien ja kuntayhtymien on kilpailutettava hankinnat, jotka tehdään oman organisaation ulkopuolella. Laki on ollut voimassa parikymmentä vuotta, mutta kilpailuttamisessa on edelleen puutteita.Ratkaisevaa on hankinnan ehtojen ja valintaperusteiden määrittely. Aikaisemmin valintaperusteena oli vain halvin hinta. Nykyisin perusteeksi merkitään yleensä kokonaistaloudellinen edullisuus, jossa myös laatu, toimintavarmuus, vaikuttavuus, kokemus ja luotettavuus voidaan ottaa huomioon. Tämä avaa mahdollisuuden suosia lähihankkijoita eli toteuttaa paikallista yhteiskuntavastuuta. Pitkäaikainen ja vakaa paikallinen toimija on yleensä muualta pistäytyvää kilpailijaa luotettavampi. Kilpailuttaminen sinänsä on paikallaan, sillä veroeuroilla on kunnissa muutakin käyttöä kuin hukata niitä organisaation omaan tehottomaan toimintaan tai ylihintaisiin hankintoihin."

Entä kun ei pääse paikallisena, pätevänä ja pitkäaikaisena yrittäjänä edes osallistumaan urakkalaskentaan, jättämään tarjousta julkisesta urakasta? Näin Nurmeksessa tehdään, kun esim. teknisen viraston toimitilapäällikkö Pasi Parkkinen haluaa suosia sukulaisiaan urakoitsijoiden valinnassa? 2000-luvun puolivälissä vielä esimerkiksi Porokylän koulun remontin kohdalla oli kaikille avoin urakkakilpailu, pääsi edes jättämään tarjouksen pätevänä urakoitsijana, mutta nyt halutaan suosia vain sukulaisia?

- Onko se 'kokonaistaloudellisesti edullisimman' ratkaisun hakemista, kun edes paikalliset yrittäjät eivät pääse tasa-arvoisesti osallistumaan tarjouskilpailuun? Onko se enää kilpailuttamista?

- Onko se Nurmeksessa 'paikkallista yhteiskuntavastuuta', valtimolainen Pertti Meriläinen ja valtimolainen Pasi Parkkinen?

- Onko se muka kunnan, Nurmeksen 'talouden kannalta taloudellista', kun kaikille avointa kilpailua ei edes järjestetä, ja vain yksi yrittäjä jättää selvästi ylisuuren tarjouksen ja se hyväksytään? Eikö se ole 'ylihintainen hankinta' kunnalle, Meriläinen ja Parkkinen? 

- Lisäksi Nurmeksen hankintojen kilpailutettamisesta päätettäessä ei ole noudatettu edes kaupungin luottamuselimien hyväksymää omaa kaupungin hankintaohjetta. Se asettaa esimerkiksi vähimmäisrajoja sille, kuinka monelta yrittäjältä tarjous on vähintään pyydettävä.

-Nurmeksessa kaupungin puolesta junaillaan jopa niin, että tarjouksen jättää vain yksi urakoitsija. Onko se muka 'kilpailuttamista' hankintalainsäädännön ja kaupungin hankintaohjeen mukaan, Meriläinen ja Parkkinen?

Meriläisen nostama 'organisaation oma tehoton toiminta' löytyy Nurmeksen kaupungin teknisestä toimesta, erityisesti toimitilapäällikkö Pasi Parkkisesta. Hänellä ei ole osaamista, ammattitaitoa eikä referenssejä hoitaa tehtäviään. Kyllä hän osaa leimata paikallisia yrittäjiä suosiakseen sukulaisiaan, siksi hänet varmaan piti saadakin nykyiseen tehtävään varmistamaan urakoita? Lisäksi Nurmeksen tekninen lautakunta hyväksyy pj. Hannu Mikkilän (kesk.) johdolla tämän kusetuksen, kun pojat "pelaa" verorahoilla?

Eipä siis ihme, että myös Nurmeksen kaupungin 2. osavuosiraportin mukaan "vuoden takaisesta kumulatiivisesta verokertymästä on jääty jälkeen syyskuun lopussa 380 000 euroa". Kaupunginkamreeri Jari Lampisen mukaan "ero syntyy yhteisöveron tilitysten pienentymisestä, kunnallisveron tilitykset ovat vuoden 2011 tasolla". Taitaa yritystoiminta olla lopahtamassa, ja jokainen järkevä yrittäjä lähtee muualle kun täällä julkisia hankintojakin jaetaan sulle-mulle -periaatteella.

Nurmeksen laki/tapahan on se, että julkisilla verorahoilla rakennettua omaisuutta myydään pilkkahintaan tietyille valituille toimijoille, kuten Bomba ja Sotka-kylpylä reilulla 400 000 eurolla velattomana S-ketjun Jukolan Osuuskaupalle. Samalla tavalla julkisia hankintoja junaillaan sulle-mulle -periaatteella, kun kustannukset eivät korostu verorahoilla pelatessa.

Ratkaiseeko luottamushenkilöiden omat työnäkymät päätöksenteossa?

Hyvä esimerkki tästä osaamattomuudesta, ammattitaidottomuudesta ja ongelmien vähättelystä on Kirkkokadun koulun sisäilmaongelmat ja siihen suhtautuminen. Terveysongelmiin ei suhtauduta vakavasta, vaikka kyselyjenkin mukaan jopa yli 100 oppilasta oireilee, henkilökunnan lisäksi. 

Luulisi, jos tahtoa vain olisi, että olisi opittu edes jotakin Laamilan koulun sisäilmaongelmista, koulua puretaan parhaillaan korjauskelvottomana. Mutta ei, mitään ei ole opittu Laamilan koulun tilanteesta. Senkin ongelmia valtuutetut vähättelivät viimeiseen asti, kunnes muut tahot, kuten työsuojelupiiri pisti ovet kiinni terveydelle vaarallisena.

Taitaa olla Nurmeksessa niin, että tärkeintä kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsenille on aina omat työt. Kuten nuohoojalle ja LVI-asentajalle (Y-K 30.9.12). Yksi ilmaisi omat lvi-työtavoitteensa mm. puuhiiltämön suhteen (Teemu Halonen, sdp) perusteeksi, kun vastusti luonnonsuojelualueen perustamista kaupungin pohjoisille perukoille.

Lisäksi toinen, (Hannu Pääkkönen, sdp), luulee puun loppuvan mahdolliselta biojalostamolta pienen luonnonsuojelualueen takia, vaikka suurin osa puuraaka-aineesta tuodaan Venäjältä. Heidänkö ja muiden valtuustokavereiden omat työnäkymät ratkaisevat aina, kun kyse on luottamushenkilöiden päätöksien tekemisestä Nurmeksessa?

Kirkkokadun koulun kohdalla opetus olisi pitänyt jo ajat sitten siirtää muihin puhtaisiin tiloihin. Mutta ei, Nurmeksessa oppilaiden ja henkilökunnan terveys ja turvallisen opetuksen järjestäminen puhtaissa tiloissa ei ole näköjään ensisijainen tehtävä. Onko luottamushenkilöiden työnäkymät se tärkein peruste tässäkin asiassa? Onko LVI-asentajalle jo tullut korjaustöitä ja muille luottamushenkilöille?

Kaupungin turistirysässä kosteusvaurioita ja -ongelmia

Nurmeksen kaupungin selkärangaton hallitus ja valtuusto on hyväksynyt toimitilapäällikkö Pasi Parkkisen laatiman toimitilastrategian, jossa mainitaan vain pari home- ja sisäilmakiinteistöä. 

Miten voidaan laatia strategia, joka ei pidä paikkaansa ja valtuusto on sen hyväksynyt pj. Matti Kämäräisen (kesk.) johdolla? Ottamatta selvää asioista, saati edes tarkistamalla asioita? Vai onko se tarkoituskin pitää henkilökuntaa ja ihmisiä saastuneissa kosteusvauriotiloissa, ja korjailla vähitellen kun sulle-mulle -kavereille käy? Ongelmat halutaan salata myös siksi, että terveysongelmista ei tulisi korvausvastuuta, kun työntekijät ja tiloja käyttävät henkilöt sairastuvat.

Uusimpana kohteena Hyvärilän turistirysä, tiloissa on kosteus- ja sisäilmaongelmia. Päättäjät kyllä herää heti tähän, investointiohjelmassa on jo määrärahat korjaustöihin, kun kyse on turistien palvelusta ja terveydestä. Mutta kotikunnan nuorista ja kaupungin työntekijöistä tämä selkärangattomien valtuusto ei välitä pätkääkään esim. Kirkkokadun koulun osalta.

Lisäksi Nurmeksen seurakuntakin ostaa Hyvärilästä leiripalveluja nuorille. Onko seurakunnassakin sama tahto, että nuoret voidaan altistaa terveysongelmiin? Tietysti, siellähän seurakunnan luottamuselimissä istuvat samat selkärangattomat poliittisesti valitut valtuutetut. Miksi myös seurakunta järjestää leirejä tiloissa, joissa on kosteusvaurioita ja sisäilmaongelmia?

Pätevyysvaatimukset ja ammattioikeudet myös vakuutuskysymys

Tukes (toimii mm. teknisen turvallisuuden ja luotettavuuden valvojana, kehittäjänä ja asiantuntijana) pitää rekisteriä mm. sähkö- ja kylmälaiteasentajista ja niiden oikeuksista erilaisiin laiteasennuksiin ja huoltotöihin.

Esimerkiksi kylmäalan töitä saa tehdä vain, mikäli toiminnanharjoittajat (kylmälaiteliikkeet) ja henkilöt (vastuuhenkilöt ja asentajat) ovat rekisteröityneet Tukesin rekisteriin. Kylmäalan pätevyysvaatimukset koskevat toiminnanharjoittajia ja henkilöitä, jotka asentavat tai huoltavat F-kaasuja sisältäviä jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteita, ajoneuvojen ilmastointilaitteita sekä sammutuslaitteistoja. Lisäksi asetus koskee henkilöitä, jotka ottavat talteen suurjännitekytkinlaitteista rikkiheksafluoridia (SF6-kaasua) tai laitteista F-kaasuihin pohjautuvia liuottimia. 

Toiminnanharjoittajan tulee hakea kylmälaiteliikkeen todistus. Vastuuhenkilölle sekä asentajille tulee hakea pätevyystodistukset ja suorittaa tarvittavat tutkinnot.

Rekisterien avulla voi tarkistaa, onko toiminnanharjoittajalla säädösten mukainen oikeus tehdä kyseisiä töitä. Esimerkiksi kylmälaitteiden osalta on erikseen 'alle 3 kilon oikeudet' lähinnä pienlaitteille ja 'yli 3 kilon oikeudet', ne kattavat myös suuremmat kylmälaiteasennukset. 

Myös öljylämmityskattilan pollttimon asentaminen on luvanvaraista, varsinkin paloarvojen saamiseksi kohdalleen. Nurmeksessa näitäkin töitä tehdään näköjään ilman asianmukaisia lupia/ oikeuksia.

Kattilan asennus voidaan teettää vain ammattipätevyyden omaavalla liikkeellä. Asennus tulee suorittaa siten, että se täyttää alalla yleisesti sovellettavat lait ja asetukset. Kattilaan liittyvät sähköasennukset saa suorittaa vain kyseiset pätevyydet omaava asentaja.