Bomban ja Sotkan kauppa EU-komissioon?

Miksi Nurmeksen kaupunki ei myynyt Bombaa ja Sotka-kylpylähotellia avoimesti ja julkisesti tarjousten perusteella? Miksi Sotkan hinta-arvioijat salataan ihmisiltä? Mihin hinta-arviot perustuvat?

Bombaan ja Sotkaan on sijoitettu 30 vuoden aikana verorahoja kymmeniä miljoonia euroja. Nyt tämä kokonaisuus siirretään Jukolan Osuuskaupalle 14 hehtaarin maa-alueineen yhteensä 1 262 000 eurolla, siitä jo sähkö- ja lämpöliittymien arvo on ainakin 200 000 euroa eli 1/6-osa kokonaishinnasta.

Bomban alueen rakennukset ja 7 hehtaaria maata myytiin 2004 pilkkahinnalla, yhteensä 420 000 eurolla. Sotkan ja 7 hehtaarin lisämaa-alueen hinnaksi ollaan sopimassa 842 000 euroa. Sotka-kylpylähotellin hinnaksi ollaan sopimassa 648 535,33 euroa, siitä kylpylähotellirakennuksen arvoksi on laitettu vain 440 013,81 e. Maapohja (129 120 e) sekä lämpö- ja sähköliittymät (79 401,52 e) tekevät loput.

Sotkan myyntiä suoraan Jukolalle on nyt perusteltu sillä, että Jukolan Osuuskauppa on valittu yhteistyökumppaniksi vuonna 2004. Miksi yhteistyökumppaniksi, kun kaupungin tavoitteeksi on päätetty matkailusta irtaantuminen? Tämä on vain peruste siirtää matkailuomaisuus pilkkahinnalla yksityiselle toimijalle.

Sotkan osalta kamreeri Jari Lampinen toteaa, että “kiinteistön markkina-arvon määrittelyssä on käytetty sekä kauppahinta- että tuottoarvomenetelmää arvioimalla kohteen liikevaihdon vuokratuoton nykyarvoa”. Tällä perusteella Sotkan myyntihinta on saatu erittäin alas, koska Jukolan Osuuskauppa on vuokralaisena vastannut Sotkan toiminnasta vuodesta 2004, ja Sotkan tulos on ollut niin huono, että Jukolan ei ole tarvinnut maksaa Sotkasta tulokseen sidottua vuokraa ollenkaan kaupungille. Myös Bomban alhaisella myyntihinnalla on vaikutettu Sotkan hinta-arvioon.

Bomban osalta Jukolan Osuuskaupan toimitusjohtaja Matti Konttinen totesi Ylä-Karjalassa 31.1.04, että "Jukolalla on mahdollisuus pärjätä matkailussa, jos vanhat rasitteet eivät siirry sille". Tuolloin siis 350 000 euron velan hoitaminen oli ylisuuri este matkailualalla pärjäämiselle. Nyt Sotkan ostoneuvotteluissa Jukolan toimitusjohtaja puhuu yli 3,5 miljoonan euron investoinneista (Karjalainen 16.5.07 ja Ylä-Karjala 17.5.07).

Toinen kysymys on se, miksi Sotkan hinta-arvioiden tekijöitä ei ole kerrottu julkisuuteen? Miksi ne salataan? Kenen eduksi nämä hinta-arviot on tehty, ei ainakaan kaupungin?

Nyt valmisteilla olevan omaisuuden siirron yhteydessä kaupunki myös “ostaa” ensin täysin omistamansa Sotka-yhtiön omaisuuden. Kamreeri Jari Lampinen toteaa hallituksen esityksessä, että “kaupunki ei voi ostaa siis liian alhaisella hinnalla täysin omistamansa yhtiön omaisuutta”. Tämä tehdään paperilla niin, että kaupunki antaa kokonaan anteeksi 810 000 euron lainan yhtiölleen ostamisen nimissä ja lisäksi kirjaa yhtiönsä osakkeiden arvon eli 610 304,10 euroa kaupungin omiksi kuluiksi. Onpa kuvio.

Myyntisopimus Jukolan Osuuskaupalle sisältää myös kaikkiaan 7 hehtaaria maa-alueita, myös nk. Bomban kesätorialueen. Jukola saa Bomban ja Sotkan kaupassa kaikkiaan oikeuden 9500 kerrosneliömetriä loma-asuntojen rakentamiseen, lähes ilmaiseksi.

Nurmeksen päättäjien junaileman “kupletin” juoni on jo sitä luokkaa, että asiasta oltaisiin varmasti kiinnostuneita myös Euroopan Unionin komissiossa verorahoilla rakennetun omaisuuden “kaappauksena” yksityiselle toimijalle. Vastaavissa tapauksissa EU-komissio on langettanut valtiolle maksettavia jälkilaskuja hyödyn saaneille toimijoille, yrityksille, kilpailua vääristävästä yritystuesta verorahoilla.