VIIKON SITAATTI

Viikko 44:
"Hannu M puhuu asiaa. Kaikki vanhat kääkät pois päättämästä" (Y-K 30.10.12).
- Näin oli Hannu Mikkilä (kesk.) näköjään populistina puhunut vaalien alla, vaikka nimenomaan Nurmeksen kepuehdokkaissa taisi olla näitä "vanhoja kääkkiä" eniten. Aloittaisi Hannu Mikkilä omien piiristä tuon puhdistustyön, jos pelkkää ikärasismia haluaa jossakin harjoittaa.

Saatesanat:


Lähetin Karjalaiseen (06.11.) sähköpostia, jossa kyselin edellytyksistä saada kirjoittamani suhteellisen pitkä, pakinanomainen kirjoitus lehteen. Vastaus viestiini tuli kiitettävän nopeasti vielä samana päivänä: "Toki julkaisemme kirjoituksen mielellämme, mutta teidän pitäisi lyhentää sitä enemmän kuin puolet. Juuri nyt ei ole suurta tunkua Suoralla linjalla  - muuten sanoisin, että pitää ottaa pois kaksi kolmannesta. Kirjoituksenne on yli 9000 merkkiä pitkä. Suoran linjan kirjoituksen maksimipituus on 2700 merkkiä, kuten ohjeissa sanotaan. Voisin kuvitella saavani ensi viikon Mielipideplus-sivulle mahtumaan vajaan 4000 merkin kirjoituksen."

Vastaus oli varsin ymmärrettävä ja seuraavaksi lähetin viestiä kysyäkseni, että "mihin mennessä tekstin pitäisi olla [toimituksessa], että varmasti päätyy ensi viikon mielipideplus-sivulle"...

Viesti tuli virheilmoituksen kera bumerangina takaisin: "Sorry, we were unable to deliver your message to the following address. <xmailto:xxx.xxx@karjalainen.fi>: Remote host said: 554 5.7.1 Service unavailable; Client host [98.138.90.77] blocked using bl.spamcop.net..."

Eli sähköpostini oli ykskaks blokattu, eikä viestini enää yllättäen menneetkään Karjalaisen toimitukseen. Yritin uudestaan kaksi kertaa - tuloksetta. Vaihdoin toiseen sähköpostiini ja kas, viesti menikin taas perille. Kirjoitin (07.11): "[Y]ritin lähetellä viestiä sinnepäin, mutta tuloksetta - s-postini (yahoo.com) on "vikaviestin" mukaan "blokattu" (kts. alla) - joten koitanpa toista s-postiani... Eli - koskien liian pitkää mielipidetekstiäni - voin toki yrittää asiaani vähän tiivistää - mutta kuinka nopeasti/mihin mennessä tekstin pitäisi olla siellä, että varmasti päätyy ensi viikon mielipideplus-sivulle?"

Vastaus tuli jälleen kiitettävän nopeasti eli samana päivänä - tosin s-postini blokkausepisodia ei kommentoitu sanallakaan: "..kirjoituksen pitäisi olla maanantaina [11.11] täällä, että olisi toivoa!"

Ymmärrän - mitään ei tässä ole luvattu ja "toivossa on kiva elää" jne... Niinpä lyhensin tekstin reilusti alle puoleen ja lähetin sen Karjalaisen toimitukseen seuraavana aamuna (08.11). Vastaukseksi sain "kiitokset" sekä "mukavaa viikonloppua" toivotuksen.

Viikko meni, eikä tekstiä näkynyt Karjalaisen sivuilla. Toinenkin viikko meni ja päätin vaivata lehden toimitusta kysymällä (s-postitse 19.11.): "Liekö tekstiäni vielä julkaistu - ja jos on niin minkäköhän päivän lehdessä?"

Ehkä olinkin vain missannut sen - jos tottapuhuen Karjalaista tulee kyllä luettua melko harvoin... No, viikko vierähti jälleen, enkä tähän päivään (02.12) mennessä ole saannut vastausta kysymykseeni. Kirjoitustani ei kuitenkaan ole tietääkseni lehdessä julkaistu - eikä sitä luultavasti ole tarkoituskaan julkaista. Siksipä se - niin alkuperäinen linkkeineen, kuin Karjalaista varten tiivistetty versiokin - julkaistaan nyt täällä.


Markku Henneken





Demokratia on kuollut - eläköön uusi demokratia?

 


Mielipiteen muokkausta ja provosointia ammatikseen harjoittava Jouko Kempas rinnasti kirjoituksessaan (Karjalainen 17.10.2013) Polvijärveä Pohjois-Koreaan.

http://www.karjalainen.fi/mielipiteet/mielipiteet/kolumnit/item/37380-demokratiaviikko-ja-polvijarven-tapa

Kempas onnistuu - orwellimaisessa hengessä - kääntämään paikkallisdemokratia-käsitteenkin täysin päälaelleen, mikä toisaalta lienee ymmärrettävissä sillä, että Kempas vietti juttua kirjoittaessaan "Euroopan neuvoston paikallisdemokratia viikkoa". 

Nykyisessä EU:ssahan paikallisdemokratiakin tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikista asioista päätetään ihan muualla kuin paikan päällä - ja vain siksi, että tavan kansalainen on keskivertoteknokraatin mielestä joko liian köyhä, tyhmä, tunnevammainen, itsekäs tai jopa kaikkea näitä yhtäaikaa, eikä näinollen kykene tekemään "järkeviä" ja ns. "oikeita" ratkaisuja.  

Näin paikallisten "päättäjien" tehtäväksi jääkin yhä useammin vain ja ainoastaan muualla tehtyjen päätösten täytäntöönpano - esim. pakkokuntaliitokset ihan lähitulevaisuudessa - tai vaikkapa pakkoeutanasia joskus tuonnempana kun "talouden realiteetit" tähänkin pakottavat.  

Median pääasiallinen tehtävä taas toisaalta on vain ja ainoastaan saada ns. tavan kansa ymmärtämään, että jossain tuolla kaukana, baabelin tornin juurella elää paljon viisaampia, lähes kaiken tietäviä asiantuntijoita, jotka tietävät tavan kansalaisia paremmin, mikä itsekullekin on parasta.

Kempaksen Pohjois-Korea rinnastus on kuitenkin jo harvinaisen ontuva, sillä en ole kuullut, että Pohjois-Koreassa edes kolhooseilla olisi lainkaan itsemääräämisoikeutta - tai edes nettisivuja. Sensijaan Kempas itse kaipaa nykyistä keskitetympää päätöksentekoa, ja millä taas ei tunnu olevan kuin yksi suunta ja päämäärä - Euroopan Neuvostoliitto Versio 2. 

Lehtiähän pitää nykyään taas lukea kuin Pravdaa entisessä Neuvostoliitossa - tuossa neuvostojen luvatussa maassa - eli rivien välistä. Mutta kirjoittaa Kempas asiaakin. Melko vähän ja tarkkaan asiansa valikoiden, tosin.

Kempas on nimittäin huolissaan Joensuun taloudesta. 30 miljoonan euron säästötalkoisiin eivät Joensuun omat veronmaksajat enää riitä ja kaupunki tarvitseekin jo muiden kuntien asukkaita taloustalkoisiinsa. 

Ei Kempas tätä tietenkään suoraan sano, mutta tästähän tässä kaikessa on kyse - muiden rahoista ja rahan myötä vallasta sekä sen liukumisesta tavan ihmisen ulottumattomiin.  

Kempaksen "demokratia oli ennen parempaa" osio taas oli epäonnistunutta sarkasmia, sillä totuushan on, että kunnista päätösvallan on annettu liukua eduskunnalle ja eduskunnasta taas edelleen Brysseliin, kasvottomille byrokraateille, jotka eivät yksittäisten kansalaisten mielipiteistä juuri perusta.

Kempas ennustaa Polvijärvelle jokatapauksessa erityisen surkeita aikoja, ellei Polvijärvi pikaisesti liity Joensuuhun. (Karjalainen 24.09.2013) 

http://www.karjalainen.fi/mielipiteet/mielipiteet/kolumnit/item/36124-joensuu-kasvaa-ja-polvijarvi-kutistuu

Kristallipalloa hänelle on käynyt näyttämässä "kuntajakoselvittäjä" (vrt. "pesänselvittäjä") Ossi Repo, joka on asiassa yhtä "puolueeton" kuin Kempas tiedonvälittäjän ominaisuudessaan. Eli uskokoon ken haluaa.

Repo on valtiovarainministeriön asettama byrokraatti/teknokraatti ja ministeriön tavoitteena on nimeenomaan kuntien lukumäärän laskeminen radikaalisti - tavalla tai toisella - ei ns. puolueettoman tiedon tuottaminen päätöksenteon tueksi.  

Kempas tavoittelee propagandallaan Joensuulle maan kahdeksanneksi suurimman kaupungin titteliä - antaen samalla ymmärtää koolla olevan suurtakin merkitystä asiassa.

No, oletuksella, että muut kaupungit eivät "kasva" samalla tavalla kuin Joensuu - eli "kuntajakoselvittäjä" Revon esittämän mallin mukaisesti pienempiä kuntia suurempiin sulauttamalla - olisi Joensuu uudessa nokkimisjärjestyksessä heti Lahden perässä, ohittaen listalla mm. Kuopion, Porin ja Jyväskylän.

Luvassa ei siis ole järin merkittävää muutosta nykyisestä - lisäksi on varsin todennäköistä, että kun Ossi Repo käy vilauttelemassa kristallipalloaan muissakin saman maakuntasarjan kaupungeissa, on liitosten myötä saavutettu mahdollinen etu varsin lyhytnäköinen. 

Ei pidä unohtaa, että agenda kuntien lukumäärän laskemiseksi minimiin koskee siis koko Suomea, ei vain Pohjois-Karjalaa.   

Kempas toteaa, että Polvijärvi elää valtionosuuksien varassa - ja ilmeisesti unohtaa, että ilman valtionosuusjärjestelmää asuisimme jo luultavasti kaikki pääkaupunkiseudulla.

Lisäksi Kempas unohtaa (?), että valtio itse elää täysin veronmaksajien - ja jatkuvasti kasvavan velan - varassa. Velan valtio taas ottaa veronmaksajien piikkiin samalla, kun kansalaisilta vaaditaan vyötä aina vain tiukemmalle.

Polvijärvellä Kempaksen mukaan myös "luotetaan siihen, että kyllä valtio huolen omistaan pitää" - tiedä sitten keitä valtio katsoo "omikseen" - mutta että onko näin, en tiedä.

Mietin kuitenkin näitä Kempaksen juttuja lukiessani että mihin Kempas itse luottaa - jatkuvaan kasvuun, vallan keskittämiseen, isopalkkaisiin asiantuntijoihin, jotka mittavat kaiken rahassa ja äärimmäisen lyhyellä aikajänteellä... kristallipalloon?

No, Kempas siteraa myös aikamatkailua lähitulevaisuudessa harrastavaa (?) tulevaisuustyöryhmää, jonka mukaan Polvijärvi ei kykene kattamaan verotuloillaan toimintamenoista yhtä paljoa kuin Joensuu kykenee. Näin siis teoriassa ehkä, ehkä ei - mutta ongelma ratkeaisi Kempaksen mukaan Joensuuhun liitymällä, vaikka Joensuulla on jo nykyisellään ongelmia tasapainottaa talouttaan.

Yhtälö vaikuttaa täysin järjettömältä, mutta ehkä minulla onkin tunnepatoutumia, jotka estävät "rationaalisen ajattelun".    

Kempas ei kaikesta päätellen pidä kunnallisesta itsehallinnosta - ainakaan jos on kyse pienestä kunnasta. "Oikeus mennä vaikka ojasta allikkoon omalla kyydillä - se on Kempaksen mukaan "sitä kunnallista itsehallintoa".   

Pieni kunta tekee kuitenkin suhteellisen pieniä virheitä verrattuna isoihin kaupunkeihin - jos ja kun sellaista siis tapahtuu - ja siksi Kempas kai kannattaakin mahdollisten virheiden tekemistä niin, että ne toteutuesssaan koskettavat mahdollisimman suurta kansanjoukkoa kerrallaan.

Esimerkkinä tästä käy Kempaksen itse esille tuomat Carelicumin sosialisointi- sekä Joensuun Energian privatisointiepisodit aikoinaan - mutta onneksi Joensuu ei ole ihan Helsingin kokoinen ihmisfarmi, missä käsittämättömät määrät verorahaa saadaan katoamaan esim. metroon tai kaupungin itse itseltään ostamaan hiekkaan.

Kempasta tuntuu ärsyttävän se, ettei pienempää kuntaa voi täysin alistaa isomman kunnan tahtoon - vielä - ja Kempas mitä ilmeisimmin kaipaakin jo isompaa keppiä avuksi, jotta "paikallisdemokratia", Kempaksen määritelmän mukaisesti, toteutuisi. 

Polvijärvi joutuu Kampeksen mukaan tulevaisuudessa nostamaan veroprosenttiaan ja ottamaan velkaakin - mutta tämä lienee jonkin sortin kompa, sillä käsittääkseni kaikki kunnat joutuvat nykymenolla tekemään ihan saman.

http://yle.fi/uutiset/kuntien_velka_kasvaa_miljardeilla_jos_nykymeno_jatkuu/6884190

Melko kehno argumentti siis tämäkin - etenkin kun Kempas ei lainkaan ole huolissaan valtion velkaantumisesta saati velkaantumisen vauhdista. 

http://www.velkakello.fi/

Kunnilla on toki velkaa jo huolestuttavankin paljon (yht. 14 mrd), mutta valtiolla velkaa on jo yli 6 kertaa enemmän (90 mrd) ja tämän vuoksi valtiovarainministeriön asettama "kuntajakoselvittäjä" on käytännössä jäävi sanomaan asiassa yhtään mitään. Ko. ministeriön kannattaisikin pyrkiä ratkaisemaan ensin omat ongelmansa ennenkuin se alkaa neuvomaan muita. Eikä ratkaisuksi kelpaa malli, jota tähän saakka on erittäin huonolla menestyksellä toteutettu.

Valtiohan on omilla päätöksillään lisännyt kuntien taakka kaiken aikaa mikä on osaltaan pakottanut kuntia velkakierteeseen, eikä valtion velkaantuminenkaan ole tästä hidastunut - päinvastoin.

Voisiko vikaa ollakin jossain ihan muualla kuin kunnallisessa päätöksenteossa - ja esim. siellä päätöksentekohierarkian aivan toisessa päässä?

Kuntataloutta nelisenkymmentä vuotta sekä virkamiehenä että tutkijana seurannut Dosentti Heikki Helin vaikuttaisi olevan tätä mieltä.

http://yle.fi/uutiset/kuntatalouden_asiantuntija_kuntaliitokset_ovat_turhia/6908786

Kempas voisi nyt jokatapauksessa perehtyä myös vastakkaiseenkin näkemykseen ja edes teeskennellä olevansa puolueettoman median edustaja. 

Mutta edelleen - liitosselvityksen taloustyöryhmä on Kempaksen mukaan laskenut, että "vuonna 2029 Polvijärvi selviää palveluistaan, jos tuloveroprosentti nostetaan 27,5:een" ja tämän 15 vuoden päähän ulottuvan ennusteen Kempas esittää kuin se olisi absoluuttinen fakta.

No, 15 vuotta sitten aivan yhtä pätevät asiantuntijat julistivat suomalaisille, ettei EU:hun liittymisen myötä enää tulisi talouskriisejä - tai että jos emme liittyisi, Suomesta tulisi uusi Albania. Kriisi kuitenkin tuli ja Albanialla voi vuonna 2029 mennä yhtä hyvin - tai yhtä huonosti - kuin Suomella. Tämä jää nähtäväksi.

Mutta miksi muistella menneitä, kun voi katsoa kristallipallolla tulevaisuuteen.

Kempes nimittäin pelottelee Polvijärveläisiä vielä työikäisten määrän romahtamisellakin - ja vaikka tämäkin on osaltaan totta, hän unohtaa mainita, että koko läntinen Eurooppa on saman ongelman edessä, ei vain Polvijärvi. Eikä ongelmaa näytä helpottavan miljoonat siirtolaiset Ranskassa tai Saksassa - ei edes Englannissa, missä nykyiselle linjalle lähdettiin jo rautarouva Thatcherin johdolla yli 30 vuotta sitten.  

http://www.debtbombshell.com/

(Farssi) jatkuu...(?)



Tiivistetty versio:


Jouko Kempas rinnasti kirjoituksessaan (17.10.2013) Polvijärveä Pohjois-Koreaan ja onnistui Orwellin ja "Euroopan neuvoston paikallisdemokratia viikon" hengessä kääntämään paikkallisdemokratia käsitteenkin päälaelleen. Tämä ei kuitenkaan yllätä, sillä tavan kansalainen on keskivertoteknokraatin silmissä kykenemätön järkeviin" ratkaisuihin ja "oikeus mennä ojasta allikkoon omalla kyydillä" on Kempaksenkin mukaan "sitä kunnallista itsehallintoa".

Pieni kunta tekee kuitenkin suhteellisen pieniä virheitä verrattuna isoihin kaupunkeihin ja siksi Kempas kannattaakin mahdollisten virheiden tekemistä niin, että ne toteutuessaan koskettavat mahdollisimman suurta kansanjoukkoa kerrallaan. Onneksi Joensuusta ei sentään saa ihan Helsingin kokoista vaalikarjafarmia, missä lypsettäviä riittää ja käsittämättömät määrät verorahaa saadaan katoamaan esim. metroon tai kaupungin itse itseltään ostamaan hiekkaan.

Kempas manaa (24.09.2013) Polvijärvelle myös surkean tulevaisuuden, ellei se pikaisesti liity Joensuuhun. Kristallipalloa hänelle on käynyt näyttämässä "kuntajakoselvittäjän" tittelillä maata kiertävä, valtiovarainministeriön asettama byrokraatti, jonka tavoitteena ei suinkaan ole ns. puolueettoman tiedon tuottaminen päätöksenteon tueksi, vaan kuntien lukumäärän minimointi.

"Yllättäen" Polvijärvi syyllistyykin selvityksen mukaan "valtionosuuksien varassa elämiseen", vaikka ilman valtionosuusjärjestelmää taitaisimme jo kaikki asua pääkaupunkiseudulla.

Kempas myös unohtaa, että valtio itse elää täysin veronmaksajien ja jatkuvasti kasvavan velan varassa. Eli vaikka kunnilla on toki velkaa jo huolestuttavankin paljon (14 mrd), niin valtiolla velkaa on jo yli 6 kertaa enemmän (90 mrd). Tämän vuoksi valtiovarainministeriö edustajineen on käytännössä jäävi sanomaan asiassa yhtään mitään, etenkin kun valtio on itse omilla päätöksillään pakottanut kunnat velanottoon. Valtion oma velkaantuminenkaan ei ole tästä hidastunut - päinvastoin.

Voisiko vikaa ollakin jossain muualla kuin kunnallisessa itsehallinnossa - esim. päätöksentekohierarkian aivan toisessa päässä? Kuntataloutta nelisenkymmentä vuotta sekä virkamiehenä että tutkijana seurannut dosentti Heikki Helin vaikuttaisi olevan tätä mieltä (YLE 30.10.2013). Kempas voisikin vaihteeksi tutustua myös vastakkaiseen näkemykseen ja edes teeskennellä olevansa puolueettoman median edustaja.

Mutta edelleen, liitosselvityksen taloustyöryhmä on Kempaksen mukaan mm. laskenut, että "vuonna 2029 Polvijärvi selviää palveluistaan, jos tuloveroprosentti nostetaan 27,5:een" ja tämän 15 vuoden päähän ulottuvan ennusteen Kempas esittää kuin se olisi absoluuttinen fakta.

No, 15 vuotta sitten aivan yhtä pätevät asiantuntijat julistivat suomalaisille, ettei EU:hun liittymisen myötä enää tulisi talouskriisejä - tai että jos emme liittyisi, Suomesta tulisi Pohjolan Albania. Ja kuinkas sitten kävikään? Ei ollut valtamediaan, asiantuntijoihin kristallipalloineen ja keskitetympää päätöksentekoa vaativiin luottamista tuolloinkaan.