VIIKON SITAATTI

Viikko 44:
"Hannu M puhuu asiaa. Kaikki vanhat kääkät pois päättämästä" (Y-K 30.10.12).
- Näin oli Hannu Mikkilä (kesk.) näköjään populistina puhunut vaalien alla, vaikka nimenomaan Nurmeksen kepuehdokkaissa taisi olla näitä "vanhoja kääkkiä" eniten. Aloittaisi Hannu Mikkilä omien piiristä tuon puhdistustyön, jos pelkkää ikärasismia haluaa jossakin harjoittaa.

21.9.2011

Ylä-Karjala -läpyskä kaksissa rattaissa

Ylä-Karjala -lehti (10.9.2011) jatkaa päätoimittaja Pertti Meriläisen johdolla inisemistä Pielisen Karjalan kuntien yhdistämiseksi. Nyt keinoksi nostetaan työssäkäyntialueeseen perustuneet puheet kuntaliitoksien pohjaksi, että ehkä se toisi Juuan takaisin Pielisen Karjalan alueeseen. Vaikka Juuka kuuluu Joensuun seutukuntaan, eikä hallitusohjelmaan ole kirjattu sanallakaan, että tehtäisiin pakkokuntaliitoksia.

Tätä keskustelua halutaan lehdessä jatkaa alueella, poliittisten päättäjien lisäksi, jotta olisi muka jotakin tekeillä ja muut asiat jäisivät taka-alalle. Nurmeksessa eletään kuntaliitosunelmissa, jotta palvelut voidaan siinä nimessä alasajaa, kuten Nurmeksessa ja Valtimolla on tehty. Tämä paikallislehden linja ei ole johtanut Nurmeksessa mihinkään palvelujen kehitystyöhön. Päinvastoin lehti ruokkii ajatusta, että verorahoja voidaan huoletta käyttää muuhun kuin kuntien perustehtävien ja -palvelujen järjestämiseen, kaupungin matkailuharrasteluun. Luullaan, että kuntaliitos sitten hoitaa peruspalvelujen järjestämisen, ja nyt voidaan rahat käyttää kaikkeen muuhun touhuiluun.

Nurmeksen taloussuunnittelu osoittaa, että kaupungin johto kaupunginkamreeri Jari Lampisen johdolla on varautunut vain matkailuharrastelunsa pyörittämiseen Hyvärilän alueella: Hyvärilän vuosittaisten kulujen lisäksi turistien käyttöön rakennetaan 4 miljoonan liikuntahalli 150 000 euron vuosittaisilla huoltokuluilla, elokuvataviikonloppua pyöritetään 200 000 euron budjetilla jne. Samaan aikaan Lampinen esittelee paikallislehdessä 20.9.2011 reilun miljoonan euron leikkaukset valtionosuuksien osalta ja ryhtyy heti suunnittelemaan vain kuntien peruspalvelujen ja kunnallisten maksujen korottamista. Kaupunginjohtaja Pertti Vainionpään matkailuharrasteluun ei suunnitella mitään leikkauksia, jotta edes kaupunginjohdon harrastelu- ja kahvinjuontitilaisuuksia riittäisi. Nurmeksen kaupunki on käyttänyt erittäin törkeästi valtionosuuksia matkailuharrasteluunsa, heikentämällä kuntalaisten peruspalveluja terveyskeskuspäivystyksestä lähtien. Tukensa tähän touhuiluun on antanut maakuntaliiitto, joka ohjaa rahoitustukia kuntien pyörittämien matkailurysien keinotekoisiin projekteihin, suoraan muun elinkeinoelämän ja yrittäjyyden tukemisen kustannuksella.

Kuntatasolla pelastusta odotetaan muka kuntaliitoksesta, todellisuudessa se antaa vain lisämahdollisuuksia leikata kuntalaisten palveluja alueella. Tätä kehitystä tuetaan paikallislehtitasolla Nurmes-Valtimo -alueella erittäin voimakkasta, mitään kriitiikkiä ei lehdessä julkaista, kuntaliitoskuvitelmia ei saa arvostella. Kuntaliitoskeskusteluun on osallistunut myös paikallinen rapparijärjestön keulamies Matti Turunen myös paikallislehden palstoilla, niin eihän saman rapparijärjestön Khadam-loosin jäsen Pertti Meriläinen Ylä-Karjalan päätoimittaja asetu mitenkään edes arvioimaan kriittisesti kuntaliitoskuvioita edustamansa lehden sivuilla, vaikka ne on todettu muualla lähes poikkeuksetta epäonnistuneiksi.

Yhtälö on erittäin tuttu Laakkosen lehtikonsernissa Pohjois-Karjalassa. Myös Joensuun seudun kuntaliitoksia ajettiin erittäin voimakkaasti mm. Karjalaisessa. Tavoitteena laajempi yhtenäinen ilmoitus- ja markkinointialue. Samaa säveltä yritetään Pielisen Karjalan alueelle. Karjalaisen lehtikonserni haluaisi erittäin voimakkaasti myös Juuan alueen samaan pakettiinsa, myös muissa asioissa rapparipiirien helpomminen ohjattavaksi. Tällä hetkellä Juuan ja Kolin alueella ilmestyy kotiseutuliiton itsenäinen aluelehti.

Toiset lastenrattaat

Samaan aikaan Ylä-Karjala -lehti valittelee keskittymisen seurauksia: Ylä-Karjala heitti pääkirjoituksessa 23.5.11 huolensa, että "keskittäminen sen kun jatkuu", kun Pielisen Karjalan työ- ja elinkeinotoimistoa ollaan pistämässä tiiviimpään pakettiin ja yhdistetään tulevaisuudessa Joensuuhun. Tähän samaan "kehitys"nauhaan liittyvät mm. Kelan toimiston lopettaminen Valtimolla, käräjäoikeuden toimiston lakkauttaminen Nurmeksesta, terveys- ja sosiaalipalvelujen yms. heikentäminen Pielisen Karjalan alueella. Se on sitten sitä "kehitystä" Ylä-Karjala -lehdelle, joka voisi halutessaan hyvin voimakkasti taistella kunta- ja lähipalvelujen puolesta alueella, mutta ei, kun toimituksen ohjakset ovat muiden käsissä ja lehti toimii postitoimistona.

Tämä lehti aina vain valittelee, kun jotakin toimistoja eli seiniä alueelta lähtee. Ja samalla paikallislehti on kampanjoinut Lieksan, Nurmeksen, Valtimon ja Juuan liittämisen puolesta ja mainostanut jopa yhteistä kaupunkia omissa mainoksissaan.

Lisäksi lehti on haukkunut aina mm. lieksalaisia ja juukalaisia, kun ne eivät ole suostuneet erilaisiin nurmeslaisten syöttämiin yhteistyökuvioihin, eivätkä edes kahvitteluihin verorahoilla. Viimeksi lehti oikein ylisti 70 000 euron säästöä vuosittain, kun Nurmeksen ja Valtimon asukkailta vietiin lääkäripäivystys, viikonloppujen päivystysajat jakamalla Lieksan kanssa. Eipä ihme, Lieksa ja Nurmes joutuvat ilmoittelemaan paikallislehdissä suurilla ilmoituksilla jatkuvasti, varmaankin yhteensä ainakin 70 000 euron edestä vuositasolla. Nurmeksen säästö, 30 000 euroa, valuu suoraan jo ilmoituskuluihin paikallislehdessä. Se säästöistä ja samalla ihmisten pääsemistä ensiapuun on vaikeutettu alueella viikonloppuisin. Ja lehti tietysti vain ylistää yhteistyötä, kun eurot kilahtaa lehtikonsernille.

Samaan aikaan Nurmeksen kaupunki syytää verorahoja moninkertaisesti matkailuharrasteluunsa Hyvärilän nimissä. Eipä lehti sitä arvostele, kun siellä pyörii myös rapparikaverit. Eikä lehti pyri mitenkään kehittämään myöskään alueen palveluja puuttumalla epäkohtiin.

Myös sosiaali- ja terveyspalvelujen, vähintään 20 000 ihmisen aluekokonaisuuksiin, ohjaamisessa tämä lehti loi ilmapiiriä, että Lieksa ja Juuka hangoittelevat sitä "kehitystä" vastaan. Mitä kehitystä se on, että valta keskittyy ja palvelut heikkenevät alueella? Ehkä se on sitä vapaamurareidenkin ohjeistamaa päätösvallan viemistä mahdollisimman kauas kansalaisista, palveluja heikentämällä. Jotta entistä pienempi sulle-mulle -piiri pääsisi vaikuttamaan entistä suuremmalla alueella.

Ja mitä vastaanhangoittelua se on, kun Juuassa ja Lieksassa ajatellaan enemmän järjellä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyötä on turha tehdä Nurmeksen suuntaan, kun kaikki erikoislääkäri- ja sosiaalipalveluihin perustuva erikoisosaaminen löytyy Joensuusta ja Kuopiosta, tai Kajaanista ja Oulusta.

Lisäksi Lieksa ja Juuka ovat kehittäneet ja kehittävät myös sosiaalipalveluja aivan eri tavalla kuin Nurmes, jonka tavoite on saada veroeuroja vain matkailuharrasteluun. Nurmeksen päättäjät ovat mm. tyrmänneet lukuisia sosiaalipalvelujen kehittämishankkeita, joita naapurikunnat tekevät. Tästä yksi esimerkki on mm. Juuassa käynnistyvä ikäihmisten palvelujen kehittämishanke (Karjalainen 6.9.2011): "yli 75-vuotiaiden luokse tehdään hyvinvointia ja kotona asumista tukevia kotikäyntejä, palkataan atk-ohjaaja ikäihmisten tietotekniikkataitojen kouluttajaksi, ja on avattu viime vuonna ikäihmisille suunnattu Ellinkulma-ikäosaamiskeskus".

Nurmeksessa ei haluta edes Petäiskylän vanhustentaloyhdistystä tukea 3000-5000 euron avustuksella kaivon pikaiseksi puhdistamiseksi, jotta asukkaat saisivat helpommin puhdasta vettä.

Nurmeksesta löytyy kyllä seinille hinkuvia

Nurmeksesta ei löydy näköjään muuta kuin entisiä seinille kuvina hinkuvia, kuten entinen eläkkeelle siirtynyt ylilääkäri Markku Puhakka (Y-K 21.5.11). Jutussa todettiin Puhakan mainitsemaa kaksi kohokohtaa lääkärin uralla: opiskelemaan pääseminen ja seinälle päätyminen, työuran merkkihetket.

Tämä toteamus kertoo tästä tapauksesta hyvin paljon, joka urallaan syötti mm. epilepsialääke Tegretolia ensilääkkeenä käsikipuun, jopa ilman verenkuvaseurannan määräämistä haittavaikutusten takia. Käsikipu lähti disperinillä, ilman Tegretolia, mikä lienee ollut Puhakan tarkoitus ja tavoite? Lisäksi hän mm. pyrki rajoittamaan ihmisten pääsyä erikoissairaanhoitoon terveyskeskuksen lähetteillä säästöjä hakiessaan, repi erikoislääkärien reseptejä (varmaan jopa Kelalle säästöjä hakiessaan) ja ajoi vuodeosastolta pois omaisia, jotka veivät keskussairaalassakin aliravituiksi todetuille vuodeosastopotilaille piirakoita.  Eikä hän noudattanut edes tietosuojavaltuutetun korjausohjeistuksia potilastietojen osalta. Varmaan vapaamuurariperiaatteiden mukaan, niillä rapparijuoruilla Nurmeksessa on jopa virkamiehiä savustettu pois tehtävistään.

Sitten tätä em. tapausta kehutaan vain lähes "sokeana". Jo toisen kerran lähes samoilla sanoilla, kuten terveydenhuollon kuntayhtymän hallituksen pj. Matti Timonen (kesk.) muka potilaslähtöisestä työstä. Hupaisinta em. jutussa on se, että maalauksen tehnyt taiteilija Juha Ojanenkin toteaa ko. jutussa, että Puhakasta "saisi värikkään persoonan takia maalattua monenlaisia muitakin muotokuvia". Siihen Nurmeksen asukkailla riittäisi todella ideoita.

Nurmeksen terveyskeskuksen toimintaa kuvastaa hyvin tekstari Y-K:ssa 16.6.11: "90-vuotias tätini vietiin puolitajuttomana vuodeosastolla. Hän kuuli, kun henkilökunta puhui, ettei kannata enää lääkitä, mutta pyysi, että saisi edes yskänlääkettä. Antoivat sitten muitakin lääkkeitä. Onko Nurmeksessa Joroisten meininki? Luottamus koetuksella"

Nurmeksesta on tullut myös "neuvoslandia". Erilaisia, varsinkin verorahoilla, ostettuja neuvoksia löytyy 8000 asukkaan kylästä varmaankin enemmän kuin monesta muusta takapajulasta asukaslukuun suhteutettuna. On mm. verorahoilla ostetuja opetus-, kunta-, pitäjän-, talous-, kaupunkineuvoksia, ja nyt myös maakuuntaneuvos Matti Kämäräinen (kesk.).

Nämä kunnan "kuvajaiset" kannattaisi varmasti jo laittaa yhdessä näytteille jonnekin Nurmeksessa. Se saattaisi tuoda paikkakunnalle paljon enemmän turisteja kattelemaan, kuin kaupungin verorahoilla tapahtuva matkailuharrastelu.