VIIKON SITAATTI

Viikko 44:
"Hannu M puhuu asiaa. Kaikki vanhat kääkät pois päättämästä" (Y-K 30.10.12).
- Näin oli Hannu Mikkilä (kesk.) näköjään populistina puhunut vaalien alla, vaikka nimenomaan Nurmeksen kepuehdokkaissa taisi olla näitä "vanhoja kääkkiä" eniten. Aloittaisi Hannu Mikkilä omien piiristä tuon puhdistustyön, jos pelkkää ikärasismia haluaa jossakin harjoittaa.

13.1.09

Asukkaiden omaiset vaativat jatkuvaa yövalvontaa

Nurmeksen Kyröntuvalla 13-14 asukasta ilman jatkuvaa yövalvontaa, mm. muistisairaudet lisäävät tapaturmia ja kaatumisia

Sosiaalilautakunta päätti sosiaalijohtajan esityksestä, että Kyröntuvalla ei järjestetä jatkuvaa yövalvontaa. Päätösesityksen mukaan se ei muka ole 'tarkoituksenmukaista'. Onko tarkoituksenmukaista siis lisätä asukkaiden ja potilaiden kohtalokkaita tapaturmia Nurmeksen kaupungin hoitolaitoksissa?

Kyröntuvan asukkaiden omaiset esittivät syyskuussa 2008 allekirjoittamassaan kirjelmässä jatkuvan yövalvonnan järjestämistä yksikköön asukkaiden yöllisen turvallisuuden lisäämiseksi.

Kyröntuvassa on selvä puute yövalvonnan osalta. Sen osoittaa myös lautakunnalle tehdyn esityksen selvitystyö. Kyröntuvan yöhoito on järjestetty niin, että kolmas yöhoitaja käy säännölliset käynnit Kyröntuvalla ja mikäli valvontakamerassa näkyy liikettä myös ylimääräisen käynnin. Kolmannen yöhoitajan työaikaa lisättiin kokoaikaiseksi vuonna 2007, jolloin Kyröntuvan yöhoidon tasoa haluttiin nostaa.

Saman yöhoitajan tehtäviin kuuluu myös partiokäynnit Hannikaisenkadulla ja joitakin käyntejä kotona asuvien luona Itä-kaupungissa sekä turvahälytyskäynnit. Yöhoitajalla ei juurikaan jää päivystysaikaa vietettäväksi Kyröntuvalla.

Turvallisuustaso törkeän alhainen kaikissa palvelukeskuksissa

Kyröntuvan asukkaiden yöllisen turvallisuuden järjestäminen on Mummon Turvan yrittäjän mukaan liki samalla tasolla kuin muittenkin palvelukeskuksessa olevien asukkaitten. Lisäksi Kyröntuvan sijainti eri kiinteistössä hankaloittaa työajan jakamista.

Lisäksi todetaan, että ”toisaalta 13-14 hengen asumisyhteisö on työmäärän kannalta liian pieni oman hoitajan palkkaamiseen”. Vaikka varmasti yhdelle yöhoitajalle riittäisi töitä, ja auttamistyössä olisi hyvä olla aina kaksi työntekijää.

Lisäksi asukkaat tarvitsevat muistisairautensa vuoksi ohjausta kaikissa asioissa. Vahinkojakin (esim. kaatumisia) voi tapahtua eikä avunantoon tiedetä välittömästi mennä, kun tietoa ei nykyisen hälytysjärjestelmän välittämänä kaikista tiloista saada.

Asukkaiden omaisten vetoomuksen mukaisen jatkuvan yövalvonnan järjestäminen Kyröntuvalle edellyttäisi lisähenkilöstön palkkaamista. Kustannukset tästä olisivat vuositasolla vain noin 108 000 euroa.

Kameravalvonta ei korvaa ihmistä

Esityksen mukaan yöajan turvallisuutta olisi mahdollista lisätä myös asentamalla lisää valvontakameroita. Tuolloin Kyrölän puolella päivystävä yöhoitaja voisi ilmoittaa sosiaalijohtajan esityksen mukaan Kyröntuvasta vastaavaa yöhoitajaa. Kameravalvonta ei kuitenkaan auto, kun yöhoitajaa juoksutetaan mm. turvahälytyskäynneillä kaupungilla ja itä-kaupungin alueen yksityisasunnoissa. Myös Kyröntuvalla wc-reissu yöllä on yleisin kaatumisen syy.

Kustannukset kahdeksan kamerapisteen asentamisesta olisivat selvityksen mukaan 3 150 euroa. Esityksen mukaan hankintaan ei ole olemassa rahavarausta tämän vuoden budjetissa eikä suunnittelukaudella.

Tämä on jälleen yksi osoitus, kuinka Nurmeksen vanhusten ja muiden hoidettavien perusturvallisuudesta ei välitetä. Omaiset ja läheiset saavat olla jatkuvasti huolissaan kuinka asukas pärjää mm. Kyröntuvassa.

Nurmeksessa turistien hoitamiseen ja matkailukohteisiin irrotetaan rahaa välittömästi, kuten viime kesänä Jurttivaaran kaavoittamiseen 40 000 euroa. Kun pelkkä kuplaksi osoittautunut huhu jostakin kiinnostuneesta venäläistahosta tuli kaupungin virka- ja luottamusmiesten tietoon. Sen sijaan muka sosiaali- ja terveyspalveluihin ei löydy edes henkilön palkkakuluihin rahoitusta, kun on kysymys mm. muistisairaiden vanhusten perusturvallisuudesta?

Asiasta päätti edellisen valtuustokauden sosiaalilautakunta, vaikka uusi valtuustokausi on alkanut vuodenvaihteessa. Päätöstä olivat tekemässä pj. Jorma Pikkarainen, varapa. Timo Pelkonen, Marja Eskelinen, Pauli Kuosmanen, Kalevi Kämäräinen, Anssi Leinonen, Ritva Rautiainen, Leena Ruokolainen, Eine Tolvanen. Ja paikalla myös kaupunginhallituksen edustajana Seija Puoskari sekä sosiaalijohtaja Ritva Tikka ja sihteeri Kaija Pääkkönen. Toivottavasti tällaiset päättäjät saavat jonakin päivänä saman kohtelun kuin Kyröntuvan asukkaat.

Ylä-Karjala -lehti 15.1.09 valehteli ja kaunisteli Kyröntuvan tilannetta lukijoilleen. Otsikolle "Valvontaa lisätään kameroilla" ei ole mitään katetta edes jutussa. Päinvastoin siinäkin todetaan, että määrärahavarausta ei ole tehty edes kameroiden lisäämiseksi tälle vuodelle, vaikka omaisten vaatimus oli tullut sosiaalitoimistoon 1.10.08. Eikä sosiaalilautakunta päättänyt 13.1.09 edes kameroiden lisäämisestä. Joten paikallislehti valehtelee.