Tämä kirjamuistio täydentyy asioiden edetessä.

PIENEN PIIRIN MATKAILUBISNESTÄ

Sisältö:

SAATESANAT

TAUSTAA

- Bomba-Lomat Oy:n osakepääoma milloin alas, milloin ylös.

- Huono myyntipäätös nopeasti, vaikka kiirettä ei olisi ollut.

KAUPUNGIN MATKAILUBISNESTÄ

1. luku: Osakepääomassa kiinni 1 miljoona euroa ja 0,5 miljoonan lainasaatavat.

2. luku: Bomba ry:n alasajoon lisää 73 000 euroa.

3. luku: Bomban ja Sotkan 403 000 euron lainat annetaan anteeksi.

KAUPUNGIN TAKINKÄÄNTÖTEMPPU

4. luku: Irti Bomba-Lomista ja sitoudutaan Sotkaan ja matkailun kehittämiseen.

5. luku: Kaupunki odotti Jukolan Osuuskaupan siirtoa matkailussa.

6. luku: Bomballe ja Sotkalle 200 000 euron lainat.

VALMISTELUA SALATTIIN - JOPA VALTUUTETUILTA

7. luku: Bomban ostajia ei etsitty aktiivisesti, arviointia ei tehty ulkopuolisilla.

8. luku: Kaupunki salasi saadut vastauksetkin, jopa valtuutetuilta.

9. luku: Valmistelun julkisuudesta kuntalain mukaan kaupunginkamreerille.

10. luku: Matkailun huumaa vai painajaisunta?

11. luku: Miksi kaupunki estää avoimen myynnin?

MUSTA HEVONEN PALJASTETTIIN VIRALLISESTI

12. luku: Jukolan Osuuskauppa ilmoittautui virallisesti.

13. luku: Kaupunginhallituksen jäsenet päättämässä S-bonuskortti taskussa.

14. luku: Kaupunginvaltuuston keskustelu 26.2.04 ja verorahat matkailuun.

15. luku: Valtuutettujen kommentit todistavat myös puutteellisen valmistelun.

MATKAILUALALLA TOIMIVIA YRITTÄJIÄ EI HUOMIOITU

16. luku: Ostajaehdokkaita ei kohdeltu tasapuolisesti.

17. luku: Tarjous esiteltiin virheellisesti: tarjousasiakirja, neuvottelumuistio ja kirje kaupunginvaltuutetuille.

18. luku: Kaupunki vääristää kilpailua Bomban alueella ja Hyvärilässä.

19. luku: Kaupungin laittomat tukitoimet Bomban ja Sotkan alueella.

JUKOLAN OSUUSKAUPAN TARJOUS OLI PUUTTEELLINEN

20. luku: Jukolan Osuuskaupan tarjous ja perustelut.

21. luku: Jukolan tarjouksen kustannusvaikutukset Nurmeksen kaupungille.

VERORAHOJA HELPPO KUPATA MATKAILUN NIMISSÄ

22. luku: Kaupungin taloudellinen tilanne heikkeni.

23. luku: Kaupungin edustajat eivät ajaneet kaupungin etua.

24. luku: Kaupungilla ei ollut mitään pakkotilannetta lisätä kaupungin kustannuksia.

25. luku: Avustukset Sotkan hotellilaajennukseen kyseenalaisia.

26. luku: Myös Matkailukehitys Nordia Oy piti menettelytapaa kyseenalaisena.

27. luku: Nurmeksen kaupungin matkailubisnestä verorahoilla.

28. luku: Sopimukset allekirjoitettiin jo ennen valitusajan umpeutumista?

29. luku: Pelasivatko kaupunki ja Matkailukehitys Nordia yhteiseen pussiin?

KAPINETTITOIMINTAA NURMEKSESSA

30. luku: Nurmeksen päätöksenteossa ei toimi demokratia.

31. luku: Kapinettitoiminnasta Nurmeksessa.

VALITUS KUOPION HALLINTO-OIKETEEN

32. luku: Valituksen käsittely lehdissä.

33. luku: Itse kunnallisvalitus.

KAUPUNGIN MATKAILUKUPLA VÄÄRISTÄÄ KILPAILUA

34. luku: Nurmeksen matkailujärjestelyt.

35. luku: Olipa kiire kilistelemään?

KUNTALIITTO HYVÄKSYY KILPAILUN VÄÄRISTÄMISEN

36. luku: Kuntaliitto on kuntien ja kuntapäättäjien edunvalvoja.

37. luku: Nurmeksen kaupunki ei aja yrittäjiensä ja kuntalaisten etua.

38. luku: Kuntaliitolta vain tukeva yleiskirje, ei taustaselvityksiä.

PAIKALLISLEHTI YLÄ-KARJALAN UUTISOINTI YKSIPUOLISTA

39. luku: Asiat esillä vain kaupungin ja Jukolan edustajien sanomina.

40. luku: Paikallislehti: “Ilmoitus on uutinen”. Siinä lehden uutiskriteerit.

VAPAAMUURARIKYTKENNÄT MAAKUNNASSA

41. luku: Eikö paikallisuus enää korostukaan matkailuasioissa?

KAUPUNKI EI TEHNYT SELVITYSTÄ KILPAILUVAIKUTUKSISTA

42. luku: Sotka-kylpylähotellista tehty sopimus vääristää kilpailua.

43. luku: Hämeenlinnan tilanne löi länget kaulaan tukipäätökselle.

44. luku: Ajoiko kamreeri Jari Lampinen kaupungin vai Jukolan Osuuskaupan etua?

KÖYHÄT EVÄÄT MATKAILUUN

45. luku: Sotkan laajennusta hehkutettiin, vaikka suunniteltu rahoitus meni metsään.

46. luku: Bomban liiketoimintasuunnitelma saatiin heinäkuussa 2004.

47. luku: Kaavoitusjaosto: Mikä on paras vaihtoehto Jukolan kannalta?

48. luku: Julkisella rahoituksella Hyvärilään yrittäjien kanssa kilpailevaa toimintaa.

49. luku: Jukola aloitti yt-neuvottelut.

PELASTAAKO VALITUS VERONMAKSAJAT LISÄLASKUILTA?

50. luku: Kädenvääntöä mielipidekirjoituksen julkaisemisesta.

51. luku: “Ei julkaista ennen kuntavaaleja 2004.”

52. luku: Vain kuntavaaliehdokkaat saavat “runoilla” lehdessä vaalien alla.

53. luku: Seppo Laaninen: Julkisten investointien jälkeen myydään Jukolalle.

54. luku: Pieni tekstari ei mene asiasta läpi lehden palstoille.

JULKISELLA RAHOITUKSELLA KULTAMUNA JUKOLALLE

55. luku: Sotkasta miljoonakylpylä julkisilla tuilla, sitten Jukolalle.

TALOUSARVIOESITYS MILJOONAN MIINUKSELLA

56. luku: Suuret investoinnit tuplaavat lainamäärän.

57. luku: Valtuutetut vastaavat, esittelyvastuu erikseen.

58. luku: Kaupungilta milj. euroa, 950 000 euron takaus ja 85 000 euron yhtiövastike.

59. luku: Yhtiön 1,025 miljoonan velat kuitattiin akordilla ja alasajoon 558 000 euroa.

60. luku: TE-keskukselta ei tukea, vuokrasopimus ei vastaa yritystukilain ehtoja.

61. luku: Ylä-Karjala etsi sanoja TE-keskuksen päätöksen uutisoimiseksi.

62. luku: Ylä-Karjala uutisoi vasta 15.1.2005 “Kihara mikä kihara”.

63. luku: Mitä Jukola odottaa kaupungilta?

64. luku: Bomba-ratkaisu veti kaupungin talouden kuralle.

65. luku: Sotkan vuokrausehdot tökkivät.

VASTINE HALLINTO-OIKEUTEEN JUKOLALLE

66. luku: Karjalainen ja Ylä-Karjala vaikenivat vastineesta.

VALITUSOIKEUS JA LEHDISTÖN TEHTÄVÄ

67. luku: Kirjeenvaihto Karjalaisen pt. Pekka Mervolan kanssa.

NURMEKSEN MATKAILUYHTIÖT KONKURSSIKYPSIÄ

68. luku: Konserniraportti korutonta luettavaa.

69. luku: Rakennusinvestoinneista yli puolet matkailuun.

70. luku: Loma-Nurmes Oy:n henkilöstökulut liikevaihtoa suuremmat.

71. luku: Miksi julkisuuteen annetaan virheellisiä tietoja?

72. luku: Valtuustoseminaarista välitettiin vain yksi mielipide.

73. luku: PKO painostaa maakuntalehti Karjalaistakin.

74. luku: Kaupunginhallituksen pj. kiittää irtisanottujakin säästöistä.

75. luku: Korjataanpa jälleen Ylä-Karjalan uutisointia.

76. luku: Kaupungin velka kaksinkertaistunut.

KUN YLÄ-KARJALA KIRJOITTAA KAIKEN MINKÄ VIRKAMIES SANOO

77. luku, Vastine Jukka Räsäselle Ylä-Karjalaan

78. luku, kirje Jukka Räsäselle

79. luku: Ylä-Karjalan toimituksen todella pienet kuviot.

80. luku: Myös testasi palvelujen leikkaamisesta ei kuulu lehden kuntaimagotehtäviin.

MATKAILUYRITYSTEN VASTINE JUKOLAN OSUUSKAUPALLE

81. luku: Lehdet ovat vastineesta hiirenhiljaa.

YRITTÄJÄT HALUTAAN TEHDÄ HILJAISIKSI

82. luku: Projekti oikein Pohjois-Karjalan Aikuisopiston kautta.

NURMEKSEN PÄÄTTÄJIEN ARVOT

83. luku: KHO purki Aulangon kylpylän investointituen.

84. luku: Nurmeksen matkailukiemurat ja päättäjien arvot.

85. luku: Kommentit Kämäräisen “monisyiseen matkailuun”.

86. luku: Nurmeksen Kyrölän palvelukeskuksessa 9-12 työntekijän vaje.

87. luku: Turismi kiinni jo keskustan kaupan ikkunalaseista.

88. luku: Vääristynyt elinkeinopolitiikkaa näkyy yrityskentässä.

89. luku: Matit samalla astialla.

KUOPION HALLINTO-OIKEUS EI TUTKI EIKÄ OTA HUOMIOON KAIKKEA

90. luku: Päätös.

SALASEURA PÄÄTTÄÄ PIENESSÄ PIIRISSÄÄN

91. luku: Onko Nurmeksen valtuusto salaseura.

YRITTÄJIEN VALITUS KORKEIMPAAN HALLINTO-OIKEUTEEN

92. luku: Valitus kunnallisasiassa.

YRITYSTOIMINTA SOTKETAAN KUNNAN TEHTÄVIIN JA TOIMINTAAN

93. luku: Ylä-Karjala -LEHTI mukana sotkuissa pääkirjoitusta myöten.

94. luku: Nurmes velkaantuu matkailuharrastelusta.

95. luku: Kamreeri Jari Lampisen propagandasta.

KUN PAIKALLISLEHTI PUHUU VIRKAMIEHEN SUULLA

96. luku: Matkailusta ja valituksista sekä tasapuolisesta uutisoinnista.

97. luku: Matkailusijoitusten on todettu heikentävän kuntapalveluja.

98. luku: Pakollinen kuntaliitos lopettaisi väärän politiikan, kuntaliitoksella aina säästötavoitteet.

SOTKA-KYLPYLÄ JA MAAT JUKOLALLE

99. luku: Kauppa Karjalaisen mukaan.

100. luku: Ylä-Karjalan hehkutusta asiassa.

101. luku: Bomban ja Sotkan kauppa EU-komissioon?

102. luku: Ylä-Karjalan toimittaja ei tiedä mistä kirjoittaa.

103. luku: Kommentit Jari Lampiselle, lehdet eivät julkaisseet.

104. luku: Myynti Jukolalle Ylä-Karjalan päätoimittajalle luonteva ratkaisu.

105. luku: Risto Boxbergin kirjoitus kaupasta ja matkailutoiminnasta, Lampisen vastine ja valitus Sotkan myyntipäätöksestä hallinto-oikeuteen.

PALIKAT SEKAISIN KAIKESSA MISSÄ KAUPUNKI HALUAA PÄÄTTÄÄ

106. luku: Ajaako kaupungin johto Pielis-Golf Oy:ssä jäsenten vai Jukolan etua?

LOPUKSI

107. luku: EU-komission kantelun ehdot täyttyvät.

LIITTEET

Keskeisiä matkailupäätöksiä.

SAATESANAT

Kirja on pitkälti muistio tapahtumien kulusta, kun julkisilla verorahoilla rakennettu miljoonaomaisuus siirtyi S-ketjun Jukolan Osuuskaupalla murto-osalla, reilulla miljoonalla eurolla. Kirjassa on paljon suoria lainauksia paikallislehti Ylä-Karjalasta ja maakuntalehti Karjalaisesta, mm. uutisista, valtuustokeskusteluista ja yleisönosastokirjoituksista.

Tavoitteena on suorilla lainauksilla välittää lukijalle mahdollisimman perusteellinen kokonaisuus siitä, miten virka- ja luottamushenkilöt ovat esitelleet ja miten asioita on käsitelty julkisuudessa. Samalla ne paljastavat, mitä ihmisille on haluttu kertoa, mitä jätetty kertomatta, ja kuinka asioita on vääristelty valmistelun ja päätöksenteon yhteydessä.

Kiinnostuin Nurmeksen kaupungin suunnitelmista myydä Bomba ja Sotka-kylpylähotelli, kun Ylä-Karjalan pääkirjoituksessa (pt. tuolloin Seppo Harju) todettiin 11.12.2003 hyvin mm. seuraavaa:

"Bomban nykyisen toiminnan vetäjä on tuonut uusine kontakteineen ja länsisuomalaisen kylpylän antamin synergiaeduin toimintaan uudenlaista jatkuvuutta ja tulevaisuudenkuvaa. Ei siis ihme, että kaupunki on virkamiestasolla valmistellut Bomban myymistä juuri tälle ostajataholle.”

"Kaupan valmistelussa on kuitenkin kysymyksiä herättäviä piirteitä. Julkisuudessa (Pohjois-Karjalan radion äskettäinen uutislähetys) on annettu ymmärtää, että Bombaa on aktiivisesti tarjottu useiden tahojen ostettavaksi. Todellisuus näyttää kuitenkin siltä, että tällaista todellista myyntityötä, joka olisi esimerkiksi haravoinut voimissaan olevat hotelliketjut ja matkailuyritykset tai tosissaan etsinyt ostajaa myös ulkomaalaisen pääoman suunnalta, ei ole tehty. Ei ole oikein tosissaan etsitty vaihtoehtoja. Ainakaan siitä ei ole esitetty pitäviä näyttöjä."

"Asialla ei sinänsä ehkä olisi niin suurta merkitystä, mutta kun kaupunginvaltuutetut joutuvat päättämään todennäköisesti ilman todellisia vaihtoehtoja rahallisesti arvokkaan omaisuusmassan myymisestä alle nimellishinnan, ei olisi suurta houkutusta olla luottamusmiespäättäjän paikalla. Tärkeää nyt tapahtuvassa kaupan hieronnassa on se, että kaupunki pyrkii irti matkailun yritystoiminnasta, mutta silläkin pyrkimyksellä on oltava tolkullinen hintansa."

Näin Ylä-Karjalan pääkirjoituksessa viitattiin myynnin valmistelun salaamiseen jopa kaupunginvaltuutetuilta.

Lisäksi Nurmeksen valtuusto on 2000-luvulla ottanut käytännöksi, että vuosittain pidettävissä suljetuissa valtuustoseminaareissa keväällä ja syksyllä päätetään nimenomaan suuremmista asioista, kuten on päätetty mm. matkailuinvestoinneista. Päätöksentekoon liittyvää keskustelua ei ole useissa asioissa käyty enää valtuustosalissa, jonne ihmiset ovat voineet mennä kuuntelemaan. Valtuustokokouksissa monet asiat on vain nuijittu läpi seminaareissa tehtyjen päätösesitysten mukaan. Nurmeksen päättäjät eivät näin toimiessaan ymmärrä seminaarien ja valtuustokokouksien eroa, eikä sitä näytä ymmärtävän myöskään paikallislehti Ylä-Karjalan toimittajat. Seminaarit on tarkoitettu vain yleiseksi keskustelufoorumiksi, joihin voidaan kutsua ulkopuolisia asiantuntijoita, seminaarit eivät ole myöskään kuntalain mukaisia päätöksentekopaikkoja. Nurmeksen kaupungin valtuustoseminaareissa juntataan valtuustopäätökset ennakkoon.

Kuinka sitten kävi?

Bomban kaikki rakennukset ja lähes 8 hehtaaria maata myytiin 420 000 eurolla "mustana hevosena" salassa pidetylle S-ketjun Jukolan Osuuskaupalle vuonna 2004. Samalla sopimuksella Jukolalle vuorattiin Sotka-kylpylä ilman todellista vuokraa ja etuosto-oikeudella.

Kaupunki sitoutui myös maksamaan omistamalleen kylpylälle vuokra-aikana 85 000 euron yhtiövastiketta vuosittain ylläpitokuluihin, samalla Jukolan Osuuskauppa sai vuokralaisena käyttöönsä kaikki kylpylätoiminnasta tulleet tulot. Lisäksi kaupunki antoi kylpylälle toimintatukena vielä 810 000 euron korottoman lainan, käytännössä sitä ei ole tarvinnut maksaa takaisin. Kaupunki kuittasi sen tappiokseen ostamalla täysin omaa omaisuuttaan olevan Sotkan lähes vastaavalla summalla ennen sen myyntiä Jukolan Osuuskaupalle.

Nurmeksen kaupunki myi 2007 Sotka-kylpylähotellin 440 013,81 eurolla, maapohjan hinnaksi on todettu 129 120 euroa, lämpö- ja sähköliittymien arvo on noin 80 000. Kokonaishinnaksi 7 hehtaarin maa-alueiden kanssa on sovittu 842 000 euroa. Jukolan Osuuskaupalle myytiin samalla maa-alueita, niissä on rakennusoikeutta noin 9500 kerrosneliömetriä. Hinta on huomattavasti halvempi kuin muille maa-alueiden ostajille samalla alueella.

Kylpylähotellin 440 013,81 euron kauppahintaan sisältyy siis 41 222,86 euron kaukolämpöliittymä ja 38 178,66 euron sähköliittymä, joten Sotka-kylpylän arvoksi on määritelty vain 360 612,29 euroa.

Nurmeksen myyntipäätökset ovat olleet täysin veronmaksajien ja kunnan edun vastaisia. Esimerkiksi Padasjoen kunta myi pelkän 3 hehtaarin maa-alueen kylpyläkäyttöön 1 miljoonalla eurolla (Ylen Hämeen alueuutiset 30.8.2007). Nurmeksessa 1,26 miljoonalla eurolla myytiin Bomban alueen reilun 14 hehtaarin maa-alueet rakennusoikeuksineen, kaikki rakennukset ja Sotka-hotellikylpyläkiinteistö S-ketjun paikalliselle toimijalle.

Samalla verovaroista maksettiin mm. Finnveran tuella perustetun Matkailukehitys Nordea Oy sijoitukset matkailuyhtiö Bomba-Lomat Oy:öön.

Palveluja leikattu

Kun Nurmeksen kaupunki on laittanut miljoonia veroeuroja kaupungin matkailukohteiseen, niin samalla mm. sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluja karsitaan. Samaan aikaan kun julkista omaisuutta on siirretty alle markkina-arvon Jukolan Osuuskaupalle on mm. lapsiperheisiin kohdistuva harkinnanvarainen toimeentulotuki poistettu, iltapäiväkerhotoiminta sivukylillä lopetettu, ateriapalvelussa lopetettu lämpimien aterioiden toimittaminen viikonloppuisin ja juhlapyhien aikana, sosiaalialan projektien tukia leikattu, omaishoidontuen määrärahoja karsittu, kunnallinen kuntouttava päivätoiminta hinnoiteltu yksityistaksan mukaan, erikoissairaanhoidon palveluja tiukennettu, kyläkouluja lakkautettu erikoistumisvaihtoehtoja selvittämättä jne. Lisäksi monet kunnan julkiset rakennukset, kuten koulut ja Kyrölän palvelukeskus ovat kärsineet vuosikausia kosteusvaurioista ja niitä korjataan vain pakon edessä, kun mm. työsuojeluviranomaiset ja lääninhallitus ovat tilanteeseen puuttuneet. Lisäksi mm. Nurmeksen keskustan vesi- ja viemäriverkko ovat vuotaneet vuosia ja korjauksia on siirretty.

Samaan aikaan matkailua rahoitetaan täysillä, mm. kaupungin omistamaan Hyvärilän matkailukeskukseen rakennetaan julkisella tuella ja verorahoilla lomahuoneistoja turisteille kilpailemaan alueen yrittäjien majoituspalvelujen kanssa. Hyvärilän matkailukeskukseen rakennetaan julkisella tuella ja kaupungin verorahoilla 6 omatoimiseen lomailuun soveltuvaa huoneistoa, joiden hinnaksi tulee urakkasopimusten mukaan ainakin 1 321 100 euroa. Lisäksi suunnittelurahaa osoitettiin aikoinaan 150 000 euroa, eli julkista rahaa laitetaan TE-keskuksen tuella ainakin 1 471 100 euroa alueen yritystoiminnan kanssa kilpailevaan majoitustoimintaan.

Vertailutietona: Nurmeksessa 1,26 miljoonalla eurolla myytiin Bomban alueen reilun 14 hehtaarin maa-alueet laajoine rakennusoikeuksineen, kaikki Bomban rakennukset ja Sotka-kylpylähotellikiinteistö S-ketjun paikalliselle toimijalle.

TAUSTAA

Bomba ja ns. karjalaiskylä rakennettiin Nurmekseen 1978. Kiinteistö Oy Bomban omistivat puoleksi karjalaisjärjestöt ja Nurmeksen kaupunki vuoteen 2001 asti, tuolloin osake-enemmistön osti Nurmeksen kaupunki. Bomban alueen kupeeseen rakennettiin vielä Sotka-kylpylä 1991.

Vuonna 1994 Bomban ja Sotkan liiketoiminta annettiin Finnveran (aikaisemmin Kera Oy) tukeman Matkailukehitys Nordia Oy:n vastuulle, ja Bombaa ja Sotkaa rupesi hoitamaan Bomba-Lomat Oy.

Maakuntalehti Karjalaisessa 12.11.1998 todettiin konkreettisesti, kuinka paljon verorahoja oli tuolloin käytetty kaupungin tukeman Bomba-Lomat Oy:n matkailubisnekseen:

- “150 miljoonan markan investoinneilla on päästy vaivaiseen 25 miljoonan markan liikevaihtoon”, Pertti Oila (kok.).

- “Matkailukaupungissa on tehty 150 miljoonan markan investoinnit, joista ei kannata luopua ilmaiseksi“, totesi nykyinen Nurmeksen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Kämäräinen (kesk.).

Karjalainen 17.12.1999 uutisoi :“Yyterin kylpylähotelli Oy Bomban ja Sotkan yrittäjäksi”

-”Sotkan ja Bomban liiketoimintoja on hoitanut Bomba-Lomat Oy, jonka osakekannasta Matkailukehitys Nordia Oy on omistanut 55,6 prosenttia ja Nurmeksen kaupunki loput 44,4 prosenttia.”

- “Nyt Nordia on myynyt omistamistaan Bomba-Lomien osakepotista 19,3 prosenttia Yyterin kylpylähotelli Oy:lle. Tarkoitus on, että Yyterin kylpylähotelli ostaa Nordialta loputkin Bomba-Lomien osakkeet vuoden 2005 puoliväliin mennessä.”

Osakepääomaa alas, osakepääomaa ylös

Karjalainen 28.4.2001 “Nurmeksen valtuusto antoi taas rahaa matkailuyhtiölle”

- “Rahoitussopimuksen loppusumma on 6,4 miljoonaa markkaa, josta rahoittajat kattavat 2,9 miljoonaa markkaa ja omistajat 3,5 miljoonaa markkaa. Kaupungille sopimuksen kustannusvaikutus on kuluvan vuoden osalta 3,2 miljoonaa markkaa.”

- “Sopimuksen mukaan kaupunki maksaa pois Kiinteistö Oy Sotkan 2,7 miljoonan markan lainan. Karjalaisseurojen omistamat Kiinteistö Oy Bomban osakkeet kaupunki ostaa 550 000 markalla. Samalla kaupungin omistusosuus Bomballa nousee 92 prosenttiin. Kiinteistö Oy Sotkan osakkeista kaupunki omistaa 98 prosenttia.”

- “Bomba-Lomat Oy:n osakepääoman alennuksessa kaupunki menettää 540 000 markkaa. Kaupunki lainaa Kiinteistö Oy Sotkalle ja Kiinteistö Oy Bomballe 2,8 miljoonaa markkaa, josta puolelle Finnvera Oy antaa takauksen.”

- “Samalla valtuusto edellyttää sekä Bomban että Sotkan kiinteistöyhtiöiden toimivan jatkossa niin, että kaupungille syntyy edellytykset myydä kiinteistöyhtiöiden osakkeet käypään hintaan.”

- Tämäkään valtuuston tekemä päätös ei toteutunut 2004.

- “Valtuusto hyväksyi viime vuoden tilinpäätöksen, joka osoittaa 5,1 miljoonan markan tappiota. Vuosikate painui lähes kaksi miljoonaa markkaa miinukselle.”

- “Tarkastuslautakunta on yhtynyt kaupunginhallituksen toimintakertomuksessaan esittämään näkemykseen siitä, että kaupungin talous on kriisissä.”

Karjalainen 7.5.2003

- Toukokuussa Bomba-Lomat Oy:n osakepääomaa taas korotettiin: “Kaupunki osallistuu Bomba-Lomien 40 000 euron suuruiseen osakepääoman korotukseen omistusosuutensa suuruisella siivulla, eli 18 000 eurolla. Lisäksi Bomban ja Sotkan kiinteistöyhtiöille annetaan anteeksi niiden velat, Bomballe 235 000 euroa ja Sotkalle 168 000 euroa.”

- “Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Matti Timonen korosti, että yhtiöiden ostajaksi haetaan tahoa, joka on valmis panostamaan matkailualueen kehittämishankkeisiin, muun muassa Sotkan liikuntasalin rakentamiseen, kylpylän hotellin laajentamiseen ja golf-kentän laajentamiseen.”

Karjalainen 29.5.2003

- Valtuusto: “Kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti Bomban ja Sotkan kiinteistöyhtiöiden velkataakkaa päätettiin keventää antamalla yhtiöille anteeksi lainoja yhteensä reilut 400 000 euroa”.

Karjalainen 9.6.2003

- “Kiinteistöyhtiöillä on velkaa viimeisimpienkin lainojen anteeksiantojen jälkeen liki miljoona euroa, Bomba-Lomilla vajaat 800 000 euroa.”

- “Yyterin Kylpylähotellin omistusosuus 20 prosenttia Bomban ja Sotkan liiketoimintayhtiössä Bomba-Lomat Oy:ssä.”

Myyntipäätös haluttiin tehdä nopeasti, vaikka…

Nurmeksen kaupunginvaltuusto teki vuonna 2001 päätöksen, että kaupungin omistamat matkailuyhtiöt Bomba ja Sotka valmistellaan myyntikuntoon ja myydään käypään hintaan. Vuosien 2001 ja 2002 aikana myyntineuvottelut eivät edenneet mahdollisten ostajien kanssa, ja vuonna 2002 kaupunki päätti ottaa asialle jatkoajan. Neuvotteluja oli käyty lähinnä Yyterin Kylpylähotellit Oy:n kanssa, mikä on ollut yhtenä osakkaana Nurmeksen kaupungin ja Matkailukehitys Nordia Oy:n kanssa Bomba-Lomat Oy:ssä.

Nurmeksen ja Valtimon alueella ilmestyvän paikallislehti Ylä-Karjalan (23.1.2003) mukaan vuoden 2003 aikana Nurmeksen kaupunginhallitus alensi Sotkan ja Bomban kiinteistöyhtiöiden tasearvoja noin 1,3 miljoonaa euroa yhteen miljoonaan euroon. Aikaisemmin yhtiöiden arvoksi oli kaupungin taseessa kirjattu noin 2,3 miljoonaa euroa. Arvonalennukselle ilmoitettiin syyksi kirjanpitoa säätelevä laki ja kaupungin halu myydä matkailuyhtiöt. Kaupunki omisti vuonna 2003 Kiinteistö Oy Bombasta 96 prosenttia ja Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy:n kiinteistöosakeyhtiöstä 98,5 prosenttia.

"Myyntiedellytysten luomista vaati kaupunginvaltuusto kaksi vuotta sitten tekemässään päätöksessä. Päätöksen mukaan kiinteistöyhtiöiden on toimittava niin, että kaupungille syntyy edellytykset myydä yhtiöt käypään hintaan” (em. Ylä-Karjala).

"Tuolloin arvonalennuksia ei haluttu tehdä, vaan päätettiin ensin odottaa kauppaneuvotteluja, joita on käyty Bomba-Lomat Oy:n toimitusjohtaja Jouko Mannisen kanssa. Manninen on myös Yyterin Kylpylähotellit Oy:n toimitusjohtaja ja nykyisin myös sen pääomistaja."

"Viime vuonna yhtiöiden myyntihanke ei edennyt yksityiskohtaisiin neuvotteluihin asti ja käytyihin neuvotteluihinkin päätettiin ottaa aikalisä, joka alkoi lokakuussa.

- Neuvottelujen aloittaminen kaupungin puolelta edellyttää kaupungin toimintalinjan selkeyttämistä, kaupunginkamreeri Jari Lampinen sanoo."

‘"Toimintalinjan selkeyttämistä edellytti vastikään myös valtuusto, joka pyysi kaupunginhallitukselta kesäkuun loppuun mennessä linjanvetoa siitä, miten ja millä aikataululla kaupunki voi irrottautua matkailusta."

Ylä-Karjalassa uutisoitiin 29.3.2003: "Nurmeksen talous vakaalla pohjalla". Lisäksi Nurmes teki vuoden 2002 osalta noin miljoonan euron ylijäämäisen tilinpäätöksen. Kaupungin talouden kannalta mitään kiireellisiä päätöksiä ei olisi tarvinnut tehdä ko. matkailuyhtiöiden osalta.

KAUPUNGIN MATKAILUBISNESTÄ

1. luku

Ylä-Karjala 10.4.2003, Kaupunginhallitus otti selkeän roolin matkailussa: "Nurmeksen kaupunginhallitus otti aiempaa selkeämmän roolin matkailun hoidossa, kun se päätti ilmoittaa muille osakkaille kantanaan, että kaupunki on omalta osaltaan valmis yhtiön osakepääoman korottamiseen.

- Tässä tapahtui selkeä linjan muutos. Kaupunginhallitus alkoi hoitaa matkailua vastuullisena omistajana, omistajan ja takaajan ottein, eikä jäänyt odottamaan muiden omistajien toimenpiteitä. Toimeen ryhdyttiin etukäteen ja ennakoiden, ei vasta viimeisellä takarajalla, kaupunginkamreeri Jari Lampinen luonnehtii kaupunginhallituksen toimintaa."

"Bomba-Lomat, josta kaupunki omistaa 44 prosenttia, teki viime vuonna 61 000 euron alijäämäisen tuloksen. Se ei ollut yllätys, sillä yhtiö on tehnyt miinusmerkkistä tulosta koko historiansa ajan vuotta 2001 lukuun ottamatta.

- Yhtiön tulos nousi nyt kaupunginhallituksen käsittelyyn siksi, että se liittyy käynnissä olevaan prosessiin, joka tähtää kaupungin irrottautumiseen matkailun omistuksesta, Lampinen sanoo."

"Lampisen mukaan yhtiön pääomaa on syytä vahvistaa noin 40 000 eurolla."

"Nyt tehdystä päätöksestä huolimatta kaupungin kannalta oleellisia ja etusijalla ovat Lampisen mukaan kuitenkin toimet, joilla voidaan parantaa yhtiön kassavirtaa ja pistää se myyntikuntoon.

- Nämä toimet on jo koottu paperille, joka menee toukokuun alussa pidettävän valtuustoseminaarin käsittelyyn. Siellä käydyn keskustelun jälkeen kaupunginhallitus tekee matkailua koskevista toimista yksityiskohtaisen esityksen toukokuun lopun valtuustolle, Lampinen toteaa."

"Bomba-Lomat Oy on kaupungin kannalta tärkeä ja kriittinen yhtiö siksi, että kaupunki on taannut 600 000 euron edestä lainoja, jotka Matkailukehitys Oy Nordia on myöntänyt Bomba-Lomille.

- Yhtiö on kriittinen myös siksi, että se maksaa vuokraa kaupungin omistamilla Bomban ja Sotkan kiinteistöosakeyhtiöille. Niillä ei ole muita tuloja kuin Bomba-Lomien maksama vuokra ja sillä ne maksavat pois omia lainojaan."

"Kaupungilla on miljoona euroa kiinni kiinteistöosakeyhtiöiden osakepääomassa. Lisäksi kaupungilla on niiltä 400 000 euroa lainasaatavia. Nurmeksen kaupungin ohella Bomba-Lomat Oy:n omistajia ovat Matkailukehitys Oy Nordia ja Yyterin Kylpylähotellit Oy. Nordia omistaa yhtiöstä 37 prosenttia ja Yyterin Kylpylähotellit 19 prosenttia. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti kaupunki on valmis merkitsemään Bomba-Lomat Oy:n osakepääoman korotuksesta osakkeita omistusosuutensa suuruisen osuuden, mutta kuitenkin enintään 18 000 euroa. Kaupunginhallituksen jäsen Eetu Karjalainen (sit.) esitti, että kaupunki ei tekisi 18 000 euron merkintää yhtiöön, mutta esitystä ei kannatettu."

2. luku

Ylä-Karjala 12.4.2003: "Bomba ry:n alasajoon ja kulttuurityöhön esitetään lisärahoitusta". “Nurmeksen kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että se myöntäisi 84 000 euron lisämäärärahan Karjalainen kulttuurikeskus Bomba ry:n alasajoon ja kaupungin kulttuurityön kustannuksiin. Bomba ry:n alasajon osuus määrärahasta on 73 000 euroa.”

3. luku

Nurmeksen kaupunginvaltuusto päätti kaksipäiväisessä ns. valtuustoseminaarissa 6.5.2003 Nurmeksen evankelisella opistolla irtaantua matkailusta kokonaan.

Ylä-Karjalassa (8.5.2003) "Nurmeksen valtuusto tähtää tiukasti kaupungin irrottamiseen matkailusta":

"Nurmeksen kaupunginvaltuusto piti kuluneella viikolla työseminaarin, jossa päätettiin pistää matkailuyhtiöt myyntikuntoon. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kaupungin omistuksessa olevien Bomban ja Sotkan kiinteistöyhtiöiden yhteensä 403 000 euron lainat annetaan anteeksi.

- Näin tehdään myyntineuvottelujen vauhdittamiseksi, valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Matti Timonen kertoi.”

"Valtuusto järkeili, että yhtiöiden velkataakan pienentäminen voisi herättää ostokiinnostuksen, kun näköpiirissä on, että toiminnan voisi saada kannattavaksi.

- Valtuuston yhteinen tavoite on, että matkailu yritetään saada kaupungilta yrittäjävetoiseksi. On tärkeää, että yrittäjä löytyisi ja kuntavelvollisuus loppuisi, Timonen ja valtuuston puheenjohtaja Jouni Pirinen vakuuttivat."

"Samaan päämäärään tähtää myös kannanotto, että Sotkan kuntalaiskäyttöä koskevaa sopimusta jatketaan kymmenen vuotta. Jo aiemmin kaupunginhallitus on päättänyt omalta osaltaan satsata Bomba-Lomat Oy:n osakepääoman korotukseen 18 000 euroa."

"Tositoimista kertoo myös se, että matkailuyritysten mahdollinen ostajakaarti kartoitetaan konsulttityönä. Korjausinvestointeihin päätettiin ottaa kantaa vasta sitten, jos ostaja löytyy."

KAUPUNGIN TAKINKÄÄNTÖTEMPPU

4. luku

Ylä-Karjala 6.12.2003: "Nurmekselle esitetään irtautumista Bomba-Lomista ja sitoutumista Sotkaan ja matkailun kehittämiseen".

- Oliko tämä Jukolan Osuuskaupan salassa tekemä esitys/ ehdotus asioiden etenemiseksi heille haluttuun lopputulokseen? Aikaisemminhan valtuusto oli päättänyt irtaantua matkailusta kokonaan. Nyt tilanne muuttui jo joulukuun alussa 2003, vaikka Jukolan Osuuskauppa ostajaehdokkaana paljastui vasta seuraavana vuonna 2004.

Ylä-Karjala (em.): "Nurmeksen päättäjät odottavat matkailun myyntikunto-ohjelmaa pohtineelta työryhmältä esitystä, miten kaupunki irrottautuu matkailusta niin kuin valtuuston tahto on. Nyt päättäjien hyväksyttäväksi on lähtenyt esitys, jossa kaupunki irrottautuu matkailun liiketoimintayhtiöstä ja luopuu Bombasta, mutta sitoutuu matkailun kehittämiseen."

"Matkailun irrottautumista on selvittänyt Matti Timosen (kesk.), Matti Kämäräisen (kesk.), Jouni Pirisen (sd.), Eetu Karjalaisen (sit.) ja Reino Määtän (vas.) muodostama työryhmä apunaan konsultti Ilkka Järvinen. Työryhmän sihteeri on kaupunginkamreeri Jari Lampinen, joka on myös valmistellut asian kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Esityksen hallitukselle on tehnyt kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää."

Yksi tekosyy matkailuun sitoutumiseen kerrotaan jo em. 6.12.2003 Ylä-Karjalassa: "Lampinen kertoo hallitukselle, että valtuuston alkuperäinen tavoite irtautua kerralla matkailusta on osoittautunut mahdottomaksi toimintaympäristössä, jossa kilpailevat kunnat - esimerkiksi Nilsiä - ovat voimakkaasti mukana matkailun kehittämisinvestoinneissa."

Tämä väite on suora vale Nilsiän osalta. Nilsiän kunta ei ole rahoittanut matkailurakentamista missään vaiheessa niin kuin Nurmeksen kaupunki “bisnestään“. Nilsiän kaupungin johto on todennut, että heillä ei ole minkäänlaisena tavoitteena eikä taloudellisia resursseja käyttää verorahoja matkailuyrittämiseen.

Ja missä suhteessa Nilsiä on muka kilpaileva kunta Nurmekselle, matkailualan palvelutarjontaan suhteutettuna? He, yrittäjät, ovat Nilsiän Tahkon alueella aivan toisessa sarjassa.

Ylä-Karjala 6.3.2003 tuotiin jo julki kaupungin Bombasta luopumisaikeet: "Kaupunginhallitukselle esitetään ratkaisua, joka on neuvoteltu Bomba-Lomat Oy:n esityksen pohjalta. Kaupunki on 44,4 prosentin osuudella mukana tässä tappiollisia tuloksia tehneessä yhtiössä, jonka oma pääoma on tällä hetkellä miinuksen puolella. Kaupunki on myös taannut yhtiön 600 000 euron pääomalainan. Yhtiön muut osakkaat ovat Matkailukehitys Oy Nordia ja Yyterin Kylpylähotelli."

"Esityksen mukaan kaupunki myy vielä kuluvan kuun aikana omistuksessaan olevat yhtiön osakkeet Yyterin Kylpylähotellille kymmenen euron hintaan."

"Seuraava siirto tapahtuu tammikuussa vuonna 2004, jolloin kaupunki luopuu Bomban talosta, kun se myy 97 prosenttisesti omistamansa Kiinteistö Oy Bomban osakkeet nimellisellä kahden tuhannen euron hinnalla Bomba-Lomat Oy:lle, mutta samalla yhtiö ottaa vastattavakseen kiinteistöyhtiön 350 000 euron lainasalkun."

"Sitoutuminen Sotkaan ja matkailun kehittämiseen” (em. Ylä-Karjala), ja jatkuu: "Sotka Oy:n tehtäväksi annetaan suunnitella ja valmistella hotellitilojen laajennus, kylpylätilojen korjaus- ja muutostyöt sekä liikuntasalin rakentaminen. Kylpyläyhtiön on määrä suunnitella työt yhdessä Bomba-Lomien kanssa."

"Sotkan kohdalla valmistellaan uusi, kymmenen vuotta kattava vuokrasopimus, jonka mukaan vuokra on puolet Bomba-Lomat Oy:n nettotuloksesta; yhtiön tulos jäi viime vuonna 61 100 euroa miinuksen puolelle. Tänä vuonna yhtiön odotetaan tekevän vähintään samansuuruiset tappiot. Lisäksi kaupunki lupaa sijoittaa alueen kehittämisinvestointeihin lähivuosina yhteensä miljoona euroa."

"Hännänhuippuna kaupunki ottaa vastatakseen Sotkan 720 000 euron suuruisen lainasalkun ja 150 000 euron käyttöpääoman järjestämisen. 66 000 euroa summasta menee Bomba-Lomien palautuksena tämän vuoden vuokrasta."

Ylä-Karjala (em.) esitteli myös vaikutuksia kaupungin talouteen kaupunginkamreeri Jari Lampisen arvioimana: "Lampinen on kartoittanut myös esitetyn vaihtoehdon riskit, tappiot ja vaikutukset kaupungin budjettitalouteen. Bomba-Lomien osakkeiden myynnistä tänä vuonna tulisi tappiota hieman yli 10 000 euroa. Bomban kiinteistöyhtiön osakkeiden myyntitappio olisi ensi vuonna 400 000 euroa. Lisäksi kaupunki sijoittaisi alueen investointeihin miljoona euroa vuoteen 2008 mennessä: 870 000 euron riski kaupungille syntyy Sotkan lainojen ehtojen muuttamisesta ja käyttöpääomalainasta."

"Kaupunki vastaa myös Sotkan korjausinvestoinneista. Lisäksi kaupungin omistuksen arvo kylpyläyhtiössä on tällä hetkellä 600 000 euroa. Kaupungille myös jää edelleen Bomba-Lomien toissijainen 605 000 euron takaus."

"Järjestely ei Lampisen mukaan vaikuta kaupungin investointeihin, sillä tarvittavat toimet voidaan toteuttaa 950 000 eurolla, jonka kaupunginjohtaja on varannut 2004-2006 investointiohjelmaansa liikuntatilojen rahoitukseen."

"Jos Nurmeksen kaupunki hyväksyy esitetyn ratkaisun, matkailun muut toimijat tulevat mukaan omilla panoksillaan. Matkailukehitys Nordia Oy muuttaa Bomba-Lomille antamansa 103 000 euron lainan pääomaehtoiseksi lainaksi vahvistamaan yhtiön omaa pääomaa. Lisäksi Nordia ja rahoittajaksi haettu Finnvera Oyj antavat 300 000 euron käyttöpääomalainan Bomba-Lomille. Kun Bomba siirtyy Bomba-Lomille, yhtiö saa vastuulleen myös Bomban kiinteistöyhtiön 350 000 euron suuruisen lainasalkun."

"Jari Lampinen kertoo kaupunginhallitukselle, että myöhempien investointien rahoitus selviää suunnitteluvaiheen jälkeen. Kaupunginhallitus käsittelee esitystä maanantaina ja valtuusto kuun puolivälissä."

"Kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää on eronnut Sotkan ja Bomban kiinteistöosakeyhtiöiden ja Bomba-Lomien hallituksen jäsenyydestä, jotta voisi esitellä asiaa kaupunginhallitukselle."

"Toinen vaihtoehto" (Ylä-Karjala 6.12.2003):

Jukolan tarjouksen sisällön "syöttäminen" ihmisille alkoi virallisesti.

"Nyt kaupunginhallitukselle esitetyn lisäksi työryhmä löysi kaupungin ja matkailun suhteen selkiyttämiseksi myös toisen vaihtoehdon, kun neuvottelujen ja selvittelyjen tuloksena ilmaantui toinen, toistaiseksi nimetön toimija. Tämä taho ei ole vielä tehnyt tarjousta, vaan haluaa tehdä liiketoimintasuunnitelman ja jatkaa omia selvityksiään vielä tammikuun loppuun saakka."

Huom: Jukola ei tehnyt liiketoimintasuunnitelmaa edes tarjouksensa yhteydessä, vaan vasta kesällä 2004.

"Nimettömän toimijan lähtökohta on saada alueen kaikki kiinteistöt omistukseensa. Toimija edellyttää, että nykyisen liiketoimintayhtiön taseongelma hoidetaan ja että toiminta jatkuu. Työryhmän mukaan jatkoajan antaminen merkitsisi sitä, että ensivaiheessa ratkaistaisiin vain Bomba-Lomat Oy:n taseongelma. Taseen oikaisu tapahtuisi kokonaan kaupungin rahoituksella ja riskillä. Matkailukehitys Oy Nordia ja Yyterin Kylpylähotellit Oy eivät osallistuisi vakauttamiseen, koska kokonaisratkaisu ei olisi vielä varmistunut."

"Kaupunginkamreeri Jari Lampinen on hahmotellut mallin, jolla taseongelma voitaisiin ratkaista: kaupunki myöntää Bomba-Lomille nollakorkoisen 130 000 euron pääomalainan ja 70 000 euron nollakorkoisen käyttöpääomalainan Sotkalle, joka voi palauttaa vuoden 2003 vuokran Bomba-Lomille. Bomba-Lomien tulos vakautetaan tällä järjestelyllä 100 000 euron tappioon vuodelta 2003, Lampinen sanoo."

"Samalla neuvottelut Bomba-Lomien kanssa keskeytetään ja neuvottelut uuden toimijan kanssa aloitetaan. Tässä vaihtoehdossa kaupungin riskit ovat Lampisen mukaan suuremmat kuin vaihtoehdossa, jota esitetään kaupunginhallitukselle."

5. luku

Ylä-Karjala (toimittaja Eeva Vainio) 11.12.2003: "Kaupunginhallitus valmis odottamaan nimettömän toimijan siirtoa matkailussa".

"Nurmeksen kaupunginhallitus on eri mieltä kuin asiaa valmistelleet virkamiehet: hallitus haluaa keskeyttää matkailujärjestelyjä koskevat neuvottelut Yyterin Kylpylähotellit Oy:n ja sen johtajan Jouko Mannisen kanssa ja antaa matkailun nimettömälle toimijalle aikaa tammikuun loppuun saakka selvittää omaa liiketoimintaideaansa."

"Lopullisesti asia on valtuuston käsissä, sillä se päättää Bomba-Lomat Oy:n taseongelman ratkaisemisesta, mitä nimetön toimija edellyttää."

Ylä-Karjalan (em.) mukaan: "Kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja Matti Kämäräinen (kesk.) käsitteli asiaa kaupunginhallituksessa, vaikka Bomba-Lomien hallituksen edustajana hän oli jäävi päätöstä tehtäessä.

- "Kaupunginhallitus näki nimettömänä esiintyvän toimijan hyvin potentiaalisena Pielisen Karjalan ja koko maakunnan kehittäjänä. Edelleen oltiin sitä mieltä, että jos tältä toimijalta löytyy "sabluuna" Nurmeksen matkailuun, meidän on se katsottava, Kämäräinen kertoo."

Huom. Jukolan Osuuskaupan ei tarvinnut jostakin syystä esittää tätä "sabluunaa", liiketoimintasuunnitelmaa ennen valtuuston 26.2.04 tekemää Bomban myynti- ja Sotkan vuokrauspäätöstä.

"Kämäräisen mukaan hallitus oli tietoinen päätöksensä riskeistä.

- Hallituksen päätös katsoa nimettömän toimijan liiketoimintamalli maksaa kaupungille 200 000 euroa, eikä ole ollenkaan varma, että raha saadaan takaisin jatkojärjestelyissä. Mutta nämä asiat piti nyt hoitaa tällä tavalla, hän sanoo viitaten siihen, ettei nimetön toimija ole sitoutunut antamaan tarjousta selvittelyjensä päätteeksi.

- Se oli kuitenkin yksimielinen päätös hallituksessa. Asian taakse haetaan nyt mahdollisimman laajaa rintamaa."

"Matkailun liiketoimintayhtiön Bomba-Lomat Oy:n taseongelma vaatii välttämättä ratkaisemista konkurssin välttämiseksi.

- Konkurssi merkitsisi katkoa liiketoimintaan ja kuka tahansa sen jälkeen matkailussa jatkaisi, hän joutuisi aloittamaan kuopasta. Konkurssi ei nimittäin putsaa tilannetta, vaan merkitsee faktisesti sitä, että kaupunki kaivaa kuopan, hyppää siihen ja yrittää sitten kavuta sieltä ylös. Niin iso haitta konkurssista tulisi liiketoiminnalle, kun konkurssi levittäisi sanaa Bomban kiinnimenosta ennen kuin tieto saataisiin oikaistua, sanoo kaupunginkamreeri Jari Lampinen ja muistuttaa, että Nurmeksella on jo entuudestaan kokemusta spekuloinnin aiheuttamista haitoista."

"Yhtiön taseongelma on syntynyt tappioista, joita se on tehnyt vuoden 1994 jälkeen. Ainoan voitollisen tuloksensa se teki vuonna 2001. Sen jälkeen koko maan matkailu joutui kuitenkin lamaan ja Nurmeksen matkailu sen mukana."

"Kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää olisi halunnut, että kaupunki olisi jatkanut neuvotteluja Jouko Mannisen ja Yyterin Kylpylähotellit Oy:n kanssa. Hän jätti kaupunginhallituksen päätökseen eriävän mielipiteensä.

- Olen sitä mieltä, että 200 000 euron suuruisen ylimääräisen selvitysmaksun maksaminen tässä ja missä tahansa taloudellisessa tilanteessa on kyllä kohtuuton summa. Se olisi voitu välttää, jos olisi jatkettu yhteistyötä Jouko Mannisen kanssa, hän perustelee kantaansa.

- Hallituksen valitsema vaihtoehto on huonompi, koska se on kalliimpi ja epävarmempi, kun toimija ei edes sitoudu tekemään tarjousta, vaan haluaa vain aikaa lisäselvityksiin."

"Vainionpään mukaan pahimmassa tapauksessa valittu vaihtoehto voi kaataa koko Nurmeksen matkailun, jos nimettömältä toimijalta ei tule tarjousta ja Jouko Manninen luovuttaa.

- Seurauksena olisi maksimaalisen riskin ja taloudellisen vastuun siirtyminen kaupungin maksettavaksi. On syytä enemmän kuin toivoa, ettei niin tulisi käymään."

6. luku

Ylä-Karjala 18.12.2003 (toim. Eeva Vainio): "Valtuusto pysyi matkailussa kaupunginhallituksen linjoilla".

"Nurmeksen kaupunginvaltuusto pitäytyi hallituksen matkailussa tekemän linjauksen takana. Niinpä kaupungissa jäädään nyt odottamaan tammikuun loppua ja matkailuneuvotteluihin mustana hevosena ilmaantuneen uuden osapuolen päätöksiä. Jos tämä ei selvittelyjenkään jälkeen tee tarjousta, kaupunki jatkaa neuvotteluja matkailun liiketoimintayhtiö Bomba-Lomat Oy:n kanssa."

"Matkailuun liittyivät myös Bomba-Lomille ja Sotkalle myönnetyt lainat, jotka ovat yhteensä 200 000 euroa. Lainoilla valtuusto esti liiketoimintayhtiön ajautumisen konkurssiin. Aikaa asian hoitamiseen oli vain tämän kuun loppuun."

- Huom. käytännössä tämäkin oli avustus/ suora yritystuki vastoin kilpailulainsäädäntöä.

"Valtuustossa äänestettiin matkailun tiimoilta kaksikin kertaa, mutta vastaesityksiä tehnyt Yrjö Räsänen (sd.) ja häntä kannattanut varavaltuutettu Jukka Juntunen (kok.) hävisivät molemmat äänestykset äänin 33-2."

"Ensimmäisen kerran matkailu joutui puntariin ensi vuoden (2004) talousarvion yhteydessä, kun Räsänen esitti, että Sotka Oy:n ja Kiinteistö Oy Bomban toimintaohjeeksi annetaan niiden osakkeiden myynti käypään hintaan avoimilla markkinoilla. Ohjeen mukaan Bomba-Lomat Oy:n osakkeet luovutetaan nimelliseen hintaan. Esitystä perustellessaan Räsänen muistutti valtuustoa päätöksestä irtautua matkailusta.

- Kaupunginhallituksen esittämillä ratkaisuilla irtautumista ei tapahdu, vaan kaupunki sidotaan yhä enemmän matkailuun."

"Kokouksen edetessä Matti Tolvanen (kesk.) ja kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää vastasivat, ettei valtuuston tahdon mukainen irtaantuminen näyttänyt enää järkevältä sen jälkeen, kun matkailua oli käyty perinpohjaisesti läpi luottamus- ja virkamiesvoimin."

- Huom. Musta hevonen, Jukola, vaati kaupungin sitoutumista matkailuun maksumieheksi entistä tiukemmin omassa tarjouksessaan.

"Räsäsen esitystä kannattanut Jukka Juntunen piti pessimistisinä arviota, etteivät isot kiinteistöt menisi kaupaksi.

- Ostopotentiaalia valtakunnassa on erittäin paljon, jos myynti osataan kohdistaa oikein."

"Kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää nousi pikimmiten vastaamaan, että asiaa on lähestyttävä ihan muista kuin kiinteistöjen myynnin lähtökohdista.

- Se ei ole ongelma, vaan matkailuyritystoiminnan jatkuminen ja 40:n työpaikan säilyttäminen alueella; ne ovat keskeisimmät asiat kaupungin intresseissä. Vainionpään mukaan matkailun työpaikat tuovat kaupungille joka vuosi 170 000 - 180 000 euroa verotuloja.

- Vaikka laittaisimme tuon summan joka vuosi matkailuun, se olisi kaupungille edelleen kannattavaa, kun otetaan huomioon kerrannaisvaikutukset."

"Yrjö Räsäsenkään mielestä matkailuratkaisussa ei ole kysymys vain kiinteistöjen myynnistä.

- Mutta matkailussa voi odottaa uusi alku, kun tietä tehdään uusille toimijoille."

"Kun kaupunginhallituksen esitystä matkailun ratkaisuksi käsiteltiin, Yrjö Räsänen esitti, että kaupunki lopettaa Bomba-Lomat Oy:n ehdotuksen jatkovalmistelut. Asiasta toiseen polveilleen keskustelun aluksi kaupunginjohtaja Vainionpää vastusti esitystä.

- Jos Bomba-Lomat tyrmätään ja toinen neuvotteluosapuoli ei tee tarjousta, kaupungille ei jää mitään vaihtoehtoja, hän vetosi."

"Vainionpään mukaan kaupungin on ylipäätään luotava edellytyksiä matkailun jatkumiselle eikä katkottava niitä.

- Alue vaatii investointeja ja toivottavasti sinne löydetään yrittäjä, joka jatkaa liiketoimintaa ja on valmis investointeihin. Matkailun merkitys on niin suuri, että on vaarallista pysäyttää toiminta."

"Räsäsen mukaan Bomban toiminnan pysähtymisestä ei tulisi suurtakaan vahinkoa, koska sen hyvä maine on jo mennyt.

- Mutta ei tässä ole tarkoitus tappaa matkailua, vaan saada Hyvärilän ja Bomban alue nousuun ja saada sinne investointeja. Niitä pitäisi tehdä, mutta se on nähty, ettei kaupunki pysty niihin yksin eikä Bomba-Lomista ole ollut investoinneissa apua."

"Juntusenkin mielestä matkailussa on nyt synnyttävä uutta ja saatava se sitä kautta uuteen nousuun.

- Bomban vetovoima on mennyt, mutta konkurssin jälkeen sitä voidaan taas pyörittää, kun etsitään uusi yrittäjä, joka turvaa myös työpaikat. Sellainen yrittäjä löytyy vapailta markkinoilta."

"Vainionpäällä oli vahvasti eri näkemys siitä, millaista mielenkiintoa Bomba herättää alan yrittäjissä.

- Matkailukehitys Oy Nordia on käynyt läpi valtakunnan kaikki matkailuyrittäjät eikä yhtäkään halukasta ole löytynyt; Bomba-Lomien taseen esittäminen on riittänyt sammuttamaan jokaisen mielenkiinnon. Ihmettelen, miten vapailta markkinoilta voisi löytyä yrittäjä ja mitä uusia liikeideoita löytyisi konkurssin kautta? Minusta konkurssi on se viimeinen vaihtoehto."

"Räsänen ei ihmetellyt, että Bomba-Lomien tase karkotti ostajat.

- Se on yhtiö, joka on tehnyt tappiollisia tilinpäätöksiä vuodesta 1997 lähtien. Miten sellainen yhtiö pystyisi hoitamaan vastuunsa."

"Seppo Laaninen (kesk.) kauhistui konkurssipuheita. Hän muistutti, että matkailu on osa kaupungin elinkeinostrategiaa, jonka pohjalta muun muassa hänen johtamansa Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Nurmes on järjestänyt opetustaan.

- Olen erittäin huolissani oman oppilaitokseni tulevaisuudesta, jos tällaisia ratkaisuja lähdetään tekemään."

Huom: Laanisen kannattaisi opetuksessa hakea ainakin matkailualan talousjohto-opetus muualta kuin omalta paikkakunnalta ja Bombasta.

Em. jutun valokuva kertoo, kun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Leena Moilanen (kesk.) ja varavaltuutettu Lahja Mustonen (kesk.) kutovat sukkia, kuitaten samalla kokouspalkkion aamukymmenestä lähelle puoltayötä kestäneestä kokouksesta.

VALMISTELUA SALATTIIN - JOPA VALTUUTETUILTA

7. luku

Ylä-Karjalan pääkirjoituksessa todetaan 11.12.2003 mm. seuraavaa:

"Bomban nykyisen toiminnan vetäjä on tuonut uusine kontakteineen ja länsisuomalaisen kylpylän antamin synergiaeduin toimintaan uudenlaista jatkuvuutta ja tulevaisuudenkuvaa. Ei siis ihme, että kaupunki on virkamiestasolla valmistellut Bomban myymistä juuri tälle ostajataholle.”

"Kaupan valmistelussa on kuitenkin kysymyksiä herättäviä piirteitä. Julkisuudessa (Pohjois-Karjalan radion uutislähetys samoihin aikoihin) on annettu ymmärtää, että Bombaa on aktiivisesti tarjottu useiden tahojen ostettavaksi. Todellisuus näyttää kuitenkin siltä, että tällaista todellista myyntityötä, joka olisi esimerkiksi haravoinut voimissaan olevat hotelliketjut ja matkailuyritykset tai tosissaan etsinyt ostajaa myös ulkomaalaisen pääoman suunnalta, ei ole tehty. Ei ole oikein tosissaan etsitty vaihtoehtoja. Ainakaan siitä ei ole esitetty pitäviä näyttöjä."

"Asialla ei sinänsä ehkä olisi niin suurta merkitystä, mutta kun kaupunginvaltuutetut joutuvat päättämään todennäköisesti ilman todellisia vaihtoehtoja rahallisesti arvokkaan omaisuusmassan myymisestä alle nimellishinnan, ei olisi suurta houkutusta olla luottamusmiespäättäjän paikalla."

"Tärkeää nyt tapahtuvassa kaupan hieronnassa on se, että kaupunki pyrkii irti matkailun yritystoiminnasta, mutta silläkin pyrkimyksellä on oltava tolkullinen hintansa."

8. luku

Nurmeksen kaupunginkamreeri Jari Lampisen yleisönosastokirjoitus 11.12.2003 Ylä-Karjalan pääkirjoituksen takia:

Valmistelun julkisuus matkailuyhtiöasiassa

Ylä-Karjalan pääkirjoitus 11.12.2003 arvioi luottamushenkilöiden aseman vaikeaksi matkailuyhtiöasiassa. Tähän on helppo yhtyä, mutta esitetyt perusteet osoittavat lähinnä, että disinformaatio läpäisee julkisuuden tietoa paremmin.

Väite, että asiaa ei olisi selvitetty aktiivisesti, ei pidä paikkaansa. Lehden mukaan "pitävä näyttö" puuttuu. Valmistelutyöryhmällä ei ole mitään tarvetta tuoda esiin eri toimijoiden vastauksia. Kaupunki noudatti normaalia liiketaloudellista käytäntöä pitämällä omana tietonaan saadut vastaukset. Kaupunginhallitus asetti selvittelytyötä ohjaamaan neljän suurimman poliittisen ryhmän edustajista muodostuneen luottamushenkilötyöryhmän juuri poistaakseen aktiivisesti levitettyä hevosmiesten tietotoimiston tietoa, että asiaa ei selvitettäisi asianmukaisesti eivätkä kaupungin edustajat olisi aktiivisia. Työryhmän jäsenet tai työryhmän sihteeri (Lampinen) eivät ole missään yhteydessä ilmoittaneet että selvitystyötä ei olisi tehty. Tämä lienee "täysi näyttö".

Kokonaan toinen asia on että kaupunginhallitus linjasi selvittelyn ulkopuolelle kiinteistösijoittajat, jotka eivät ole kiinnostuneet liiketoiminnan kehittämisestä ja työpaikkojen säilyttämisestä.

Toinen väite pääkirjoituksessa on, että virkamiestaso olisi valmistellut myyntiä Bomba-Lomat Oy:lle. Väitteen takana on ns. salaliittoteoria, joka putkahtelee säännöllisesti esiin asian ympärillä. Kävin 11-12.11.2003 käytyjen neuvottelujen jälkeen (Huom. vain Lampinen kävi yksin neuvottelua) ainoan tarjouksen tehneen tahon, Bomba-Lomat Oy:n kanssa yksityiskohtaiset neuvottelut 25.11.2003 neuvotteluryhmän (kaupunginhallituksen asettamat neuvottelijat työryhmän työn päättymisen jälkeen) ohjeen mukaisesti. Samanaikaisesti neuvotteluyhteydessä ollut toinen taho (Huom. Jukolan Osuuskauppa) arvioi vastausta tarjouksen/ esityksen jättämiseen kaupungin neuvottelijoiden marraskuussa molemmille tahoille esittämän kehittämisinvestointitason pohjalta. Normaali kauppakäytäntö on, ettei myyjätaho anna tarjouksen tehneen tietoja muille kiinnostuneille. Bomba-Lomat Oy:n tarjous oli pöytälaatikossani marraskuun alkuun (Huom. tätä ei enää noudatettu joulu-tammikuussa kun odotettiin Jukolan salassa valmisteltua tarjousta), jolloin jatkettu vastauksen antoaika päättyi. Virkamiestasolla ei siis ole mitään omaa valmisteluohjelmaa. Valmistelu on tapahtunut vasta kun käsky on käynyt. Kaupunginjohtajan esityksen kaupunginhallitukselle tuli olla valmis 4.12.2003.

Perusasioiden läpikäyntiin ei valitettavasti ole aikaa kaikkien asiasta kiinnostuneiden kanssa. Asiasta saa varsin selkeän kuva perehtymällä valtuuston listapykälään, joka valitettavasti on viiden sivun mittainen.

Jari Lampinen

kaupunginkamreeri

Suluissa mainitut huomiomerkinnät on kirjoitettu jälkikäteen, ne eivät ole Lampisen esille tuomia.

9. luku

Jari Lampiselle valmistelun julkisuudesta

(Ylä-Karjala 6.1.2004, yleisönosastokirjoitus):

Nurmeksen kaupunginkamreeri toteaa asemassaan pari ihmeellisyyttä Ylä-Karjalassa 20.12.03 otsikolla Valmistelun julkisuudesta matkailuyhtiöasioista.

Ensiksikin Lampinen toteaa: "Kaupunki noudatti normaalia liiketaloudellista käytäntöä pitämällä omana tietonaan saadut vastaukset" eri toimijoilta.

Kenen normaalia liiketaloudellista käytäntöä kaupunki (Lampinen) noudatti, pitämällä omana tietonaan saadut vastaukset? Kuntalain tiedotusperiaatteiden mukaan kunta on jokaista kuntalaista varten. Myös viranhaltijat ovat kunnan palveluksessa, he tekevät työtä kunnalle? Kenen tietona Lampinen siis pitää saamiaan vastauksia eri toimijoilta matkailuyhtiöasioista, kun niistä ei ole kerrottu kaupunginvaltuutetuille (luottamushenkilöille) ja kuntalaisille?

Kuntalain mukaan valtuuston on edistettävä asukkaiden ja palvelujen käyttäjien edellytyksiä osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Tiedotusperiaatteissa todetaan yksiselitteisesti, että "valmistelusalaisuutta ei ole". "Lainsäädäntö ei tunne ns. valmistelusalaisuutta, johon vedoten valmisteilla olevista asioista ei joskus tiedoteta, ei kerrota eikä käydä keskustelua. On muistettava, että itse asia voi olla julkinen, vaikka asiakirjojen valmistelu ja päätöksenteko olisi kesken."

Lisäksi kuntalain 43 §:ssä todetaan tiedonsaantioikeudesta. Tiedotusperiaatteiden mukaan "luottamushenkilöllä on oikeus saada kunnan viranomaisilta tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, joita hän toimessaan pitää tarpeellisena, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu".

Tiedotusperiaatteiden mukaan viranomaisella on myös lakisääteinen velvollisuus palveluun: "Asiakas on työnantaja -ajatuksen sisäistäminen on hyvän palvelun lähtökohta." Vuoden 2004 alussa tuli lisäksi voimaan erillinen asiakaspalvelulaki, joka asettaa velvoitteita myös asiakkaan neuvomisen osalta.

Toiseksi Lampinen toteaa, että "normaali kauppakäytäntö on, ettei myyjätaho anna tarjouksen tehneen tietoja muille kiinnostuneille".

Kuntalain tiedotusperiaatteissa todetaan: "Kunnanvaltuusto voi määrätä asiakirjan salaiseksi. Esimerkiksi rakentamista tai muuta hankintaa koskevat urakkatarjoukset eivät yleensä sisällä tietoja kunnan liiketoiminnasta eivätkä yritysten salassa pidettävistä liikesalaisuuksista. Kun kunnanhallitus on päättänyt urakkasopimuksesta, tulevat sekä päätös että kaikki tarjousasiakirjat euroineen julkisiksi, vaikka yrittäjät olisivat esittäneet tarjouksiin liittyviä salassapitotoiveita." Sama menettely koskee myös muita julkisia yhteisöjä ja niiden pyytämiä tarjouksia.

"Kunnanhallituksella ei ole valtaa määrätä urakka-asiakirjoja eikä muitakaan asiakirjoja salaisiksi, vaikka se käsittelee asioita suljetussa kokouksessa. Vain valtuustolla on kunnassa salassapitoon liittyvää määräysvaltaa suljetussa kokouksessa päättämissään asioissa. Valtuuston tekemät päätökset, siis päätösosat niistä, tulevat kuitenkin aina julkisiksi."

Tarjoukset ovat julkisia myös silloin, kun kunta on myymässä jotakin tai järjestämässä ja ulkoistamassa toimintojaan. Nurmeksen matkailuun liittyvät asiat, myös matkailuyhtiöasiat, ovat lisäksi suuria asioita kaupungille mm. elinkeinopoliittisesti ja taloudellisesti. Se on lisävelvoite käsitellä kaikki ko. asiat julkisesti, että kuntalaisille ja luottamushenkilöille annetaan kaikki mahdollinen tieto ja suodaan mahdollisuus käydä asioista keskustelua ennen päätöksiä.

Lisäksi asianosaisella on tavallista laajempi tietojensaantioikeus esimerkiksi tarjousasioissa. Kuntalain lisäksi laissa viranomaistoiminnan julkisuudesta 11 §, 1 mom. todetaan: "Asianosaisen oikeus tiedonsaantiin. Hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn."

Näin ollen, kun kerta esim. tarjouksien jättäjät saavat tarkastaa myös muiden tarjousasiakirjat euroineen päätöksien jälkeen, niin on ihmeellistä ajatuksenjuoksua että viranhaltija ei kerro luottamushenkilöille ja kuntalaisille tietoja pyydetyistä tarjouksista ennen valtuustossa tehtäviä päätöksiä.

Kaupunginkamreerina Lampinen on myös itse vastuussa puhumastaan 'disinformaatiosta' (ristiriitaisista tiedoista) ja "hevosmiesten tietotoimiston tiedoista". Hänellä on viranhaltijana myös tiedotusvelvollisuus valmisteilla olevista asioista kuntalaisille, salaseurat ovat erikseen. Mitä suuremmasta hankkeesta tai asiasta on kyse, sitä avoimemmin ja aikaisemmin siitä on tiedotettava.

Avoimesta tiedotuksesta olisi hyötyä myös Lampiselle esitysten ja periaateraamien laatimisessa valtuustolle. Ei ole siis mikään ihme, että Lampinenkin yhtyy Ylä-Karjalan 11.12.03 pääkirjoituksen arvioon luottamushenkilöiden vaikeasta asemasta matkailuyhtiöasiassa, kun luottamushenkilöiltä ja kuntalaisilta salataan tietoja.

Kuntalain tiedotusperiaatteet -julkaisu on ollut saatavilla Kuntaliitosta yhtä kauan kuin uusi kuntalaki on ollut voimassa eli vuodesta 1995, tilausnumero on 5-2244.

10. luku

Matkailun huumaa vai painajaisunta?

(Yleisönosastokirjoitus, Ylä-Karjala 8.1.2004)

"Jyrki Kyllönen on tehnyt kadehdittavan hyvin nappiin osuneen huomion kamreeri Jari Lampisen "avoimuudesta" matkailupaketin valmistelussa myyntikuntoon. Eikä "kenraali" Lampisen toiminta ole mitään uutta."

""Onko tämä unta vai viinien huumaa?" Tunnettu iskelmän säe palautuu mieleen kun lukee lehdistä Nurmeksen matkailun viimeaikaisia tapahtumia. Ja yhä edelleen nitä viritellään matkailun "kehittämisen" nimissä."

"Kiinteistö Oy Bomba omistaa n. 10 hehtaarin ranta-alueen kaupungin keskustan lähellä. Tontilla on yksi maamme tunnetuimmista matkailukohteista, joka käsittää melkoisen määrän erilaisia rakennuksia, laitteita ja niiden lisäksi suuren käyttämättömän rakennusoikeuden. Vakavalla naamalla valmistelijat pyrkivät esittämään luottamusmiehille, että yhtiö pitäisi myydä vuokralaiselle 2000 eurolla. Kauppahinnan lisäksi vuokralainen ottaisi toki vastuulleen kiinteistöyhtiön 350 000 euron velat. Eikä tässä vielä kaikki. Kaupungille jäisi Musta Pekka eli Sotka velkoineen käteen tässä pelissä. Miljoonien eurojen velvoitteiden lisäksi tulisi vain uusia velvoitteita."

"Kaupunkilaisten asioita hoitamaan valittu valtuusto joutui muistaakseni huhtikuussa vuonna 2000 pumppaamaan taas kerran verorahoja matkailuharrastukseen. Tällöin valtuusto edellytti kiinteistöyhtiöiden toimivan jatkossa niin, että kaupungille syntyy edellytykset myydä kiinteistöyhtiöiden (Bomban ja Sotkan) osakkeet käypään hintaan. Korkeimman päättävän elimen tahto romutettiin melkein seuraavassa käänteessä. Saamieni tietojen mukaan tekivät kyseisten kiinteistöyhtiöiden hallitukset pitkäaikaiset vuokrasopimukset mainitun vuokralaisen kanssa. Kiinteistöyhtiöiden hallituksissa on kaupungilla ratkaisuvalta. Tällä käsittämättömällä valtuuston tahdon vastaisella päätöksellä aiheutettiin se, että kukaan muu ei voi ostaa yhtiöitä saamatta samalla valmista vuokralaista, paitsi vuokralainen itse."

Huom.: Samalla perusteella veromarkkoja pumpattiin yhtiöihin myös vuonna 2003.

"Kaupungin edustajaksi valittu kaupunginjohtaja on istunut kiinteistöyhtiöiden hallituksissa viime päiviin asti. Hän pyysi eroa vastikään voidakseen esteettömästi esitellä "nerokkaat" kauppajärjestelyt ilmoituksella, että Bomban osakkeille ei yrityksistä huolimatta löytynyt toista ostajaehdokasta. Tämä ovelasti suunniteltu kaappaus on varmistettu siten, että ostajaa etsii vuokralaisen emoyhtiö, Matkailukehitys Nordia."

"Yksi puhelinsoitto riitti jo vahvistamaan epäilyksiäni. Ainakaan henkilö, jolle kysymyksen esitin, ei ollut tietoinen, että kiinteistöyhtiöitä olisi edes tarjottu jo alueella toimivalle matkailuyritykselle. Se siitä."

Nimimerkki KERO

11. luku

Miksi kaupunki estää avoimen myynnin?

(Yleisönosastokirjoitus, Ylä-Karjala 15.1.2004)

"Nimimerkki Kero viittasi kirjoituksellaan tässä lehdessä 8.1.2004 alueella toimivaan matkailuyritykseen, jolle ei ole tarjottu Bomban alueen kiinteistöyhtiöitä ostettavaksi. Olen aikaisemmassa kirjoituksessani (26.4.2001) sanonut, että Bomban ja Sotkan kiinteistöyhtiöitä ei kukaan voi ostaa, saamatta jo valmista vuokralaista kaupan mukana."

"Tosin ei tätä kaupungin omaisuutta ole avoimesti tarjottukaan ostettavaksi. Matkailukehitys Nordia ei mielestäni ole sopiva etsimään ostajia kiinteistöille, jossa sen omistama yhtiö on vuokralaisena. Nordia näkyy olevan vahvasti mukana siinä operaatioissa, jolla sen omalle taholle ollaan siirtämässä Bomban suurta kiinteistöomaisuutta mitättömään hintaan!"

"Joku "Musta Hevonen" voisi tehdä ostotarjouksen, jos nykyisen vuokralaisen, Bomba-Lomat Oy:n vuokrasopimus purkautuu esimerkiksi konkurssissa. Ylä-Karjalan uutisesta 18.12.2003 luin, että kaupunki esti konkurssin myöntämillään lainoilla."

Jouko Mustonen

MUSTA HEVONEN PALJASTETTIIN VIRALLISESTI

12. luku

Ylä-Karjala 31.1.2004 uutisoi isoin otsikoin, että "Jukola ilmoittautui halukkaaksi kehittämään Nurmeksen matkailua".

- Vaíkka Jukolan kuvioissa oleminen oli jo edellisenä kesänä mainittu Karjalaisessa.

- Ja aivan kuin siihen ei muuta tarvittaisi, kuin halu. Kaupunki ei ainakaan mitään muuta Jukolalta edellyttänyt.

Karjalaisen uutisointi tiivistetysti paljastaa, kuinka Yyterin kylpylähotellin kanssa tehty sopimusvalmistelu siirtyy suoraan Jukolan Osuuskaupan tarjouksen sisällöksi. Lisäksi Jukola vaati verorahojen huomattavasti suurempaa käyttöä matkailutoimintaan.

Karjalainen 6.12.2003 “Yyteri vie Bomba-talon”

- “Kaupunginhallitukselle esitettävässä ratkaisumallissa kaupunki irrottautuisi alueen liiketoimintayhtiöstä Bomba-Lomat Oy:stä myymällä omistamansa 44 prosentin osakeosuuden Yyterin Kylpylähotelli Oy:lle nimellisellä 10 euron kauppahinnalla. Ennen nyt esitettyä osakesiirtoa Yyterin Kylpylähotelli Oy omistaa Bomba-Lomista 20 prosenttia. Kolmas omistaja 36 prosentin osuudella on Matkailun kehitysyhtiö Nordia. Kiinteistö Oy Bomban 96 prosentin omistusosuuden kaupunki myisi Bomba-Lomat Oy:lle, käytännössä Yyterin Kylpylähotelli Oy:lle, muodollisella kahden tuhannen euron kauppahinnalla. Samalla liiketoimintayhtiön vastuulle siirtyisi Bomban 348 000 euron lainasalkku. Pienomistajien osakkeet lunastettaisiin.”

- “Samalla kaupunki sitoutuisi antamaan Bomba-Lomille mahdollisuuden ostotarjouksen tekemiseen myös Sotka-kylpylän osakkeista tai sen kiinteistöstä vuokra-aikana. Sotkan osakkeista kaupunki omistaa 98 prosenttia. Kaupunki ottaisi suoraan vastuulleen kylpylän kiinteistöyhtiön kulut ja 720 000 euron velat sekä sitoutuisi valmistelemaan kehittämisinvestoinnit kylpylän kiinteistöyhtiön kautta. Kehittämisinvestoinnit kattaisivat kylpylähotellin laajennuksen, liikuntasalin rakentamisen ja korjaus- ja muutosinvestoinnit. Kaupungin tulisi sitoutua rahoittamaan kehittämisinvestointeja lähivuosina yhteensä miljoonalla eurolla. Neuvottelutuloksessa edellytetään, että Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy tekee uuden liiketoimintayhtiön tulokseen perustuvan kymmenen vuoden vuokrasopimuksen, joka koskee yhtiön vuokria kuluvan vuoden alusta alkaen. Kaupungin tulisi myöntää Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy:lle 870 000 euron 0-korkoinen laina yhtiön lainakannan konvertoimiseksi ja käyttöpääoman turvaamiseksi. Laina-aika olisi kymmenen vuotta. Sen pääomaa lyhennettäisiin liiketoimintayhtiön maksaman vuokran mukaan. Jari Lampisen mukaan ratkaisun rahoituskustannusten painopiste on kaupungilla, koska kyse on vanhoista rasitteista. “

- “Jos kaupunki hyväksyy nyt esitetyn neuvottelutuloksen, Matkailukehitys Nordia Oy pääomittaa viimeisen 103 000 euron lainan Bomba-Lomat Oy:lle. Yrittäjä, Nordia ja rahoittaja toteuttavat 300 000 euron käyttöpääomalainan Bomba-Lomat Oy:lle.”

- “Neuvotteluja käytiin myös erään toisen mahdollisen yhteistyökumppanin kanssa, mutta lopullista tarjousta ei ole saatu, ja asiat on saatava päätökseen kuluvan vuoden puolella, Vainionpää sanoo. Nimeään tämä toinen mahdollinen yhteistyökumppani ei halua julkisuuteen.”

Jo puoli vuotta aikaisemmin 9.6.2003 Karjalaisessa jo todetaan: “Mustana hevosena neuvotteluissa on otettu esille paikallinen Jukolan Osuuskauppa. Virallisia neuvotteluja ei ole tällä erää vielä käyty, mutta Jari Lampinen antaa ymmärtää, että myös Jukolaan otetaan yhteyttä.” Siis viimeistään jo tuolloin Jukolan kanssa sopimusneuvotteluja alettiin valmistella.

Karjalainen 14.2.2004 “Tarjoukset Bombasta tarkkaan puntariin”

- Kaupunginjohtaja Vainionpään mukaan: “Bomba-Lomien tarjous on nyt laskien kaupungille Jukolan tarjousta edullisempi. Toisaalta yhteistyön kehittäminen entisen liiketoimintayhtiön kanssa tuo toimintaan aina tiettyä vakautta ja jatkuvuutta. Alueella on toteutettava tiettyjä kehittämisinvestointeja, eli kylpylähotellia on laajennettava ja alueelle on rakennettava liikuntahalli, joiden rahoituksesta Jukola on jo nyt selkeästi irtisanoutunut, eli yhteistyössä Jukolan kanssa kaikki jäisi kaupungin harteille.”

Tästä huolimatta kaupunginkamreeri Jari Lampinen toteaa: “Bomba-Lomien ja Jukolan tarjoukset ovat perusmalliltaan kohtuullisen identtiset, mutta Nurmesviikkojen tarjous ei vastaa perusratkaisultaan kaupungin tavoitetta ratkaista koko matkailualueen toiminta.” Mitä Lampinen tarkoitti tällä, sitäkö, mitä Matti Timonen totesi Karjalaisessa 7.5.2003, että samalla haetaan rahoittajaa mm. golfkentän laajentamiseksi?

Karjalaisessa 14.2.2004 todettiin lisäksi:

- “Nurmesviikot tarjoutuu ostamaan kaupungilta Kiinteistö Oy Bomban osake-enemmistön 600 000 euron rasitteettomalla kauppahinnalla. Kiinteistöyhtiöllä on 350 000 euron velat. Nurmesviikot Yhtiö tarjoutuu tarvittaessa hoitamaan myös kaupungin hallitseman Sotka-kylpylän ja takaamaan sen palvelumyynnin. Lampisen mukaan tarjouksen kunnallistaloudellinen kokonaisvaikutus olisi kaupungille 2,9 miljoonaa euroa.”

- “Jukolan tarjouksen hyväksyminen merkitsee Bomba-Lomat Oy:n alasajoa. Kaupungin tulisi ostaa Nordialta Bomba-Lomat Oy:n osakkeet ja maksaa Nordian saamiset Bomba-Lomilta, hinta yhteensä 1,2 miljoonaa euroa.”

Vuodenvaihteessa 2003-2004 tilanne muuttui totaalisesti. Bomban myynti oli valmisteltu Yyterin Kylpylähotellille, kun kaikki sitten kääntyykin Jukolan Osuuskaupan kannalle. Jukolan Osuuskauppa pystyi seuraamaan kaupungin ja Yyterin Kylpylähotellin kanssa käydyt neuvottelut tarkkaan, ja siltä pohjalta pystyi vaatimaan kaupungille vielä kalliimman sopimuksen.

Karjalainen 28.2.2004 “Jukola sai Bomban”

- “Bomban kiinteistöt siirtyvät sekä Bomban että Sotka-kylpylän liiketoimintoja pyörittämään ryhtyvälle Jukolan Osuuskaupalle 420 000 euron kauppahinnalla.”

- “Bomban kiinteistöyhtiön 350 000 euron velat jäävät kaupungille. Kylpylän kunnossapitovastuu kuten myös suunniteltu hotellilaajennus ja liikuntasalin rakentaminen jäävät kaupungin tehtäväksi. Sopimuksessa todetaan edelleen, että kaupungin on käytettävä alueen investointeihin lähivuosina vähintään miljoona euroa.”

- “Kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää esitti jo kaupunginhallitukselle Bomba-Lomien esityksen hyväksymistä. Hänen mielestään Jukolan tarjouksen 1,4 miljoonan euron hinta yhdessä muiden eteen tulevien matkailuinvestointien kanssa ylittää kaupungin taloudellisen sietokyvyn.”

13. luku

Kaupunginhallituksen 16.2.2004 tekemä päätös ja esitetyt perustelut

(Ylä-Karjalassa 19.2.04, toim. Eeva Vainio)

Kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää esitti kaupunginhallitukselle 16.2.04 neuvottelutyöryhmän (valtuuston puheenjohtajat Jouni Pirinen ja Matti Timonen sekä kaupunginjohtaja Vainionpää ja kamreeri Jari Lampinen) yhteenvetona käytyjen neuvottelujen pohjalta, että kaupunginhallitus hyväksyisi Bomba-Lomat Oy:n tarjouksen.

Kaupunginjohtaja Pertti Vainionpään esitys ja myös kaupunginkamreeri Jari Lampisen tekemät kustannusvertailulaskelmat osoittavat selvästi, että Bomba-Lomat Oy:n (Yyterin Kylpylähotellit Oy) ja Nurmesviikot Oy:n tarjoukset ovat selvästi parempi ja kustannusvaikutuksiltaan huomattavasti pienempi kaupungin taloudelle kuin Jukolan Osuuskaupan tarjous.

Tästäkin huolimatta Pirinen ja Timonen, selviin lukuihin, arvioihin yms. perusteluista huolimatta olivat kaupungille kalliimman ratkaisun puolella kaupunginvaltuustossa 26.2.04. He eivätkä edes edellyttäneet Jukolalta esitettäväksi matkailuun liittyvää liiketoimintasuunnitelmaa, saati muita selvityksiä.

Viime vuonna tarjouksensa jättäneellä Bomba-Lomat Oy:llä oli valmiina liiketoiminta- sekä kehittämissuunnitelma, myös Nurmesviikot Oy:llä on omat liiketoiminta- ja kehittämissuunnitelmat.

Nurmeksen kaupunginhallitus valitsi Jukolan tarjouksen (Ylä-Karjala -lehti 19.2.04, toim. Eeva Vainio) äänin 7-0, yksi tyhjä (Eetu Karjalainen, sit., esitti asian jättämistä pöydälle, ei saanut kannatusta). Kaupunginhallituksen jäsenistä Jukolan tarjouksen kannalla olivat Lahja Mustonen (kesk., teki esityksen), Jorma Pikkarainen (sd.), Leena Moilanen (kesk., kaupunginhallituksen pj.), Tarja Naumanen (kok.), Pertti Ryynänen (kesk.), Jussi Säämänen (kesk.) ja Reino Määttä (vas.). Eetu Karjalainen äänesti tyhjää.

Kuinka ollakaan esityksen tehnyt Lahja Mustonen toimii mm. Jukolan Osuuskaupan tehtävissä.

Hallituksen päätöstä oli tekemässä neljä varahenkilöä, koska varsinaiset jäsenet Matti Kämäräinen (kesk.), Matti Tolvanen (kesk.) ja Riitta Rekola (kok.) olivat jostakin syystä poissa kokouksesta. Lisäksi Hanne Savolainen (sd.) ja Hannu Pääkkönen (sd.) olivat esteellisiä matkailuasiassa. Pääkkösen tilalla paikalla oli Jorma Pikkarainen, mutta Savolaisen varahenkilö Riitta Korhonen (sd.) oli hänkin esteellinen asiassa.

Kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää jätti päätökseen eriävän mielipiteen tekemänsä esityksen ja selvitysten pohjalta.

Ylä-Karjala uutisoi 19.2.04 kaupunginhallituksen päätöksen perusteluja seuraavasti:

Kaupunginhallituksen tekemään päätökseen ei liity mitään perusteluliitettä.

"Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Leena Moilasen mukaan Jukolan valinnalle olivat olemassa järkevät perustelut: Jukola on paikkakunnan yritys. Siksi se tuntuisi luotettavammalta kumppanilta, kun ajatellaan matkailun kehittämistyön pysyvyyttä ja jatkuvuutta, hän sanoo." (Ylä-Karjala 19.2.04)

- Onko tämä kaupunginhallituksen virallinen elinkeinopoliittinen kannanotto yritystoiminnan osalta? Näinkö Nurmeksen kaupunki suhtautuu tänne muulta tuleviin yrityksiin ja yrittäjiin? Se on ainakin kaupungin hallituksen puheenjohtaja Leena Moilasen (kesk.) selvä kanta. Eikö Leena Moilanen luota ulkopuolelta tuleviin yrittäjiin ja yrityksiin?

Ongelma myös Nurmeksen matkailun kehittämisen suhteen on nimenomaan se, että Nurmeksen päättäjät haluavat pitää ohjakset omissa käsissä, kaveriporukassa. Tänne ei hyväksytä ulkopuolisia eikä nähdä etuna, jos joku matkailualan ammattilainen, matkailualalla pitkään toiminut yritys, ottaisi osaamisellaan matkailuyritystoiminnan ohjakset täysin omiin käsiinsä.

"Moilanen sanoo, että keskustan ryhmä oli selkeästi Jukolan tarjouksen kannalla". Moilanen toteaa lisäksi Jukolan Osuuskaupan tarjouksesta: "Onhan se selkeästi kalliimpi vaihtoehto". (em. Ylä-Karjala)

Ylä-Karjalan (19.2.04) mukaan "Jukolan tarjouksen hyväksymistä kaupunginhallituksessa esittänyt Lahja Mustonen sanoo, että Bomba-Lomille on annettu useita vuosia aikaa matkailun kehittämiseen, mutta toivottua kehitystä ei ole tapahtunut".

- Tämä ei ole mikään peruste myydä omaisuutta Jukolan Osuuskaupalle ostajan ehdoilla, koska Nurmeksen kaupunki (virka- ja luottamushenkilöt) ovat olleet 44 prosentin osuudella, suurimpana osakkaana, päättämässä myös Bomba-Lomat Oy:n asioista.

Onko Lahja Mustosen perustelu (kuntaliiton edellyttämä) ko. päätökselle se, että hän toteaa: "Uskon, että Jukola pystyy ...". (em. Ylä-Karjala)

Mustonen perustelee kaupungin omaisuuden myymistä lisäksi sillä, että "kaupungin ei tarvitsisi satsata matkailuelinkeinoon entisessä määrin" ja lisäksi sillä, että Jukola on "muutenkin kehittänyt voimakkaasti Nurmeksen aluetta".

- Todellisuudessa Nurmes sitoutuu Jukolan ehtojen myötä satsaamaan matkailuun entistä enemmän. Bomban rakennukset ja maat myydään pilkkahinnalla Jukolalle ja kaupunki sitoutuu mm. miljoonan euron panostukseen vuosina 2004-2006 avoimella valtakirjalla, vaikka rahoitusavustuksista ei ole mitään selvyyttä vielä, ne olisi voinut neuvotella ennen tarjouskäsittelyä.

- Eikä kaupungille tulevat kustannuksen jää siihen, koska kaupunki sitoutuisi vastaamaan samalla Sotkan remontti- ja huoltokustannuksista 10 vuoden ajan.

- S-ketjuun kuuluvalla Jukolan Osuuskaupalla on S-market Porokylän alueella ja Sale itä-kaupungissa. Viime vuonna valmistui ABC-ketjuun kuuluva myymälä entisen Jukolan rautakaupan yhteyteen. Lisäksi Jukola myy bensaa ja parkkipaikalla vietetään mm. joulukaupan avajaisia ja viime vuonna juhlittiin Jukolan 90-vuotishistoriaa. Siinä Jukolan panos Lahja Mustosen määrittelemään Nurmeksen alueen voimakkaaseen kehittämiseen. Samaa kehitystyötä tekee jokainen ruokakauppa.

Lisäksi Lahja Mustonen "toivoo että Jukola-vaihtoehdon myötä kaupungin ei tarvitsisi satsata matkailuelinkeinoon entisessä määrin". (em. Ylä-Karjala)

- Mustonen ei huomaa tai ei halua huomata, että koskaan aikaisemmin kaupunki ei ole tehnyt yhtä isoa satsausta matkailuun, kuin mitä se nyt on Jukolan takia tekemässä. Kustannusvaikutus on kolmen vuoden aikana ainakin 2,7 miljoonaa euroa (noin 16 miljoonaa mummonmarkkaa), valtuutettu Liisa Honkasen laskelman (Ylä-Karjala 4.3.04) mukaan kustannusvaikutus on ainakin 4 miljoonaa euroa.

- Eikä siinä ole välttämättä edes vielä kaikki, kun Jukolalle on annettu avoin valtakirja mm. Sotkan laajennuksen ja liikuntasalin sekä huolto- ja remonttikustannusten osalta. Lisäksi Jukolan maksama vuokra Sotkasta ei kata edes kaikkia ylläpito- ja huoltokuluja.

Ylä-Karjalan (19.2.04) kaupunginhallituksen jäsenen "Jorma Pikkaraisen saivat asettumaan Jukolan tarjouksen kannalle osuuskaupan vakavaraisuus ja paikallisuus."

- Tässä jälleen tämä Nurmeksen päättäjien suhtautuminen muualta tuleviin yrittäjiin.

- Ja mitä vakavaraisuuteen tulee, niin myös nykyisen toimijan, Bomba-Lomat Oy:n takana olevat yhtiöt (Matkailunkehitys Nordia Oy ja Yyterin Kylpylähotellit Oy) ovat vakavaraisia ja matkailualalla jo pitkään toimineita yhtiöitä.

Jukolan Osuuskaupan vakavaraisuudesta ja taloudellisista resursseista on todennut Jukolan Osuuskaupan toimitusjohtaja Matti Konttinen Ylä-Karjalassa 31.1.04, että "on tehty lujasti töitä laskelmien parissa ja nähty niiden perusteella, että Jukolalla on mahdollisuus pärjätä matkailussa, jos vanhat rasitteet eivät siirry sille". He itse pitävät siis 350 000 euron velan hoitamista ylisuurena pärjätäkseen matkailualalla.

Jorma Pikkarainen perustelee lisäksi asiaa: "Uskon, että S-ryhmästä löytyy myös matkailualan osaamista, onhan ryhmä ostanut Kolin tapaisia matkailuyrityksiä" (Ylä-Karjala 19.2.04)

- Tämäkään ei pidä edes paikkaansa. Hotelli Kolin osti Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, ei mikään S-ryhmä.

- Lisäksi Pohjois-Karjalan Osuuskauppa oli neuvotellut yhteistyötahoikseen etukäteen muita kuin Lieksan kaupungin. Lieksan kaupunki ei ollut mitenkään kuvioissa mukana maksamassa laskuja.

- PKO:lla oli paketti valmiina yhteistyötahoja ja valtakunnallisia rahoittajia myöten.

- Lisäksi PKO:lla oli jo pitkältä ajalta aikaisempaa matkailualan yritystoiminnan kokemusta mm. Joensuussa. Sitä ei voi mitenkään verrata nyt tehtyyn kytkykauppaan Nurmeksessa kaupungin ja Jukolan Osuuskaupan välillä.

"Tyhjää äänestänyt Eetu Karjalainen ei ollut valmis tekemään päätöstä vain tarjouksista neuvotelleen työryhmän papereiden perusteella. - Olisin halunnut, että Jukola olisi itse tullut esittelemään pakettinsa kaupunginhallitukselle". (Ylä-Karjala 19.2.04)

- Bomba-Lomat Oy:llä oli valmiina esittää myös liiketoimintasuunnitelma ja kehittämissuunnitelma. Jukolan Osuuskaupalta Nurmeksen kaupungin johto ja luottamuselimet eivät velvoittaneet matkailutoimintaan liittyvän toimintasuunnitelman esittämistä neuvotteluvaiheessa ja ennen päätöksentekoa.

- Matkailujärjestelyjä koskevia neuvotteluja kävivät valtuuston puheenjohtaja Jouni Pirinen (sd.) ja varapuheenjohtaja Matti Timonen (kesk.), kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää ja kaupunginkamreeri Jari Lampinen.

Jukolan Osuuskaupan toimitusjohtaja Matti Konttinen sanoi Yleisradion Pohjois-Karjalan uutisissa 27.2.04, että heidän lupaama 1-1,5 miljoonan euron panostus Nurmeksen matkailuun 5 vuoden aikana käytetään tämän toimintasuunnitelman tekemisen lisäksi heille siirtyvän omaisuuden kuntokartoitukseen sekä majoitus- ja ravintolatilojen remontteihin.

- Sotkan kuntokartoituksen ja siitä aiheutuvat remonttikustannuksen maksaa Nurmeksen kaupunki, vaikka toiminnanjohtaja Matti Konttinen toteaa Ylä-Karjalassa 20.3.2004 ikään kuin ne hoitaisi Jukolan Osuuskauppa.

Lisäksi valtuutettu Eetu Karjalainen toteaa Ylä-Karjalassa 19.2.04: "Toivoo, että kaupunki joskus pääsisi eroon myös Sotkasta. Hän uskoo, ettei Jukolan siitä maksama vuokra riitä (vain puolet liiketoiminnan tuotosta, mutta enintään 120 000 euroa) ja että kustannukset tulevat jatkossakin kaatumaan kaupungille."

Kaupunginhallituksen jäsen Tarja Naumanen toteaa, "ettei Jukolan tarjous merkitse halpaa ratkaisua ja että hänkin mietti asian pöydälle panoa ... Aikaa ei yksinkertaisesti enää ole". (em. Ylä-Karjala)

- Vaikka kaupungilla ei olisi ollut mikään kiire myydä omaisuuttaan. Myös harkinnalle ja eri vaihtoehtojen etsimiselle tule olla aikaa, kun kysymys on tärkeistä ja kaupungin kannalta taloudellisestikin raskaasta päätöksestä.

Siinä kaikki kaupunginhallituksen esittämät perustelut. Nimimerkki 'sullemulle' Ylä-Karjalassa 26.2.04 toteaa tiivistäen kaupunginhallituksen jäsenten perustelut: "tuntuisi" (Leena Moilanen), "uskon" ja "arvioi yleisen mielipiteen musta tuntuu -pohjalta" (Jorma Pikkarainen) ja "hurskaasti toivoo" (Lahja Mustonen). Nimimerkki toteaa lopuksi: "Kyllä päätösten pitäisi lähteä kylmien numeroiden, tosiasioiden ja veronmaksajien edun pohjalta, tunteilu, toiveajattelu ja politikointi unohtaen."

14. luku

Kaupunginvaltuuston 26.2.04 tekemä päätös ja käyty keskustelu

Kaupunginvaltuusto päätti äänestyksien jälkeen hyväksyä Jukolan Osuuskaupan tarjouksen, äänestyksissä kaikki esitykset pistettiin vastakkain Jukolan tarjouksen hyväksymiselle.

Ylä-Karjalan 28.2.04 mukaan: "Kaupunginhallituksen esitys tulee monien mielestä liian kalliiksi kaupungille sekä alkuvaiheessa että myöhemmin. Monia epäilytti myös Jukolalle annettava 'avoin valtakirja', jonka mukaan kaupunki sitoutuu maksamaan Sotka-kylpylän laajennuksen ja urheiluhallin, vaikka se ei saisikaan sille rahoitustukea valtakunnallisesti."

Ylä-Karjalan (em. numero) mukaan: "Jukolan tarjouksen on arvioitu maksavan kaupungille heti vähintään 1,2 miljoonaa euroa, kun kaupunki joutuu ostamaan Bomba-Lomat Oy:n ja sen velvoitteet Matkailunkehitys Nordia Oy:ltä ja Yyterin Kylpylähotellit Oy:ltä. Lisäksi kaupunki sitoutuu tekemään miljoonan euron investoinnit matkailuun."

"Jatkossa kustannuksia kertyy kaupunginkamreeri Jari Lampisen mukaan siitä, kun Sotkan peruskorjaus ja laajennus aiheuttavat Jukolan 120 000 euron vuokrakaton takia 150 000 - 200 000 euron vuotuiset alijäämäkirjaukset Sotkan kylpylälle." (em. Ylä-Karjala)

"Valtuutettu Veikko Malk (kd.) piti Bomba-Lomia Jukolaa huomattavasti edullisempana vaihtoehtona. Bomba-Lomat tuottaisi kaupungille enemmän kuin Jukola, johon joudutaan sen lisäksi, että se maksaa alussa paljon, niin satsaamaan myös jatkossa enemmän kuin siitä saadaan." (em.Ylä-Karjala)

"Myös valtuutettu Pertti Oilan (kok.) mukaan neuvotteluja pitäisi jatkaa kaupungin kannalta paremman tuloksen saamiseksi: Kallis ja lopullisilta kustannusvaikutuksilta avoin ratkaisu romuttaisi kaupungin talouden onnistuneen sopeuttamisen." Hän totesi myös, että "kaupungin kukkarolle tullaan taas muutaman vuoden päästä Sotkan alijäämäkirjauksen vuoksi".

"Pertti Oila kritisoi myös sitä, ettei Jukolan kanssa neuvoteltu ratkaisu irrota kaupunkia matkailusta niin kuin valtuuston tahto oli."

Edullisemmaksi katsomansa Bomba-Lomien tarjouksen taakse asettunut Ilpo Koskikallio (vihr.) totesi mm., että "jos hinta on näin kova, niin eikö olisi parempi toppuutella ja odotella parempia aikoja".

"Jukolan tarjouksen heikkoutena Koskikallio piti vuokrakaton lisäksi myös muun muassa avointa valtakirjaa. Kaupungin pitää rakentaa hotellilaajennus ja liikuntasali, mutta tietoa ei ole, saadaanko avustuksia. Jos ei, kaupunki joutuu maksamaan kaiken itse."

- "Hotellilaajennus, 30-40 huonetta, ja 200 neliön liikuntasalin rakentamisen on arvioitu tulevan maksamaan 2-3 miljoonaa euroa."

"Varavaltuutettu Jukka Juntunen (kok.) arvioi, että kaupungin neuvottelijat (valtuuston pj. Jouni Pirinen (sd.), varapj. Matti Timonen (kesk.), kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää ja kamreeri Jari Lampinen) ovat alistuneet tarjoajien ehtoihin. Sudet olleet lammaskatraassa. Onko kaupungilla todella varaa sijoittaa tähän ratkaisuun. Tuntuu ihan mahdottomalta."

Kaupunginvaltuuston ratkaisun myötä myös Matkailukehitys Nordia Oy ja Yyterin Kylpylähotellit Oy lähtevät pois paikkakunnalta.

"Myös Yrjö Räsänen (sd.) kritisoi Jukolan tarjousta: "Me annamme avoimen valtakirjan Jukolalle: mitä tahansa tulee, me maksamme. Tuntuu, että valtuustolle tehty esitys on tehty paniikissa ikään kuin muuta vaihtoehtoa ei olisi. Tämä vie meidät ojasta allikkoon."

- Tämä ei oikea kaupungin virka- ja luottamusmiesjohdon oikea tapa toimia veronmaksajien rahoilla, se on vastoin myös Kuntalakia.

"Räsänen suomi myös muun muassa konsulttiselvitystä siitä, että konsultti teki töitä vain kaksi päivää ja että yhteydenotot yrityksiin jäivät hänen mukaansa pinnallisiksi.

Myös Pertti Oila piti tehtyjä selvityksiä ja valmistelua täysin puutteellisina: "Minä sanoisin asian valmistelusta, että hävetkää."

Jukolan tarjouksen hyväksyminen on kustannusvaikutuksiltaan Nurmekselle niin suuri, että "valtuutettu Taisto Hakkarainen (sd.) oli esittänyt matkailuratkaisun rahoittamista lainalla, jotta ratkaisu ei vaarantaisi investointeja ja peruspalveluja". (Ylä-Karjala 28.2.04).

Myös kaupunginjohtaja Pertti Vainionpään kommentti kertoo, että päätöksen teossa ei ole ajateltu kuntalaisten etua: "Jukolan ja Bomba-Lomien tarjouksia ja niiden seurauksia ei voi vertailla, koska ne eivät ole samalla lähtöviivalla velkataakan ja vuokratason suhteen." (em. Ylä-Karjala)

Jukolan Osuuskaupan tarjousta perusteltiin valtuuston kokouksessa mm. valtuutetun käymillä "kahvipöytäkeskusteluilla, joissa oli toivottu Jukolaa" (Jorma Kotivuori).

- Tähän kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää totesi päätöksen vaikutuksista: "Kahvipöytäkeskustelujen aiheeksi voi nyt ottaa pelastuisipa kaupunki". (em. Ylä-Karjala)

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että Nurmeksen matkailuomaisuuden myyntiä ja järjestelyä koskevat päätökset on tehty näissä kahvipöytäkeskusteluissa sopimalla asiat etukäteen niin, että Nurmeksen kaupunki, veronmaksajat, maksaa koko "kattauksen":

- Bomba-Lomat Oy:n taustayhtiöt (Matkailunkehitys Nordia Oy ja Yyterin Kylpylähotellit Oy) saavat sijoittamansa omaisuuden ja liiketoiminnalliset tappiot takaisin rahana, omaisuuden myydään halvalla Jukolan Osuuskaupalle ja jatkossa matkailutukia haetaan Jukolan Osuuskaupan toiminnan tukemiseen.

- Viime kädessä kaiken maksaa Nurmeksen veronmaksajat, siihen Jukolalle on annettu jo ns. 'avoin valtakirja'.

15. luku

Asian valmistelusta esitetyt kommentit valtuustossa 26.2.04 todistavat asian puutteellisen ja yksipuolisen valmistelun

Ylä-Karjala 28.2.04: "Myös valtuutettu Pertti Oilan (kok.) mukaan neuvotteluja pitäisi jatkaa kaupungin kannalta paremman tuloksen saamiseksi: Kallis ja lopullisilta kustannusvaikutuksilta avoin ratkaisu romuttaisi kaupungin talouden onnistuneen sopeuttamisen." Hän totesi myös, että "kaupungin kukkarolle tullaan taas muutaman vuoden päästä Sotkan alijäämäkirjauksen vuoksi".

"Pertti Oila kritisoi myös sitä, ettei Jukolan kanssa neuvoteltu ratkaisu irrota kaupunkia matkailusta niin kuin valtuuston tahto oli", (em. Ylä-Karjala).

Edullisemmaksi katsomansa Bomba-Lomien tarjouksen taakse asettunut Ilpo Koskikallio (vihr.) totesi mm., että "jos hinta on näin kova, niin eikö olisi parempi toppuutella ja odotella parempia aikoja". (Ylä-Karjala 28.2.04)

"Jukolan tarjouksen heikkoutena Koskikallio piti vuokrakaton lisäksi myös muun muassa avointa valtakirjaa. Kaupungin pitää rakentaa hotellilaajennus ja liikuntasali, mutta tietoa ei ole, saadaanko avustuksia. Jos ei, kaupunki joutuu maksamaan kaiken itse."

- "Hotellilaajennus, 30-40 huonetta, ja 200 neliön liikuntasalin rakentamisen on arvioitu tulevan maksamaan 2-3 miljoonaa euroa".

"Varavaltuutettu Jukka Juntunen (kok.) arvioi, että kaupungin neuvottelijat (valtuuston pj. Jouni Pirinen (sd.), varapj. Matti Timonen (kesk.), kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää ja kamreeri Jari Lampinen) ovat alistuneet tarjoajien ehtoihin. Sudet olleet lammaskatraassa. Onko kaupungilla todella varaa sijoittaa tähän ratkaisuun. Tuntuu ihan mahdottomalta." (em. Ylä-Karjala)

"Myös Yrjö Räsänen (sd.) kritisoi Jukolan tarjousta: "Me annamme avoimen valtakirjan Jukolalle: mitä tahansa tulee, me maksamme. Tuntuu, että valtuustolle tehty esitys on tehty paniikissa ikään kuin muuta vaihtoehtoa ei olisi. Tämä vie meidät ojasta allikkoon." (em. Ylä-Karjala)

- "Tämä ei kaupungin virka- ja luottamusmiesjohdon oikea tapa toimia veronmaksajien rahoilla, se on vastoin myös Kuntalakia", Räsänen toteaa.

"Räsänen suomi myös muun muassa konsulttiselvitystä siitä, että konsultti teki töitä vain kaksi päivää ja että yhteydenotot yrityksiin jäivät hänen mukaansa pinnallisiksi."

Myös Pertti Oila piti tehtyjä selvityksiä ja valmistelua täysin puutteellisina: "Minä sanoisin asian valmistelusta, että hävetkää." (em. Ylä-Karjala)

MATKAILUALALLA JO TOIMIVIA YRITTÄJIÄ EI HUOMIOITU

16. luku

Tarjouksen tehneitä tahoja ei kohdeltu tasapuolisesti.

Tarjouksen tehneitä tahoja, Bomba-Lomat Oy, Jukolan Osuuskauppa, Nurmesviikot Oy, ei ole kohdeltu tasapuolisesti.

Bomba-Lomat Oy:n tarjous käsiteltiin kaupungin elimissä jo viime vuonna ja se on ollut myös kilpailijoiden, esim. Jukolan Osuuskaupan, tiedossa ennen Jukolan oman tarjouksen jättämistä 30.1.2004. Jukolan Osuuskaupan tarjous on ollut helppo muotoilla lähelle aikaisemmin jätettyä tarjousta, jotta se tulisi hyväksytyksi.

Bomba-Lomat Oy:n (Matkailunkehitys Nordia Oy ja Yyterin Kylpylähotellit Oy) julkisesti käsitelty tarjous lähti siitä, että he ostavat Bomban kiinteistöt ja vuokraavat Sotkan. Jukolan Osuuskaupan tarjous oli tammikuun lopussa 2004 aivan samansisältöinen.

Jukolan tarjousta ei julkaistu kokonaisuudessaan myöskään 30.1.02. Kerrottiin lähinnä, että Jukola on kiinnostunut Nurmeksen matkailun kehittämisestä ja että mikäli heidän tarjous hyväksytään, niin he alkavat heti etsiä toiminnalle vetäjää.

Jukolan tarjouksen sisältöä ei kerrottu kokonaisuudessaan julkisuuteen 30.1.04 (ks. Ylä-Karjala 31.1.04), koska Nurmesviikot Oy jätti myös oman tarjouksensa 30.1.04 Kiinteistö Oy Bomban osakkeista tai sitten Jukolan Osuuskaupan tarjous oli niin puutteellinen matkailualalle, että sitä ei haluttu julkaista heti.

Liitteenä olevien pöytäkirjatietojen mukaan Jukola hioi omaa tarjoustaan vielä helmikuun alussa 2004, kun sai tiedon Nurmesviikot Oy:n tarjouksesta käytettäväkseen, ennen oman lopullisen tarjouksen jättämistä. Kaupunginkamreeri Jari Lampinen on kirjannut mm. netissä oleviin pöytäkirjatietoihin seuraavaa: "Jukolan osuuskauppa on jättänyt valtuuston antamalla lisäajalla tarjouksen 30.1.2004, joka on neuvottelujen jälkeen korvattu 12.2.2004 jätetyllä tarjouksella."

Tarjouksen tehneitä tahoja ei ole kohdeltu tasapuolisesti. Jukolan Osuuskauppa on saanut muotoilla omaa tarjoustaan Bomba-Lomat Oy:n ja Nurmesviikot Oy:n tarjouksien jälkeen ja sai muotoilla sitä vielä kaupunginvaltuuston asettaman jatkoajan (31.1.04) jälkeenkin, ja pystyi ottamaan huomioon myös Nurmesviikot Oy:n tarjouksen sisällön. Tämän takia Jukolan Osuuskaupan tarjousta ei edes julkistettu kokonaisuudessaan 30.1.2004, koska Nurmesviikot jätti oman tarjouksensa samana päivänä.

17. luku

Loma Sirmakkka Oy:n/ Nurmesviikot Oy:n tarjous esiteltiin virheellisesti ja neuvottelut olivat puutteelliset.

Yhtiön edustajien mukaan heidän tarjous on esitelty virheellisesti kaupunginjohdon ja neuvotteluja käyneen työryhmän (Pirinen, Timonen, Vainionpää, Lampinen) taholta. Yhtiö oli laittanut kirjallista postia kaikille kaupunginvaltuutetuille ennen 26.2.04 valtuuston kokousta.

Liitteenä kopio Nurmesviikot Oy:n tarjouksesta sekä 23.2.2004 päivätystä kirjeestä Nurmeksen kaupunginvaltuutetuille.

Tarjouksessa Nurmesviikot Oy toteaa mm: "Yhtiömme on yhteistyökumppaneineen investoinut Nurmeksen matkailukaupunkiin noin miljoona euroa. Investointeihimme tai toimintaamme ei ole käytetty julkista tukea. Omaisuutemme käsittää lähinnä majoitustiloja, joissa on noin 200 vuodepaikkaa."

- Miksi Nurmeksen kaupungin edustajat eivät halua neuvotella kunnolla tällaisen yhtiön kanssa, joka on alueen suurin majoittaja ja joka ei ole käyttänyt investointeihin tai toimintaan ollenkaan julkista tukea?

LomaSirmakka viittaa tarjousesityksessään myös matkailualan ja liikkeenjohdon asiantuntijoilla teettämiin alueen kehittämissuunnitelmiin, joissa esitetään mm. majoitus- ja ravitsemuspalvelujen yhdistämistä, suurimman majoittajan Loma Sirmakan ja Bomban liiketoiminnat.

Nurmesviikot Oy toteaa kaupunginvaltuutetuille 23.2.04 laittamassaan kirjeessä mm. seuraavaa:

- "Sanomalehdestä olemme lukeneet, että yhtiömme tekemä tarjous on hylätty virkamiesesittelyn pohjalta. Mikäli julkisuudessa olleet tiedot pitävät paikkansa, on esittely sisältänyt oleellisia virheitä."

- "Liitämme oheen edustajamme Arto Loposen kaupunginjohdon kanssa käymään neuvotteluun laaditun muistion, jossa on esitelty toimintasuunnitelmaamme."

- Lisäksi olemme kaupunginhallitukselle 12.2.2004 lähetetyssä tiedotteessa esittäneet tehtyihin selvityksiin perustuen, että ns. matkailukaupungin alueen kehittäminen tapahtuu parhaiten yhdistämällä alueen lomahuoneistojen majoitustoiminta, joka käsittää n. 350 vuodepaikkaa Bomban ravintolapalvelutoimintaan, jossa on n. 350 ravintolapaikkaa."

- "Kaupunginhallituksen hylkäämä tarjouksemme on edullisin Nurmeksen kaupungille. Bomban osakkeista tarjoamallamme hinnalla voi kaupunki maksaa ne Bomba-Lomat Oy:n velat, joihin se on sitoutunut."

- "Ilmoitimme myös, että olemme valmiit liittämään palveluihin Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy:n kylpylän liiketoiminnan sekä tarvittaessa takaamaan sen palvelumyynnin edistymisen. Tämä tarkoittaa myös sitä, että tehtävän olisimme valmiit hoitamaan omakustannusperiaatteella, jolloin kaupungin maksettavaksi matkailukaupungin palveluista jäisi vain kylpylän kuntalaiskäyttö."

Kommentti: Nyt Jukolan tarjouksen myötä Nurmeksen kaupunki joutuu maksamaa paljon muutakin, investoinneista ja huolloista puhumattakaan.

- "Kamreeri Jari Lampisen sanomalehdestä lukemamme väite, että olemme kieltäytyneet yhteistyöstä julkisrahoitteisten yhtiöiden kanssa, ei pidä paikkaansa. Teemme yhteistyötä päivittäin."

- Tämä väite todetaan myös Jari Lampisen tekemässä kaupunginvaltuuston 26.2.04 pöytäkirjaotteen liitteessä (vertailuliite, 16 §).

- "Olemme huomauttaneet matkailukaupungin julkisella rahoituksella tapahtuvasta epäterveestä kilpailusta. Olemme Loma-Nurmes Oy:lle 18.4.2001 lähetetyssä kirjeessä irtisanoutuneet sellaisesta matkailustrategiasta, jossa esitetään huomattavia uusia investointeja, joista lopullisen vastuun kantavat veronmaksajat. Sellaisista olemme taas lukeneet lehdistä." (Tarkoittamalla mm. Sotkan hotellilaajennusta ja liikuntahallia Jukolan Osuuskaupan käyttöön.)

- "Hankkeiden tueksi ei ole esitetty laskelmia, joissa voitaisiin osoittaa niiden kannattavuus. Matkailukaupungin ongelmat eivät ratkea sillä, että Sotkalle rakennetaan joitakin hotellihuoneita lisää, kun alueella on jo nyt runsaasti vajaakäyttöistä majoituskapasiteettia."

- "Suunnitellut rakennushankkeet pilaisivat lopullisesti kesäteatteritoiminnan. Se on ollut suuri vetovoimatekijä Nurmeksen matkailussa. Sitä voi oleellisesti heikentää kunnallisten liikuntapalvelujen tuominen alueelle. Tämäkin pitäisi perusteellisesti tutkia ennen investointipäätöstä."

Kommentti: Bomban Juhlaviikot kesäisin perustuivat aikoinaan nimenomaan harrasteteatteritoimintaan. Myös nyt Nurmeksen matkailutoimintaa voitaisiin kehittää nimenomaan kesä- ja harrasteteatteritoiminnan ympärille, kehittämällä vaikka harrastajateatteritapahtumien sarja eri vuodenajoille. Syksyllä joulun alle Immanueliin sitoen laajempana tapahtuma ja jopa aikaisemmin joulukuun alussa, pääsiäisen aikaan voisi olla toinen useamman päivän tapahtuma ja kesällä päätapahtuma esim. viikon mittaisena. Se tukisi myös viime vuosina runsaasti suosiota saaneiden eri kyläseurojen kesäteatteritoimintaa Nurmeksessa, kehittäisi kylätoimintaa sekä toisi alueelle myös teatteriryhmiä ja matkaajia. Siihen olisi helppo yhdistää myös Pielisen Karjalan alueella voimakkaasti nostettu musiikkiharrastustoiminta tapahtumineen ja leireineen, Nurmeksen Joulumusiikkia myöten. Mahdollisuudet myös Pielisen Karjalan alueelliseen yhteistyöhön harrasteteatteritoiminnan osalta olisivat hyvät, koska myös mm. Lieksan ja Juuan alueella on aktiivista harrasteteatteritoimintaa, ja mm. Kolin rinteille on luotu oma kesäteatteriesitys. Teatteriesitykset tulisi tuoda myös mm. taajamien kaduille, toreille ja puistoihin. Kesäinen päätapahtuma pitäisi sijoittaa heinäkuun alkuun, koska mm. Tampereen teatterikesä vetää väkeä elokuussa. Tältä pohjalta myös Bomban kesäteatterialue pitäisi säilyttää ja kehittää sitä, vain oheistapahtumia ja toimintamahdollisuuksia järjestämällä tänne saadaan ihmisiä alueen ulkopuolelta, jos niitä halutaan.

Nurmesviikot Oy esitti kaupunginvaltuutetuille: "Esitämme, että Nurmeksen kaupunginvaltuusto päättää selvittää matkailuasiasta saadut tarjoukset ja niihin liittyvät toimintasuunnitelmat ulkopuolisella asiantuntijalla ja että asia ratkaistaan vasta selvitysten jälkeen."

- "Toteamme vielä, että kaupungin omistuksen myyminen ei ole tapahtunut siinä avoimuudessa kuin mitä julkisen omaisuuden myyminen ja kilpailulainsäädäntö edellyttävät."

Lisäksi kaupunki ei käynyt yhtiön kanssa yhtään perusteellista neuvottelua asiakysymysten pohjalta. Vasta kun Nurmesviikot Oy jätti tarjouksen tammikuun lopussa 2004, yhtiö noteerattiin kaupungin taholta lyhyessä neuvottelussa. LomaSirmakka Oy/ Nurmesviikot Oy on Bomban alueella suurin majoituspalveluja tarjoava yhtiö.

Liitteenä myös Nurmesviikot Oy:n kirje Nurmeksen kaupunginhallitukselle ja valtuustoryhmien puheenjohtajille. Asia: Yksityinen sijoittaminen ja liiketoiminta Nurmeksen matkailussa.

- Kirje kertoo mm. matkailualan vääristymistä julkisen rahoitustuen myötä ja Nurmeksen kaupungin edustajien suhtautumisesta matkailualalla toimiviin yrittäjiin, jotka eivät pyöritä toimintaansa julkisilla veromarkoilla (kohta 2): "Yksityisen sijoitus- ja yritystoiminnan menestyksellinen harjoittaminen Nurmeksessa matkailualalla ei ole mahdollista sen vuoksi, että kaupunki omistaa ja tukee omistamiaan, yksityisten kanssa kilpailevia lomakohteita vähintäänkin epäterveellä mutta mahdollisesti myös lainvastaisella tavalla."

Nurmesviikot Oy:n tarjousasiakirja (liite) paljastaa myös, että Nurmeksen kaupunki ja ostajia ns. etsinyt Matkailukehitys Nordia Oy ei ollut heihin mitenkään yhteydessä etukäteen, kuten muihin, vaikka kysymys on Bomban alueen suurimmasta majoituspalveluja tarjoavasta yrityksestä.

---

Nurmesviikot Oy:n tarjousasiakirja:

NURMESVIIKOT Oy

1.1.2004

NURMEKSEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

Asia: Tarjous

Tiedossamme on, että Nurmeksen kaupunki pyrkii myymään omistuksensa

Bomban alueen kiinteistöyhtiöistä. Julkisuudessa on myös ollut tietoja Yyterin

Kylpylähotellit Oy tarjouksesta ja sen käsittelystä kaupungin hallintoelimissä.

Niissä on päätetty odottaa tarjouksia vielä tammikuun ajan. Tämän vuoksi esitämme

seuraavaa:

Yhtiömme on yhteistyökumppaneineen investoinut Nurmeksen matkailukaupunkiin

noin miljoona euroa. Ínvestointeihimme tai toimintaamme ei ole käytetty julkista

tukea. Omaisuutemme käsittää lähinnä majoitustiloja, joissa on noin 200 vuodepaikkaa.

Olemme teettäneet matkailualan ja liikkeenjohdon asiantuntijoilla kohteen

kehittämissuunnitelmia. Niissä on suositeltu majoitus- ja ravitsemispalveluiden

tuottajien läheisempää yhteistyötä esimerkiksi yhdistämällä suurimman majoittajan,

LomaSirmakan ja Bomban liiketoiminnat. Tämä voisi tapahtua niin, että Nurmeksen

kaupunki möisi omistamansa Kiinteistö Oy Bomban osakkeet yhtiöl1emme.

Edel1äesitettyyn viitaten ilmoitamme, että olemme valmiit neuvottelemaan

Nurmeksen kaupungin omistamien Kiinteistö Oy Bomban osakkeiden ostamisesta

kuudensadantuhannen (600000) euron rasitteettomalla kauppahinnal1a.

Kunnioittavasti

NURMESVDKOT OY

Jouko Mustonen

Muistioasiakirja ja kirje valtuutetuille, joista maakunnan sanomalehdet vaikenivat:

---

Neuvottelu Nurmeksen matkailukaupungin yksityistämisestä Hyvärilässä

10.2.2004 klo 17.00.Taustamuistio.

Läsnä: Nurmeksen kaupungin edustajina

Jouni Pirinen, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Matti Timonen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Pertti Vainionpää, kaupunginjohtaja

Jari Lampinen, kaupunginkamreeri

Nurmesviikot Oy:n edustajana Arto Loponen,

Lähtökohta: Todetaan, että LomaSirmakan liiketoimintaa harjoittava Nurmesviikot Oy on tehnyt tarjouksen Nurmeksen kaupungin omistamien Kiinteistö Oy Bomban osakkeiden ostamisesta 600000 euron rasitteettomasta kauppahinnasta.

Kaupunginjohtaja on sen johdosta esittänyt neuvottelukutsun.

Julkisuudesta on voitu todeta, että tehty tarjous ei täysin vastaa kaupungin tavoitteita

erityisesti sen vuoksi, että tarjoukseen ei sisälly kannanottoa kylpylän omistukseen tai

toimintaan.

Nurmesviikot Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden investoinnit Nurmeksessa käsittävät LomaSirmakan, neljä kiinteistöyhtiötä, jossa yhteensä on noin 180 vuodepaikkaa, neljään Kiinteistö Oy Säästöloman huoneistoon oikeuttavat osakkeet, rakenteilla olevan vastaanottokiinteistön ja asiakkaiden käytössä olevan rantasaunan.

Omaisuuteen on tähän mennessä investoitu noin miljoona euroa. Summan sisältyy lomahuoneistojen peruskorjauskustannuksia. Omaisuuden hankintaan, markkinointiin tai ylläpitoon ei ole käytettyjulkisia varoja.

LomaSirmakan kanta-asiakasklubiin kuuluu tällä hetkellä n. 1200jäsentä.

Lomakohteen on tarkoituksena aloittaa kansainvälinen omajohtoisen puurakentamisen

koulutusprojekti sekä viikko-osakkeiden myynti. Kohde on hyväksytty kansainväliseen vapaa-aika ja matkajärjestöön, lnterval Internationaliin, on n. 1800 myytävää lomaviikkoa. Niistä on kanta-asiakkaille myyty n. 40. Aktiivinen myyntitoiminta aloitetaan sen jälkeen, kun Nurmeksen matkailuyritysten kilpailutilanne on selkiintynyt ja tappiokierre päättynyt.

Nurmesviikot Oy:n hankkimien selvitysten mukaan tämä edellyttää kohteiden

yksityistämistä ja tasavertaista kilpailutilannetta. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että

myös Hyvärilän liiketoimet myydään tai kohde vuokrataan normaalein ehdoin ja että

matkailutoimen hoito-korvauksesta luovutaan.

Nurmeksen matkailukaupungin yksityiset majoituskohteet ovat osallisina kehityshankkeessa, jonka pohjalle perustetaan myyntiyksikkö hoitamaan niiden liiketoimintaa. Yritysten asema julkisen tuen varassa tehottomasti toimivien matkailuyhtiöiden jonkinlaisena majoitusreservinä ei voi jatkua

missään muodossa.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että on Bomban alueen yrittäjänä mikä tahansa muu taho kun Nurmesviikot Oy tai edellä mainittu myyntiyksikkö, voi se käyttää majoituskapasiteettimme sen osan, joka omien markkinointi- ja myyntitoimiemme

jälkeen on vapaana.

Voidaksemme korjata tarjouksemme niitä puutteita, joihin kaupungin virkamiesjohto on julkisuudessa kiinnittänyt huomiota eli kylpylätoimintojen huomioonottamista, olemme valtuuttaneet Arto Loposen neuvottelemaan asiasta kaupungin edustajien kanssa.

Mikäli tarvetta ja edellytyksiä on, olemme valmiit täsmentämään tarjoustamme esitettyyn suuntaan.

Helsinki 9.2.2004

---

Kirje Nurmeksen kaupunginvaltuutetuille

23.2.2004

Asia: matkailuratkaisut

Nurmeksen kaupunginvaltuusto on kauaskantoisen ratkaisun edessä päättäessään kaupungin matkailuasioista kokouksessaan 26.2.2004.

Sanomalehdestä olemme lukeneet, että yhtiömme tekemä tarjous on hylätty virkamiesesittelynpohjalta.

Mikäli julkisuudessa olleet tiedot pitävät paikkansa, on esittely sisältänyt oleellisia virheitä.

Liitämme oheen edustajamme Arto Loposen kaupunginjohdon kanssa käymään neuvotteluun laaditun muistion, jossa on esitelty toimintasuunnitelmaamme. Lisäksi olemme kaupunginhallitukselle 12.2.2004 lähetetyssä tiedotteessa esittäneet, että ns. matkailukaupunginalueen kehittäminen tapahtuu parhaiten yhdistämällä alueen lomahuoneistojen majoitustoiminta, joka käsittää n. 350 vuodepaikkaa Bomban ravintolapalvelutoimintaan, jossa on n. 350 ravintolapaikkaa.

Kaupunginhallituksen hylkäämä tarjouksemme on edullisin Nurmeksen kaupungille. Bomban osakkeista tarjoamallamme hinnalla voi kaupunki maksaa ne Bomba-Lomat Oy:n velat, joihin se on sitoutunut. Ilmoitimme myös, että olemme valmiit liittämään palveluihin Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy:n kylpylän liiketoiminnan sekä tarvittaessa takaamaan sen palvelumyynnin edistymisen. Tämä tarkoitta myös sitä, että tehtävän olisimme valmiit hoitamaan omakustannusperiaatteella, jolloin kaupungin maksettavaksi matkailukaupungin

Palveluista jäisi vain kylpylänkuntalaiskäyttö.

Kamreeri Lampisen sanomalehdestä lukemamme väite, että olemme kieltäytyneet yhteistyöstä julkisrahoitteisten yhtiöiden kanssa, ei pidä paikkaansa. Teemmehän yhteistyötä päivittäin.

Olemme huomauttaneet matkailukaupungin julkisella rahoituksella tapahtuvasta epäterveestä kilpailusta. Olemme Loma-Nurmes Oy:lle 18.4.2001Iähetetyssä kirjeessä irtisanoutuneet sellaisesta matkailustrategiasta, jossa esitetään huomattavia uusia investointeja, joista lopullisen vastuun kantavat veronmaksajat. Sellaisista olemme taas lukeneet lehdistä. Hankkeiden tueksi ei ole esitetty laskelmia, joilla voitaisiin osoittaa niiden kannattavuus.

Matkailukaupungin ongelmat eivät ratkea sillä, että Sotkalle rakennetaan joitakin hotellihuoneita lisää, kun alueella on jo nyt runsaasti vajaakäyttöistä majoituskapasiteettia. Suunnitellut rakennushankkeet pilaisivat lopullisesti kesäteatteritoiminnan. Se on ollut suuri vetovoimatekijä Nurmeksen matkailussa. Sitä voi oleellisesti heikentää kunnallisten liikuntapalvelujen tuominen

alueelle. Tämäkin pitäisi perusteellisesti tutkia ennen investointipäätöstä.

Esitämme, että Nurmeksen kaupunginvaltuusto päättää selvityttää matkailuasiasta saadut tarjoukset ja niihin liittyvät toimintasuunnitelmat ulkopuoliselle asiantuntijalla ja että asia ratkaistaan vasta selvitysten jälkeen.

Toteamme vielä, että kaupungin omistuksen myyminen ei ole tapahtunut siinä avoimuudessa kuin mitä julkisen omaisuuden myyminen ja kilpailulainsäädäntö edellyttävät.

18. luku

Bomban alueella toimivien muiden yrittäjien ottaminen huomioon ja tasavertainen kohtelu:

Kiinteistö Oy Säästöloman ylimääräinen yhtiökokous on päättänyt 29.12.2003 viedä asiakokonaisuuden Nurmeksen matkailuyritysten kilpailutilanteen tutkittavaksi kilpailuvirastoon (pöytäkirjakopio liitteenä).

Kiinteistö Oy Säästöloman ylimääräisen yhtiökokouksen tarkistetussa pöytäkirjassa todetaan seuraavaa:

"Kiinteistö Oy Säästöloman hallitus ja yhtiökokous ovat kiinnittäneet huomiota Nurmeksen matkailukaupungin alueella toimivien yritysten kilpailutilanteeseen. Asiaa on käsitelty myös Loma-Nurmes Oy:n yhtiökokouksissa. Lisäksi siitä on pyydetty selvitys kyseisen yhtiön tilintarkastajilta. Pyydettyjä selvityksiä ei ole saatu minkä vuoksi Kiinteistö Oy Säästöloman hallitus on päättänyt, että asia on syytä käsitellä uudelleen yhtiökokouksessa."

"Hallitus esitti yhtiökokoukselle, että matkailuyritysten kilpailutilanne Nurmeksessa annetaan kilpailuviranomaisten selvitettäväksi."

"Asiasta käydyssä keskustelussa kaupunginkamreeri Jari Lampinen esitti, että asia ei anna aihetta toimenpiteille. Risto Boxberg ehdotti, että yhtiökokous hyväksyisi hallituksen esityksen selvityspyynnöstä. Jyrki Puumalainen ehdotti, että annettaisiin Loma-Nurmes Oy:n tilintarkastajille vielä mahdollisuus pikaisesti antaa pyydetyt selvitykset ja ellei niitä saada, ryhdyttäisiin asiassa hallituksen esittämiin toimenpiteisiin."

"Suoritetussa kädennostoäänestyksessä Jyrki Puumalaisen ehdotus sai 84 ääntä ja Risto Boxbergin ehdotus 242 ääntä. Jari Lampisen ehdotusta ei kannatettu. Puheenjohtaja totesi kokouksen päätöksen, että Kiinteistö Oy Säästöloma pyytää kilpailuviranomaisia selvittämään Nurmeksen matkailuyritysten kilpailutilanteen lainmukaisuuden."

Nurmeksen kaupungin edustajana yhtiökokouksessa oli kaupunginkamreeri Jari Lampinen. Hän ei ole tiedottanut asiasta edes kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle, ennen kaupunginhallituksen (16.2.04) ja kaupunginvaltuuston (26.2.04) kokouksia.

Lisäksi myös 27.2.04 on toinen alueella toimiva yhtiö päättänyt tutkituttaa asiaan ja kaupungin menettelyä Bomban toimintaa rahoittavien tahojen osalta, mm. opetusministeriö on "pumpannut" Bomban historian ajan paljon veromarkkoja alueelle tukemalla tiettyjä tahoja vääristämällä kilpailua. Nyt tämä veromarkoilla rahoitettu omaisuus ollaan myymässä pilkkahinnalla Jukolan Osuuskaupalle täysin sen ehdoilla.

Tämä kertoo, että kaupunki ei ole kuntalain velvoitteiden mukaan kohdellut alueella olevia toimijoita tasapuolisesti, syrjimättä. Kaupungin vetämien matkailujärjestelyjen yhteydessä ei ole otettu huomioon alueella toimivien muiden yhtiöiden ja yritysten mielipidettä ja asemaa matkailujärjestelyjen osalta.

Nurmeksen kaupunginvaltuuston 26.2.2004 päätös vääristää entistä enemmän matkailuyritysten kilpailutilannetta. Kaupunki on sitoutunut Jukolan Osuuskaupan tarjouksen hyväksymisen myötä, noin 4 miljoonan euron nykyisten toimintojen alasajokulujen lisäksi, mm. rakentamaan Sotkan hotellilaajennuksen ja liikuntahallin (arvo jopa 3 miljoonaa euroa) Jukolan Osuuskaupan käyttöön 10 vuoden vuokrasopimusvelvoitteella, sekä hoitamalla Sotkan huolto- ja remonttikulut. Jukolan Osuuskauppa on jo innolla tekemässä Sotkan kuntokartoitusta, kun remonttikulut eivät tule sen maksettaviksi, asia uutisoitiin Ylä-Karjalassa 20.3.04. Lisäksi Jukolan Osuuskaupalla on etuosto-oikeus/ tarjouksen jättöoikeus Sotkaan 10 vuoden ajan.

Kaupunginvaltuutettu Liisa Honkanen (sit.) toteaa Ylä-Karjalassa 4.3.04 valtuuston äänestyspäätöksen jälkeen: "Tällaiset sopimukset avoimine valtakirjoineen romuttavat jo aiemmin sovitut raskaat päätökset. Mielestäni kaikki nurmekselaiset yritykset, jotka ovat vuokrasuhteessa kaupunkiin, ovat oikeutettuja vaatimaan samanlaiset sopimusehdot, kuten Sotkan sopimus on (Jukolan Osuuskaupan kanssa). Näin turvataan tasapuolisuus kaikille."

19. luku

Kaupungin tukitoimet Jukolalle vääristävät myös kilpailua Bomban ja Sotkan alueella toimivien majoituspalveluyritysten keskuudessa

Nurmeksen kaupunginvaltuuston ja Jukolan Osuuskaupan välinen sopimus tarkoittaa käytännössä myös sitä, että kaupunki on sitoutunut vuokraamaan Sotkan kylpylä- ja majoitustoiminnan Jukolan Osuuskaupalle nimellisellä vuokralla, jolla on vielä vuokrakattona puolet liiketoiminnan tuloista, korkeintaan 120 000 euroa eli 10 000 euroa kuukaudessa. Sopimus sitoo kaupunkia 10 vuotta.

Samalla kaupunki on sitoutunut rakentamaan Jukolan Osuuskaupan käyttöön Sotkan yhteyteen Jukolalle 'avoimella valtakirjalla' 30-40 huonetta käsittävän laajennuksen ja 200 neliön liikuntasalin, jotka maksavat arviolta 2-3 miljoonaa euroa. Kaiken maksaa tarvittaessa Nurmeksen kaupunki, koska mitään neuvotteluja rahoittajatahojen ja avustusten osalta ei ole käyty ennen päätöksien tekemistä.

Tämä Nurmeksen kaupungin menettely, yhden majoituspalveluja tarjoavan tahon (Jukolan Osuuskaupan) suosiminen vääristää kilpailua majoituspalveluja tarjoavien yrittäjien välillä alueella. Jukola ja kaupunki hakevat avustuksia 30-40 hotellihuoneen rakentamiselle ja liikuntahallille, Sotkan toiminnalle, kun muut alueella toimivat yhtiöt toimivat ilman julkista rahaa.

Bomban ja Sotkan alueella toimii useampi majoituspalveluja tarjoava yritys. Nurmeksen kaupunginhallituksen ja -valtuuston olisi pitänyt ottaa päätöksenteossa huomioon myös alueella olevien muiden majoituspalveluja tarjoavien yritysten toimintaedellytykset ja neuvotella yhteistyökuviot valmiiksi, eikä vääristää kilpailua suosimalla Jukolan Osuuskauppaa kaikella mahdollisella tuella.

- Ylä-Karjalassa 20.3.04 todetaan, että "nykyisten majoitustoimintaa alueella harjoittavien kanssa käydään neuvotteluja huhtikuussa". Tuolloin Jukolan Osuuskauppa saa sanella ehdot muille, kun 26.2.04 tehty valtuuston päätös ilman valituksia tulisi voimaan 1.4.04.

Myös elinkeinopoliittisesti kaupunki vääristää Nurmeksen yritysrakennetta suosimalla vain yhtä alueen suurinta toimijaa.

JUKOLAN TARJOUS PUUTTEELLINEN

Ei täyttänyt edes kaupungin asettamia ehtoja ostajaehdokkaille.

20. luku

JUKOLAN OSUUSKAUPAN TARJOUS JA PERUSTELUT

1) Jukola ilmoitti, että on kiinnostunut kehittämään Nurmeksen matkailua (Ylä-Karjala 31.1.04).

- Tätä kiinnostusta matkailun kehittämiseksi on varmasti myös monella matkailualalla jo toimivalla yrityksellä ja yrittäjällä, Jukola ei ole ainut.

2) Jukola ei ota vanhoja rasitteita vastatakseen.

- Kaupunki on hyväksymässä tämän, vaikka esim. Bomba-Lomat Oy:n tarjous on kaupungille taloudellisesti parempi ja lähtee nimenomaan siitä, että kaikki kaupungin takuut poistuvat matkailulle ja yhtiö hoitaisi myös noin 350 000 euron velat.

- Myös Nurmesviikot Oy:n tarjous olisi kannattavampi/ parempi kaupungille kuin Jukolan Osuuskaupan tarjous.

3) Jukolan Osuuskauppa ostaa vain Bomban kiinteistöt ja maat 420 000 eurolla. Jo pelkästään Bomba-talon osakkeiden arvoksi on laskettu 400 000 euroa. Jukolan Osuuskauppa vuokraa Sotkan, mutta maksaa vuokrana vain puolet liiketoiminnan tuloista, korkeintaan 120 000 euroa vuodessa eli kuukaudessa 10 000 euroa. Kaupunki joutuu huolehtimaan käytännössä kuluista, mm. remontti- ja huoltokustannuksista 10 vuoden ajan, koska Jukolan maksama vuokra ei kamreeri Lampisenkaan arvion mukaan kata näitä huolto- ja ylläpitokuluja.

4) Onko Jukolan Osuuskaupalla edes taloudellisia voimavaroja? Jukolan Osuuskaupan toimitusjohtaja Matti Konttinen toteaa Ylä-Karjalassa 31.1.2004: "Jukolassa on tehty lujasti töitä laskelmien parissa ja nähty niiden perusteella, että Jukolalla on mahdollisuus pärjätä matkailussa, jos vanhat rasitteet eivät siirry sille".

- He pitävät siis laskelmiensa mukaan 350 000 euron velan hoitamista ylisuurena pärjätäkseen matkailualalla? Tai halutaan kaikki mahdollisimman halvalla kaupungilta

- Tämä toimitusjohtaja Konttisen ajatus on siinäkin mielessä virheellinen, että ihmisiä ei pitäisi pitää edes tiedotusvälineiden avulla niin tyhminä, että he eivät tajuaisi mistä Jukolan tarjouksessa on kysymys.

Ja tämäkö on sitä kaupunginhallituksen jäsen Lahja Mustosen korostamaa Jukolan Osuuskaupan panosta Nurmeksen kehittämiseksi (Ylä-Karjala 19.2.04), että kaupungin veronmaksajien omaisuus myydään mahdollisimman halvalla Jukolalle? Eikö Jukolakin kehittäisi kaupunkia paremmin maksamalla edes todellisen hinnan kaupungin omaisuudesta?

Näyttää kaiken kaikkiaan siltä, että Jukolan Osuuskauppa halutaan matkailubisnekseen mukaan vain sillä perusteella, että nyt voidaan pumpata kaupungin rahoja ja mahdollisia tukimarkkoja Bomban ja Sotkan menoihin yhdessä paikallisen tahon, Jukolan Osuuskaupan kanssa. Näin asiat pysyisivät mahdollisimman pienessä piirissä ja niitä olisi hyvä ohjata sulle-mulle -periaatteella.

Kaupunginvaltuuston pj. Jouni Pirinen ehti heti Jukolan tarjouksenjättöpäivänä ylistämään Ylä-Karjalassa (31.1.04), että "Jukolalla näyttäisi olevan voimavaroja ja näkemystä matkailun eteenpäinviemiseksi", vaikka Jukolan tarjouksesta ei kerrottu tässä vaiheessa edes julkisuuteen, että mitä Jukola on ostamassa ja millä hinnalla? Ja vaikka Jukolan Osuuskaupan toimitusjohtaja totesi samassa yhteydessä heidän resurssien vähyydestä ja mahdollisuudesta pärjätä vain jos saavat kaiken ilman aikaisempia rasitteita.

5) Lisäksi Jukolan Osuuskaupalla ei ollut esittää edes liiketoimintasuunnitelmaa, eikä neuvottelijat sitä missään vaiheessa edes vaatineet Jukolalta ennen toimielinkäsittelyä kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa. Sen sijaan toisella tarjouksen tehneellä taholla, Bomba-Lomat Oy:llä, oli valmiina myös liiketoiminta- ja kehittämissuunnitelmat. Myös Nurmesviikot Oy:llä on omat toiminta- ja kehittämissuunnitelmat.

- Jukolan Osuuskauppa on ilmoittanut (Ylä-Karjala 20.3.04) tekevänsä liiketoimintasuunnitelman juhannukseen mennessä.

6) Lisäksi valtuuston varapj. Matti Timonen (kesk.) vääntää jo aikaisempaa valtuuston päätöstä muuksi todeten Ylä-Karjalassa 31.1.04, että myynnistä huolimatta "kaupungin on pakko jatkossakin investoida matkailuun", puhuen mm. Sotkan majoitustilatarpeesta ja liikuntahallista.

- Vaikka niistäkin kaupunki voi asettaa omat myyntiehdot myydessään omaisuuttaan, omaisuus voidaan myydä myös nykyisessä kunnossa ilman mitään korjaus- ja laajennusinvestointeja.

- Nyt Jukolan tarjouksen yhteydessä kaupunki on sitoutumassa jo ainakin miljoonan investointeihin vuosina 2004-2006, avoin valtakirja Jukolan Osuuskaupalle voi paisuttaa nämä laajennus- ja investointikulut moninkertaisiksi, koska mistään avustuksista ei ole vielä mitään tietoa. Lisäksi kaupungille tulee kaikki Sotkan huolto- ja korjauskustannukset 10 vuoden aikana.

Lisäksi on otettava huomioon myös se, onko tällaisen kaupanteon jälkeen kaupungilla/ Jukolan Osuuskaupalla mahdollisuus edes saada valtion avustusmarkkoja Sotkan kohteisiin, koska Jukolalla on siihen etuosto-oikeus 10 vuoden ajan. Se tarkoittaisi, että julkisella rahalla tuettaisiin yksityistä yritystoimintaa.

7) Ylä-Karjalassa 3.2.04 kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää toteaa Bomba-Lomat Oy:n ja Jukolan tarjouksien erilaisuudesta, että "Jukolan tarjouksessa edellytetään, että Jukola pääsee aloittamaan puhtaalta pöydältä; täytyy nyt ensin saada jonkinlainen periaateratkaisu siitä, onko toinenkin (Bomba-Lomat Oy) valmis lähtemään mukaan samoilla ehdoilla". Tämä kertoo myös, että omaisuutta ollaan myymässä täysin Jukolan asettamilla ehdoilla. Matkailukehitys Nordia Oy:n toimitusjohtaja Ritva Ohmeroluoma vastasi samassa jutussa, että "emme me voi antaa panostustamme ainakaan lahjaksi".

8) Jukolan Osuuskaupan hallintoneuvoston puheenjohtaja Heikki Ikonen toteaa, että "jos kaupunki hyväksyy tarjouksen, Jukola alkaa etsiä matkailulle vetomiestä pikimmiten".

- Tässäkö kaikki mitä Jukola satsaa matkailun kehittämistyöhön? Etsii vetomiehen?

- Mitään muuta "uutta" heillä ei ollut esitettävänä matkailutoiminnasta ennen tarjouksen käsittelyä.

- Jukolan Osuuskaupalla ei ole myöskään mitään aikaisempaa kokemusta matkailutoiminnan vetämisestä.

- Kaupunki olisi voinut sijoittaa suoraan omaan matkailutoimintaan 4 miljoonaa euroa nykyisten yhteistyökumppaneiden, Bomba-Lomat Oy:n, kautta. Omaisuus olisi säilynyt kaupungilla.

9) Nurmeksen kaupungin luottamushenkilöt ovat perustelleet Jukolan valintaa sillä, että sen takana on S-ryhmä (mm. hallituksen jäsen Jorma Pikkarainen, sd., Ylä-Karjalassa 19.2.04 ja 28.2.04 hallituksen ja valtuuston päätöksien käsittelyn yhteydessä).

- S-ryhmä ei ota mitään taloudellista vastuuta alueellisten Osuuskauppojen toiminnasta.

- S-ryhmä mahdollistaa vain tuotteiden yhteismarkkinoinnin, mm. Yhteishyvä-lehdessä.

- Toimintojen taloudellinen yms. vastuu on aina alueellisilla osuuskaupoilla.

10) Jukolan sijoitus on murto-osa todellisen omaisuuden arvosta. Ylä-Karjalassa 14.2.04 on todettu pelkästään Bomba-talon osakkeiden arvoksi noin 400 000 euroa. Nyt kaikki Bomban rakennukset ja maat ovat menossa lähes samalla hinnalla (420 000 euroa) Jukolalle.

11) Jukola on asettanut Sotkan osalta ehdoksi, että se maksaisi puolet liiketoiminnan tuloista vuokrana kaupungille, mutta korkeintaan 120 000 euroa. Tältäkin osin Bomba-Lomat Oy:n tarjous on kaupungin kannalta parempi, yhtiö ei ole asettanut mitään ylärajaa.

- Lisäksi kaupungille tulevat kaikki huolto- ja korjauskustannukset, siihenkin kaupunki sitoutuu 10 vuoden ajaksi. Ja elää vain toivossa, että olisiko Jukolalla mahdollisuus ostaa Sotka ennen 10 vuoden määräajan päättymistä. Jukolalla on etuosto-oikeus 10 vuoden ajan.

12) Jukolan Osuuskaupan toimitusjohtaja Matti Konttisen on turha perustella asiaa myöskään sillä, että he haluavat kehittää Nurmesta ja Nurmeksen matkailua (Ylä-Karjala 20.3.04). Jukola olisi parhaiten kehittämässä Nurmesta kokonaisvaltaisesti, jos maksaisi edes kohtuullisen kauppahinnan kaupungilta ostamastaan omaisuudesta. Eikä käyttäisi vain omien taloudellisten intressien maksimoimiseksi hyväksi Jukolan Osuuskaupan jäseniä, jotka istuvat kaupungin päättävissä elimissä.

13) Lisäksi Konttinen toteaa em. Ylä-Karjalassa 20.3.04 Sotkan 120 euron vuokrakatosta vuodessa, että "jossakin raja on oltava ... tulosta on tehtävä sen verran, että pystymme uudistamaan, kehittämään ja hoitamaan investoinnit rahoitustuloksella ... sen verran, että yksi tai kaksi huonoa vuotta ei viskaisi ojaan tai allikkoon".

- Konttinen puhuu tässä Sotkan sopimuksesta, vaikka kysymys heidän kohdallaan on vain Bomban kiinteistöjen "investoinneista rahoitustuloksella".

- Sotkan osalta kaikki sen remontti- ja huoltokulut joutuu maksamaan Nurmeksen kaupunki, hotellilaajennuksen ja liikuntahallin lisäksi.

- Tämä sopimus ei varmasti viskaa Jukolan Osuuskauppaa "ojaan tai allikkoon", josta Konttinen puhuu, mutta Nurmeksen kaupungintalouden tämä sopimus laittaa suoraan allikkoon Jukolan ehdoilla.

14) Jukola osti tarjouksensa mukaan Bomban rakennukset ja maat 420 000 eurolla, pelkästään Bomba-talon osakkeiden arvoksi on laskettu 400 000 euroa. Asian yhteydessä on uutisoitu, että Jukola on sitoutunut sijoittamaan matkailutoiminnan kehittämiseen 1-1,5 miljoonaa euroa 5 vuoden aikana.

Toimitusjohtaja Matti Konttinen totesi Yleisradion Pohjois-Karjalan radion uutisissa 27.2.04, että sillä rahalla tehdään Jukolan omistukseen siirtyvissä rakennuksissa kuntokartoitus, remontit majoitus- ja ravintolatiloissa sekä liiketoimintasuunnitelma.

- Tässäkö Jukolan Osuuskaupan koko sijoitus matkailutoiminnan kehittämiseen osuuskaupan hallintoneuvoston puheenjohtaja Heikki Ikonen toteamuksen lisäksi, että "jos kaupunki hyväksyy tarjouksen, Jukola alkaa etsiä matkailulle vetomiestä pikimmiten" (Ylä-Karjala 31.1.2004)?

15) Bomban alueen maaomaisuuden arvoa kuvastaa myös se, että Jukolan Osuuskaupan toimitusjohtaja Matti Konttinen toteaa paikallislehti Ylä-Karjalassa 20.3.04, että "Bomba-Sotkan alueelle on mahdollista rakentaa 50 mökkiä lisää".

En tiedä, onko Konttisella asemassaan varaa tällaisiin "sammakoihin", kun mitään neuvotteluja muiden majoituspalveluja tarjoavien kanssa ei ole vielä käyty, vai tuleeko Konttinen/ Jukolan Osuuskauppa kiristämään tällä 50 mökin rakentamisella muita alueen matkailuyrittäjiä neuvotteluissa? Samassa yhteydessä hän toteaa, että "nykyisten majoitustoimintaa alueella harjoittavien kanssa käydään neuvotteluja huhtikuussa".

Tämäkin osoittaa, että kaupunki on toiminut asiassa Jukolan ehdoilla, tällaiset yhteistyöneuvottelut alueella toimivien yritysten kanssa olisi pitänyt käydä ennen ja ottaa huomioon myös tarjousneuvotteluissa, kun tarjouksista on tehty ratkaisuja.

- Käytännössä alueella on jo mökkejä tyhjillään aivan tarpeeksi, niiden lisärakentamiseen on turha yrittää pumpata lisää veronmaksajien rahoja.

16) Jukolan Osuuskaupan "eväät" Nurmeksen matkailun kehittämiseksi eivät ole mitenkään ihmeelliset. Toimitusjohtaja Matti Konttinen toteaa Ylä-Karjalassa 20.3.04 yhteistyökuvioina mm. talvella laskettelijoiden bussikuljetukset Kolin rinteille ja kesällä Pielisen sisävesimatkailun.

21. luku

Jukolan Osuuskaupan tarjouksen kustannusvaikutukset Nurmeksen kaupungille:

Kaupunginvaltuutettu Liisa Honkanen (sit.) toteaa Ylä-Karjalassa 4.3.04: "Valtuusto on päätöksellään hyväksynyt Jukolan Osuuskaupan ehdot. Kaupunki on sitoutunut rakentamaan vuosina 2005-2006 Sotkan hotellin laajennuksen, 30-40 huonetta, ja liikuntasalin. Suunnittelu alkaa vuonna 2004. Investointeihin tulee käyttää vähintään miljoona euroa. Kaupunki vastaa korjausinvestoinneista vuokrasopimuskaudella 10 vuotta eteenpäin (aika näyttää, mitä ne ovat). Sotkan liiketoiminta alkaa myös puhtaalta pöydältä. Näin kaupunki antaa avoimen valtakirjan yrittäjälle."

Liisa Honkasen mukaan (em. Ylä-Karjala) myynti/vuokrasopimus maksaa kaupungille sopimuksen mukaan seuraavaa:

- Bomba-Lomat Oy:n osakkeet 61 045,99 euroa,

- Yyterin Kylpylähotellin osakkeet 32 391,75 euroa,

- Nordian saamiset Bomba-Lomat Oy:ltä Sotka Oy:lle 1 131 954,01 euroa,

- Nollakorkoinen laina 10 vuodeksi (alaskirjauksen kohdat 9 ja 10) 800 000 euroa,

- Bomba-Lomat Oy:n osakkeiden arvo 103 000 euroa,

- Kaupungin pääomalaina 130 000 euroa,

- Kaupungin saatavat 336 954,01 euroa,

- Kiinteistö Oy Bomban osakkeiden arvo (sijoitus, kohta 11) 400 000 euroa,

- Kaupunki sijoittaa kehitysinvestointeihin (2005-2006) 1 000 000 euroa. Nämä kustannukset voivat nousta jopa 3 miljoonaan euroon, koska avustuksista ei ole neuvoteltu. Avustusten saaminen Jukolan Osuuskaupan yritystoiminnan tukemiseen on kyseenalaista mm. kilpailua vääristävänä.

Kaupunginvaltuutettu Liisa Honkanen (sit.) toteaa Ylä-Karjalassa 4.3.04 valtuuston äänestyspäätöksen jälkeen: "Tällaiset sopimukset avoimine valtakirjoineen romuttavat jo aiemmin sovitut raskaat päätökset. Mielestäni kaikki nurmekselaiset yritykset, jotka ovat vuokrasuhteessa kaupunkiin, ovat oikeutettuja vaatimaan samanlaiset sopimusehdot, kuten Sotkan sopimus on (Jukolan Osuuskaupan kanssa). Näin turvataan tasapuolisuus kaikille."

Nurmeksen kaupungille Jukolan Osuuskaupan tarjouksen hyväksyminen merkitsee siis tämän laskelman mukaan ainakin 4 miljoonan euron laskua (3 995 345,70 euroa) eli mummonmarkoissa lähes 24 miljoonan markan menoja kaupungille.

Nurmeksen kaupunki on pyrkinyt vuodesta 2000 lähtien sopeuttamaan talouttaan tuloihin, ja kaupunki on tehnyt ihmisten kannalta raskaita päätöksiä ja on supistanut toimintaansa ja vähentänyt henkilökuntaa sopeuttamisohjelmallaan vuodesta 2000 lähtien.

Liisa Honkanen päättää em. yleisönosastokirjoituksensa hienosti: "Tämän asian yhteyteen sopii Kirsi Kunnaksen runo Onnellinen alamainen: Jos puhuu suoraan, voi joutua suoraan nuoraan. Jos väärin sanaa lainaa, voi olla väärä vainaa. Siis oikein opetettu tekee niin kuin neuvoo kettu: Ei puhu eikä pukahda, ei valvo, ei nukahda, ei kuule, luule, hengitä, ei ajatustakaan kengitä. Ei tee mitään ilman ketun lupaa. Kas, siten rakennetaan Onnen tupaa."

---

Hyvä esimerkki kaupunginhallituksen ja eräiden päättäjien arvoista on Ylä-Karjalassa 4.3.2004 uutisoitu kaupunginhallituksen 2.3.04 päätös, jonka mukaan kaupungilla ei ole tahtoa/varaa antaa rintamaveteraaneille vapautusta terveyskeskuskäyntimaksuista, kuten monet muut kunnat ovat tehneet.

22. luku

Päätös ei ollut kaupungin ja kaupunkilaisten edun mukainen:

Nurmeksen kaupungin vuoden 2003 tilinpäätös osoittaa (Ylä-Karjala 27.3.2004), että kaupungin taloudellinen tilanne heikkeni aikaisemmista vuosista:

- "Verorahoitus aleni 260 000 euroa, väestökato oli 129 henkilöä."

- "Tulorahoitus heikkenee edelleen (ennusteet vuosille 2004 ja 2005)".

- "Tilinpäätös osoittaa 299 000 euron ylijäämää. Se nostaa kumulatiivisen ylijäämän 3,17 miljoonaan euroon. Se olisi hyvä puskuri tulevien vuosien varalle, mutta Lampinen muistuttaa, että kaupunginvaltuuston tekemät matkailupäätökset rouhaisevat siitä heti päältä puolet pois."

- "Jos vuosittain pitää pystyä tekemään järjestelyjä 450 000 euron edestä, siitä riittää puskuria noin kolmen vuoden ajaksi ( Bomba-Lomat Oy:n välittömät alasajokustannukset jakautuvat kolmelle vuodelle) edellyttäen, että kaikki sujuu tasaisen tahdin vauhdilla. Jos tulee yllätyksiä, se voi mennä vuodessakin, Lampinen laskeskelee."

- "Nurmeksen viime vuoden talous oli selkeästi vuotta 2002 heikompi. Vuosikate lähes puolittui hieman yli 2 miljoonaan euroon, kate riitti 1,7 miljoonan euron poistoihin ja lainan lyhentämiseen 56 000 eurolla."

- "Vuosikate on 244 euroa per asukas ja sillä lukemallaan Nurmes on selvästi maan keskiarvon alapuolella."

- "Kaupungin konserniyhtiöiden tulos heikkeni 0,331 miljoonaa euroa vuodesta 2002. Yhteenlaskettu alijäämä oli 0,492 miljoonaa euroa, josta 0,422 miljoonaa on Sotkan ja Bomban kiinteistöyhtiöiden osuutta."

- "Myös kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää arvioi, että Nurmeksella on edessään alijäämäisiä vuosia. Kuluvan vuoden (2004) alijäämä selittyy matkailussa tehdyillä ratkaisuilla, mutta Vainionpää varoittaa muusta menojen kasvattamisesta."

23. luku

Kaupungin edustajat eivät ajaneet ja korostaneet kaupungin etua matkailuyhtiöjärjestelyssä.

1) Kamreeri Jari Lampinen toteaa tarjousvertailussa (ote pöytäkirjasta, liite, 16 §) Jukolan Osuuskaupan tarjouksen plussaksi, että "liiketoimintaa ei rasita aiemmat vastuut".

- Totta kai Lampinen pystyy kirjaamaan tällaisen merkinnät, "liiketoimintaa ei rasita aiemmat vastuut", kun Nurmeksen kaupunki hoitaa kaikki vastuut ja velat nykyisten toimintojen alasajokulujen lisäksi.

Kamreeri Jari Lampisen pitäisi tarjousvertailuissa arvioida eri tarjousten etuja ja haittoja kaupungin ja kaupunkilaisten näkökulmasta, eikä tarjouksen tehneen Jukolan Osuuskaupan näkökulmasta.

Tällaisella Lampisen ajattelumallilla minkä tahansa uuden, matkailualalle tulevan "untuvikon" kohdalle voidaan kirjata sama merkintä. Varsinkin kun Jukolan Osuuskaupan tarjouksen kohdalla kaupunki hoitaa kaikki aiemmat vastuut ja velat, jotta se pääsee aloittamaan ns. puhtaalta pöydältä, kun Jukolan rahat eivät muuten muka riitä matkailutoiminnassa pärjätäkseen (ks. toimitusjohtaja Matti Konttisen lausunto Ylä-Karjalassa 31.1.2004).

2) Kaupungin ja veronmaksajien etua arvioitaessa kaupunginvaltuuston päätös on kaukana myös kuntalaisten edunmukaisesta toiminnasta:

1) Jukolan Osuuskaupalle myyminen on todettu selvästi kalleimmaksi ratkaisuksi.

2) Lisäksi Sotkan osalta on jo laskettu, että Jukolan Osuuskaupan maksama vuokra (puolet liiketoimintansa tuotosta, korkeintaan 120 000 euroa) ei tule riittämään, vaan kustannukset tulevat jatkossakin kaatumaan kaupungille.

3) Nurmeksen kaupungin ei olisi ollut mikään pakko myydä omaisuuttaan matkailun uudelleen järjestelyjen takia. Ne 4 miljoonaa euroa, muiden tulevien kulujen lisäksi, olisi voitu sijoittaa kaupungin matkailutoimintaan suoraan ilman Jukolan Osuuskaupan "välikättä".

"Myös kaupunginjohtaja Pertti Vainionpään kommentti kertoo, että päätöksen teossa ei ole ajateltu kuntalaisten etua: "Jukolan ja Bomba-Lomien tarjouksia ja niiden seurauksia ei voi vertailla, koska ne eivät ole samalla lähtöviivalla velkataakan ja vuokratason suhteen." (Ylä-Karjala 28.2.04)

- Kaupunginjohtaja Vainionpää jätti valtuuston päätökseen eriävän mielipiteen.

3) Jo Bomba-Lomat Oy:n (Yyterin Kylpylähotellit Oy) ja Nurmesviikot Oy:n tarjoukset osoittavat, että kaupungilla olisi mahdollisuus saada omaisuudestaan myös rahaa, jos tavoitteena olisi myydä omaisuutta ostotarjouksien perusteella. Nurmeksen matkailuyritystoiminta voidaan myydä myös osina matkailualan yrityksille, ja matkailutoiminnan kehittämisen kannalta se olisi jopa suotavaa ja terveellistä, että Nurmeksessakin olisi useampi todellinen matkailualan yrittäjä.

Menettely matkailuomaisuuden myynnin osalta on ihmeellinen. Nurmeksen kaupunki valitsi viime syksynä menettelyn, jonka mukaan Matkailunkehitys Nordia Oy etsii mahdollisia ostajia. Toinen vaihtoehto olisi ollut, että kaupunki tarjoaisi matkailuomaisuuttaan julkisesti ostettavaksi, avoimesti ja syrjimättä ketään (kuten Suomen kuntalaki edellyttää, myös tiedotusperiaatteiden pohjalta).

Omaisuuden myyminen julkisella tarjouskilpailulla yleensä nostaa myös tarjousten euromäärää. Se olisi kaupungin edun mukaista.

Nurmeksen kaupungin ja veronmaksajien edun mukaista olisi, että kaupungin omaisuuden myynnille asetettaisiin selvät ehdot, pyydettäisiin ostotarjoukset avoimesti ja valittaisiin myös kaupungin talouden kannalta paras tarjous.

Myös myynnistä saatava raha ratkaisee, kaupungin tulisi ajaa veronmaksajien etua. Nurmeksen kaupungilla on muitakin rahakohteita, jotta kaikilla nurmeslaisilla olisi hyvä olla. Turistien tarpeiden hoitaminen on erikseen, mutta ne tulevat kuntalaisten jälkeen.

Nurmeksen kaupungin asettamat ehdot eivät täyty.

1) Neuvottelutyöryhmän (kaupunginvaltuuston puheenjohtajat Jouni Pirinen ja Matti Timonen sekä kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää ja kamreeri Jari Lampinen) puutteelliset selvitykset matkailutoiminnan tulevaisuuden osalta:

- Jukolan Osuuskaupalta ei edellytetty ennen tarjouksen käsittelyä edes liiketoimintasuunnitelmaa.

- Jukolan Osuuskaupalla ei ole myöskään mitään aikaisempaa kokemusta matkailualalla toimimisesta, joten liiketoimintasuunnitelman vaatiminen olisi ollut yksi minimiehto ennen tarjouksen käsiteltäväksi tuloa/ käsittelyä kaupungin luottamuselimissä.

Kaupunginkamreeri Lampinen on kirjannut pöytäkirjaotteeseen (liite) 8.12.2003 kohdalle, että "toimijan on edellytetty esittävän tarvittaessa liiketoimintasuunnitelmansa alueen kehittämiseksi".

2) Kaupunginvaltuuston hyväksymä Jukolan Osuuskaupan tarjous ei täytä myöskään kaupunginvaltuuston syksyllä 2003 asettamaa ehto, jonka mukaan kaupunki irrottautuu matkailusta kokonaan.

Jukolan Osuuskaupan tarjouksesta todettiin Ylä-Karjalassa 31.1.04: "Tarkoitus on, että osa kiinteistöistä siirtyisi Jukolan omistukseen ja osa jäisi kaupungin omistukseen. Liiketoimintaa alueella pyörittäisi Jukolan Osuuskauppa ja yksityiset yrittäjät, joille Jukola vuokraisi toimitiloja", kertoo Jukolan toimitusjohtaja Matti Konttinen.

Nurmesviikot Oy jätti (Ylä-Karjala 5.2.04) 600 000 euron tarjous Kiinteistö Oy Bomban osakkeista. Nurmesviikkojen lähtökohtana on ollut yhtiön toimitusjohtaja Jouko Mustosen mukaan, että "kaupunki irrottautuu matkailusta". "Olisimme toivoneet, että se olisi tapahtunut avoimen tarjouskilpailun kautta", Mustonen toteaa lehdessä.

Kaupunginkamreeri Jari Lampinen totesi tässä yhteydessä (Ylä-Karjala 5.2.04), että "Bomban kiinteistöyhtiön osakkeita koskeva kauppa ei täytä kaupungin asettamaa tavoitetta turvata matkailuliiketoiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen ja työpaikat".

- Sitä ei täytä Jukolankaan tarjous, koska Lampinen itse toteaa samassa yhteydessä, että "matkailua palvelevien kiinteistöjen myynti osina merkitsisi nykyisten toimintojen alasajoa, mistä syntyisi kustannuksia".

Myös Jukolan Osuuskaupan tarjouksen hyväksyminen tarkoittaa:

a) nykyisten toimintojen alasajoa,

b) osiin pilkkomista,

c) ja kaikista suurimpia kustannuksia kaupungille.

24. luku

Nurmeksen kaupungin ei olisi ollut mitään pakkoa lisätä kaupungin kustannuksia myymällä omaisuuttaan pilkkahinnalla.

Kaupunki olisi voinut sijoittaa itse suoraan 4 miljoonaa euroa matkailutoiminnan kehittämiseen nykyisten yhteistyökumppaneiden ja alueella toimivien yrittäjien kautta, nyt ne menevät toimintojen alasajoon Jukolan Osuuskaupan tarjouksen ehdoilla.

Lisäksi kaupunki sitoutuu Jukolan Osuuskaupan tarjouksen pohjalta sijoittamaan alueen investointeihin vähintään miljoona euroa vuosina 2004-2006, sijoitussumma voi nousta jopa 3 miljoonaan euroon jos avustukset jäävät saamatta. Kustannuksia lisää myös 10 vuoden vuokrasopimus Sotkasta Jukolan kanssa, kaupunki joutuu hoitamaan kaikki ylläpito- ja huoltokulut, Jukola maksaa vuokraa vain 10 000 euroa kuukaudessa.

Sotkan laajennuskulut ja liikuntahallin rakentaminen voivat tulla maksamaan kaupungille jopa 3 miljoonaa euroa (kaupunki sitoutunut hoitamaan kulut hyväksyessään Jukolan tarjouksen). Kamreeri Jari Lampisen mukaan myös nämä kulut "aiheuttavat Jukolan 120 000 euron vuokrakaton takia 150 000 - 200 000 euron vuotuiset alijäämäkirjaukset Sotkan kylpylälle" (Ylä-Karjala 28.2.04) ja ne tulevat myös kaupungin maksettaviksi.

- Näistä alijäämäkirjauksista aiheutuu kaupungille siis 1,5 - 2 miljoonan kulut 10 vuoden aikana, lisäksi tulee muut remontti- ja huoltokulut.

Nämä menoerät, ylimääräisenä yhteensä noin 4 miljoonaa euroa (mummonmarkoissa noin 24 miljoonaa markkaa), kaupunki olisi voinut sijoittaa matkailun kehittämiseen suoraan nykyisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

- Jukolan Osuuskaupan tarjous ei ole sisällöltään mitenkään ihmeellinen, eikä heillä ole ollut esittää myöskään vaadittua liiketoimintasuunnitelmaa.

Nurmeksen kaupunki olisi voinut myös palkata suoraan uuden vetohenkilön johtamaan matkailubisnestä.

- Jukolankin ratkaisu on vain, että "jos kaupunki hyväksyy tarjouksen, Jukola alkaa etsiä matkailulle vetomiestä pikimmiten", toteaa Jukolan Osuuskaupan hallintoneuvoston puheenjohtaja Heikki Ikonen (Ylä-Karjala 31.1.2004).

- Lisäksi Jukola on ilmoittanut tekevänsä kuntokartoituksen ja remontit omaisuutensa osalta sekä Sotkan osalta, jonka remontti- ja korjauskustannukset maksaa kaupunki.

Lisäksi kaupungin 4 miljoonan euron panostus suoraan nykyisten toimijoiden (Matkailunkehitys Nordia Oy ja Yyterin Kylpylähotellit Oy) kanssa olisi moninkertaistanut rahallisen panostuksen Bomba-Lomat Oy:öön, koska kaupunki omistaa vain 44 prosenttia Bomba-Lomat Oy:stä.

- Mikäli muutkin toimijat olisivat tulleet omistusosuudellaan mukaan, Nordia 36 prosentin osuudella ja Yyterin Kylpylähotellit 20 prosentin osuudella, niin yhteispotti matkailun kehittämiseen olisi ollut useita miljoonia euroja.

- Kaupunki ei käynyt tästäkään vaihtoehdosta mitään neuvotteluja Bomba-Lomat Oy:n taustalla olevien yhtiöiden, Matkailukehitys Nordia Oy ja Yyterin Kylpylähotellit Oy, kanssa.

Sen sijaan Ylä-Karjalan sivuilla mm. Jouni Pirinen (31.1.04) ja Lahja Mustonen (19.2.04) olivat heti arvostelemassa Bomba-Lomat Oy:n toimintaa, kun Jukola tuli tarjouksensa kanssa esille. Vaikka kaupungin omat edustajat, virka- ja luottamushenkilöt, ovat olleet itse päättämässä yhtiön asioista. Kaupunki on Bomba-Lomat Oy:n suurin omistaja 44 prosentin osuudella. Nyt he ovat sitten syyttämässä yhtiön luottamussuhteessa olevaa johtoa ja työntekijöitä, kun halutaan vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen.

Nurmeksen kaupunki on nyt polttamassa veronmaksajien rahoja ainakin 4 miljoonaa euroa. Kustannuksia lisää vielä 10 vuoden sopimus Sotkasta Jukolan Osuuskaupan kanssa, kustannuksia tulee kaupungille joka vuosi, kuten kamreeri Jari Lampinenkin toteaa. Konkurssikin olisi ollut kaikilta olisin kaupungille edullisempi ja parempi ratkaisu.

---

Nurmeksen kaupungilla ei ole myöskään mitään pakkovelvoitetta myydä matkailuomaisuuttaan, kun kerta sillä on kaupunginhallituksen ja -valtuuston mielestä vara sijoittaa matkailuyhtiöjärjestelyihin ja toimintojen alasajoon ainakin 4 miljoonaa euroa, jotta Bomban alueen rakennukset ja maat saadaan siirretyksi halvalla Jukolan Osuuskaupalle.

Kysymys on suuresta omaisuudesta. Bomba-talon osakkeiden arvoksi on laskettu 400 000 euroa, nyt Jukolan Osuuskauppa on saamassa valtuuston 26.2.04 päätöksellä Bomban alueen rakennukset ja maat 420 000 eurolla, eikä se joudu myöskään vastaamaan aikaisemmista veloista.

Bomban alueen maaomaisuuden arvoa kuvastaa myös se, että Jukolan Osuuskaupan toimitusjohtaja Matti Konttinen toteaa paikallislehti Ylä-Karjalassa 20.3.04, että "Bomba-Sotka -alueelle on mahdollista rakentaa 50 mökkiä lisää".

Tällaisia päätöksiä tehtäessä Nurmeksen kaupungin virka- ja luottamushenkilöiden pitäisi valmistella näin merkittävä asiakokonaisuus huomattavasti perusteellisemmin niin kaupungin asukkaiden edun kuin matkailuyritystoiminnan osalta. Veronmaksajien etu tulisi ottaa huomioon sekä alueella toimivat matkailuyrittäjätahot tasapuolisesti ja syrjimättä ketään, jotta myös mahdollisilta valituksilta vältyttäisiin.

25. luku

Avustukset Sotkan hotellilaajennukseen kyseenalaisia:

Kaupunki sitoutuu vastaamaan Nurmeksen Virkistys- ja Koulutuskeskus Sotkan osalta huolto- ja korjauskustannuksista 10 vuoden ajan, sekä on sitoutunut 'avoimella valtakirjalla', avustuksista ei ole tietoakaan, rakentamaan Sotkalle 30-40 hotellihuoneen laajennuksen ja liikuntahallin.

Julkisten avustusten saaminen, ainakin maksimimääräisesti työvoimapoliittisesti, on kyseenalaista, koska kysymys ei ole enää Sotkan osalta julkisten hankintojen rahoittamisesta. Jukolan Osuuskaupalla on valtuuston hyväksymän päätöksen mukaan etuosto-oikeus Virkistys- ja koulutuskeskus Sotkaan 10 vuoden ajan, ja näin ollen Sotka voi siirtyä yksityiseen käyttöön Jukolan omaisuudeksi.

- Julkisen rahoituksen, veromarkkojen saaminen ja käyttäminen tällaiseen yksityisen yritystoiminnan tukemiseen, myös kilpailua vääristävänä, on lähes mahdotonta.

- MTV 3:n Kymmenen uutiset kertoi 23.3.04 Hämeenlinnan Aulangon hotellin lähelle tulevasta kylpylähankkeesta, jossa on matkailuyritysten ja pankkien lisäksi mukana myös Hämeenlinnan kaupunki, että julkisen tuen saaminen hankkeelle on kyseenalaista, koska kylpylän siirtymisestä yksityisomistukseen muutaman vuoden päästä valmistumisesta on tehty ennakkosopimus.

Ylä-Karjalan (28.2.04) mukaan edullisemmaksi katsomansa Bomba-Lomien tarjouksen taakse asettunut Ilpo Koskikallio (vihr.) totesi mm., että "jos hinta on näin kova, niin eikö olisi parempi toppuutella ja odotella parempia aikoja". "Jukolan tarjouksen heikkoutena Koskikallio piti vuokrakaton lisäksi myös muun muassa avointa valtakirjaa. Kaupungin pitää rakentaa hotellilaajennus ja liikuntasali, mutta tietoa ei ole, saadaanko avustuksia. Jos ei, kaupunki joutuu maksamaan kaiken itse."

26. luku

Myös Matkailukehitys Nordia Oy piti kaupungin menettelytapaa kyseenalaisena.

Myös Matkailukehitys Nordia Oy:n toimitusjohtaja Ritva Ohmeroluomakin huomauttaa Ylä-Karjalassa 16.3.2004 mm. seuraavaa, että "menettelytapa olisi voinut olla toisenlainen". Hänkään ei ollut täysin tyytyväinen päätöksentekoon liittyvään menettelytapaan.

Tämä on vain se kuva, minkä Nordia ja Ohmeroluoma haluavat antaa tiedotusvälineiden kautta. Todellisuudessa heidän toiminta ostajia etsiessä oli kaikkea muuta kuin rehellinen ja avoin, koska he halusivat varmistaa omat saatavansa Nurmeksen veronmaksajilta täysimääräisenä.

Lisäksi Ohmeroluoma toteaa,

1) "Jukolan kumppaniksi Nordia ei lähtenyt, koska se ei halunnut kääntää selkäänsä Yyterin Kylpylähotelleille, jonka oli aikanaan pyytänyt mukaan Bomban toimintaan."

- Tämä väite on sinänsä ihmeellinen, koska sijoitusyhtiönä Nordia olisi jatkanut myös silloin, jos Bomba-Lomat Oy:n tarjous olisi hyväksytty.

- Kaupunginvaltuuston 26.02.04 tekemän päätöksen perusteella Nordia saa oman sijoituksensa reilusti takaisin, kun Nurmeksen kaupunki maksaa Bomba-Lomat Oy:n alasajon jossa Matkailukehitys Nordia Oy on mukana Nurmeksen kaupungin ja Yyterin Kylpylähotellit Oy:n lisäksi.

2) Valtiolta ja Keralta alkupääomansa saanut, Finnveran ja Sitran omistama Nordia "saa sijoitukselleen tuoton ja työpanokselleen korvauksen myyntivaiheessa".

- Tältä osin menettely Nurmeksessa on todella ihmeellinen. Nurmeksen matkailuun Bomban ympärillä on sijoitettu veronmaksajien rahoja useita vuosikymmeniä. Nyt kun Nordian sijoituksen korvauksesta on kyse, niin maksaja ei olekaan uusi yrittäjä, vaan Nurmeksen kaupunki eli veronmaksajat.

- Tällaista käytäntöä ei ole ollut missään muualla. Esimerkiksi Hotelli Kolista Nordia-sijoitusyhtiö luopui viime vuoden lopulla, kun Pohjois-Karjalan Osuuskauppa PKO osti Nordian ulos, ei Lieksan kaupunki ja lieksalaiset veronmaksajat. (Ohmeroluoma itse toteaa Karjalaisessa 13.3.04 ihmetellessään "hyvin erikoista nurmeslaista tapaa", että Hotelli Koli Oy:stä "viime vuonna Nordia myi osuutensa Pohjois-Karjalan Osuuskaupalle".

- Käytännössä Nurmeksen kaupunki eli veronmaksajat maksavat nyt Nordialle ja Yyterin Kylpylähotellit Oy:lle Bomba-Lomat Oy:n alasajon yhteydessä myös normaaliin yritystoimintaa kuuluviin riskeihin liittyvät liiketaloudelliset tappiot.

Tällaisia päätöksiä tehtäessä Nurmeksen kaupungin virka- ja luottamushenkilöiden pitäisi valmistella näin merkittävä asiakokonaisuus huomattavasti perusteellisemmin niin kaupungin asukkaiden edun kuin matkailuyritystoiminnan osalta, ottamalla huomioon veronmaksajien etu sekä alueella toimivat matkailuyrittäjätahot tasapuolisesti ja syrjimättä ketään, jotta myös mahdollisilta valituksilta vältyttäisiin.

Nurmeksen kaupungilla on sekä lakisääteisiä että harkinnanvaraisia velvoitteita huolehtia kaupungin asukkaiden palveluista ja hyvinvoinnista. Näitäkin rahoja olisi voitu käyttää suoraan mm. kylien palvelujen parantamiseen ja kehittämiseen pitkien matkojen takia sekä myös lakisääteisien sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen palvelujen parantamiseen.

27. luku

Nurmeksen kaupungin matkailubisnestä verorahoilla.

Mitä tulee matkailutoiminnan kannattavuuteen Pohjois-Karjalassa, niin myös Kolin toimintaan, josta Pohjois-Karjalan Osuuskauppa omistaa vain Hotelli Kolin, pumpataan vuosittain paljon julkisia tukimarkkoja mm. kansallispuistoperusteella. Se matkailutoiminnan kannattavuudesta laajemmin, vaikka Hotelli Koli on Pohjois-Karjalan Osuuskaupalla. Julkisella tuella myös vääristetään matkailutoimintaa sekä todellista kilpailua ja yrittämistä.

Myös Nurmeksessa matkailutoiminta, mm. Loma-Nurmes Oy, saa vuosittain julkista rahaa korvamerkillä 'matkailunhoitokorvaus' useita miljoonia euroja. Siitä huolimatta Loma-Nurmeksen palkkakustannukset ovat enemmän kuin liikevaihto ja avustusten määrä on suurempi kuin liikevaihto.

Sama koskee myös maakunnallisia matkailualan toimijoita, mm. Karelia Expertiä, jota pyöritetään tuki- ja verorahoilla. Toimintaa ei siis olisi, jos tukimarkkoja ei tulisi. Tällainen tukitoiminta vääristää kilpailua matkailualalla toimivien yritysten keskuudessa.

Sitä osoittaa myös Nurmeksen tekemien päätösten osalta se, että täällä ei arvosteta mitenkään ulkopuolelta tulevaa matkailualan osaamista. Todellista matkailualan osaamista ylenkatsotaan, halutaan pitää vain kaikki toiminta ja tukimarkkahanat luottamus- ja virkamiesten omissa käsissä, vaikka se tulisi kuinka kalliiksi veronmaksajille.

Matkailualalla pärjätään myös rehellisellä yrittämisellä, ilman avustusrulettia, vaikka puitteet olisivat huonommat kuin Pohjois-Karjalassa. Siitä on lukuisia esimerkkejä mm. Länsi- ja Pohjois-Suomessa.

28. luku

Sopimukset allekirjoitettiin jo ennen valitusajan umpeutumista?

Nurmeksen kaupungin ja Jukolan Osuuskaupan väliset sopimukset Bomban myymisestä ja Sotkan vuokraamisesta allekirjoitettiin tiistaina 30.3.2004. Herroilla oli kiire "kilistelemään", jo ennen valtuuston 26.2.04 (pöytäkirja nähtäväksi 2.3.04) päätöstä koskevan valitusajan umpeutumista Kuopion hallinto-oikeuteen (Ylä-Karjala, toim. Jukka Räsänen 1.4.2004).

Ylä-Karjalan (em.) mukaan Jukolan Osuuskaupan omistukseen siirtyisi Bomban rakennukset ja kaksi yhteensä 7,7 hehtaarin kokoista tonttia 420 000 eurolla. Kiinteistöjen arvo on huomattavasti korkeampi, koska mm. Jukolan Osuuskaupan toimitusjohtaja Matti Konttinen on aikaisemmin todennut, että alueelle voidaan rakentaa jopa 50 lomamökkiä.

Kiinteistö Oy Bomballa todettiin nyt (em. Ylä-Karjala) olevan pitkäaikaisia lainoja 235 000 euroa, sekä verovelkoja ja rästimaksuja lämpöyhtiölle. Lisäksi Kiinteistö Oy Bomba kirjasi miinusta viime vuodelta 343 000 euroa ja koulutuskeskus Sotka Oy 80 000 euroa.

Lisäksi todetaan: "Tuloslaskelmat yhtiökokoukselle esitelleen Tuula Lohtanderin mukaan Kiinteistö Oy Bomban tulosta rasitti eniten rakennusten myynnistä johtuneet 548 000 euron ylimääräiset poistot. Tämän takia rakennusten poistoja kirjattiin viime vuodelta yhteensä 583 000 euroa."

- Jo rakennusten arvo on poistojen muodossa 548 000 euroa, rakennusten lisäksi Jukolan Osuuskauppa olisi saamassa 7,7 hehtaaria maata yhteensä vain 420 000 eurolla.

"Sotkan osalta poistoja kirjattiin 191 000 euroa. Yhtiön liikevaihto jäi viime vuonna nollaan, mikä selittyy Bomba-Lomille joulukuussa annetulla vuokrien palautuksella. Toimenpiteellä varmistettiin se, ettei liiketoimintayhtiö päässyt ajautumaan konkurssiin. Yhtiöllä on pitkäaikaisia luottoja 694 000 euroa ja sen oma pääoma on 2,8 miljoonaa euroa, Lohtander kertoi."

"Kiinteistö Oy Bomban hallitukseen valittiin Matti Tolvanen, Seija Ylönen, Riitta Korhonen, Eeva Piironen ja Tarja Naumanen. Sotka Oy:n hallitukseen kaupungin edustajina valittiin Matti Tolvanen, Riitta Korhonen ja Tarja Naumanen. Jukolalla on hallituksessa kaksi paikkaa, jotka täyttävät Matti Konttinen ja Timo Komulainen."

Tätä menettelyä ja tehtyjä päätöksiä hehkuttivat sanomalehti Karjalaisen (1.4.04, toim. Veijo Honkanen) kautta mm. Suojärven pitäjäseuran pitkäaikainen toimija, Kiinteistö Oy Bomban pienosakas Nestor Norppa ja talousneuvos Jussi Masalin, kunnallisneuvos Vilho Tikka. He kaikki ovat olleet tiiviisti mukana Bomban sotkuissa vuosien varrella 28 vuoden aikana.

29. luku

Kaupunki ja Matkailukehitys Nordia pelasivat yhteiseen pussiin?

Tapahtumien kulku ja valituskirjelmä osoittaa, että Kiinteistö Oy Bombaa ei päästetty joulukuussa 2003 konkurssiin myöskään sen takia, että veromarkoista joudutaan nyt maksamaan Bomba-Lomat Oy:n alasajokulut Matkailukehitys Nordia Oy:lle ja Yyterin Kylpylähotellit Oy:lle.

Konkurssin myötä mm. näitä yhtiöiden sijoitus- ja riskikuluja ei olisi tullut kaupungin veronmaksajien maksettaviksi. Osittain tämän takia Matkailukehitys Nordia Oy etsiessään ostajaa ei lähestynyt mitenkään asiassa alueen suurista majoituspalvelujen tuottajaa Nurmesviikot Oy:tä, koska haluttiin pelata asia niin että Jukolan Osuuskaupan myötä kaupungin veronmaksajat joutuvat maksamaan Bomba-Lomat Oy:n alasajokulut täysimääräisinä muille.

KAPINETTITOIMINTAA NURMEKSESSA

30. luku

Nurmeksen päätöksenteossa ei toimi demokratia

Sattumalta samassa Ylä-Karjalassa 3.4.04, jossa valitus julkaistiin, oli laaja toimittaja Eeva Vainion kirjoitus demokratian toimimisesta Nurmeksen päätöksenteossa otsikolla Kaupunginvaltuutetut kovasti eri mieltä siitä, toimiiko demokratia Nurmeksen päätöksenteossa:

"Nurmeksen kaupunginvaltuuston jäsenillä on hyvin eri näkemys siitä, toimiiko demokratia Nurmeksessa. Osan mielestä valta on kadonnut valtuustosalista kabinetteihin. Osan mielestä demokratia toimii hyvin ja kukaties paremmin kuin koskaan."

"Myös melkein päivälleen vuosi sitten Nurmeksessa puhuttiin demokratiasta, kun kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää otti kantaa asiaan. Hän sanoi, ettei sanan varsinaisessa merkityksessä ja että kyse on pikemminkin taitavasta demokratian kaapuun puetusta diktatuurista."

"Vainionpää on vieläkin samaa mieltä; edelleenkään demokratia ei kaikilta osin toimi.

- Osin tilanne ei ole muuttunut tai se on kärjistynyt entisestään. Tuntuu, ettei muiden mielipide merkitse tietyille henkilöille enää mitään, hän sanoo."

"On tosiasia, että puheet valtuustosalissa ovat vähentyneet. Se on herättänyt kysymyksen, että jos päätöksiä ei tehdä valtuustosalissa, niin missä ne tehdään?"

"Kysyimme demokratian toimivuudesta kymmeneltä valtuutetulta. Heistä kaksi kieltäytyi kommentoimasta, Esa Karhu (kesk./sit.) ja Leena Moilanen (kesk.). Leena Moilanen on kaupunginhallituksen puheenjohtaja."

- Luulisi, että Esa Karhu asemassaan, myös poliisipäällikkönä, ottaisi kantaa. Vai kiertääkö hän tarkoituksella asiakysymyksen, kun tietää totuuden että demokratia ei Nurmeksessa toimi?

- Toinen, Leena Moilanen, luulisi jo kaupunginhallituksen puheenjohtajana olevan velvollisuus kertoa mielipiteensä kaupungin asukkaille?

"Vallan miehet sopivat. Liisa Honkanen (sit.) sanoo allekirjoittavansa Vainionpään mielipiteen; julkisen kuvan takana päätökset tekee taustalla vaikuttava pieni joukko, joka sopii asioista keskenään.

- Näitä lehmänkauppoja on viime aikoina tehty muun muassa teknisen toimen päällikkö- ja terveyskeskuksen ylilääkäriasiassa sekä matkailussa."

"Liisa Honkanen jatkaa, että vaikka pieni joukko sopii asioista, julkisuuteen annetaan kuva kuin koko valtuusto olisi samaa mieltä.

- Eihän se niin ole, mutta nyt konsensus on mennyt niin pitkälle, etteivät valtuutetut pysty enää puhumaan valtuustosalissa, kun ryhmissä on sitouduttu siihen, mitä vallan miehet ovat keskenään sopineet. Jos joku uskaltaa puhua tai olla eri mieltä sanotaan, että puhuja tekee vaalityötä."

"Paremmin kuin aikoihin. Kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja Hannu Pääkkönen (sd.) arvioi, että demokratia toimii Nurmeksessa paremmin kuin aikoihin.

- On demokratia toki toiminut ennenkin, mutta nyt se on toiminut tilanteessa, jossa on tehty isoja ratkaisuja kuten matkailua koskeva päätös. Näkemyseroja ei ole ollut paljon, vaikka ei asian kohdalla oltu täysin yksimielisiäkään."

- Mielenkiintoinen arvio, kun päätöksiä on selvästi valmisteltu salaa.

"Demokratian toimimisesta kertoo Pääkkösen mukaan myös se, että kaupunginhallitus ja -valtuusto ovat olleet yhtä mieltä asioista.

- Näin on ollut laita suurimmassa osassa asioista. Ainoastaan kouluverkkolinjauksessa valtuusto oli eri mieltä kuin hallitus, ja asia pantiin ryhmäpuheenjohtajien esityksestä pöydälle."

- Kyllä on ihmeellinen käsitys demokratiasta, jos valtuusto on eri mieltä hallituksen kanssa. Se nimenomaan on demokratiaa, että valtuusto ylimpänä päättävänä elimenä tekee päätöksiä, eihän valtuustoa Pääkkösen ajatuksenjuoksun mukaan tarvittaisi ollenkaan, jos hallituksen kannan pitäisi aina olla lopullinen päätös.

"Hannu Pääkkönen ei allekirjoita ajatusta diktatuurista.

- Olin kaupunginjohtajan kanssa eri mieltä asiasta vuosi sitten ja niin olen nyt. Minun mielestäni Nurmeksessa ei diktatuuria ole."

"Kabinettipolitiikkaa. Ester Korhonen (sd.) sanoo, ettei Nurmeksessa toimi demokratia, vaan vahvemman oikeus.

- Käsitykseni mukaan meillä tehdään kabinettipolitiikkaa. Päätöksiä ei tee valtuusto, vaan asiat päätetään kabineteissa, ainakin suuret linjat. Jos joku on eri mieltä, istutetaan valtuustoa vaikka yöhön, niin kauan, että viimeinenkin on samaa mieltä."

"Ester Korhonen ei hyväksy tällaista päätöksentekoa.

- Kyllä jokaisen pitäisi saada sanoa mielipiteensä ilman, että hänet tyrmätään. Eri näkökannat pitää ottaa keskusteluun, niin hyvät kuin huonotkin, ja vasta sitten tehdä päätös asiassa."

"Myös Korhonen on sitä mieltä, että kabineteissa käydään kauppaa päätettävillä asioilla.

- Kyllä tämä kausi on turhauttanut. Niin mielellään kuin sitä yrittäisikin ajaa ihmisten asioita, tämän päivän politiikassa siihen ei pysty. Tällainen on ajan henki ja toimintatapa. En sitten tiedä, onko se kaupungin etu."

"Poliittinen kulttuuri on muuttunut. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jouni Pirinen (sd.) sanoo, että viimeisen vuoden aikana Nurmeksessa on tehty isoja ratkaisuja, joihin väistämättä liittyy paljon poliittista neuvottelua ja valmistelua.

- Ehkä tästä taustatyöstä johtuu, ettei niistä ole ollut tarvetta keskustella enää valtuustossa."

- Onko se Pirisen taustatyötä, että hän kävi mm. Helsingissä "naukumassa", kun Nurmeksen Sähkön osakkeiden myynnistä pilkkahinnalla Pohjois-Karjalan Sähkölle oli tehty valitus? Pirinenkö täällä asiat valmistelee, junailee mieleisekseen ja päättää kabinetissaan yhdessä keskustavaikuttajien kanssa?

"Hän arvioi, että syvälliset ennakkokeskustelut ovat normaalia poliittista toimintaa ja samalla myös edellytys sille, että valtuusto saavuttaisi laajan yksimielisyyden.

- Tätä kautta kansanvalta toimii parhaimmillaan."

- Pirinen itse salasi ja vääristeli tietoja mm. Bomban myynnissä ja Sotkan vuokraamisessa Jukolan Osuuskaupalle. Siinä todellinen Pirinen?

"Pirinen sanoo, että valtuustossa saa varmasti puheenvuoron, kun sen pyytää. Puheita ei rajoiteta myöskään ryhmäkokouksessa.

- Valmisteluvaiheessa kaikki voivat esittää mielipiteitään. Meidän ryhmässämme ei tällaista keskustelua ole koskaan rajoitettu eikä tulla rajoittamaan."

"Diktatuuria hän ei ole Nurmeksen kunnalliselämässä havainnut.

- Politiikka on yhteispeliä. Toimimalla yhteistyössä on parhaat mahdollisuudet edistää asioita. Yksin tulokset jäävät laihoiksi, hän kuittaa."

- Tämän takia Pirinen on nuolemassa jokaista keskustan esitystä.

"Ei näin tiukkaa koskaan. Pertti Oila (kok.) sanoo, että Pertti Vainionpää on väitteessään diktatuurista enemmän kuin oikeassa.

- Olen ollut jo pitkän aikaa huolissani, kun ryhmäkuri on vedetty isoissa ryhmissä niin tiukalle, että on melkein pyhäinhäväistys, jos joku uskaltaa olla valtuustosalissa eri mieltä. En kiistä, ettei tiukka ryhmäkuri olisi joissakin tilanteissa tarpeen, mutta nyt ollaan niin pitkällä, että jo valtuustosalissa kerrotaan, että ollaan eri mieltä, mutta äänestetään ryhmäpäätöksen mukaan."

"35-vuotisen luottamusmieskokemuksensa pohjalta Oila sanoo, että nykyisin päätöksiä ei tehdä valtuustosalissa.

- Ne tehdään ryhmien kokoontumisissa ja pahimmillaan muutaman miehen ryhmässä."

"Hän on samaa mieltä niiden kanssa, joiden mielestä demokratia toimii parhaiten silloin, kun jokainen on sitä mieltä kuin on, vaikka jouduttaisiin äänestämään kuinka paljon tahansa.

- Joskus kaipaan 70-luvun aikoja, kun valtuustossa iskettiin tiukasti ja kovaakin kieltä käyttäen yhteen, sitten äänestettiin ja oltiin taas hyvää kamua."

"Oilan toiveet viime vaaleissa tapahtuneesta kaupunginvaltuuston uudistumisesta ovat valuneet tyhjiin ja nollautuneet.

- Lupaukset eivät realisoituneet, kun valtuutetut eivät saa tuoda ajatuksiaan julki, vaan vanhat parrat ovat päätösten takana."

"Demokratia toteutuu. Yrjö Räsästä (sd.) huvittaa ajatus diktatuurista, ja hän sanoo, että kyllä demokratia toteutuu Nurmeksessa. ... Ryhmäkuri ei ole ainakaan häntä pidellyt. Jos asia on niin vaatinut, hän on ollut loppuun asti eri mieltä kuin oma ryhmä tai muu valtuusto.

- Esimerkiksi Bomban liiketoimintayhtiön pelastaminen konkurssilta oli täysin älytön päätös, jota vastustin loppuun asti, hän kertoo."

"Demokratia toimii ja ei toimi. Kun keskusta ja sosiaalidemokraatit ovat Nurmeksessa asioista yhtä mieltä, toista vaihtoehtoa ei ole, vaan pienten on tyytyminen isojen tahtoon. Jos isot olisivat eri mieltä, pienet ryhmät voisivat toimia vaa´an kielenä. Tilanne saa Veikko Malkin (kd.) lausumaan, että demokratia toimii ja ei toimi. Hän sanoo, että demokratia toimii silloin, kun enemmistö päättää.

- Mutta onko se demokratiaa, kun ryhmäkurin nimissä eri mieltä olevat eivät voi tuoda esiin mieltänsä ja kun voi olla, että linjauksen takana on vain pieni ryhmä, joka käyttää enemmistön valtaa. Näin ryhmäkuri voi estää sen, että valtuuston todellinen enemmistön tahto toteutuu. Äänestyspäätös voisi olla erilainen, jos eri mieltä olevat voisivat olla vapaasti omaa mieltään."

"Parhaiten demokratia toteutuisi silloin, jos päätöksiä tehtäisiin sen mukaan, mikä on kuntalaisten paras.

- Joidenkin henkilöiden mielipiteillä ja katsannoilla ei ole mitään tekemistä kaupungin parhaan kanssa, Malk sanoo."

- "Demokratiaa ei ole myöskään se, että joku tekee valtuuston ja hallituksen puolesta ratkaisuja, joista muut eivät tiedä mitään."

"Poliitikkojen ote vahvistunut. Valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Matti Timonen (kesk.) myöntää, että kaupunginjohtajan ja luottamushenkilöiden näkemyserot ovat suurentuneet.

- Luottamusmiesten ote asioihin on vahvistunut, hän selittää vuoden mittaan tapahtunutta kehitystä."

"Timosen mukaan keskustassa on nähty tärkeäksi se, että kaksi suurinta ryhmää pystyvät tekemään isojakin ratkaisuja yhdessä. Joskus yhteistyön säilyttämiseksi on jouduttu tekemään päätöksiä, joita ei olisi muuten tehty."

- Mitähän sulle-mulle -kauppoja Timonen tällä tarkoittaa? Tätäkö se on keskustan politiikka, ketunhäntä kainalossa päätöksien tekemistä? Mitä kytkentöjä on tehty Bomban ja Sotkan osalta?

31. luku

Kabinettitoiminnasta Nurmeksessa.

Ylä-Karjalassa oli 3.4.04 laaja artikkeli demokratiasta/ diktatuurista Nurmeksen päätöksenteossa. Artikkeli perustui kaupunginjohtajan ja valtuutettujen mielipiteisiin.

Päätöksenteon kabinettipolitiikkaa voidaan tarkastella samanaikaisesti myös siltä pohjalta, ketkä kuuluvat kaupungin toimielimiin ja mm. useiden yhtiöiden hallituksiin:

Nurmeksen kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja Hannu Pääkkönen (sd.) istuu mm. Bomba-Lomat Oy:n ja Nurmeksen Yrityspalvelu Oy:n hallituksissa sekä Jukolan Osuuskaupan hallintoneuvostossa.

Muita useiden hallitusten jäseniä (2004) ovat: Matti Tolvanen kesk. (mm. Kiinteistö Oy Bomba ja Sotka Oy), Riitta Korhonen sd. (Kiinteistö Oy Bomba, Sotka Oy ja Nurmeksen Yrityspalvelu Oy), Tarja Naumanen kok. (Kiinteistö Oy Bomba ja Sotka Oy), Seija Puoskari kesk. (Bomba-Lomat Oy ja Nurmeksen Yrityspalvelu Oy), Matti Kämäräinen kesk. (Bomba-Lomat Oy ja Loma-Nurmes Oy).

Nurmeksen Yrityspalvelu Oy on oma lukunsa. Yhtiön hallitukseen kuuluvat em. Puoskarin, Korhosen ja Pääkkösen lisäksi vain kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää ja puheenjohtajana Heikki Ikonen (myös Jukolan Osuuskaupan hallintoneuvoston puheenjohtaja sekä useita maakunnallisia luottamustehtäviä).

Miksi Yrityspalvelu Oy:öön ei kuulu edes paikallisen yrittäjäjärjestön edustajaa, saati muita yritystoiminnan asiantuntijoita, joita yhtiön hallitukseen olisi mahdollisuus edes kutsua? Sama koskee myös mm. matkailuyhtiöitä, jos niihin Nurmeksessa haluttaisiin matkailualan asiantuntemusta.

Nurmeksen Yrityspalvelu Oy:n kokoonpano kertoo osansa

Nurmeksen Yrityspalvelu Oy:n toiminnanjohtajana toimii Jaakko Korhonen. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana on, kukas muu kuin Heikki Ikonen. Hän on myös mm. Jukolan Osuuskaupan hallintoneuvoston puheenjohtaja lukuisten muiden luottamustehtävien ohella.

Yrityspalvelu Oy:n muut hallituksen jäsenet ovat valtuuston jäsenet Seija Puoskari (kesk.), Riitta Korhonen(sd.), Hannu Pääkkönen (sd., kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja) sekä kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää.

Nurmeksen Yrityspalvelu Oy:n kokoonpano kertoo, kuinka pienessä piirissä Nurmeksessa päätökset tehdään myös elinkeinopoliittisesti. Yhtiössä ei ole edes Nurmeksen Yrittäjien nimeämää edustajaa.

Demokratiasta tai paremminkin siitä toisesta kertoo, että Nurmeksessa lähes samat luottamushenkilöt istuvat useilla palleilla, mm. osuuskaupassa, kaupungin elimissä, matkailuyhtiöissä ja Nurmeksen Yrityspalvelu Oy:ssä.

Viliseekö yhtiöiden jäsenissä matkailualan ammattitaito ja osaaminen: Matti Tolvanen (kesk., mm. Kiinteistö Oy Bomba, Sotka Oy), Riitta Korhonen (sd., Kiinteistö Oy Bomba, Sotka Oy, Nurmeksen Yrityspalvelu Oy), Tarja Naumanen (kok., Kiinteistö Oy Bomba, Sotka Oy), Seija Puoskari (kesk., Bomba-Lomat Oy, Yrityspalvelu Oy), Matti Kämäräinen (kesk., mm. Bomba-Lomat Oy), Hannu Pääkkönen (sd., Bomba-Lomat Oy, Yrityspalvelu Oy).

Ei ole siis ihme, että kun muina niminä mainitsee Heikki Ikosen (mm. Jukolan hallintoneuvoston pj, Yrityspalvelu Oy:n pj., pitkäaikainen kunnallispoliitikko), Matti Konttisen ja kaupungilta Eeva Piirosen ja Pertti Vainionpään, niin vetäjät alkavat selvitä kaupunginhallituksen ja valtuuston puheenjohtajien (Leena Moilanen, Hannu Pääkkönen, Jouni Pirinen ja Matti Timonen) lisäksi.

---

Nurmeksen kaupungilla on sekä lakisääteisiä että harkinnanvaraisia velvoitteita huolehtia kaupungin asukkaiden palveluista ja hyvinvoinnista. Näitäkin rahoja olisi voitu käyttää suoraan mm. kylien palvelujen parantamiseen ja kehittämiseen pitkien matkojen takia sekä myös lakisääteisien sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen palvelujen parantamiseen. Palveluja kuitenkin leikataan sitä mukaa, mitä matkailuun rahaa tarvitaan.

VALITUS KUOPION HALLINTO-OIKEUTEEN

32. luku

Valitus Kuopion hallinto-oikeuteen

Ylä-Karjala 3.4.04 (toim. Jukka Räsänen) uutisoi Bomban kaupoista tehdystä valituksesta Kuopion hallinto-oikeuteen:

"Tiistaina solmittu matkailusopimus kaupungin ja Jukolan Osuuskaupan välillä on johtanut Kuopion hallinto-oikeuteen tehtyyn valitukseen. Valittajana on Jouko Mustosen omistama Nurmesviikot Oy. Valitukseen on yhtynyt Taisto Malisen Kiinteistö Oy Säästölomat, joka on ilmoittanut vievänsä asian myös kilpailuviranomaisten tutkittavaksi."

"Nurmesviikot vaatii hallinto-oikeutta purkamaan kaupunginvaltuuston helmikuussa tekemän päätöksen, jonka mukaan Bomban rakennukset ja Bomba-Lomien liiketoiminta myytiin Jukolalle. Samassa yhteydessä Jukolalle vuokrattiin Sotkan kylpylän toiminta viideksi (korjaus: 10 vuodeksi) vuodeksi. Jouko Mustosen mielestä valtuuston päätös perustuu puutteelliseen selvitykseen, eikä sitä ole perusteltu riittävästi."

"Mustonen perustelee valitustaan sillä, että valtuusto asetti viime syksynä tavoitteeksi kaupungin irtautumisen matkailusta. Hänen mukaansa talvella tehty päätös ei täytä tavoitetta. Mustonen muistuttaa, että syksyn tavoiteasettelua ei ole myöhemmin muutettu eli sen olisi pitänyt vaikuttaa myyntipäätökseen. Jos Nurmesviikkojen tarjous olisi mennyt läpi, kaupungin vastuulle olisivat Mustosen mukaan jääneet ainoastaan kylpylän kuntalaiskäytön kustannukset."

"Valituksessa perätään myös alun perin tarjouksen tekijöiltä edellytettyä liiketoimintasuunnitelmaa. Kaupunki ei edellyttänyt Jukolalta liiketoimintasuunnitelmaa, vaikka kysymys on toimijasta, jolla ei ole aikaisempaa kokemusta matkailualalla toimimisesta, Mustonen kirjoittaa."

"Toteutuiko yhdenmukaisuus? Jouko Mustonen on närkästynyt siitä, ettei kaupunki tai mahdollista ostajaa etsinyt Matkailukehitys Nordia Oy kysyneet tarjousta Nurmesviikoilta. Hänen mielestään tässä rikottiin muun muassa kilpailulainsäädännön velvoitetta yritysten yhdenvertaisesta kohtelusta. Nurmesviikot sai tiedon kaupungin omaisuuden myymisestä ja tarjousten käsittelystä vasta tiedotusvälineiden kautta."

"Valituksen perusteissa viitataan useisiin kaupunginkamreeri Jari Lampisen esittämiin lausuntoihin, jotka ovat Mustosen mielestä virheellisiä. Tällaisena hän pitää esimerkiksi väitettä, että Nurmesviikot olisi "kieltäytynyt yhteistoiminnasta julkisrahoitteisten yhtiöiden" kanssa. Väite on virheellinen ja selvästi tavoitehakuinen. Me teemme yhteistyötä päivittäin, Mustonen toteaa."

"Lampinen ei ollut perjantaina iltapäivällä ehtinyt saada valitusta luettavakseen, joten hän ei voinut kommentoida valituksen yksityiskohtia. Hän korosti kuitenkin sitä, että valtuusto on liputtanut selvästi tehdyn päätöksen puolesta. Mutta jos valmistelussa todetaan olevan puutteita, niin ne sitten oikaistaan, Lampinen lupaa."

- Lampinen nimenomaan on valmistellut asiaan ja esittänyt virheellisiä tietoja, joten hänen on turha todeta että valtuusto on liputtanut selvästi tehdyn päätöksen puolesta. Koko kupletin tavoitteena on ollut vain kupata veronmaksajilta entistä enemmän rahaa Bomban ja Sotkan kautta ja tässä pelissä on ollut mukana kaupungin lisäksi myös valtion rahoittama Matkailukehitys Nordia Oy.

"Tarjous esiteltiin virheellisesti. Tarjouksia käsiteltäessä Jari Lampinen on Jouko Mustosen mukaan ilmoittanut, ettei Nurmesviikot ole vakavasti otettava vaihtoehto, koska yhtiöllä on rästimaksuja kaupungille. Mustosen mielestä kaupunginkamreeri unohtaa sen, että Bomba-Lomat pelastettiin joulukuussa konkurssilta, kun valtuusto myönsi Lampisen esityksestä yhtiölle lainan, jota voi käytännössä pitää avustuksena."

"Mustonen syyttää kaupungin puolelta neuvotteluja käynyttä ryhmää Nurmesviikkojen tarjouksen virheellisestä esittelystä. Ryhmä, johon kuuluivat Lampisen lisäksi valtuuston puheenjohtaja Jouni Pirinen (sd.), varapuheenjohtaja Matti Timonen (kesk.) ja kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää, antoi Mustosen mielestä virheellisiä tietoja myös tiedotusvälineille."

"Valituksessa arvostellaan myös valtuuston päätöstä (myös valtuuston jäsenet eivät saaneet tietää) pitää Jukolan nimi salassa tammikuun loppuun asti. Mustosen mielestä tarjoajien asema oli täysin eriarvoinen, koska Yyterin Kylpylähotelli Oy:n jättämän tarjouksen sisältö oli kerrottu julkisuuteen. Jukolalla on ollut helppo muotoilla tarjouksensa lähelle aikaisemmin jätettyä tarjousta. Jukolan tarjousta ei julkaistu kokonaisuudessaan edes tammikuun lopussa. Pöytäkirjatietojen mukaan Jukola hioi tarjoustaan vielä helmikuussa, kun se oli kuullut päättäjiltä Nurmesviikkojen tarjouksesta, Mustonen sanoo."

"Myös jääviydet selvitettävä. Nurmesviikot pyytää Kuopion hallinto-oikeutta selvittämään, olivatko päättäjät, jotka ovat myös Jukolan asiakasomistajia, jäävejä osallistumaan myyntipäätöksen tekoon. Valituksessa ihmetellään myös sitä, etteivät kaupunginhallituksessa itsensä jäävänneet luottamushenkilöt tehneet samaa valtuustokäsittelyssä. Pyydämme tutkimaan valtuutettujen jääviyskysymykset (myös) sillä perusteella, että monet heistä ovat mukana kaupungin matkailutoiminnassa, valituksessa todetaan."

"Kiinteistö Oy Säästöloma ilmoittaa yhtyvänsä valitukseen sillä lisäyksellä, että sen mielestä valtuuston helmikuinen päätös sitoutua lisätilojen rakentamiseen antaa Jukolalle kohtuuttoman kilpailuedun. Tämän takia asia on päätetty antaa myös Suomen ja EU:n kilpailuviranomaisten selvitettäväksi."

Ylä-Karjala ei uutisoinut kaikkia valituskirjelmän kohtia. Jutussa todetaan, että valitusperusteissa viitataan useisiin kaupunginkamreeri Jari Lampisen esittämiin virheellisiin lausuntoihin ja lehti mainitsee vain yhden esimerkin.

Karjalainen teki vain pikku-uutisen, kun on hehkuttanut myyntiä Jukolan Osuuskaupalle

Lisäksi maakuntalehti Karjalainen (toim. Veijo Honkanen) uutisoi asiaa 3.4.2004 mm. seuraavasti: "Valituksessa vaaditaan hallinto-oikeutta kumoamaan em. valtuuston päätös, koska se on syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja koska päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa. Valittajien mukaan asia valmisteltiin puutteellisesti, virheellisesti ja salassa. Jukolan rinnalla kilpailevat tarjoukset tekivät Nurmesviikot Oy ja alueen silloinen liiketoimintayhtiö Bomba-Lomat Oy. Valittajien mukaan näitä tarjoajia kohdeltiin epätasapuolisesti ja syrjivästi."

"Hallinto-oikeutta pyydetään myös selvittämään, tapahtuiko kaupunginvaltuustossa toimitettu äänestysruletti oikeassa järjestyksessä. Valtuustossa mitattiin ensin Bomba-Lomien tarjouksen kannatus (Jukolan tarjousta vastaan). Vasta sitten äänestettiin Pertti Oilan esityksestä, jonka mukaan neuvotteluja olisi jatkettu kaupungin kannalta paremman tarjouksen aikaansaamiseksi, Jukolan tarjousta vastaan. Tämäkin esitys torjuttiin, ja valtuusto valitsi Jukolan tarjouksen. Valittajien mukaan ensin olisi pitänyt mittauttaa Oilan esityksen kannatus, koska se koski kaikkia tarjouksen jättäjiä."

"Edelleen hallinto-oikeutta pyydetään selvittämään, ovatko Jukolan Osuuskaupan jäsenet, asiakasomistajat, esteellisiä osallistumaan päätöksentekoon, joka koski kaupungin omaisuuden myyntiä Jukolan Osuuskaupalle."

"Valituksessa korostetaan, että tarjouskilpailu oli kaikkea muuta kuin reilu ja tasapuolinen. Bomba-Lomien tarjousta käsiteltiin julkisesti jo ennen kuin Jukola jätti oman tarjouksensa kaupungille. Toisaalta Jukolan tarjouksen sisältöä ei julkistettu kokonaisuudessaan vielä tammikuun lopussakaan, kun Nurmesviikot jätti oman tarjouksensa. Jukolan Osuuskaupan tarjous oli helppo muotoilla lähelle aikaisemmin jätettyä tarjousta, jotta se tulisi hyväksytyksi, valittajat toteavat."

"Valituksessa ihmetellään sitä, että kaupunki sitoutui muun muassa kylpylän hotellin laajentamiseen, vaikka kustannuksista ei ole tietoa. Matkailukaupungin ongelmat eivät ratkea sillä, että kylpylään rakennetaan lisää hotellihuoneita tilanteessa, jossa alueella on jo nyt runsaasti vajaakäyttöistä matkailukapasiteettia."

Sunnuntain Karjalaisessa 4.4.04 oli korjaus, kun aluetoimittaja Veijo Honkanen oli nimennyt Taisto Malisen virheellisesti Jouko Maliseksi.

33. luku

KUOPION HALLINTO-OIKEUS

Kunnallisvalitus

I PÄÄTÖS, JOHON HAETAAN MUUTOSTA

Valitus Nurmeksen kaupunginvaltuuston päätöksestä 26.2.2004 (§ 16, matkailuyhtiöjärjestely).

Liitteenä pöytäkirjaote Nurmeksen kaupunginhallituksen 16.2.2004 (§ 54) ja kaupunginvaltuuston 26.2.2004 (§ 16) päätöksistä.

II VALITUSPERUSTEET JA MUUTOS, JOKA SIIHEN VAADITAAN TEHTÄVÄKSI

Katsomme, että Nurmeksen kaupunginvaltuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja että päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa.

Nurmeksen kaupungin menettelyn sekä kaupunginhallituksen ja -valtuuston tekemien puutteellisten selvitysten ja perustelujen takia pyydämme Kuopion hallinto-oikeutta tutkimaan, onko Nurmeksen kaupunki menetellyt kunta- ja hallintomenettelylain tai muutoin lainvastaisesti valmistellessaan, käsitellessään ja hyväksyessään matkailujärjestelyihin liittyviä tarjouksia, ja tehdessään valituksen alaisen kaupunginvaltuuston päätöksen 26.2.2004 (§ 16).

Valituksen alainen Nurmeksen kaupunginvaltuuston tekemä päätös koskee myös yhtiömme etua.

Lisäksi Suomen Kuntaliiton mukaan kunnan tulee esittää erittäin painavat perustelut, mikäli kunnan omaisuutta myydään ja toimintoja järjestetään kunnalle mm. taloudellisesti ja toiminnallisesti epäedullisimman ratkaisun ja tarjousehtojen mukaan. Kuntaliiton mukaan kuntalaisten, veronmaksajien kannalta, tällainen menettely ja päätös voidaan saattaa tutkittavaksi hallinto-oikeuteen.

Pyydämme, että Kuopion hallinto-oikeus kumoaa ko. valituksen alaisen Nurmeksen kaupunginvaltuuston 26.2.2004 (§ 16) tekemän päätöksen.

III MUUTOSVAATIMUKSEN PERUSTEET

1. ASIAN PUUTTEELLINEN JA VIRHEELLINEN VALMISTELU

1. asia:

Nurmeksen kaupunginvaltuusto on päättänyt syksyllä 2003, että kaupunki irrottautuu kokonaan liiketoimintayhtiö Bomba-Lomista, Kiinteistö Oy Bombasta ja Nurmeksen Virkistys- ja Koulutuskeskus Sotka Oy:stä.

Kaupunginhallitus (16.2.04) ja kaupunginvaltuusto (26.2.04) ei ole noudattanut tätä päätöstä irtaantua matkailusta. Valtuusto ei ole myöskään muuttanut tai kumonnut, käsitellyt uudelleen erilliselle päätöksellä tätä syksyllä 2003 tehtyä päätöstä, ennen kaupungin matkailutoimintaa koskevia päätöksiä kaupunginhallituksessa 16.2.04 ja valtuustossa 26.2.04.

Valituksen alaiseen päätökseen liittyen Jukolan Osuuskaupan tarjouksen hyväksyminen ei täytä tältä osin Nurmeksen kaupungin asettamaa ehtoa.

Lisäksi kaupunginvaltuuston 26.2.2004 kokouspöytäkirjaotteen alussa, ensimmäinen kappale, todetaan, että "toimijan on edellytetty esittävän tarvittaessa liiketoimintasuunnitelmansa alueen kehittämiseksi". Nurmeksen kaupunki ei edellyttänyt valituksen alaisessa päätöksessä Jukolan Osuuskaupalta mitään liiketoimintasuunnitelmaa, vaikka kysymys on toimijasta jolla ei ole mitään aikaisempaa kokemusta matkailualalla toimimisesta.

2. asia:

Nurmeksen kaupunki asetti Matkailukehitys Nordia Oy:n (Bomba-Lomat Oy:n osakas) etsimään mahdollisia ostajia. Matkailukehitys Nordia Oy ei esitellyt asiaa eikä edes kysynyt asiasta vuoden 2003 aikana alueen suurimmalta majoituspalvelujen tarjoajalta, LomaSirmakka/ Nurmesviikot Oy:ltä.

Nurmeksen kaupunki ja Matkailukehitys Nordia Oy eivät noudattaneet Suomen kuntalain, perustuslain ja kilpailulainsäädännön velvoitteita yritysten/ toimijoiden yhdenvertaisesta kohtelusta ilman syrjintää.

Kuten asiakirjat todistavat, ko. tahot eivät olleet missään yhteydessä Bomba-Sotka -alueen suurimpaan yksityiseen majoituspalveluja tarjoavaan yhtiöön, LomaSirmakka/ Nurmesviikot Oy:öön etsiessään ostajaehdokkaita. Asioiden kulku selviää hyvin liitteenä olevista Nurmesviikot Oy:n kirjeistä kaupungin virka- ja luottamushenkilöille.

Kuten asiakirjat todistavat, Bomban alueen suurin majoituspalveluja tarjoava yhtiö, LomaSirmakka/ Nurmesviikot Oy, sai tiedon Nurmeksen kaupungin omaisuuden myymisestä ja tarjousten käsittelystä vasta tiedotusvälineiden kautta.

Nurmeksen kaupunginvaltuusto päätti 15.12.03 odottaa ns. mustan hevosen tarjousta tammikuun 2004 loppuun. Tässä vaiheessa myös Nurmesviikot Oy jätti oman tarjouksensa lehtitietojen perusteella tammikuun 2004 lopussa.

3. asia:

Nurmeksen kaupungin kamreeri Jari Lampinen väittää pöytäkirjaotteen vertailuliitteessä (liite, 16 §) virheellisesti, että Nurmesviikot Oy "kieltäytyy yhteistoiminnasta julkisrahoitteisten yhtiöiden kanssa".

Tämä väite on virheellinen ja selvästi tavoitehakuinen. Nurmesviikot Oy:n toimitusjohtaja Jouko Mustonen toteaa Nurmeksen kaupunginvaltuutetuille 23.2.2004 päivätyssä kirjeessä: "Kamreeri Jari Lampisen sanomalehdestä lukemamme väite, että olemme kieltäytyneet yhteistyöstä julkisrahoitteisten yhtiöiden kanssa, ei pidä paikkaansa. Teemme yhteistyötä päivittäin."

Täsmennyksenä lisäksi todetaan: "Olemme huomauttaneet matkailukaupungin julkisella rahoituksella tapahtuvasta epäterveestä kilpailusta. Olemme Loma-Nurmes Oy:lle 18.4.2001 lähetetyssä kirjeessä irtisanoutuneet sellaisesta matkailustrategiasta, jossa esitetään huomattavia uusia investointeja, joista lopullisen vastuun kantavat veronmaksajat. Sellaisista olemme taas lukeneet lehdistä."

4. asia:

Lisäksi Nurmesviikot Oy:n ja Nurmeksen kaupungin välisessä yhdessä neuvottelussa helmikuussa 2004 kaupunginkamreeri Jari Lampinen oli asettanut kyseenalaiseksi, että Nurmesviikot Oy ei ole vakavasti otettava osapuoli valituksen alaisessa asiassa.

Tähän on syytä todeta, että yhtiö hoitaa alueen suurimman majoituskohteen, LomaSirmakka Oy:n, liiketoimintaa ja on sen suurin omistaja. Lampinen sivuuttaa sen tosiasian, että Bomba-Lomat Oy on joulukuussa pelastettu konkurssilta Nurmeksen kaupungin valtuuston myöntämällä omapääomaehtoisella lainalla, käytännössä avustuksella. Valituksen alainen päätös sisältää myös ko. yhtiön, Bomba-Lomat Oy:n alasajon.

5. asia:

Nurmesviikot Oy:n tarjous on esitelty virheellisesti kaupunginjohdon ja neuvotteluja käyneen työryhmän (Pirinen, Timonen, Vainionpää, Lampinen) taholta ja annettu virheellisiä tietoja tiedotusvälineille. Tästä syystä yhtiö laittoi kirjallista postia kaikille kaupunginvaltuutetuille ennen 26.2.04 valtuuston kokousta. Liitteenä kopio Nurmesviikot Oy:n tarjouksesta sekä 23.2.2004 päivätystä kirjeestä Nurmeksen kaupunginvaltuutetuille.

Tarjouksessaan Nurmesviikot Oy toteaa mm: "Yhtiömme on yhteistyökumppaneineen investoinut Nurmeksen matkailukaupunkiin noin miljoona euroa. Investointeihimme tai toimintaamme ei ole käytetty julkista tukea. Omaisuutemme käsittää lähinnä majoitustiloja, joissa on noin 200 vuodepaikkaa."

Nurmesviikot Oy viittaa tarjousesityksessään myös matkailualan ja liikkeenjohdon asiantuntijoilla teettämiin alueen kehittämissuunnitelmiin, joissa esitetään mm. majoitus- ja ravitsemuspalvelujen yhdistämistä, suurimman majoittajan Loma Sirmakan ja Bomban liiketoiminnat.

Nurmesviikot Oy toteaa kaupunginvaltuutetuille 23.2.04 laittamassaan kirjeessä mm. seuraavaa:

- "Sanomalehdestä olemme lukeneet, että yhtiömme tekemä tarjous on hylätty virkamiesesittelyn pohjalta. Mikäli julkisuudessa olleet tiedot pitävät paikkansa, on esittely sisältänyt oleellisia virheitä."

- "Liitämme oheen edustajamme Arto Loposen kaupunginjohdon kanssa käymään neuvotteluun laaditun muistion, jossa on esitelty toimintasuunnitelmaamme."

- Lisäksi olemme kaupunginhallitukselle 12.2.2004 lähetetyssä tiedotteessa esittäneet tehtyihin selvityksiin perustuen, että ns. matkailukaupungin alueen kehittäminen tapahtuu parhaiten yhdistämällä alueen lomahuoneistojen majoitustoiminta, joka käsittää n. 350 vuodepaikkaa Bomban ravintolapalvelutoimintaan, jossa on n. 350 ravintolapaikkaa."

- "Kaupunginhallituksen hylkäämä tarjouksemme on edullisin Nurmeksen kaupungille. Bomban osakkeista tarjoamallamme hinnalla voi kaupunki maksaa ne Bomba-Lomat Oy:n velat, joihin se on sitoutunut."

6. asia:

Nurmesviikot Oy ilmoitti myös: "Olemme valmiit liittämään palveluihin Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy:n kylpylän liiketoiminnan sekä tarvittaessa takaamaan sen palvelumyynnin edistymisen". Tämä tarkoittaa myös sitä, että tehtävän olisimme valmiit hoitamaan omakustannusperiaatteella, jolloin kaupungin maksettavaksi matkailukaupungin palveluista jäisi vain kylpylän kuntalaiskäyttö."

Tältäkin osin kamreeri Jari Lampisen väite tarjousvertailuliitteessä (liite, 16§), että "liiketoiminta kylpylän osalta taloudellisesti mahdotonta", on virheellinen.

7. asia:

Lisäksi kirjeessä on mm. todettu: "Hankkeiden tueksi ei ole esitetty laskelmia, joissa voitaisiin osoittaa niiden kannattavuus. Matkailukaupungin ongelmat eivät ratkea sillä, että Sotkalle rakennetaan joitakin hotellihuoneita lisää, kun alueella on jo nyt runsaasti vajaakäyttöistä majoituskapasiteettia."

Suunnitellut rakennushankkeet pilaisivat lopullisesti kesäteatteritoiminnan. Se on ollut suuri vetovoimatekijä Nurmeksen matkailussa. Sitä voi oleellisesti heikentää kunnallisten liikuntapalvelujen tuominen alueelle. Tämäkin pitäisi perusteellisesti tutkia ennen investointipäätöstä."

8. asia:

Nurmesviikot Oy esitti kaupunginvaltuutetuille, että "Nurmeksen kaupunginvaltuusto päättää selvittää matkailuasiasta saadut tarjoukset ja niihin liittyvät toimintasuunnitelmat ulkopuolisella asiantuntijalla ja että asia ratkaistaan vasta selvitysten jälkeen".

Yhtiö toteaa lisäksi, että kaupungin omistuksen myyminen ei ole tapahtunut siinä avoimuudessa kuin mitä julkisen omaisuuden myyminen ja kilpailulainsäädäntö edellyttävät.

9. asia:

Liitteenä myös Nurmesviikot Oy:n kirje Nurmeksen kaupunginhallitukselle ja valtuustoryhmien puheenjohtajille. Asia: Yksityinen sijoittaminen ja liiketoiminta Nurmeksen matkailussa.

Kirje kertoo mm. matkailualan vääristymistä julkisen rahoitustuen myötä ja Nurmeksen kaupungin edustajien suhtautumisesta matkailualalla toimiviin yrittäjiin, jotka eivät pyöritä toimintaansa julkisilla veromarkoilla (kohta 2): "Yksityisen sijoitus- ja yritystoiminnan menestyksellinen harjoittaminen Nurmeksessa matkailualalla ei ole mahdollista sen vuoksi, että kaupunki omistaa ja tukee omistamiaan, yksityisten kanssa kilpailevia lomakohteita vähintäänkin epäterveellä mutta mahdollisesti myös lainvastaisella tavalla."

2. ASIAN VALMISTELU SALASSA JA TARJOUKSEN TEHNEIDEN TOIMIJOIDEN EPÄTASAPUOLINEN JA SYRJIVÄ KOHTELU

1. Asiaa valmisteltiin salassa kaupunginvaltuutetuilta ja kaupunkilaisilta

Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti 15.12.2003 katkaista neuvottelut Bomba-Lomat Oy:n tarjouksen osalta ja samalla valtuusto päätti odottaa yhden ns. mustan hevosen tarjousta tammikuun 2004 loppuun. Kaupunginvaltuutetuille (15.12.2003 kokouksessa) ja kuntalaisille ei tuolloin kerrottu, mikä taho on anonut jatkoaikaa ja on jättämässä tarjouksen tammikuun 2004 loppuun mennessä.

Nurmeksen kaupunginkamreeri Jari Lampisen mukaan se on normaali käytäntö, että ei kerrota. Ks. Jari Lampisen mielipideartikkeli Ylä-Karjalassa 20.12.2003 vastineena Ylä-Karjalan pääkirjoitukseen 11.12.2003, jossa ihmeteltiin menettelyä kun kaupunginvaltuutetuille ei kerrottu kaikkia asioita.

Jari Lampinen kirjoittaa Ylä-Karjalassa 20.12.2003 otsikolla Valmistelun julkisuus matkailuyhtiöasiassa mm. että "kaupunki noudatti normaalia liiketaloudellista käytäntöä pitämällä omana tietonaan saadut vastaukset" ja "normaali kauppakäytäntö on, ettei myyjätaho anna tarjouksen tehneen tietoja muille kiinnostuneille". Nämä periaatteet ja asiaa valmistelleiden virka- ja luottamushenkilöiden toiminta on mm. Suomen kuntalain vastaista.

Kaupunginvaltuutettu Liisa Honkasen (sit.) yleisönosastokirjoitus Ylä-Karjalassa 4.3.2004 (valtuuston päätöksen jälkeen) osoittaa, että mm. Jukolan Osuuskaupan tarjouksen todelliset kustannusvaikutukset, ainakin 4 miljoonaa euroa, Nurmeksen kaupungille salattiin mm. kaupunkilaisilta vastoin kuntalain tiedotusperiaatteita (ks. myös kuntalain 27§ osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudesta ja 29§ tiedottamisesta) ennen valituksen alaisen päätöksen tekemistä.

2. Tarjouksen tehneiden toimijoiden epätasapuolinen ja syrjivä kohtelu

Tarjouksen tehneitä tahoja, Bomba-Lomat Oy (Yyterin Kylpylähotellit Oy), Jukolan Osuuskauppa, Nurmesviikot Oy, ei ole kohdeltu tasapuolisesti.

Bomba-Lomat Oy:n tarjous käsiteltiin kaupungin elimissä jo viime vuonna ja se on ollut myös kilpailijoiden, esim. Jukolan Osuuskaupan, tiedossa ennen Jukolan oman tarjouksen jättämistä 30.1.2004. Jukolan Osuuskaupan tarjous on ollut helppo muotoilla lähelle aikaisemmin jätettyä tarjousta, jotta se tulisi hyväksytyksi.

Bomba-Lomat Oy:n (Matkailunkehitys Nordia Oy ja Yyterin Kylpylähotellit Oy) julkisesti käsitelty tarjous lähti siitä, että he ostavat Bomban kiinteistöt ja vuokraavat Sotkan. Jukolan Osuuskaupan tarjous oli tammikuun lopussa 2004 aivan samansisältöinen.

Jukolan tarjousta ei julkaistu kokonaisuudessaan myöskään 30.1.2004. Kerrottiin lähinnä, että Jukola on kiinnostunut Nurmeksen matkailun kehittämisestä ja että mikäli heidän tarjous hyväksytään, niin he alkavat heti etsiä toiminnalle vetäjää.

Jukolan tarjouksen sisältöä ei kerrottu kokonaisuudessaan julkisuuteen 30.1.04 (ks. Ylä-Karjala 31.1.04), koska Nurmesviikot Oy jätti myös oman tarjouksensa.

Liitteenä olevien pöytäkirjatietojen mukaan Jukola hioi omaa tarjoustaan vielä helmikuun alussa 2004, kun sai tiedon Nurmesviikot Oy:n tarjouksesta käytettäväkseen kaupungin virka- ja luottamushenkilöiltä, ennen oman lopullisen tarjouksen jättämistä. Kaupunginkamreeri Jari Lampinen on kirjannut pöytäkirjaotteeseen: "Jukolan osuuskauppa on jättänyt valtuuston antamalla lisäajalla tarjouksen 30.1.2004, joka on neuvottelujen jälkeen korvattu 12.2.2004 jätetyllä tarjouksella."

Tarjouksen tehneitä tahoja ei ole kohdeltu tasapuolisesti. Jukolan Osuuskauppa on saanut muotoilla omaa tarjoustaan Bomba-Lomat Oy:n ja Nurmesviikot Oy:n tarjouksien jälkeen. Jukolan Osuuskauppa sai neuvotella ja muotoilla omaa tarjoustaan vielä kaupunginvaltuuston asettaman jatkoajan (31.1.04) jälkeenkin ja pystyi ottamaan huomioon myös kilpailevien tarjouksien sisällöt.

Nurmeksen kaupunki ei ole kuntalain velvoitteiden mukaan kohdellut matkailualan yrittäjiä ja tarjouksien jättäjiä yhdenmukaisesti ja syrjimättä.

3. ÄÄNESTYSMENETTELY

Pyydämme Kuopion hallinto-oikeutta tutkimaan myös, että onko kaupunginvaltuustossa äänestetty valituksen alaisen päätöksen osalta 26.2.04 äänestyssäännön mukaisesti.

Kaupunginvaltuustossa äänestettiin ensin kaupunginhallituksen tekemän esityksen ja Veikko Malkin (Ilpo Koskikallion kannattamana) tekemän esityksen, että valtuusto hyväksyisi Bomba-Lomat Oy:n tarjouksen, välillä. Äänin 29-3, 3 tyhjää valtuusto asettui kaupunginhallituksen esityksen taakse.

Sen jälkeen äänestettiin kaupunginhallituksen esityksen ja Pertti Oilan (Jukka Juntusen kannattamana)esityksen, että "neuvotteluja olisi jatkettava kaupungin kannalta paremman ratkaisun aikaansaamiseksi", välillä. Äänin 29-3, 3 tyhjää valtuusto asettui kaupunginhallituksen esityksen taakse.

Onko tämä järjestys oikea äänestyssäännön mukaan? Katsomme, että ensin olisi pitänyt selvittää Pertti Oilan esityksen (jatkaa neuvotteluja paremman ratkaisun aikaansaamiseksi) kannatus, koska ko. esitys koski mm. kaikkia tarjouksen jättäneitä. Ja vasta sen jälkeen, jos Oilan esitys ei olisi saanut valtuutettujen kannatusta, olisi äänestetty kahden eri tarjouksen välillä? Nyt kaupunginvaltuuston kokouksessa 26.2.04 äänestettiin kaikkien esityksien kannatuksesta Jukolan tarjousta vastaan.

4. ESTEELLISYYSKYSYMYS

1. asia:

Pyydämme, että Kuopion hallinto-oikeus selvittää myös onko Jukolan Osuuskaupan jäsenet, asiakasomistajina, esteellisiä osallistumaan kaupungin omaisuuden myymistä koskevaan päätöksentekoon, kun kaupunki myy omaisuuttaan kalleimman tarjouksen tehneelle Jukolan Osuuskaupalle?

Jukolan Osuuskauppa harjoittaa alueella ns. vähittäistavarakauppaa, Nurmes-Juuka-Valtimo-Rautavaara -alueella. Jukola on liikeyritys, jonka tavoitteena on tehdä tulosta.

Onko omistajuuskytkentä esteellisyysperuste, kun kaupungin omaisuuden myynnistä ovat päättämässä Jukolan Osuuskaupan omistajat? Jukolan Osuuskaupan omistajat olivat tekemässä kaupunginvaltuuston päätöstä hyväksyä Jukolan tarjous.

2. asia:

Kukaan kaupunginvaltuutettu ei ilmoittanut esteellisyydestään asian käsittelyn yhteydessä kaupunginvaltuuston kokouksessa 26.2.04, vaikka samat henkilöt olivat mm. hallituksen kokouksessa ilmoittaneet esteellisyytensä.

Pyydämme myös tutkimaan kaupunginvaltuuston jäsenten esteellisyys- ja jääviyskysymykset valtuuston kokouksessa 26.2.04 sillä perusteella, että heistä monet ovat mukana kaupungin matkailutoiminnassa. Lisäksi heistä monet (samat) jääväsivät itsensä ko. asian käsittelyn ja päätöksenteon yhteydessä kaupunginhallituksen kokouksessa 16.2.04.

Kaupunginhallituksen kokouksessa (16.2.04) kaupunginvaltuutetuista mm. Riitta Korhonen, Hannu Pääkkönen ja Hanne Savolainen jääväsivät pöytäkirjaotteen mukaan itsensä esteellisinä ko. asian käsittelystä. Kaupunginvaltuustossa 26.2.04 ei kukaan, ei edes em. valtuutetut, jäävänneet itseään esteellisinä, vaikka heistä moni on matkailukuvioissa ja eri yhtiöiden (mm. Bomba-Lomat Oy) hallituksissa jäseninä mukana.

Pyydämme kommentoitavaksi vastapuolen hallinto-oikeudelle esittämät lausunnot ja asiakirjat.

Kunnioittavasti

NURMESVIIKOT OY

Jouko Mustonen

Liitteet:

- Pöytäkirjaote Nurmeksen kaupunginvaltuuston päätöksestä 26.2.2004.

- Valitusosoitus, valitusajan alkaminen 2.3.2004.

- Kamreeri Jari Lampisen tekemä vertailuliite tarjouksista (16 §).

- Äänestysluettelot, liite nro 1-2/16 §.

- Nurmesviikot Oy:n 31.1.2004 päivätty tarjous Nurmeksen kaupunginhallitukselle.

- Nurmesviikot Oy:n 23.2.2004 päivätty kirje Nurmeksen kaupunginvaltuutetuille.

- Nurmesviikot Oy:n kirje Nurmeksen kaupunginhallitukselle ja valtuustoryhmien puheenjohtajille.

KAUPUNGIN MATKAILUKUPLA VÄÄRISTÄÄ KILPAILUA

34. luku

Nurmeksen matkailujärjestelyt

(Ylä-Karjala 8.4.2004, yleisönosastokirjoitus)

Lehdistössä on uutisoitu Kuopion hallinto-oikeuteen tehty kunnallisvalitus, johon Kiinteistö Oy Säästöloma on yhtynyt ja joka koskee Nurmeksen kaupunginvaltuuston 26.2.2004 tekemää päätöstä Nurmeksen matkailuyhtiöiden järjestelyistä. Hallinto-oikeus tekee asiasta aikanaan päätöksen, joten valitusta emme tässä esitettyjen näkemysten lisäksi käsittele enempää julkisuudessa.

Nurmeksen kaupungin matkailutoimeen liittyy kuitenkin asioita, joilla voi olla yleisempääkin mielenkiintoa ja jotka katsomme aiheelliseksi tuoda julkisuuteen Kiinteistö Oy Säästöloman näkökulmasta.

Säästöloma käsittää 26 lomahuoneistoa Bomban lähimaastossa. Sen rakennutti Asuntosäästäjät -järjestö Bomban puuhamiesten aloitteesta. Kohde valmistui v. 1978 lähes samanaikaisesti Bomban kiinteistön kanssa. Bomban rahoituspäätösten edellytyksenä oli, että hotelli-ravintolalla on käytössään riittäväksi katsottava määrä vuodepaikkoja. Rakennuttaja möi Säästöloman osakkeita aluksi myös yksityisille mutta myöhemmin valikoivasti sellaisille ostajille, jotka toivat mahdollisimman suuren asiakaskunnan alueelle. Lomahuoneistot vuokrattiin Bomban hotelliyrittäjälle. Vuokratilityksissä ilmenneiden epäselvyyksien vuoksi Säästöloma irtautui tästä yhteistyöstä.

Sotkan kylpylän ja sen viereen jo aikaisemmin valmistuneiden lomahuoneistojen rakentaminen jätti Säästöloman sivuun vastaanottopalveluista. Lomahuoneistojen käyttöaste hiipui ja monet osakkaat vuokrasivat loma-asuntonsa ympärivuotiseen käyttöön vastoin asemakaavan ja yhtiöjärjestyksen määräyksiä. Bomban ja kylpylän liiketoimintaa hoitaneet yritykset ovat olleet haluttomia ja myös kyvyttömiä hoitamaan Säästöloman markkinointi- ja majoituspalveluita, samoin kaupungin omistama matkailuyhtiö Loma-Nurmes Oy, joka ylläpitää myöskin Hyvärilässä sijaitsevaa Kartanohotellia. Tämä yhtiö on saanut vuosittain huomattavan määrärahan Nurmeksen kaupungilta korvauksena matkailutoimen hoitamisesta.

Säästöloma, joka on osakkaana Loma-Nurmes Oy:ssä, on toistuvasti vaatinut selvitystä Loma-Nurmes Oy:lle myönnettyjen avustusten perusteista ja käytöstä. Koska selvityksiä, vastoin Loma-Nurmes Oy:n yhtiökokouksenkin päätöstä, ei ole saatu, käsiteltiin asiaa Kiinteistö Oy Säästöloman ylimääräisessä yhtiökokouksessa 29.12.2003. Siinä päätettiin antaa Nurmeksen matkailuyritysten kilpailutilanne viranomaisten selvitettäväksi.

Säästöloman yhtiökokouksessa Nurmeksen kaupunkia edustaneen kaupunginkamreerin esitystä, että asia ei anna aihetta toimenpiteille, ei kannatettu.

Loma-Nurmes Oy:n henkilöstökulut ovat viimeisimmän tilinpäätöksen mukaan n. 494 500 euroa ja todellinen liikevaihto n. 488 600 euroa. Liiketoiminnan muihin tuottoihin yhtiö kirjaa avustukset, joita sille maksetaan n. 650 000 euroa. Kaupungin omistamissa tiloissa toimivalla yhtiöllä ei ole pääomakuluja ja vuokra on liikevaihtoon sidottu nimellisvuokra. Tällaisen yhtiön kanssa on kenenkään yksityisen vaikea kilpailla. On ehkä syytä mainita, että Säästöloman rakentamiseen ja toimintaan ei ole käytetty julkisia varoja missään muodossa.

Koko sen ajan, noin puolen vuosikymmentä, jonka allekirjoittanut on toiminut Säästöloman hallituksessa, olemme anoneet ja vedonneet kaupungin matkailu- ja elinkeinotoimen johtoon, että saisimme vuokrata Säästölomalle tietyn pienen vastaanottotilan kaupungin omistamasta kesätorirakennuksesta. Sitä hallinnoi kaupungin elinkeinoyhtiö, Nurmeksen Yrityspalvelu Oy.

Anomustamme ei ole otettu huomioon niissä päätöksissä, joilla tilat vuosittain vuokrataan pienyrittäjille. Uskoaksemme kaupunki kokee yksityisen kohteen kilpailijakseen. Nurmeksen Yrityspalvelu Oy:n hallituksen puheenjohtaja on myöskin Jukolan Osuuskaupan hallintoneuvoston puheenjohtaja.

Nurmeksen kaupunki on pyrkinyt irrottautumaan matkailuyhtiöistään. Alussa mainitulla Nurmeksen kaupunginvaltuuston 26.2.2004 päätöksellä kaupunki ja sen veronmaksajat kuitenkin sidotaan entistä suurempiin vastuihin matkailusta. Kaupunki kustantaa kylpylän laajennuksen sen uudelle vuokralaiselle, Jukolan Osuuskaupalle. Päätökseen sisältyy hotellilaajennus, johon julkisuudessa olleiden tietojen mukaan tulee 30-40 majoitushuonetta. Saamiemme tietojen mukaan edes valtuutetuille ei ole esitetty hotellilaajennuksen kustannus- tai kannattavuuslaskelmia. Kun ottaa huomioon sen, että alueella on entuudestaan runsaasti vajaakäyttöistä majoituskapasiteettia, on päätös käsittämätön yritystuki paikalliselle osuuskaupalle. Hotellilaajennuksen toteutuminen johtaisi matkailulle tärkeän vetovoimatekijän, kesäteatterin toiminnan estymiseen alueella.

Alussa mainittu, valituksenalainen Nurmeksen kaupunginvaltuuston päätös 26.2.2004 liitetään Säästöloman yhtiökokouksen päättämään kanteluun Suomen ja Euroopan Unionin kilpailuviranomaisille.

Taisto Malinen

Kiinteistö Oy Säästöloman hallituksen puheenjohtaja

Kirjoittaja on rakennusmestari, joka on aiemmin toiminut mm. rakennusvalvontaviranomaisena ja 28 vuotta suuren vakuutusyhtiön rakennusarviointi- ja tarkastuspäällikkönä sekä toimii nykyisin itsenäisenä rakennuttajakonsulttina.

---

Ylä-Karjala 15.3.2003: "Esitys kaupunginhallitukselle, Loma-Nurmekselle suurempi korvaus matkailutoimen hoidosta".

"Loma-Nurmes Oy pyytää, että kaupunki maksaisi yhtiölle tänä vuonna 20 000 euroa lisää korvausta matkailutoimen hoidosta. Kaupungin maksama korvaus on tällä hetkellä 126 200 euroa."

Vuosittaisen kustannusten nousun ja matkailumäärärahojen vähentämisen vuoksi Loma-Nurmes Oy ei omaa enää resursseja Nurmeksen matkailun kehittämiseen ja markkinoinnin säilyttämiseen nykyisellä tasolla, yhtiö toteaa kaupunginhallitukselle osoitetussa anomuksessa.

Lopullisesti matkailun hoitokorvauksen korottamisesta päättää valtuusto.

Kaupunki on pienentänyt matkailun hoidosta maksamaansa korvausta kaksi kertaa viime vuosina. Vuonna 1998 korvaus pieneni 8350 euroa ja vuonna 2001 toiset 8350 euroa.

Asiaa kaupunginhallitukselle valmistellut kamreeri Jari Lampinen kertoo, että Loma-Nurmeksen omavaraisuus on laskenut viimeisen neljän vuoden aikana. Osakepääomasta on jäljellä 79,2 prosenttia.

Lampisen mukaan matkailuyhtiön liikevaihto on kasvanut, mutta hoitokorvauksen lisäksi myös matkailu- ja nuorisokeskuksen tulos on heikentynyt.

Loma-Nurmes tavoittelee vuosittain nollatulosta, mutta viimeiset neljä vuotta tulos on ollut miinusmerkkinen. Viime vuoden tulos jäi 21 460 euroa miinukselle.

Lampinen puoltaa matkailun hoitokorvauksen korottamista haetulla summalla tänä vuonna. Myös kaupunginjohtaja on esityksessään samalla kannalla.

Lampinen arvioi, että Loma-Nurmeksen tilanteen parantaminen vaatii muutoksia sopimusrakenteissa tai palvelutason tietoista laskemista.

Kaupunginhallitus (Ylä-Karjala 20.3.2003) pisti tuolloin asian pöydälle Eetu Karjalaisen (sit.) esityksestä. Esitystä kannattivat äänestyksessä Reino Määttä (vas.) ja Riitta Rekola (kok.) sekä Hannu Pääkkönen (sd.). Käsittelyn jatkamisen kannalla olivat keskustan edustajat Leena Moilanen, Lahja Mustonen ja Matti Tolvanen.

35. luku

Nurmeksessa näytettiin taas maaliskuun lopussa 2004, miten täällä asioita hoidetaan. Oli kiire maljoja kilistelemään ja sopimuksia allekirjoittamaan Bombasta ja Sotkasta jo ennen valitusajan päättymistä hallinto-oikeuteen.

Kuopion hallinto-oikeuteen tehty valitus osoittaa, että päättäjien peli on ollut likaista. Kaupunki ja ostajaa etsimään laitettu valtion rahoittama Matkailunkehitys Nordia Oy eivät olleet missään vaiheessa reilusti yhteydessä Bomba-Sotka -alueen suurimpaan majoitusyhtiöön.

Näinkö täällä suhtaudutaan yrityksiin, jotka eivät pyöri avustuksilla ja ole siten eräiden talutusnuorassa?

Nurmeksen päättäjät ja Nordia Oy pelasivat niin kuin pelasivat, koska halusivat turvata Bomba-Lomat Oy:n osakkaiden (Nordia Oy ja Yyterin Kylpylähotellit Oy) kaikki saatavat riskisijoitusrahoista takaisin veronmaksajilta. Bombaa ei laskettu Jari Lampisen esityksestä konkurssiin viime joulukuussa, koska silloin nämä em. osakkaat olisivat menettäneet reilun osan riskisijoituksistaan. Matkailukuviota haluttiin jatkaa joko entisen toimijan (Bomba-Lomat Oy/ Yyterin Kylpylähotellit Oy) tai sopivan toimijan (Jukolan Osuuskauppa) nimissä niin, että voitaisiin kupata rahat veronmaksajilta.

Bomban konkurssitilaan asettaminen olisi ollut nurmeslaisten etu, olisipa sen sitten ostanut kuka tahansa asianmukaisella hinnalla. Ei siihen pelkkä kiinnostus Nurmeksen ja matkailun kehittämiseen riitä, kuten Jukolan Osuuskaupan tarjousta perusteltiin Ylä-Karjalassa 31.1.04. Sitä kiinnostusta on varmasti muillakin, jo matkailualalla toimivilla yrittäjillä. Nurmeksen kehittämiseen osuuskauppa voisi osallistua maksamalla edes todellisen arvon mukaisen hinnan Bomban rakennuksista ja maa-alueista. Se olisi myös osuuskauppatoiminnan periaatteiden mukaista osallistumista ja kehittämistä.

Sopimusten allekirjoituksen yhteydessä uutisoitiin Ylä-Karjalassa 1.4.04, että Bomban rakennusten poistoja kirjattiin myynnin takia "viime vuodelta yhteensä 583 000 euroa". Siitä huolimatta ollaan myymässä rakennukset ja maa-alueet 420 000 eurolla. Osuuskaupan toimitusjohtaja Matti Konttinen totesi Ylä-Karjalassa 20.3.04, että "Bomba-Sotkan alueelle on mahdollista rakentaa 50 mökkiä lisää", se kertoo Bomban 7,7 hehtaarin maa-alueiden arvosta. Miksi Bomban rakennuksista ja maa-alueista ei ole teetetty arviota ulkopuolisella, vaikka se olisi kaupungin omaisuuden myynnin lähtökohta jos päättäjät ja virkamiehet ajattelevat yhtään kaupungin etua?

Onko Osuuskaupalla vara em. toteamukseen mökkien rakentamisesta, kun kaupunki ja Jukola eivät ole käyneet mitään neuvotteluja alueen matkailu- ja majoitusyrittäjien kanssa? Onko tämä sitä yhteistyötä muiden kanssa tulevissa neuvotteluissa, että voidaan jopa painostaa 50 mökin rakentamisella? Kaupungin tehtävä olisi ollut turvata myös alueella jo olevien yrittäjien ja yhtiöiden toimintamahdollisuudet, vääristämättä kilpailutilannetta.

Lisäksi Ylä-Karjalassa 31.1.04 oli viesti, että "Jukolassa on tehty lujasti töitä laskelmien parissa ja nähty niiden perusteella, että Jukolalla on mahdollisuus pärjätä matkailussa, jos vanhat rasitteet eivät siirry sille". Näin todetessa omaisuus halutaan halvalla tai sitten ei ole edes taloudellisia resursseja. Mutta pöljinä tavallisia ihmisiä ei tarvitse pitää, vaikka päättäjät menivätkin jostakin syystä halpaan.

Sopimus Sotkasta on oma lukunsa myös siinä mielessä, että valtiolta ei ole mahdollista saada julkisia avustuksia täysimääräisinä kohteisiin, joita ollaan siirtämässä tehdyllä sopimuksella mahdollisesti myöhemmin yksityiselle toimijalle, osuuskaupan omaisuudeksi. Vastaava esimerkki uutisoitiin (MTV3 23.3.04) Hämeenlinnasta kylpylän rakentamisen kohdalla. Siellä on tehty alustava sopimus kaupungin ja yrittäjän kanssa, että kylpylä voi siirtyä myöhemmin yksityisomistukseen. Se estää avustukset ainakin täysimääräisinä. Nurmeksen olisi pitänyt selvittää tämäkin asia ennen vuokraus- ja laajennussopimuksia.

Onko se liian vaikeaa kaupungin päättäjille, että asioita hoidettaisiin kaupunkilaisten ja yrittäjien etua ajatellen rehellisesti, tasa-arvoisesti ja syrjimättä ketään?

KUNTALIITTO HYVÄKSYY KILPAILUN VÄÄRISTÄMISEN

36. luku

Ylä-Karjala 6.5.2004 (toim. Jukka Räsänen): "Kaupunginhallitus tukeutuu kuntaliittoon matkailuvalituksessa".

"Nurmeksen kaupunginhallitus varmistaa selustansa ennen kuin se antaa vastauksensa Kuopion hallinto-oikeuteen tehtyyn valitukseen kaupungin päätöksestä myydä Bomban alueen kiinteistöt ja liiketoiminta Jukolan Osuuskaupalle. Tämän takia hallitus päätti pyytää asiasta lausunnon Suomen kuntaliitolta ennen kaupunginkamreeri Jari Lampisen laatiman vastauksen lähettämistä hallinto-oikeuteen."

"Päätös kuntaliiton lakiasiainosaston kannan selvittämiseksi syntyi Reino Määtän (vas.) aloitteesta. Hänen mukaansa ajatus varmistaa kaupungin näkemyksen pitävyys syntyi ennen hallituksen kokousta ryhmäneuvottelussa, vaikka Lampisen laatimaa vastausta pidettiinkin riittävän perusteellisena.

- Ryhmässä esitettiin ajatus, että kysytään kuntaliitosta, jonka lakimiesten pitäisi olla riittävän valistuneita ottamaan kantaa asiaan, Määttä kertoo."

"Kaupungin vastauksen on oltava hallinto-oikeudessa toukokuun 19. päivään mennessä. Hallitus käsittelee asiaa seuraavan kerran kahta päivää aikaisemmin, jolloin vastaus on hyväksyttävä riippumatta siitä, onko kuntaliitto ehtinyt ottaa kantaa asiaan. Lampisen mukaan paperit olivat ehtineet liittoon keskiviikoksi, joten mahdollisuudet lausunnon saamiseksi ajallaan ovat hyvät."

"Valituksen kaupunginvaltuuston helmikuisesta päätöksestä ovat jättäneet Nurmesviikot Oy, Kiinteistö Oy Viikko-Sirmakka 3 ja 4 sekä Kiinteistö Oy Säästöloma. Reino Määttä sanoo uskovansa, ettei yhtiöiden valituksella ole realistisia mahdollisuuksia mennä läpi. Hänen mielestään omistajilla on edelleen oikeus itse päättää kenelle omaisuutensa myy. Ja vaikka valitus hyväksyttäisiin, lopputulos tuskin muuttuisi.

- Eiköhän valtuusto siinä tapauksessa tee samanlaisen, muodollisesti oikean päätöksen, Määttä ennakoi."

37. luku

Näin Nurmeksessa suhtaudutaan matkailualalla jo toimiviin yrittäjiin. Muutenkin kaupungin elinkeinopolitiikassa ei haluta paikkakunnalle uusia yrittäjiä, täällä halutaan korostaa paikallisuutta kaikilla mahdollisilla keinoilla.

Eikö kaupungin olisi jo syytä pyrkiä yhteistyöhön matkailualan yrittäjien kanssa? Ei olisi tarvinnut eikä tarvitsisi suurta ponnistusta, että Nurmeksen matkailua voitaisiin viedä kaikkien toimijoiden kanssa yhteistyössä eteenpäin, eikä niin että virka- ja luottamushenkilöt tekevät siitä ns. titaanien taistelun loppuun asti. Virka- ja luottamushenkilöiden tehtävänä on ottaa huomioon myös jo matkailualalla toimivien yrittäjien toimintamahdollisuudet jne.

Minkä vaikutuksen Nurmeksen virka- ja luottamushenkilöt luulevat tällaisella suhtautumisella olevan Nurmeksen matkailun kehittämiseen ja imagoon, kun Nurmeksessa tuetaan kaikilla mahdollisilla toimilla vain yhtä toimijaa?

Tämän elinkeinopolitiikan seuraukset alkavat myös näkyä muiden vähittäistavarakauppojen ja majoituspalveluyritysten toimintamahdollisuuksissa. Puhumattakaan muun elinkeinotoiminnan hakeutumisena muualle.

Lisäksi kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätökset osoittavat päättäjien arvomaailman. Nurmeksessa kyllä viskataan veromarkkoja ainakin neljä miljoonan euron edestä järjestelyihin, jotta kaupungin matkailuomaisuus ja toimivalta siirtyy yhdelle toimijalle, Jukolan Osuuskaupalle, halvalla.

Samalla Nurmeksessa tehdään päätöksiä, kuten maaliskuun alussa hallituksen kokouksessa, jonka mukaan kaupungilla ei ole muka vara tarjota edes sotaveteraaneille vapautusta terveyskeskusmaksusta. Muut kunnan tarjoavat heille paljon muutakin.

Näin Nurmeksessa käytetään veromarkkoja yhden "rahattoman" osuuskaupan tukemiseen. Ja mihinkään muuhun, edes pieneen kunnioituksenosoitukseen rintamaveteraaneille Nurmeksessa ei löydy rahaa, saati peruspalveluihin, joista haluaisitte päättää itse ja karsia kaiken mahdollisen pois kunnan menoista (asia ollut julkisuudessa). Kyllä Nurmeksesta myös ihmiset ja veronmaksajat vähenevät näillä kaupungin viesteillä.

Lisäksi kaupunki joutuu maksamaan kaikki Sotkan remontti- ja hotellilaajennuskulut, jotka varmasti nousevat useisiin miljooniin euroihin. Eikä ole siis mikään ihme, että Jukolan Osuuskauppa kiirehti huhti-toukokuussa 2004 Sotka Oy:n hallituksessa Sotkan kuntokartoitusta, remonttia ja laajennusta, kun veronmaksajat maksavat kaikki laskut.

Lisäksi kaupungin menettelyn takia tulevat valituskierteet eri päätöksistä, mm. Sotkan laajennuskustannusten osalta.

Nurmeksen kaupunki olisi voinut itse sijoittaa aikaisempien toimijoiden tuella suoraan esimerkiksi nämä neljä miljoonaa euroa (tai vähemmän) Bomban ja Sotkan alueen ja matkailun kehittämiseen ja palkata siihen ammattitaitoisen vetäjän. Matkailuomaisuus olisi säilynyt kaupungin omaisuutena.

38. luku

Ylä-Karjala 15.5.2004 (toim. Eeva Vainio): "Kaupunki voi vapaasti päättää, millä tavalla myy omaisuuttaan".

"Suomen Kuntaliiton lakimiehet ovat samaa mieltä kuin Nurmeksen kaupunki: kaupungilla on täysi vapaus harkita itse, myykö se omaisuuttaan ja millä tavalla."

"Kuntaliitto ei näe kaupungin lausunnossa moittimista tai muutettavaa.

- Käsityksemme mukaan lausuntoehdotuksessa on vastattu valitusperusteisiin monipuolisesti ja asianmukaisesti eikä meillä ole huomautettavaa tai erityistä lisättävää valmisteltuun ehdotukseen, Kuntaliiton lakiasiainpäällikkö Kari Prättälä ja johtava lakimies Heikki Harjula sanovat."

"Kari Prättälän ja Heikki Harjulan mukaan "valmistelu on ollut asianmukaista ja perusteellista ja siinä on annettu kaksikin eri ratkaisuvaihtoehtoa. He muistuttavat, ettei laissa ole säädetty, mitä valtuustoasioiden valmisteluun kuuluu."

Suomen Kuntaliitolla ei ollut huomauttamista muka mihinkään valituksen perustelukohtaan: ei valmisteluun, ei eri selvityksien puuttumiseen, ei esteellisyyteen kun osuuskaupan omistajat päättivät valtuustossa kaupungin omaisuuden myynnistä, eikä äänestysmenettelystä kun kaikki ehdotukset pistettiin vastakkain Jukolan Osuuskaupan tarjouksen kanssa (myös äänestys siitä, jatketaanko neuvotteluja paremman tarjouksen saamiseksi).

Kuntaliiton lakimiesjohdolla ei ollut mitään huomauttamista myöskään valtuuston 26.2.04 päätöksen kilpailua vääristävään Bomban myynnin ja Sotkan vuokraus- ja hotellilaajennussopimuksen osalta valitusperusteeseen, vaikka mitään selvitystä kilpailuvaikutuksista ei oltu tehty ennen valtuustopäätöstä.

PAIKALLISLEHTI YLÄ-KARJALAN UUTISOINTI YKSIPUOLISTA

39. luku

Paikallislehti Ylä-Karjalan toimittajien uutisointi on ollut yksipuolista. Heidän juttunsa ovat käsitelleet erittäin paljon asiaa vain Jukolan Osuuskaupan tarjouksen pohjalta ja heidän kannaltaan. Lehden jutut ovat rakentuneet joko Jukolan Osuuskaupan toimitusjohtaja Matti Konttisen tai eräiden virka- ja luottamushenkilöiden haastattelujen ympärille.

Muiden tarjousten käsittely ei ole ollut yhtä perusteellista. Esimerkiksi Nurmesviikot Oy:n tarjouksen osalta ei ole kertaakaan edes kunnolla haastateltu taustalla olevia tahoja, vaikka päätoimittaja Seppo Harju oli niin luvannut maaliskuussa.

Nurmesviikot Oy jätti oman tarjouksensa samanaikaisesti kuin Jukolan Osuuskauppa (30.1.04). Ylä-Karjala uutisoi Jukolan Osuuskaupan tarjouksen 31.1.04 isolla uutisella lehden etusivulla "Jukola ilmoittautui halukkaaksi kehittämään Nurmeksen matkailua", vaikka molemmat tarjoukset olisi voitu uutisoida yhtä aikaa ja tasapuolisesti. Seuraavalla viikolla oli vain pieni uutinen Nurmesviikot Oy:n tarjouksesta, vaikka sekin tarjous olisi voitu otsikoida aivan samalla tavalla, jos pelkkä 'halu' riittää.

Lisäksi Jukolan Osuuskaupan tarjousta ja kaupungin virka- ja luottamushenkilöiden toimintaa koskeva kritiikki ja veronmaksajien edun ja näkökulman esittäminen on ollut sallittua erittäin rajoitetusti vain lehden yleisönosastopalstalla.

Ylä-Karjalan suhteista Jukolan Osuuskauppaan ja kaupungin virkamiehiin kuvastaa hyvin myös se, että ko. lehti julkaisi lähes saman uutisen 1.5.2004 ja 20.5.2004 (toimittajana Eeva Vainio molemmissa). Ensimmäisen otsikko oli "Nurmes kiistää kohta kohdalta matkailusta tehdyn valituksen" ja jälkimmäisen otsikko "Nurmes kiistää matkailusta tehdyn valituksen perusteet".

Ylä-Karjalan uutisointi on rakentunut pelkästään kaupungin virkamiesten ja Jukolan Osuuskaupan toimitusjohtaja Matti Konttisen välittämiin tietoihin. Lehden toimituksessa ei ole oma-aloitteisesti edes selvitetty, että kilpailulainsäädäntö velvoittaa kaupunkia tekemään mm. kilpailuvaikutusselvityksiä. Nurmeksen kaupunki ei tehnyt mitään selvitystä ennen Bomban myyntiä ja Sotkan vuokrausta ja mm. hotellilaajennusta koskevia sopimuksia.

Lisäksi Ylä-Karjala ja Karjalainen ei uutisoinut perusteellisesti edes matkailuyhtiöjärjestelyä koskevasta päätöksestä tehtyä valitusta Kuopion hallinto-oikeuteen, koska halusi salata tietyt asiat lukijoiltaan mm. virkamiesvalmistelusta.

Ylä-Karjala julkaisi huhtikuussa 2004 Suomen Journalistiliiton palkintouutisen vuoden järjestöteosta, palkinto myönnettiin Sulkava-lehden päätoimittaja Kalle Keräselle. Ylä-Karjalan jutussa oikein todetaan: "Maakuntalehdet ja paikallislehdet voisivat olla huomattavasti kriittisempiä. Omaan uutishankintaan ja jopa tutkivaan journalismiin kannattaisi ehdottomasti panostaa, Keränen muistutti."

Tällaista imagoa ja mielikuvaa Ylä-Karjalakin yrittää ihmisille välittää myös paikallislehden toiminnasta. Todellisuudessa näin on ehkä muiden maakuntien lehdissä, mutta ei maakuntalehti Karjalaisessa ja Nurmeksen Ylä-Karjalassa. Uutisointi on ollut selvästi yksipuolista molemmissa lehdissä mm. tässä Nurmeksen matkailuyhtiöjärjestelyä koskevissa jutuissa. Lisäksi ko. lehdet eivät kerro ihmisille perusteellisemmin tausta-asioita eivätkä julkaise joistakin asioista edes yleisönosastokirjoituksia.

Ylä-Karjalan ja saman konsernin Karjalaisen toimittajien harjoittama sensuuri asiassa johtuu muun muassa siitä, että Jukolan Osuuskauppa on paikallislehti Ylä-Karjalan suurin ilmoittaja.

40. luku

Ylä-Karjalan uutiskriteereistä:

Ylä-Karjalan toimittaja toteaa 24.8.2004 lehdessä, että "ilmoitus on uutinen". Siinäkö Ylä-Karjalan uutiskriteerit?

KYTKENNÄT VAPAAMUURAREIHIN

41. luku

Eikö paikallisuus enää korostukaan matkailuasioissa?

(Ylä-Karjalalle tarjottu mielipidekirjoituksena yleisönosastolle 14.5.2004, eivät ole julkaisseet jostakin syystä?)

Nurmeksen luottamushenkilöt ovat talven ja kevään aikana korostaneet paikallisuutta perustellessaan Bomban ja Sotkan myynti- ja vuokrasopimusta Jukolan Osuuskaupan kanssa. Muualta tulleet yrittäjät heitettiin sivuun ja paikallisia matkailualalla jo toimivia yrityksiä ei noteerattu mitenkään.

Kaupanteon jälkeen paikallisuutta ja Nurmeksen yritystoiminnan tukemista ei sitten näköjään enää tarvitsekaan ottaa huomioon, vaikka mm. Sotka Oy:n hallituksessa istuvat myös kaupungin luottamushenkilöt (Matti Tolvanen, Tarja Naumanen ja Riitta Korhonen). Nurmes maksaa edelleen kaikki Sotkan kulut mm. remonttien ja laajennusten osalta.

Jukolan Osuuskaupan toimitusjohtaja Matti Konttinen kertoi Ylä-Karjalassa 1.5.04, että insinööritoimisto Raksystems Oy tekee Sotkan kuntokartoituksen. Konttinen perustelee valintaa, että "muut mahdolliset yrittäjät olisivat päässeet töihin vasta syksyllä".

Onko Konttinen tai paremminkin Sotka Oy:n hallitus edes kysynyt asiaa paikallisilta ja alueellisilta rakennusalan yrittäjiltä?

Hymy-lehden (5/2004) mukaan Konttinen kuuluu vapaamuurareihin ja valtakunnallisen Raksystems Oy:n toimitusjohtaja, dip.ins. Marko Malmivaara Espoosta kuuluu vapaamuurareiden Helsingin Nomos-loosiin.

Hymy-lehden työryhmän mukaan Nurmeksesta alueelliseen Lieksan khadam-loosiin kuuluvat "Alatalo Matti Vilho johtaja, Arstila Jukka Juhani erikoiseläinlääkäri, Durchmann Mikko Ensio toim.joht., Eskelinen Pekka maanviljelijä, Jääskeläinen Lauri Tapani projektipäällikkö, Konttinen Matti Juhani toim.joht., Korhonen Ossi Yrjö tekn.aineiden lehtori, Liimatta Erkki Antero koulunjohtaja, Pikkarainen Matti Antero toim.joht., Puhakka Markku Juho erikoislääkäri, Saastamoinen Esko Herman aluejohtaja, Saastamoinen Urpo Kalervo, Turunen Matti Kalervo laivuri ja Törhönen Jussi Jarmo ekonomi".

Lisäksi Jukolan Osuuskauppa on valinnut BL-Management Oy:n Espoosta ja konsultti Yrjö Timosen Lumikeskus Messilästä tekemään matkailualan liiketoimintasuunnitelmaa. Ylä-Karjalassa Konttinen kertoo, että "päävastuun kantaa Laurent".

Nettisivujen mukaan Ben Laurent on mm. Suomen Enneagrammi ry:n kouluttaja ja on erikoistunut www.northernspirit.fi -sivuilla olevan Northern Spirit -ohjelmapalveluyrityksen tietojen perusteella elämyksellisien yritystapahtumien järjestämiseen, mm. köysikiipeilyihin ja muuhun ns. henkisesti kehittävään toimintaan luonnossa. Teemaohjelmista todetaan mm. että "luomme illuusion esim. 1910-luvun trokariopistosta (salakauppatoimintaa), jossa ryhmän jäsenistä tehdään pesunkestäviä trokareita". Että tältä pohjaltako Nurmeksessa viedään matkailutoimintaa eteenpäin?!

Lisäksi Konttinen on todennut Ylä-Karjalassa 20.3.04, että "Pohjois-Karjalan matkailun Jukola perustaa Kolin, Bomban ja Pielisen sisävesimatkailuun", vaikka kyllä kai Pohjois-Karjalaan kuuluu paljon muitakin lähellä olevia kohteita. Lisäksi laivuri Matti Turunen kuuluu khadam-loosiin ja samoin myös mm. Pohjois-Karjalan Osuuskaupan kaupallinen johtaja Tuomo Antero Moilanen (Lux-loosi Joensuu).

Hymy-lehden 2004 mukaan Suomen vapaamuurareiden veljeskunnalla on tällä hetkellä 147 loosia ja jäseniä melkein 6000. Järjestöön kuuluu paljon mm. virassa olevia lääkäreitä ja tuomareita, kuten esim. hovioikeuden presidentti Esko Juhani Kilpeläinen Kuopiossa.

"Vapaamuurareiden hierarkiassa on useita portaita, joissa jokaiseen liittyy omat salaisuutensa ja merkkinsä. Tuntemattoman muurariveljen arvoaste selviää mm. puhuttelutavasta ja kättelystä. Merkit ovat kansainvälisiä, joten veli tunnistaa veljen helposti myös ulkomailla, vaikka järjestöt ovatkin tiukasti kansallisia. Paljon puhutaankin siitä, että he muodostaisivat salaisen, toinen toisiaan auttavan verkoston."

"Rituaalien ja merkkien salassa pysymisen varmistaa vala, jonka uusi jäsen joutuu vannomaan järjestöön liittyessään tai arvoasteen noustessa. Valan keskeinen kohta kuuluu: Lupaan ja vakuutan, että en milloinkaan tieteni enkä ehdoin tahdoin petä veljesmuurariloosia enkä sen jäseniä vähimmässäkään määrässä enkä salli sitä toistenkaan tehdä, jos sen estää voin."

Artikkelin mukaan vapaamuurarit itse vakuuttavat, että "tarkoituksena on kasvattaa ja kehittää jäsentensä henkisiä ominaisuuksia." Sen sijaan esim. "kirkko on kautta maailman katsonut vapaamuurareita kieroon, esim. katolinen kirkko on pitänyt järjestöä kerettiläisenä (eli harha- ja vääräuskoisena)".

---

Ylä-Karjalan toimittaja soitti heti 14.5.04 klo 10.30 jälkeen ja vapaamuurarikeskustelun päätteeksi totesi, että "on se hyvä että sinä kirjoitat näistä asioista, meidän on hankala". Sanoin, että "ymmärrän täysin teidän tilanteen".

Lehti ei kuitenkaan julkaisut yleisönosastokirjoitusta eikä päätoimittaja Seppo Harju edes käynyt mitään keskustelua sen sisällön mahdollisesta tiivistämisestä tai muuttamisesta esim. ylimääräisten esille nostettujen vapaamuurarien nimien osalta.

Hymy-lehdessä (6/2004) paljastui, että Valtimolta vapaamuurareiden Lieksan khadam-loosiin kuuluu rehtori Paavo Harakan lisäksi Ylä-Karjalan aluetoimittaja Pertti Aulis Meriläinen (hänet valittiin myöhemmin Ylä-Karjalan päätoimittajaksi).

Tässä yksi syy miksi yleisönosastokirjoitusta ei julkaistu Ylä-Karjalassa.

---

Hymy-lehden julkiseksi tekemän vapaamuurareiden jäsenrekisterin lisäksi useilta paikkakunnilta löytyy esimerkiksi korkeissa viroissa ja luottamustehtävissä olevia henkilöitä ja heidän lähisukulaisia, jotka kuuluvat vapaamuurareihin.

KAUPUNKI EI TEHNYT SELVITYSTÄ KILPAILUVAIKUTUKSISTA

42. luku

Nurmeksen kaupunki ei ole ennen valtuuston 26.2.2004 päätöstä tehnyt mitään selvitystä kilpailuvaikutuksista.

Kuopion hallinto-oikeuteen tehty valitus koskee kaupunginvaltuuston 26.2.2004 tekemää päätöstä, johon sisältyy Bomban myynnin lisäksi myös tehty sopimus Sotka-kylpylästä Nurmeksen kaupungin ja Jukolan Osuuskaupan välillä.

Kaupunginvaltuuston 26.2.04 päätös ja sopimus mm. hotellilaajennuksesta on kilpailua vääristävää suoraa yritystuki Jukolan Osuuskaupalle. Nurmeksen kaupunki ei ole ennen päätöstään selvittänyt kilpailuvaikutuksia Bomban myynnin ja Sotkasta tehdyn sopimuksen osalta alueella toimivien matkailu- ja majoitusyritysten osalta. Valtuuston päätöksessä ei ole kysymys pelkästään Bomban rakennusten ja 7 hehtaarin maa-alueiden myynnistä Jukolalle.

Kuten Ylä-Karjalan 15.5.2004 ja Karjalaisen uutisoinneista voi huomata, niin Nurmeksen kaupunki mm. Lampinen lausunnossa ja myös kuntaliiton lakiasiain päällikkö Kari Prättälä ja johtava lakimies Heikki Harjula ovat ottaneet kantaa lähinnä vain Bomban myyntiä koskevaan osaan, ei Sotkasta tehtyyn sopimukseen kilpailua vääristävänä.

Helsingin Sanomat uutisoi 15.5.04 (toimittaja Riikka Talli): "Filatov: Yritystukia jaetaan vastoin EU-sääntöjä" ja "Työministeriö perui miljoonatuen Hämeenlinnan kylpylähankkeelle".

Jutussa todetaan mm.: "Työministeriö vaati perjantaina Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskusta (TE-keskus) perumaan työhallinnon varoista jaetun 3,3 miljoonan euron tuen Hämeenlinnan kaupungin j a kahden yksityisen yhtiön kylpylähankkeelle. TE-keskus oli myöntänyt työllisyysperusteisen investointituen virheellisesti julkisyhteisön kriteereillä. Avustus olisi pitänyt arvioida yritystukena, ja sen kilpailuvaikutukset olisi pitänyt selvittää. Lisäksi Hämeenlinnan kaupungin arvellaan myöntäneen hankkeelle omia tukiaan EU-säädösten vastaisesti. Tapaus nousi esille, kun useat eteläsuomalaiset kylpyläyrittäjät tekivät tuesta kantelun."

Filatov toteaa jutussa myös: "Ei ole harvinaista, että Suomessa jaetaan yrityksille tukia EU-säännösten vastaisesti. Nämä asiat vain nousevat kunnissa ja kaupungeissa harvoin esiin, koska säännöksiä ei tunneta eikä asioista valiteta. Suomessa on myös käyty liian vähän keskustelua siitä, miten kuntien elinkeinoelämälle myöntämät tuet saattavat vääristää kilpailua."

Hämeenlinnan kohdalla neljä eteläsuomalaista kylpyläyrittäjää oli kannellut tukien kilpailua vääristävästä vaikutuksesta työministeriöön, koska edes kilpailuvaikutuksia ei oltu selvitetty perusteellisesti.

Nurmeksessa tilanne on aivan sama Bomban myynnin ja erityisesti kaupungin ja Jukolan Osuuskaupan välillä Sotkasta 26.2.2004 tehdyn sopimuksen osalta.

Nurmeksen kaupunki on vuokrannut Jukolan Osuuskaupalle Sotkan 5+5 vuosien sopimuksella, lisäksi Jukolalla on ostotarjouksen tekomahdollisuus ko. aikana. Jukola toimii kaupunginvaltuuston 26.2.04 päätöksellä isäntänä ja maksaa vuokraa korkeintaan 10 000 euroa kuukaudessa, mutta kaikki huolto- ja laajennuskustannukset maksaa kaupunki. Edes Jukolalta perittävään vuokraan ei tehdä tarkistusta hotellilaajennuksen ja liikuntahallin rakentamisen jälkeen.

Nimenomaan myös Sotkan hotellilaajennus (30-40 hotellihuonetta lisää) vääristää entisestään kilpailua Jukolan Osuuskaupan ja valituksen tehneiden matkailu- ja majoituspalveluyritysten välillä. Selvitys kilpailuvaikutuksista olisi pitänyt tehdä ennen päätösvalmistelua ja päätöksentekoa.

Hallinto-oikeuden on otettava käsittelyssä huomioon nimenomaan matkailu- ja majoitusyritysten tekemä valitus myös kilpailulainsäädännön ja vaikutusten osalta. Myös valituskirjelmässä on jo viitattu kilpailua vääristäviin tekijöihin kaupunginvaltuuston 26.2.04 päätöksessä.

43. luku

Tämä Hämeenlinnan kylpylälaajennus on siinäkin mielessä mielenkiintoinen investointirahoituksen osalta, koska Nurmeksessa tilanne on aivan sama:

Ylä- Karjala haastatteli taas Jukolan Osuuskaupan toimitusjohtaja Matti Konttista 1.5.2004 lehteen (toim. Eeva Vainio): "Toimitusjohtaja Matti Konttinen: Työt matkailualueella etenevät, kaasua painetaan myöhemmin".

Jutussa todetaan veromarkoin maksettavista investointirahoitustuista: "Sotkan laajennuksen suhteen Jukola on jo lähtökuopissa. TE-keskuksen, Finnveran ja kaupungin kanssa on käyty neuvotteluja investoinneista, mutta päätöksiä ei ole vielä tehty. Matti Konttisen mukaan osapuolet ovat suhtautuneet positiivisesti laajennushankkeeseen.

- Höpö-höpö, kuten myöhemmin paljastui TE-keskus ei myöntänyt työllisyysperusteista tukea liian alhaisen vuokrann takia.

- Sotkan kohdallahan on puhuttu 30 (oikeasti 30-40) huonetta ja liikuntasalin käsittävästä laajennuksesta, mutta sen tarkempi suunnittelu on sidoksissa Bomban, Sotkan ja golfin muodostamaan kokonaisuuteen ja siihen, minkälainen matkailun kehitysnäkymä siitä tulevassa liiketoimintasuunnitelmassa syntyy."

"Konttisen mukaan nyt tehdään valmistelevaa työtä kylpylähankkeen kohdalla. Sitä ovat mm. suunnitelmien päivitykset ja sen miettiminen, mitkä osat niistä soveltuvat tuleviin kaavailuihin."

Saa nähdä kuinka paljon TE-keskus ja Finnvera käyttävät veromarkkoja Nurmeksessa kilpailua vääristävään yritystukeen kaupungille ja Jukolan Osuuskaupalle? Hämeenlinnassa se ei onnistunut, mutta Nurmeksessahan kaikki on mahdollista.

---

Jukolan Osuuskaupan hallintoneuvoston puheenjohtaja, Nurmeksen Yrityspalvelu Oy:n puheenjohtaja Heikki Ikonen arveli Jukolan Osuuskaupan tilinpäätös- ja taseuutisessa Ylä-Karjalassa, että valitus Kuopion hallinto-oikeuteen tuskin tuo mitään muutosta asioihin.

44. luku

Ajoiko kamreeri Jari Lampinen valmistelussa kaupungin vaan Jukolan Osuuskaupan etua?

Useissa esityslistoissa ja pöytäkirjoissa Lampinen puolustelee Jukolaa ja vihjailee sen puolesta.

Nurmeksen kaupungin kamreeri Lampinen on todennut kaupunginvaltuuston 26.2.04 matkailuyhtiöjärjestelyä koskevan päätöksen (16 §) liitteessä Jukolan Osuuskaupan tarjouksen plussaksi mm. sitä, että "liiketoimintaa ei rasita aiemmat vastuut".

1) Tarkoittaako hän tällä sitä, että kun kaupunki maksaa kaikki kulut (ainakin 4 miljoonaa euroa + Sotkan laajennus ja yms. kulut) ja Jukola pääsee aloittamaan ns. puhtaalta pöydältä vaatimuksensa mukaan, niin Jukolan liiketoimintaa ei rasita aiemmat vastuut? Tällaisella kaupungin suoralla yritystuella jokaisen yrittäjän kohdalla olisi voitu todeta, että liiketoimintaa ei rasita aiemmat vastuut.

2) Vai tarkoittaako Lampinen, että Jukolalla ei olisi aikaisempia vastuita ollenkaan? Jukolan Osuuskaupan vuoden 2003 tasetietojen mukaan heillä on vierasta pääomaa, mikä muodostuu mm. veloista, kaikkiaan 12 929 589,36 euroa, vastattavaa kaikkiaan yhteensä 18 018979,43 euroa. Vuonna 2002 vastattavaa oli selvästi vähemmän, 15 795 300,90 euroa, joten Jukolan kehitys ei ole ollut ainakaan tältä osin edes positiiviseen suuntaan.

Kohta: Virka-aseman väärinkäyttäminen asiaa valmisteltaessa.

Kunnallisessa päätöksenteossa myös esittelijä ja valmistelija ovat vastuussa päätöksistä. Esittelijä, mikäli ei ole jättänyt asiaan eriävää mielipidettä. Kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää jätti eriävän mielipiteen Bomban myynnistä ja Sotkan vuokrasopimuksesta Jukolan Osuuskaupalle kaupunginhallituksen kokouksessa 16.2.04. Kaikki asiakirjat ja lehtiartikkelit osoittavat, että asiat on valmistellut kamreeri Lampinen.

Nurmeksen veronmaksajat maksavat ainakin yli 4 miljoonan euron laskut, jotta Jukola pääsee aloittamaan puhtaalta pöydältä. Lisäksi tulee mm. Sotkan huolto- ja laajennuskulut maksettavaksi. Muut tarjoukset olisivat olleet veronmaksajille huomattavasti halvempia. Lisäksi kaupunki tukee Jukolan Osuuskauppaa alueella kilpailua vääristävästi mm. Sotkasta tehdyn sopimuksen osalta, se sisältyi myös valtuuston 26.2.2004 päätökseen.

---

Suomessa järjestelmä hoitaa tämänkin asian niin, että “korppi ei korppia noki”.

KÖYHÄT EVÄÄT MATKAILUUN

45. luku

Ylä-Karjalassa 29.6.2004 uutisoitiin Bomban ja Sotkan alueen kaavamuutosasiaa otsikolla: "Ritoniemen kaavan muutos Sotkaa koskevalta osalta esille syksyllä".

Toimittaja Jaakko Pikkaraisen tekemässä uutisessa todetaan: "Alustavassa suunnitelmassa 90 hotellihuonetta käsittävä Sotkan laajennus on massoitettu kolmeen osaan. Rakennukset on sijoitettu kylpylän länsipuolelle sen välittömään läheisyyteen kuten 200 neliön liikuntahallikin. Kaavamuutos on tarpeellinen siksi, että osa rakennettavista tiloista sijoittuu puistoalueelle."

Kaavamuutosasia on tarkoitus saada vedetyksi niin, että valtuusto käsittelisi sitä marras-joulukuussa.

Uutisessa todetaan: "Sotkan kiinteistöyhtiön puolesta hanketta valmisteleva Jani Karjalainen kertoi hankkeen rahoituksesta käytävän neuvotteluja mm. TE-keskuksen kanssa. Hänen mukaansa rakennustyöt voivat alkaa ensi vuonna, mikäli hanke etenee suunnitellusti."

Nyt siis puhutaan avoimesti 90 hotellihuoneesta Jukolan Osuuskaupan käyttöön, eikä Jukolan maksama nimellinen vuokra kaupungille nouse laajennusten yhteydessä sentilläkään.

Kilpailuvaikutusselvitystä ei ole tehty missään vaiheessa alueella olevien muiden todellisten yrittäjien toimintamahdollisuuksien osalta. Jukolan Osuuskauppaa ei voi rinnastaa muihin yrityksiin, sen toiminnanjohtaja on luottamussuhteessa oleva palkollinen. Jukolan Osuuskauppa ei ole hänen omaisuuttaan. Mutta muut alueella olevat majoitusyrittäjät ovat laittaneet omia rahojaan majoitustiloihin.

46. luku

Ylä-Karjala kertoi Jukolan Osuuskaupan tekemästä Bombaa koskevasta liiketoimintasuunnitelmasta 3.7.2004, toimittaja Jukka Räsänen.

Jukolan Osuuskaupan BL-Management Oy:llä (yhtiön nimenkirjoittajana vain Ben Laurent) teettämän liiketoimintasuunnitelman mukaan "toimintoja kehittämällä ja majoitustiloihin investoimalla alueen liikevaihdon odotetaan jopa kaksinkertaistuvan 2009 mennessä".

Uutisen mukaan Jukolan toimitusjohtaja Matti Konttinen ei vielä ryhdy arvioimaan organisaatiouudistuksen vaikutuksia henkilöstön asemaan. Kuitenkin hän toteaa, että "selvää on tietysti, että me joudumme hakemaan tehokkuutta".

Tammikuussa tarjousta jättäessä Jukolan hallintoneuvoston puheenjohtaja Heikki Ikonen vakuutti Ylä-Karjalan sivuilla, että työpaikat säilyvät jos kaupunki myy Jukolalle. Nyt kellot soittavat jo toista säveltä.

Liiketoimintasuunnitelman mukaan Sotkan kylpylän hotellilaajennus nostaisi Bomban liikevaihdon viime vuoden 2,15 miljoonasta eurosta noin 3,25 miljoonaan euroon ja kolmannen laajennuksen jälkeen liikevaihdon pitäisi nousta 4 miljoonaan euron paremmalle puolelle (em. lehti).

Bomban liiketoimintasuunnitelmasta mainitaan em. Sotkan laajennusten lisäksi mm. verkostoituminen lähialueiden matkailuyritysten, kuten Kolin, Tahkovuoren ja Vuokatin kanssa?

Luuleeko suunnitelman tekijät, että Kolilla, Tahkovuorella ja Vuokatissa ei ole tarpeeksi tarjolla majoituskapasiteettia omasta takaa? Ja että ihmiset majoittuisivat 100 kilometrin päähän Nurmekseen? Eihän Nurmeksella ole mitään muuta tarjottavaa kuin sänky turistille ja kesällä golfrata ja talvella hiihtolatu ja uima-allas Sotkalla.

47. luku

Ylä-Karjala uutisoi 11.9.04 (toimittaja Eeva Vainio) Nurmeksen kaavoitusjaoston jalkautumista tutkimaan Sotkan laajennusta.

Lehtijutussa mm. todetaan: "Sotkan laajennuksen kaavamuutoksia käsiteltiin alun perin osana koko Bomban ja Hyvärilän alueen kaavamuutosprosessia. Sotkan hallitus halusi kuitenkin nopeuttaa käsittelyä kylpylän laajennuksen osalta, ja kaavoitusjaosto suostui siihen. Laajempaa prosessia on hidastanut ainakin se, etteivät golfkentän laajennuksen vaatimat muutokset ole vielä selvillä."

"Kesäkuun lopulla kaavamuutoksesta järjestettiin esittelytilaisuus ja kuultiin osallisia. Kuukautta myöhemmin Kiinteistö Oy Viikkosirmakka 3 ja joukko muita alueen yrittäjiä tekivät asiasta muistutuksen. Kaupungille muistutettiin, että Sotkan laajennushanke perustuu kaupungin matkailupäätöksiin, joista on valitettu Kuopion hallinto-oikeuteen."

"Matkailuyrittäjien mielestä vireillä olevat suunnitelmat ovat jyrkässä ristiriidassa heidän etujensa kanssa eikä asemakaavamuutoksen suunnittelua pitäisi jatkaa."

"Sittemmin Arkkitehtitoimisto Riitta Korhonen Oy on tehnyt alustavia suunnitelmia laajennuksen toteuttamiseksi. Vaihtoehtoja on neljä ja lähes kaikilla on kannattajansa niiden joukossa, joita asia jollakin tavalla koskee."

"Laajennuksen on arvioitu maksavan kolmisen miljoonaa euroa. Kaupunki rahoittaa hanketta miljoonalla eurolla."

"Laajennus tuo kylpylään liikuntatilan ja 30-40 huonetta lisää."

Tässä kysymys on siis laajennuksen ensimmäisen osan huoneiden määrästä ja kustannuksista. Tarkoitus on rakentaa kaikkiaan lähes 90-100 hotellihuonetta käsittävä laajennus, siihen kaupunki on sitoutunut Jukolan Osuuskaupan kanssa tehdyssä vuokrasopimuksessa.

Nurmeksen kaavoitusjaostoon kuuluivat 2004 Jussi Säämänen (pj.), Jorma Pikkarainen, Hanne Savolainen, Lahja Mustonen, Matti Kämäräinen ja kaavoituspäällikkö Martti Piironen.

Sotkan hallituksen puheenjohtajana toimii Matti Tolvanen. Mielenkiintoista on, että Tolvasta ei miellytä se, että jaosto asettui jo jokin aika sitten julkisuudessa Sotkan edustalle rakennettavan pyörökaaren kannalle (em. lehti).

Matti Tolvasen mukaan (em. lehti) Sotka-yhtiön hallitus neuvottelee vielä vaihtoehdoista hyyryläisen, Jukolan Osuuskaupan edustajien kanssa, eli mm. Sotkan hallitukseen kuuluvan toimitusjohtaja Matti Konttisen kanssa. Tolvasen mukaan "Jukolalla ei ole hänen mukaansa vielä selkeää näkemystä siitä, mikä on paras vaihtoehto sen kannalta" (Ylä-Karjala 11.9.2004).

Eli kaupunki ja Sotkan hallitus tekee nämäkin ratkaisut vuokralaisen, Jukolan Osuuskaupan, ehdoilla.

48. luku

Ylä-Karjala uutisoi 18.9.2004 (toimittaja Eeva Vainio) Nurmeksen kaupungin omistaman Loma-Nurmes Oy:n Hyvärilän matkailukeskuksen tulevaisuuden suunnitelmista, että se irtaantuu matkailusta: "Loma-Nurmes luopuisi matkailusta ja keskittyisi nuorisokeskustoimintaa".

Loma-Nurmes Oy:n hallituksen puheenjohtajana kymmenen vuotta ollut Matti Kämäräinen esitteli myös Hyvärilän matkailukeskuksen investointisuunnitelmia. Veronmaksajien rahoilla on tavoitteena lisätä ympärivuotisia vuodepaikkoja 220-230:een, nykyisin niitä on 28. Uutisessa ei puhuttu pätkääkään siitä, mitä tällaiset typerät suunnitelmat maksavat kaupungille ja veronmaksajille.

Nurmeksen kaupungin virka- ja luottamusmiesjohdon matkailuvisiot ovat pahasti sekaisin. He eivät ajattele muuta kuin majoituspaikkoja ja niiden lisäämistä, vaikka alueella on paljon tyhjää majoituskapasiteettia ympäri vuoden ja majoitustilojen käyttöaste niin Hyvärilässä kuin Bomba-Sotka -alueellakin on vuositasolla reilusti alle 50 prosentin.

Täällä ei ajatella kuin majoituspaikkoja, harrastusmahdollisuuksia ei kehitetä. Talvella kaupunki tarjoaa turisteille latua ja kesäisin metsään tai järvelle menoa. Siinä kaikki, kun vastaavat matkailukeskukset esim. Vuokatissa ja Nilsiässä voivat tarjota paljon muuta.

Miten tämä yhtälö on mahdollinen: "luopua matkailusta" ja rakennettaisiin "220-230 ympärivuotista majoituspaikkaa". Hyvärilästä on kuitenkin tarkoitus tehdä "merkittävä loma-, kurssi- ja nuorisopalvelukeskus". Herää vain kysymys, että eikö matkailu liity loma-, kurssi- ja nuorisotoimintaan? Vai aiotaanko kaikki rakentaa vain eräitä nurmeslaisia varten?

49. luku

Ylä-Karjala (toim. Jukka Räsänen) uutisoi 21.9.04: "Jukola aloittanut yt-neuvottelut Bomballa".

"Jukolan Osuuskauppa on aloittanut yt-neuvottelut Bomban ja Sotkan työntekijöiden kanssa viime viikolla."

"Yt-neuvottelut koskevat kaikkiaan matkailukaupungin noin 25:ttä työntekijää. Konttinen korostaa, että neuvottelujen tavoitteena ei ole automaattisesti henkilökunnan irtisanominen."

Ylä-Karjala ei kertonut, että kysymys on ainakin mahdollisista lomautuksista. Saman päivän Karjalainen kertoi sen.

Jukolan Osuuskaupan hallintoneuvoston puheenjohtaja Heikki Ikonen totesi 31.1.2004 Ylä-Karjalan uutisessa, Jukolan tarjouksen jättämisen yhteydessä, että "nykyisten työntekijöiden ei tarvitse olla huolissaan; he saavat pitää työpaikkansa".

Tämä uskottiin kaupungin virka- ja luottamusmiesten keskuudessa, varsinkin keskustalaiset poliitikot oikein hehkuttivat sopimuksia Jukolan kanssa.

No nyt työntekijöillä on jo huoli työpaikoistaan. Siihen ei mennyt kuin puoli vuotta Jukolan ohjauksessa.

Bomban osalta päätettiin, että toistaiseksi irtisanomisilta vältyttiin. Sen sijaan ensi vuonna 2005 on tulossa lomautuksia ja yksi ravintola-alan työntekijä siirretään muualle.

PELASTAAKO VALITUS VERONMAKSAJAT LISÄLASKUILTA?

50. luku

Ylä-Karjala, yleisönosastolle

Seppo Harju, puhelinkeskustelu 7.10.2004

Laitoin tiistaina 5.10.04 mielipidekirjoituksen faksilla ja sanoit katsovasi sen tarkemmin maanantaina 11.10. Tiivistin tekstiä ja laitan sen tässä ohessa. Jos ette jostakin syystä julkaise mielipidettä, haluaisin tietää edes yhden perustellun syyn.

Lehtenne mielipidekirjoituksetkin osoittavat, että ihmiset eivät ole edes ymmärtäneet asiakokonaisuutta kun luulevat että kaupunki pääsi irti matkailukustannuksista myymällä Bomban.

Mielipidekirjoitus:

Pelastaako valitus veronmaksajat lisälaskuilta?

Tämä teksti on osoitettu kaupungin päättäjille, Jukola on hoitanut asiansa erittäin hyvin:

Kaupunki myi Bomban alueen rakennukset ja lähes 8 hehtaaria maata tärkeimmällä matkailualueella 420 000 eurolla. Sotkasta tehdyn vuokrasopimuksen mukaan kaupunki maksaa mm. kaikki huolto-, remontti- ja laajennuskulut, jotka nousevat useisiin miljooniin euroihin 10 vuoden aikana.

Vuokra Sotkasta on korkeintaan vain 10 000 euroa kuukaudessa. Todellisuudessa se on pienempi, koska vuokra on sidottu Sotkan liiketoiminnan tuloihin. Lisäksi vuokra ei nouse senttiäkään kolmen eri hotellilaajennuksen valmistumisen yhteydessä, kaikkiaan 90-100 huonetta lisää. Vuokratarkastuksista ei ole sovittu ja sopimus sitoo kaupunkia 10 vuotta. Kaupungin vuokratiloissa toimivien muiden yrittäjien kohdalla mm. toimitilojen laajennus on välittömästi nostanut vuokraa.

Veronmaksajien edun mukaista olisi, että alueen matkailuyrittäjien valitus Kuopion hallinto-oikeudelle tuottaisi mm. Sotkan vuokrasopimuksen purkua koskevan päätöksen. Asia palautuisi sitä kautta uudelleen käsiteltäväksi, koska alueella ei ole tehty kilpailuvaikutusselvitystä ja otettu sitä huomioon ennen valtuuston myynti- ja vuokrauspäätöstä. Toisena vaihtoehto voi olla eri valitusten kautta, että kaupunki joutuu maksamaan todella suuren korvauksen kilpailua vääristävästä päätöksestä ja yritystoiminnan tahallisesta vaikeuttamisesta. Ovatko päätöksen takana olleet valtuutetut varautuneet siihen, ilman veronmaksajien kukkarolle menoa?

Miksi Nurmeksen kaupungin omistamissa matkailukohteissa (esim. Sotka ja Hyvärilä) pakerretaan kuin toisia ei olisi olemassakaan. Suunnitellaan vain omien majoitustilojen lisäämistä, vaikka kohteiden käyttöaste kertoo, että tyhjillään olevien nukkumapaikkojen sijasta tarvittaisiin muuta toimintaa kilpailtaessa muiden matkailukeskusten kanssa varsinkin hiljaisina aikoina. Lisäksi eri tahot suunnittelevat omia liikuntahalleja, vaikka isommillakin matkailualueilla riittää yhteiskäytössä olevat liikunta- ja palloiluhallit. Vain täällä jokaisella toimijalla pitää olla oma ja nekin verovaroilla rakennettuna.

Lisäksi yrittäjien kanssa kilpailevan yritystoiminnan pyörittäminen ei kuulu kaupungin tehtäviin. Siitä pitäisi irtaantua kokonaan tai tukea kaikkia yrittäjiä samalla tavalla. Tarvittaessa kaupunki voisi keskittyä oheispalvelujen ja -tapahtumien järjestämiseen, esim. rakentamalla liikunta- ja urheilukeskuksen joka mahdollistaisi mm. kansallisten kisojen järjestämisen edes joissakin lajeissa. Se toisi asiakkaita ja siitä hyötyisivät majoitus- ja matkailuyritykset tasapuolisesti.

51. luku

Ylä-Karjalan päätoimittaja Seppo Harju soitti 11.10.2004, todeten kirjoituksen hyväksi mutta se julkaistaan vasta kuntavaalien 24.10.2004 jälkeen. Perusteli päätöstä ensin sillä, että se voi johtaa vastineisiin ehdokkaina uudelleen olevilta valtuutetuilta. Ja että ehdokkaat saisivat sitä kautta mainostaa itseään.

Totesin, että eihän teidän ole mikään pakko julkaista valtuustoehdokkaiden vastineita ennen kunnallisvaaleja. Sanoin myös, että ettekö te salli edes vaalien alla mitään kansalaiskeskustelua, kyllä muissa lehdissä käydään hyvinkin räväkkää keskustelua nimenomaan vaalien alla.

Harju totesi, että hän neuvottelee vielä toimituksen kanssa. Voitaisiinhan se julkaista ja valtuustoehdokkaiden mahdolliset kirjoitukset sitten vasta vaalien jälkeen.

52. luku

Tiistain 12.10 lehdessä oli yksi mielipidekirjoitus, sen johdosta Seppo Harju sai postia:

Viite: puhelinkeskustelut 11.10.2004 mielipidekirjoituksesta.

Eikö muka 12.10.04 lehdessä oleva yleisönosastokirjoitus anna vastineoikeuden mm. kaupungin luottamushenkilöille jotka ovat olleet päätöksiä tekemässä esim. Kyrölän henkilökuntamäärän osalta, jos tätä teidän harjoittamaa saivartelua yleisönosastokirjoitusten osalta jatketaan?

Ja onhan nuo eräät ehdokkaatkin saaneet todella runoilla palstoillanne nyt lähiviikkojen aikana, esim. keskustan ehdokas Veijo Niskanen huutokauppauutisessa.

Voittehan te saivarrella milloin milläkin perusteella, että jokin mielipidekirjoitus provosoi tai sitä ei julkaista. Tämä linjanne todistaa sitä, että te ette salli keskustelua lehdessä edes vaalien alla! Ilmoittakaa jo lukijoille, että lehtenne vaalisensuurin takia julkaisemme vain ilmoitukset.

Ylä-Karjala julkaisi mielipidekirjoituksen 16.10.04. Maakuntalehti Karjalainen on luvannut julkaista kirjoituksen (laitettu lehdelle 14.10.). Heidän mielipidepalstoilla oli vaalien alla mm. kokoomuksen ja keskustan ehdokkaiden mielipiteitä, jotka samalla mm. ylistivät keskustelua Karjalaisen palstoilla.

53. luku

Kunnallisvaalien alla Karjalan Maa -lehdessä 19.10.2004 oli Nurmeksen Keskustan paikallisjärjestön puheenjohtajan, Nurmeksen kaupunginvaltuuston keskustan ryhmäpuheenjohtaja, rehtori Seppo Laanisen haastattelu.

Lehden artikkelissa todetaan: "Seppo Laanisen mukaan Bomban myynti Jukolalle oli Nurmeksen matkailua ajatellen hyvä ratkaisu. Siinä yhteydessä kaupunki sitoutui omistamansa kylpylän saneerauksen ja laajennuksen rahoitukseen miljoonalla eurolla.

- Investointien valmistuttua on neuvoteltava Jukolan kanssa kylpylän myymisestä sille". Näin toteaa Laaninen.

Paikallislehti Ylä-Karjala ei julkaissut lehden mielipide/ tekstiviestipalstalle 19.10.2004 laitettua tekstiviestiä: "Sotkaa yritetään rakentaa verovaroilla Jukolalle? Karjalan Maa 19.10: Investointien valmistuttua on neuvoteltava Jukolan kanssa kylpylän myymisestä sille."

Tässä tekstiviestissä ei edes mainittu Seppo Laanista nimeltä, mutta silti lehti jätti mielipiteen julkaisematta. Seppo Laaninen oli Keskustan kunnallisvaaliehdokas 2004.

Kunnallisvaalien jälkeen lehti julkaisi tekstiviestin: "Valtuutettu Seppo Laaninen Karjalan Maassa 19.10.04 Sotkan kuvioista: Investointien valmistuttua on neuvoteltava Jukolan kanssa kylpylän myymisestä sille."

54. luku

Pieni testasi ei mene läpi, kun lehden ja Jukolan suhteet niin läheiset.

Ylä-Karjala ei julkaissut 3.11.2004 laitettua tekstiviestimielipidekirjoitusta: "Sotkaa rakennettiin. verovaroilla, sitten Jukolalle pilkkahinnalla. Kyrölässä ei yöhoitajia ja päiväkodissa ylisuuri lapsiryhmä. Ne ovat valtuutettujen arvovalintoja!"

JULKISELLA RAHOITUKSELLA KULTAMUNA JUKOLALLE

55. luku

Ylä-Karjala uutisoi 6.11.2004 Sotkan asioita otsikolla Sotkasta tulossa miljoonakylpylä, toim. Eeva Vainio.

Lehtiuutisessa lukee: "Matkailuvaltista tulee kaupungille 85 000 euron vuotuinen rahanreikä, jos esitetyt järjestelyt toteutuvat."

"Nurmeksen kaupunginhallitus päättää maanantaina, aletaanko Sotka Oy:lle maksaa yhtiövastiketta 85 000 euroa vuodessa. Käytännössä myönteinen päätös merkitsisi sitä, että kaupunki alkaisi maksaa vastiketta Sotkalle, jotta se pystyisi maksamaan takaisin kaupungille lainaamansa 870 000 euroa ja jotta kaupunki pystyisi täyttämään Jukolan Osuuskauppa Oy:n kanssa tehdyn sopimuksen velvoitteet eli tekemään Sotkan laajennuksen."

- Näin se menee, että 870 000 euroa lainannut kaupunki ryhtyy maksamaan Sotkalle vuosittain 'yhtiövastiketta', jotta se pysty maksamaan velkansa kaupungille?

- Ja mistä lähtien Jukolan Osuuskauppa on ollut muka osakeyhtiö?

Lehtijutussa todetaan: "Kaupunginhallitukselle tehty esitys perustuu Sotka Oy:n hallituksen laatimaan selvitykseen ja malliin."

- Sotka Oy:n hallitukseen kuuluvat mm. kaksi Jukolan Osuuskaupasta, mm. toimitusjohtaja Matti Konttinen.

Lehtijutussa todetaan: " Selvityksen mukaan Sotka tulee tekemään jatkuvasti tappiota nykyisen sopimuksen puitteissa. Tähän mennessä yhtiön vuotuiset tappiot ovat olleet 200 000 euron luokkaa. Nykyisen sopimuksen puitteissa myös yhtiön pääoma alenee eikä sen maksuvalmius riitä kulujen ja lainojen hoitoon.

- Yhtiön pääoma on 4 miljoonaa euroa ja siitä on jo menetetty 1,5 miljoonaa euroa. Tätä menoa kestää pari vuotta, että yhtiö on selvitystilassa, asiaa hallitukselle valmistellut kaupunginkamreeri Jari Lampinen vahvistaa yhtiön tilan."

"Selvityksen mukaan yhtiön tulos voidaan vakauttaa yhtiövastikejärjestelmällä, joka merkitsee sitä, että kaupunki maksaisi vuosittain 85 000 euroa yhtiövastiketta Sotkalle."

"Tuloskehitys olisi saatava vakautettua, jotta yhtiön olisi mahdollista saada lainaa 2,784 miljoonaa euroa maksavan kylpylän laajennuksen hoitamiseen."

"Laajennus on suunniteltu rahoitettavaksi niin, että osakemerkinnän kautta tulisi 500 000 euroa, kaupungin pääomalainana olisi 500 000 euroa ja että kaupungilta saataisiin lainaa taseen kautta 948 680 euroa. Lisäksi haetaan TE-keskukselta avustusta 835 150 euroa."

"Kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää esittää, että pääomalainan sijaan kaupunki antaisi yhtiölle 500 000 euron suuruisen korottoman lainan ja että enintään 950 000 euron lainalle annetaan kaupungin takaus."

"Jari Lampisen mukaan kaupunki ei voi pyristellä irti tästä järjestelystä.

- Järjestelyt ovat seurausta kaupunginvaltuuston päätöksestä, jossa valtuusto sitoutui rahoittamaan Sotkan laajennusta miljoonalla eurolla ja jossa Jukolan Osuuskaupan vuokrakatoksi hyväksyttiin 120 000 euroa" (vuodessa).

"Jos järjestelyt toteutuvat, kaupungin rahalliset sitoumukset ovat nämä: lainat Sotkalle nousevat 1 370 miljoonaan euroon. Lisäksi Sotkalle taataan 950 000 euron laina. Kaupungin osakepääoman arvo yhtiössä on 1,1 miljoonaa euroa ja lisäksi Sotkalle maksetaan vuosittain 85 000 euroa yhtiövastiketta."

"Järjestelyssä Sotka siirtyy sataprosenttisesti kaupungin omistukseen. Tällä hetkellä kylpylä 98,34 -prosenttisesti kaupungin omistuksessa".

Tämän uutisen lisäksi samassa Ylä-Karjalassa oli mm. kaupunginkamreeri Jari Lampisen esitys kaupunginhallitukselle veroäyrin nostamiseksi 0,75 prosenttiyksikköä, 19,50 prosenttiin. Lisäksi esitetään lukuisia muita karsintoja kaupunginjohtajan esityksenä: kolme kyläkoulua parin vuoden aikana (Lipinlahti, Jokikylä ja Savikylä), sosiaalitoimessa toimeentulotuen ja omaishoidon leikkauksia, terveydenhuollossa karsitaan diabeteshoitajan ja fysioterapeutin virkaesitykset, maaseutulautakunnassa lopetettaisiin lomituskompensaatio ja luovuttaisiin salaojituksen tuesta.

Lisäksi kaupunginjohtaja Vainionpää esittää lehdessä: "Palkankorotusvaran alentamisesta kahteen prosenttiin. Käytännössä se merkitsee sitä, että palkkoja nostettaisiin enintään 2 prosenttia. Jos korotukset menevät sen yli, vähennetään väkeä."

TALOUSARVIOESITYS MILJOONAN MIINUKSELLA

56. luku

Karjalainen uutisoi näkymät 6.11.2004 seuraavasti:

"Nurmeksen talousarvioesitys miljoona euroa alijäämäinen”

Toimittaja Jaakko Pikkarainen

“Nurmeksen ensi vuoden talousarvioesitys on veroprosentin korotuksesta huolimatta yli miljoona euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitus aloitti suuret investoinnit ja sen mukaisen lainanoton sisältävän talousarvioesityksen käsittelyn torstaina.

Kaupunginjohtaja Pertti Vainionpään talousarvioesitys ja taloussuunnitelma perustuvat menojen pitämiseen tämän vuoden tasolla ja veroprosentin korottamiseen nykyisestä 18,75:stä 19,5:een. Lisäksi kaupunki laatii 1,2 miljoonan euron kustannusten alentamisohjelman.”

“Kaupunginkamreeri Jari Lampinen arvioi kustannusten alentamisen yli miljoonalla eurolla mahdollistavan kaupungille nollatuloksen vuonna 2007. Kaupungin kumulatiivinen ylijäämä on nyt 3,2 miljoonaa euroa ja suunnitelman mukaan se hupenee 300 000 euron alijäämäksi vuonna 2006.”

“Talousarvioesityksen vuosikate on yli 600 000 euroa ylijäämäinen. Tilikauden tulos on 1,8 miljoonan euron poistojen jälkeen 1,2 miljoonaa euroa alijäämäinen.”

“Suurten investointien vuoksi kaupungin lainamäärä on ensi vuoden lopussa 4,1 miljoonaa euroa eli lähes kaksinkertainen nykyiseen verrattuna. Kaupungin velkaa kasvattavat erityisesti Porokylän koulun saneeraus, Sotkan hotellitilojen laajennus ja liikuntahallin rakentaminen sekä terveyskeskuksen saneeraus.”

“Porokylän koulun remontti maksaa kahtena seuraavana vuotena yhteensä 4,5 miljoonaa euroa. Kylpylän yhteyteen tulevien uusien tilojen rakentamiseen sekä terveyskeskuksen remonttiin talousarvioesityksessä on 1,3 miljoonaa euroa.”

“Talousarvioesityksessä ensi vuoden verotulot ovat 860 000 euroa tämän vuoden arvioituja suuremmat. Summasta 560 000 euroa perustuu kunnallisveron 0,75 prosenttiyksikön korotukseen, ja esitys arvioi kaupungin menettävän valtionosuuksien pienenemisen kautta lähes saman verran.”

“Kaupunginhallitus jatkaa talousarvioesityksen käsittelyä maanantaina, jolloin mm. veroprosentit ovat esillä."

57. luku

Ylä-Karjala oli 9.11.2004 tietysti hyväksynyt tekstiviestimielipidepalstalleen viestin, jotka syyttivät kaupunginjohtaja Pertti Vainionpäätä Bomban myynnistä ja Sotkan vuokrasopimuksesta aiheutuvista kuluista kaupungille.

Vastineena lehti julkaisi 11.11.2004 palstalla viestin: “Kaupunginjoht. jätti eriävän mielipiteen Bomban myynti- ja Sotkan vuokrauspäätökseen, syyttäkää eräitä valtuutettuja Jukolan kanssa vehkeilystä, verovaroilla.” Lehden palstasivulla oli paljon kritiikkiä Bomban myynnistä pilkkahinnalla ja Sotkan vuokrauksesta.

58. luku

Nurmeksen kaupunginhallitus päätti 8.11.2004 ns. vakauttaa Sotka Oy:n tuloskehityksen, jotta yhtiö näyttäisi vakavaraiselta julkisuudessa ja sillä olisi mahdollista saada lainaa ja avustusta 2,7 miljoonaa euroa maksavan kylpylän laajennukseen.

Pohjois-Karjalan TE-keskukselta aiotaan hakea kolmasosa avustuksena 2,7 miljoonan euron investointeihin Sotkalla.

Kaupunginhallitus päätti, että A) kaupunki merkitsee Sotka Oy:n osakkeita 500 000 euron arvosta, B) kaupunki myöntää yhtiölle 500 000 euron korottoman lainan, joka on myöhemmin mahdollista muuttaa pääomalainaksi, ja C) kaupunki antaa takauksen yhtiölle enintään 950 000 euron lainalle.

Lisäksi kaupunki ryhtyy em. päätöksen mukaan maksamaan omistamalleen Sotka Oy:lle vuosittain 85 000 euroa yhtiövastikkeena, jotta se pystyy maksamaan takaisin kaupungille 870 000 euron lainan (Ylä-Karjala 6.11.2004).

Näin Nurmeksessa toimitaan, kun samaan aikaan korotetaan veroprosenttia, leikataan peruspalveluja karsimalla sivistys-, sosiaali- ja terveyspalveluja, mm. lakisääteisiä toimeentulotukea ja omaishoidontukea (Ylä-Karjala 6.11.04).

Oulun hallinto-oikeus on kumonnut vastaavassa tapauksessa Hyrynsalmen myöntämän lainan Ukko-Halla Oy:lle mm. sillä perusteella, että vakuudettoman pääomalainan myöntäminen ei kuulu kaupungin tehtäviin (Yle, MOT-ohjelma 8.11.04).

59. luku

Ylä-Karjala uutisoi 2.12.2004 (toim. Jukka Räsänen):

"Nurmeksen kaupunginhallitus hyväksyi Bomba-Lomat Oy:lle esitetyn akordin, jolla yhtiön 1,025 miljoonan euron velat tulevat kuitatuiksi. Kun summasta vähennetään kaupunginvaltuuston aiemmin tekemä noin 470 000 euron vähennys, hallitus esittää, että valtuusto hyväksyisi akordin kattamiseen 558 000 euron määrärahan."

"Bomba-Lomien selvitysmies Seija Puoskari on ilmoittanut, että yhtiö voi maksaa kaupungille saamiaan lainoja takaisin vajaat 40 000 euroa. Kaupungin lisäksi yhtiöllä ei ole muita velkojia. Kaupunginkamreeri Jari Lampisen mukaan nyt tehty päätös vastaa täysin suunnitelmia, jotka tehtiin matkailukauppojen yhteydessä viime talvena."

Kuvateksti: "Bomba-Lomat Oy:n lopullinen alasajo vaatii vielä 558 000 euron velkojen anteeksiantoa."

60. luku

Karjalaisen uutinen 8.1.2005, toimittaja Veijo Honkanen:

“Kylpylän laajennus kompastelee”

“Bomba: Sotka-kylpylän laajennuksen rahoituspäätös viipyy, koska TE-keskuksen mielestä kaupungin ja Jukolan Osuuskaupan vuokrasopimus ei vastaa yritystukilain ehtoja. Eli Jukolan kylpylästä maksama vuokra on liian pieni.

- Sen kai tässä voi todeta, että Sotka-kylpylän laajennushankkeen rahoitusratkaisulle on asetettu TE-keskuksen taholta tiettyjä ehtoja, joiden takia joudumme tarkastelemaan myös kokonaan uusia ratkaisumalleja, Nurmeksen kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää kommentoi asian saamaa uutta käännettä.

- Mutta keskustelut asiasta ovat vasta aivan alkutekijöissään. Koska mitään linjauksia tai ratkaisuja ei ole vielä tehty, niin vaikea minunkaan on asiasta sen enempää sanoa. Se on selvää, että sellainen ratkaisu meidän on löydettävä, että kylpylän laajennukselle saadaan myös yhteiskunnan rahoitustuki, hän jatkaa.”

“Ongelmana vain vuokrasopimus”

“Vajaa vuosi sitten kaupungin ja Jukolan Osuuskaupan tekemien Bomban ja karjalaiskylän muiden kiinteistökauppojen osalta TE-keskuksella ei ole sanottavaa, eli kivenä kengässä hiertää vain kylpylän vuokrasopimus.”

“TE-keskuksen mielestä vuokra on pahasti alakantissa. Jukola pyörittää jo täydellä höyryllä niin Bombaa kuin Sotkaakin.”

“Bomban Jukola osti, mutta kaupungin hallitsemassa kylpylässä se toimii vuokramiehenä. Jukola maksaa kylpylästä kaupungille vuokrana 50 prosenttia sen nettotuloksesta, kuitenkin enintään 120 000 euroa vuodessa.”

“Samassa yhteydessä sovitun Sotkan hotellin laajennuksen ja liikuntasalin rakentamisen kustannusarvioksi on laskettu 2,7 miljoonaa euroa. Hankkeen toteutusvastuu on kaupungilla.”

“Vuokra lähes kaksinkertaiseksi?”

“TE-keskuksessa Jukolan maksama Sotkan vuokra on arvioitu niin pieneksi, ettei kaupungin hallitsemalla kylpylän kiinteistöyhtiöllä ole sen varassa elämän edellytyksiä, ei ainakaan laajennushankkeen kasvattaman velkataakan alla. Nyt kiinteistöyhtiön velat kaupungille ovat 780 000 euroa.”

“Tiettävästi TE-keskuksen myönteinen rahoituspäätös edellyttäisi likimain vuokran kaksinkertaistamista, eli vuosivuokran tulisi olla 200 000 euron luokkaa.”

“Jos laajennus toteutettaisiin nykyvuokralla, Sotkan kiinteistöyhtiön täytyisi käytännössä ryhtyä perimään kaupungilta yhtiövastiketta. Eli kaupunki joutuisi tukemaan jatkuvasti Jukolan matkailubisnestä.”

“Valtionrahoitus avainasemassa”

“Hotellin laajennukselle ja liikuntasalin rakentamiselle on haettu maksimiavustusta, 30 prosenttia. Se tekee rahassa likimain miljoona euroa.”

“Hankkeen toteutumisen kannalta avustus on avainasemassa. Kaupungin ja Jukolan matkailusopimuksessa kaupunki on sitoutunut sijoittamaan alueen kehittämishankkeisiin lähivuosina vielä vähintään miljoona euroa. Jukola on luvannut kehittää matkailualuetta viiden seuraavan vuoden aikana 200 000-300 000 eurolla vuosittain.”

“Jukola on ilmoittanut, että se ei toteuta kehittämisinvestointeja velkarahalla, vaan tulorahoituksella. Kaupungin talous on kääntynyt selvästi heikompaan suuntaan, joten velanottoedellytyksiä ei ole silläkään taholla.”

“Tiettävästi kaupungin neuvottelijat ovat tarjonneet neuvotteluissa kahta ratkaisumallia.

Ensimmäisen ratkaisumallin mukaan Sotkan vuokraa korotettaisiin yritystukilain mukaiselle tasolle.”

“Tai sitten Jukola ostaisi myös Sotka-kylpylän samalla tavalla kuin Bombankin.

Nykyisen vuokrasopimuksen mukaan kylpylän kunnossapitovastuu on kaupungilla, joten Jukolan ei uskota hevin innostuvan kylpyläkaupasta.”

“Jos Jukola päätyy hyväksymään kylpylän vuokrankorotuksen TE-keskuksen vaatimalle tasolle, nähtäväksi jää, mitä vastasitoumuksia se tulee kaupungilta vaatimaan.”

61. luku

Paikallislehti Ylä-Karjala ei uutisoinut em. TE-keskuksen päätöstä 11.1.05 lehdessään, koska Jukolan Osuuskauppa on Ylä-Karjalan suurin ilmoittaja.

Asiaa ei uutisoitu myöskään torstain 13.1.05 Ylä-Karjalassa.

Laitoin Ylä-Karjalan päätoimittaja Seppo Harjulle kirjeen:

Miksi Ylä-Karjala ei ole uutisoinut Pohjois-Karjalan TE-keskuksen päätöstä? Ks. liitteenä oleva uutinen Karjalaisessa 8.1.2005 (toimittaja Veijo Honkanen).

Miksi Ylä-Karjala ei uutisoinut Bomba-Lomat Oy:n akordin valtuustokäsittelyä ja käytyä keskustelua 16.12.2004? Kylläpä te uutisoitte valtuustokeskustelut lähes kaikista muista asioista?

Tämä Teidän suhtautuminen, mistä paikallislehdessä kerrotaan ja mistä ei, johtuu siis etusivun ilmoittajanne (Jukolan) sekä muutaman kaupunginherran ja poliitikon yhteydenotoista toimitukseenne?

Vastaava päätoimittaja Pertti Meriläinen soitti, että TE-keskuksen päätöksen uutisoinnin viivästyminen johtuu erään heidän toimittajan lomalla olosta. Totesin, että kyllä nyt jokainen toimittaja pystyy asian selvittämään ja uutisoimaan, jos ei haluta asiaa pimittää ja odottaa jotakin seuraavaa siirtoa Jukolan ja kaupungin taholta, jossa yhteydessä sitten lyhyesti uutisoitaisiin, upotettaisiin myös TE-keskuksen päätös.

Sanoin myös, että helpompi olisi myös toimituksenne kannalta uutisoida asioita sitä mukaa kun päätöksiä tehdään, samalla se mahdollistaisi kaupungin asukkaiden keskustelun ennen seuraavia päätöksiä.

Meriläinen ei kommentoinut, miksi Bomba-Lomat Oy:n akordin valtuustokeskustelua ei oltu uutisoitu lehdessä.

62. luku

Ylä-Karjala uutisoi em. asiaa la 15.1.05 otsikolla "Kihara mikä kihara", toimittaja Eeva Vainio.

Kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää kommentoi asiaa mm. että "elinkelpoinen yrityksen pitää olla tukea saadakseen" ... "TE-keskus toimii yritystukilain pohjalta ja miten se voisi sen vuoksi tukea kiinteistöosakeyhtiötä ja ajatella sen selviävän uuden investoinnin hoidosta, kun yhtiön tulosennusteesta ja taseesta näkyy, ettei se voi selvitä edes vanhan ylläpidosta" ... "TE-keskuskin voisi suhtautua laajennuksen avustamiseen eri tavalla, kun avustusta hakisi Jukola eikä kiinteistöosakeyhtiö" (jota pyörittää kaupunki).

"Keskustan Matti Kämäräinen kertoo lähtevänsä neuvotteluissa siitä, että kaupunki pitää kiinni tekemistään sitoumuksista. Se tarkoittaa, että kaupunki osallistuu Sotkan laajennukseen miljoonalla eurolla, antaa takauksen laajennukseen tarvittaville lainoille ja maksaa Sotkalle yhtiövastiketta 85 000 euroa vuodessa.

- Minusta ensisijainen ratkaisuvaihtoehto on se, että Sotka vaihtaa omistajaa ja että kaupunki hoitaa ne vastuut, joihin se on sitoutunut, hän sanoo."

"Jukolan toimitusjohtaja Matti Konttisen mukaan Jukola ei ole tässä vaiheessa harkinnut Sotkan ostamista.

- Jukolan tavoitteena on edelleenkin kylpylän laajentaminen ja tuen saaminen laajennustyöhön."

63. luku

Mitä Jukolan Osuuskauppa odottaa kaupungilta? Sotkan kautta Jukola hyödyntää kilpailulainsäädännön vastaisesti julkista tukea oman liiketoimintansa pyörittämiseen. Sitä todistaa mm. alhainen vuokra Sotkasta sekä kaupungin maksettavaksi sovitut laajat investoinnit, joiden kustannukset jäävät kaupungin maksettavaksi. Edes Jukolan vuokra Sotkasta ei nouse kolmen eri laajennusvaiheen jälkeen.

Eipä ollut tällaista "kusetusyritystä" aikaisemmin Jukolan Osuuskaupassa.

64. luku

Karjalainen (toim. Veijo Honkanen) “Bomba-ratkaisu syvensi Nurmeksen talousahdinkoa”

“Nurmeksen kaupungin viime vuoden tulosennuste on 1,1 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tulos on heikkenemässä vuoden takaisesta 1,4 miljoonalla eurolla. Toimintakate heikkenee 660 000 euroa. Toimintamenot alentuvat vajaat miljoona euroa, mutta samalla toimintatuotot ovat laskeneet 1,6 miljoonaa euroa. Tältä osin kysymys on pääosin lomitus- ja palotoimen uudelleenjärjestelyistä.

Alijäämä johtuu pääosin viime vuonna toteutetusta matkailuyhtiöjärjestelystä, jonka maksumieheksi kaupunki jäi. Entinen liiketoimintayhtiö Bomba-Lomat Oy ajettiin alas kaupungin kustannuksella. Bomba myytiin Jukolan Osuuskaupalle. Samalla Jukola ryhtyi pyörittämään sekä Bomban että Sotka-kylpylän liiketoimintoja. Matkailuyhtiöjärjestelyjen kokonaisvaikutus viime vuoden tulokseen on 1,7 miljoonaa euroa.”

Verotulojen kasvu kompensoi

“Kamreeri Jari Lampisen mukaan toimintakatteen heikkenemistä kompensoi verorahoituksen, erityisesti verotulojen kasvu. Valtionosuudet jäävät lievästi edellisvuoden tasoa pienemmiksi.

Vuosikate on lähes vuosipoistojen suuruinen. Kate jää 300 000 euroa heikommaksi matkailuyhtiöjärjestelyjen arvon alennuksen ja pääomalainan poistamisen vuoksi.

Tuloksen alijäämän synnyttää matkailuyhtiöjärjestelyyn liittyvä saamisten poisto. Lainasalkku on suunnitelmien mukainen, eli 2,25 miljoonaa euroa. Kumulatiivinen alijäämä laskee kahteen miljoonaan euroon.”

“Kaupungin investointivarauspäätökset eivät vastaa kuluvan vuoden budjettiratkaisuja. Siksi Lampinen esittää tilinpäätöksen valmistelemista siten, että yläasteiden yhdistämisen 1,6 miljoonan euron investointivarauksen käyttötarkoitus muutettaisiin Porokylän koulun korjaus- ja muutostöihin.

Kumulatiivisen ylijäämän säilyttäminen edellyttää erityisratkaisujen tekemistä. Uudelleenjärjestelyohjelma tulee kaupunginhallituksen käsittelyyn maaliskuun alussa.”

65. luku

Ylä-Karjala (toimittaja Eeva Vainio) kirjoittaa 12.2.2005 mm. seuraavaa:

"Kaupunki vuokrasi Sotkan kylpylän Jukolalle vuosi sitten tehtyjen matkailujärjestelyjen yhteydessä. Kaupunginvaltuuston päätöksellä vuokraksi sovittiin enintään 120 000 euroa vuodessa. TE-keskuksen mittareilla laskettuna vuokra pitäisi noin kaksinkertaistaa, jotta TE-keskus voisi antaa tukea laajennuksen tekemiseen.

- Toinen asia on se, että tuen hakijan pitäisi saada TE-keskus vakuuttuneeksi hankkeensa kannattavuudesta. Jos yritykselle tulee tappioita kaiken aikaa, ei TE-keskus voi lähteä semmoista tukemaan. Tässä pätevät ihan normaalit säännöt, rahoituspäällikkö Kari Aravuo TE-keskuksen yritysosastolta kertoo.

- Kyllä se niin on, että Sotkan vuokra pitäisi kaksinkertaistaa TE-keskuksen noudattaman käytännön mukaisesti, Vainionpää sanoo."

"Sotkan laajennuksen on arvioitu maksavan 2,8 miljoonaa euroa. TE-keskukselta haettu avustus kattaisi noin kolmanneksen kustannuksista. Loput on tarkoitus kattaa kaupungin rahoituksella ja kaupungin takaamilla lainoilla."

"Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Kämäräinen pitää kaupungin ensisijaisena tavoitteena Sotkan myymistä Jukolalle.

- Hinnasta ei pysty sanomaan mitään, mutta kyllä kaupungilla on siitä tietty käsitys."

TE-keskuksen mukaan Sotkan kohtuullinen vuokra olisi siis 240 000 euroa vuodessa, ja sitten koko kylpylä myytiin 2007 reilulla 300 000 eurolla.

VASTINE HALLINTO-OIKEUTEEN JUKOLALLE

66. luku

Paikallislehti Ylä-Karjala ja Karjalainen eivät kirjoittaneet tästäkään yrittäjien vastineesta mitään.

KUOPION HALLINTO-OIKEUS

PL 1744

70101 KUOPIO

Asia Vastine asiassa 00602/04/2100

Kuopion hallinto-oikeus on varannut tilaisuuden vastineen antamiseen Jukolan

Osuuskaupan vastineeseen ja Nurmeksen kaupunginhallituksen antamaan

vastineeseen asiassa, joka koskee allekirjoittaneiden yhtiöiden valitusta

Nurmeksen kaupunginvaltuuston päätöksestä 26.2.2004 (§ 16, matkailuyhtiö-järjestely).

Vastineen annamme siltä osin kuin Nurmeksen kaupunki ja Jukolan

Osuuskauppa ovat ottaneet kantaa allekirjoittaneiden valittajien aikaisempaan

vastineeseen.

Vastine Jukolan Osuuskaupan vastineeseen

Kylpylänvuokraus

Jukolan Osuuskauppa ilmoittaa aivan oikein, että Kylpylästä solmitun vuokra-sopimuksen

mukaan kohteen vuokra on sidottu koko Bomban ja Sotkan

alueen liiketoiminnan vuotuiseen nettotulokseen. Koko olemassaolonsa ajan

on alueen toiminta myös matkailuun erikoistuneiden yritysten hoidossa ollut huomattavan tappiollinen.

Kylpylän yhteydessä toimivien lomahuoneistojen vuotuinen käyttöaste on alle 20 %. Tämä johtuu ainakin osittain aikaisemmassa vastineessamme selostetusta, Nurmeksen kaupungin kilpailua

vääristävästä, yksipuolisesta yritystuesta omistamalleen Kartanohotellille.

Paikallinen osuuskauppa, jolla ei ole aikaisempaa kokemusta matkailutoimesta

eikä ole esittänyt liiketoimintasuunnitelmaa ja siihen liittyvää kustannus- ja

kannattavuuslaskelmaa, ei voi uskottavasti väittää, että kylpylän majoitustilojen

määrän kasvu mahdollistaa entistä paremman nettotuloksen.

Tosiasiassa Nurmeksen kaupunki on maksanut alueen vuosittaiset, satoihintuhansiin

euroihin nousseet tappiot erilaisin, verovaroin tehdyin järjestelyin. Täysin normaalista vuokraustoiminnasta poiketen solmittu vuokrasopimus, jossa vuokran määrä on puolet kohteen nettovoitosta, kuitenkin enintään 120000 euroa vuodessa, antaa paikallisena osuusliikkeenä toimivalle

vuokramiehelle mahdollisuuden esimerkiksi hallintokulukirjauksilla säädellä

ja osoittaa tulos sellaiseksi, että nettotulosta ei missään vaiheessa synny.

Pohjois-Karjalan TE-keskus pitää sovittua vuokraa yritystukilakien vastaisena.

Jotta tuen ehdot täyttyisivät tulisi vuokran olla noin kaksi kertaa korkeampi,

todellinen vuokra.

Sanomalehti Ylä-Karjalan jutussa 17.3.2005 todetaan, että näin suurta

vuokrankorotusta Jukolan ei halunnut kontolleen. Osuuskaupan toimitusjohtaja

Matti Konttinen toteaa samassa jutussa, että "vaikka matkailukaupungin

tulos saatiin viimevuonna kääntymään nousuun, ei varmaa tietoa

tulevasta ole".

Jukolan johtajan lausuma tuotto-odotuksista vastaa paremmin totuutta kuin

asianajajan laatiman Jukolan Osuuskaupan vastineen sisältö tältäkin osin.

Kylpylän vuokrasopimuksessa ei normaalista käytännöstä poiketen ole

sovittu vuokran tarkistamisesta senkään jälkeen, kun verovaroista

kustannetut 40 majoitushuonetta on rakennettu. On muistettava, että euromääräisesti

Jukolan Osuuskaupan tarjousta korkeamman tarjouksen tehneellä

Nurmesviikot Oy:llä on omistuksessaan ja hallinnassaan olemassa oleva,

yksityisellä rahoituksella toteutettu vastaavansuuruinen majoituskapasiteetti

kylpylän yhteydessä.

Nurmeksen kaupunki on joutunut ja joutuu vastaisuudessakin korottamaan

maksamaansa kylpyläyhtiön yhtiövastiketta, jotta vuokralainen selviää kylpylän

ylläpitokustannuksista. Tämä merkitsee liian alhaista vuokraa maksavalle

Jukolan Osuuskaupalle jatkuvaa, kilpailua vääristävää yritystukea. Käytännössä

kylpylä luovutetaan vastikkeetta Jukolan Osuuskaupan käyttöön.

Kaupungin koroton laina yhtiölle, jonka omaisuus on luovutettu vuokramiehen

vastikkeettomaan käyttöön on katsottava Kuntalain sekä kilpailu- ja

yritystukilainsäädännön vastaiseksi.

Aikaisemmassa vastineessamme olemme väittäneet, että kylpylän osalta

on kysymys pyrkimyksestä kaapata kunnan omaisuutta yksityiseen omistukseen.

Sen lisäksi, mitä aikaisemmin esitimme väitteemme perusteluiksi,

liitämme oheen leikkeen paikallislehti Ylä-Karjalasta, jossa kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Matti Kämäräinen ilmoittaa kaupungin ensisijaiseksi

tavoitteeksi Sotkan (kylpylän) myymisen Jukolalle. Kämäräinen "ei

käy arvioimaan myyntivaihtoehdosta kaupungille mahdollisesti koituvia tappioita, vaan sanoo niiden riippuvan myyntihinnasta. - Tietysti asiaa pitää pohtia siltäkin kannalta, mitä Sotkan pitäminen kaupungilla pitkässä juoksussa maksaa, kun kaupungin maksamat yhtiövastikkeet ovat 85000 euroa

vuodessa, hän sanoo".

Edellä oleva osoittaa, että kohde on vuokrattu alihintaan Jukolan Osuuskaupal1e.

Jo aikaisemmassa vastineessamme olemme todenneet, että avointa kilpailua kohteen myymisessä ei voi syntyä, kun mahdollinen ulkopuolinen ostaja saisi rasitteekseen edellä mainitun vuokrasopimuksen. Normaali ja laillinen menettelytapa julkisen omaisuuden myymiseksi on tarjota sitä avoimesti

myyntiin ilman kuvatunlaista rasitetta, jonka seurauksena kohteelle voi olla vain yksi mahdollinen ostaja.

Liiketoimintasuunnitelmat ja tehdyt tarjoukset

Liiketoimintasuunnitelman ja kannattavuuslaskelman puuttumisen sekä Nurmesviikot Oy:n neuvottelutarjouksen osalta viittaamme aikaisemmassa vastineessamme esitettyyn. Toteamme vielä, että Nurmeksen kaupunginhallitus ja -valtuusto edellyttävät ostotarjouksen tekijöiltä liiketoimintasuunnitelmaa. Nurmesviikot Oy toimitti sen ajallaan, mutta Jukolan Osuuskauppa,

jolla ei ole aikaisempaa koemusta matkailu- ja majoitustoiminnasta, ei toimittanut suunnitelmia ennen kaupunginhallituksen ja valtuuston kokousta.

Nämä olivat edellyttäneet suunnitelmaa ostotarjouksen tekijöiltä. Ylittivätkö kyseiset kaupungin toimielimet toimivaltansa, koska eivät noudattaneet omaisuuden myynnille joulukuussa 2003 asetettuja ehtoja.

Jukolan Osuuskauppa väittää vastineessaan, että Nurmesviikot Oy ei jättänyt

kaupungille konkreettista, juridisesti sitovaa tarjousta. Samalla tavalla kuin

Jukolan Osuuskauppa "ilmoittautui halukkaaksi kehittämään Nurmeksen matkailua" (Ylä-Karjala 31.1.2004) ilmoittautui myös Nurmesviikot Oy halukkaaksi kehittämään matkailutoimintaa. Tämän ilmoittaa myös kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää julkisesti (Ylä-Karjala 19.2.2005) toteamalla, että "Nurmesviikot Oy oli halukas kaupungin yhteistyökumppaniksi matkailussa". Nurmesviikot Oy toimitti kirjallisen ostotarjouksensa määräajassa.

Hyvän kunnanhallinnon täytyy edellyttää, että kuntalaisten yhteistä

omaisuutta myytäessä noudatetaan avointa kilpailua. Bomban kiinteistö

ja kylpylä eivät olleet julkisesti myytävänä. Eri myyntivaihtoehtojen suhteen

Nurmeksen kaupunki ei tehnyt edes kilpailuvaikutusselvityksiä alueella ja ottanut

huomioon päätöstensä kilpailuvaikutuksia tässä loma- ja matkailukohteessa.

Korkein hallinto-oikeus kumosi hiljattain Nurmeksen kaupunginvaltuuston

yksimielisen päätöksen, jolla lomakohteittemme viereen olisi kaavoitettu

teollisuustontti. Sen rakentaminen olisi vakavasti haitannut yksityistä matkailuelinkeinon harjoittamista

nytkin puheena olevalla alueella. Nurmeksen kaupunginvaltuuston päätöksellä, jota tämä valitus koskee, on samanlaiset seuraukset. Rajoittamaton, yksipuolinen tuki alueelle pyrkivälle toimijalle tekee

yksityiseen pääomaan ja omaan ammattitaitoon perustuvan yrittämisen matkailualalla mahdottomaksi

Nurmeksessa.

Se, että Nurmesviikot Oy:n tarjous ei saanut sille kuuluvaa asianmukaista ja

tasavertaista kohtelua johtuu varmasti osaksi siitä, että valituksen tehneet

Nurmeksen matkailukaupungin yksityiset matkailuyritykset ja majoitusyhtiöt

ovat toistuvasti huomauttaneet kaupungin harjoittamasta elinkeinopolitiikasta

matkailun alalla. Kaupungin määrätietoinen pyrkiminen hallitsemaan muualla

yksityiseksi elinkeinotoiminnaksi miellettyä matkailua on johtanut siihen, että

vapaata kilpailua ei ole. Hallinnoimisen ja yrittäjyyden raja on hämärtynyt.

Hallinnon toimet elinkeinossa eivät perustu yritystoimintaan kuuluvaan tulosvastuullisuuteen.

Tehottomuus ja tuloksettomuus johtavat verovarojen mielivaltaiseen ja

kyseenalaiseen käyttöön tappioiden peittämiseksi. Kaupunki on

joutunut korottamaan veroäyriään ja kiirehtimään koulujen lakkauttamista.

Kiinteistö Oy Säästöloma on 29.3.2005 pidetyssä yhtiökokouksessaan

päättänyt jatkaa Nurmeksen matkailuyritysten kilpailutilanteen lainmukaisuuden

selvittämistä. Oheisessa muistiossa kuvattu asia annetaan Eduskunnan

oikeusasiamiehen tutkittavaksi.

On perusteltua kysyä, täyttääkö Nurmesviikot Oy:n tarjouksen epäasiallinen

käsittely nyt puheena olevan asian valmistelussa ja esittelyssä Nurmeksen

kaupunginhallinnossa vuoden 2004 yhdenvertaisuuslain vaatimukset tai

virkavastuulla toimivien virkamiesten osalta rikoslain tarkoittaman syrjinnän

tunnusmerkit.

Vastine Nurmeksen kaupungin vastineeseen

Nurmeksen kaupunki on valituksenalaisella päätöksellään myynyt Bomban

kiinteistöyhtiön osakkeet ja siten kohteen omaisuuden huomattavalla alihinnalla

Jukolan Osuuskaupalle. Avointa tarjouskilpailua ei ollut ja kauppahinta oli

pienempi kuin mitä alueella ennestään sen suurimman majoituskohteen omistava

Nurmesviikot Oy tarjosi kohteesta.

Bomban kiinteistö käsittää 7,72 hehtaarin maa-alueen noin kahden kilometrin

päässä kaupungin keskustasta. Pielisen rantaa on lähes yksi kilometri.

Kiinteistö käsittää päärakennuksen, Bomban talon, jossa on 350 paikkainen

ravintola, kokoontumis- ja näyttelytilaksi rakennettu Kalevanhovi ja lukuisia

majoitustilarakennuksia joissa on noin 100 vuodepaikkaa sekä useita muita

rakennuksia. Kiinteistön koko rakennusoikeus on 11580 kerrosneliömetriä,

josta on käytetty 4200 kerrosneliömetriä ja käyttämättä siis 7380 kerrosneliömetriä.

Kohteen rakentamiseen on käytetty lähes 50 kilometriä hirttä.

Bomban alue on koko olemassaolonsa ajan ollut yksi maamme vetovoimaisimmista

matkailukohteista, jonka kävijämäärä kirjoitetaan kuusinumeroisin

luvuin. Sen pääomistajat, karjalaisjärjestöt ja Nurmeksen kaupunki ovat

kohteen valmistumisesta alkaen kiistelleet kiinteistöyhtiön osakkeiden

omistuksesta, joka näillä omistajilla on ollut lähes puoliksi. Kiistassa on

unohtunut kohteen kehittäminen, markkinointi ja tuotteiden sekä palvelujen

myynti. Aitoa yrittäjyyttä siinä ei ole vuosiin harjoitettu. Tämän seurauksena

siirtyi kohde kaupungin omistukseen lähestulkoon yhtä velkaisena kuin se

oli valmistumisen aikoina. Huomattavista matkailijatuloista ei siis riittänyt

rahaa lainojen lyhennyksiin. Tämä osoittaa erittäin huonoa taloudenpitoa ja

on seurausta kaupungin matkailuopista, jonka mukaan matkailu kuuluu

kunnan toimialaan.

Paikallinen osuuskauppa, jolle kohde ilman avointa tarjouskilpailua haluttiin

luovuttaa muodollisella kauppahinnalla, edustaa pitkälti samaa hallintovaltaa

kuin Nurmeksen kaupunki. Jukolan Osuuskauppa ei aikaisemmin ole

toiminut matkailu- ja majoitusalalla. Yhdessäkään matkailukohteessa Suomessa

ei paikallinen osuuskauppa toimi yrittäjänä jos ei joitakin kaupunkihotelleja

oteta huomioon.

Valtuuston päätös, jota valituksemme koskee, sitoo Nurmeksen kaupungin

ja sen veronmaksajat ennalta arvaamattomiin vastuisiin matkailukohteissa,

joiden omistus, hallinto ja liiketoiminta kuuluu yksinomaan yrittäjyyden piiriin

ja vastuulle.

On paradoksaalista, että Nurmeksen kaupunki vastineessaan yhtyy Jukolan

Osuuskaupan vastineessa esitettyihin näkökohtiin, joiden perusteet olemme

osoittaneet vääriksi ja jolle kaupunki on luovuttanut huomattavan omaisuutensa

lainvastaisesti.

Edellä olevaan viitaten uudistamme valituskirjelmässämme ja aikaisemmassa

vastineessamme esitetyt perustelut ja niihin pohjautuvan vaatimuksen Nurmeksen

kaupunginvaltuuston 26.2.2004 (§ 16, matkailuyhtiöjärjestelyt)

tekemän päätöksen kumoamisesta ja oikeudenkäyntikulujemme korvaamisesta.

Vaatimaamme oikeudenkäyntikulujemme määrää on pidettävä kohtuullisena

siihen työmäärään ja kustannuksiin nähden, mitä tämä asia aiheuttaa. Pyydämme saada toimittaa Kuopion hallinto-oikeudelle Suomen ja EU:n kilpailuviranomaisille toimitetut, tähän asiaan liittyvät asiakirjat, niiden valmistuttua. Niiden laatimisessa olemme joutuneet turvautumaan kilpailu- ja EU-lainsäädäntöön perehtyneeseen lainopilliseen asiantuntemukseen.

Helsinki 16.4.2005

NURMESVIIKOT OY

Jouko Mustonen

Yhdymme edellä olevaan vastineeseen.

KIINTEISTÖ OY VIIKKO-SIRMAKKA3

Jouko Mustonen

KIINTEISTÖ OY VIIKKO-SIRMAKKA4

Jouko Mustonen

Kiinteistö Oy Säästöloma

Veli Lappalainen

---

KUOPION HALLINTO-OIKEUS

PL 1744

70101 KUOPIO

Viite 16.4.2005 päivätty vastineemme asiassa 00602/04/2100

Vastineessamme (sivu 4) olemme esittäneet, että on perusteltua kysyä,

täyttääkö Nurmesviikot Oy:n tarjouksen epäasiallinen käsittely nyt puheena

olevan asian valmistelussa ja esittelyssä Nurmeksen kaupunginhallinnossa

vuoden 2004 yhdenvertaisuuslain vaatimukset tai virkavastuulla toimivien

virkamiesten osalta rikoslain tarkoittaman syrjinnän tunnusmerkit.

Vakiintuneen käytännön mukaan eduskunnan oikeusasiamies ei puutu

sellaiseen asiaan, jossa muutoksenhaku on kesken tai johon voi vielä hakea

muutosta. Asiamme ollessamme vireillä Kuopion hallinto-oikeudessa ei siihen

mahdollisesti liittyviä rikosperusteisia seikkoja ryhdytä tukimaan oikeusasiamiehen toimesta.

Liitämme oheen jäljennöksen taustamuistiosta, jonka olimme laatineet ennen

valituksenalaista valtuuston tekemää päätöstä Nurmeksen kaupungin

edustajien kanssa tarjoukseemme johdosta käytyyn neuvotteluun, neuvottelu

oli kaupungin koolle kutsuma. Muistion sisältö oli kaupungin edustajien

ja siis myös esittelijänä kaupungin hallituksessa toimineen kaupunginkamreeri

Jari Lampisen tiedossa valituksenalaista päätöstä esiteltäessä ja tehtäessä.

Muistion sisältö osoittaa vääräksi asian esittelyn kaupungin hallintoelimissä ja

tukee käsitystämme virkavastuulla toimivien luottamus- ja virkamiesten

rikoksen tunnusmerkit täyttävästä menettelystä.

Ennen Bomban kiinteistöstä ( kiinteistöyhtiön osakekannasta) tekemäämme

tarjousta olimme selvittäneet suunnitellun hankinnan rahoituksen ja kohteen

ravintolatoimintaan tarvittavan ammattihenkilökunnan saatavuuden. On

kuitenkin ilmeistä, että Nurmeksen kaupungin johto on nyt haluton myymään

kyseistä kohdetta Nurmesviikot Oy:lle erityisesti sen vuoksi, että olemme

jo aikaisemmin puuttuneet kaupungin elinkeinopolitiikkaan matkailun alalla

ja siinä havaittuihin epäselvyyksiin. Kaupungin matkailuyhtiö Loma-Nurmes

Oy, jonka toimintaa nyt ollaan lopettamassa, on vähintäänkin kyseenalaisella

tavalla hankkinut toimintaansa avustusta opetusministeriöltä. Kiinteistö Oy

Säästöloma jatkaa asian selvittämistä. Kaupunginjohdon toimet selvitetään

hallintomenettelyprosessin jälkeen.

Pyydämme, että saamme tilaisuuden tutustua kyseisen asian oikeudenkäyntiasiakirjoihin liitettyyn Nurmeksen kaupunginhallituksen tai -valtuuston "täydentyvään pöytäkirjaan", joko paikalla käyden tai meille toimitettuna osoitteeseen: Nurmesviikot Oy, LomaSirmakka, Tuulentie 5, 75500 Nurmes.

Kunnioittavasti

NURMESVIIKOT OY

Jouko Mustonen

VALITUSOIKEUS JA LEHDISTÖN TEHTÄVÄ

67. luku

Kirje

Karjalainen

Pekka Mervola

Palautetta pääkirjoituksestanne 19.9.05. Teksti julkaistaan muussa yhteydessä.

Valitusoikeus on osa demokratiaa

Maanantaiaamuna 19.9. kolahti Karjalainen ilmaisjakeluna postilaatikkoon. Ensimmäisen sivun kääntäminen ja sieltä paljastunut lehden linja avasi jälleen silmät maakunnan "kehittäjän" ahdasmielisyydestä, ihmisten leimaamisesta ja sokeasta virkamiesuskollisuudesta.

Pääkirjoituksessa otettiin selvä kanta, että perustuslaissa (21§) turvattua kansalaisten valitusoikeutta pitäisi rajoittaa. Ja samalla maakunnan kehitystyöhön itsensä ilmoittanut lehti haluaisi rajoittaa kunnan asukkaiden oikeuksia, kunnallista demokratiaa.

Kirjoituksessa leimataan päätöksistä valittaneita maakuntalaisia aktiivivalittajiksi. Lehti puhuu "aktiivivalittajien joukosta, jotka syystä tai toisesta valittavat kuntien ja niiden viranomaisten päätöksistä".

Sen sijaan, että asioista puhuttaisiin perusteellisesti, niin lehdessä valituksen tehneistä puhutaan joinakin epämääräisinä, "syystä tai toisesta valittaneina". Ja samalla sivulla pakinoi entinen eläkkeellä oleva päätoimittaja Pekka Sitari muka kaikenlaisen keskustelun puolesta. Samalla kun Karjalainen haluaisi rajata keskustelua, rajoittaa kuntalaisten oikeuksia. Ja lehti vaikenee mm. ilmoittajiinsa liittyvistä epämieluisista asioista maakunnan alueella.

Päätöksistä valittaminen on tavallisten ihmisten lähes ainoa keino mm. tarkistuttaa päätösten laillisuus, kun asioita salataan ja oikeuksista ei edes tiedoteta. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on yrittänyt maksattaa asiakkailla ylimääräisiä tutkimus- ja hoitokuluja. Kuntayhtymän hallitus ei asiaa korjannut, vasta hallinto-oikeus on perunut laittomia maksuja.

Toimitukset tekevät myös valintoja, mitä kerrotaan ja mitä ei. Karjalainen voisi kertoa valituksien alaisista asioita perusteellisemmin, antamalla palstatilaa myös valituksia tehneille ihmisille ja heidän näkemyksilleen. Puhumattakaan erilaisista edunvalvontajärjestöistä, jos kansalaisten edunvalvontaa lehtikonsernissa arvostettaisiin. Mutta ei. Lehdessä kirjoitetaan viranomaisten tekemistä päätöksistä, vain viranomaisten ja heidän kumppaneidensa sanelemina.

Hyvä esimerkki tästä on Nurmeksessa. Kaupunginvaltuusto päätöksestä, myydä Bomba pilkkahinnalla ja vuokrata Sotkan kylpylä nimellisvuokralla S-ryhmän Jukolan Osuuskaupalle, valitettiin Kuopion hallinto-oikeuteen. Valitusprosessin osalta Karjalainen ja erityisesti paikallislehti Ylä-Karjala ovat kertoneet kaiken mitä Nurmeksen kaupunki ja Jukolan Osuuskauppa ovat useissa lausunnoissaan ja vastineissaan, jopa vastineiden vastineissaan, todenneet. Sen sijaan hallinto-oikeuden kirjaamon mukaan ko. lehdet eivät ole pyytäneet yhtään valittaneen osapuolen vastinetta. Asiaa ei seurata valituksen tehneen kannalta, eikä julkaista mitään valittajan hallinto-oikeuteen toimittaneista vastineista.

Tämän asian uutisoinnissa lehti ei halua esittää mitään arvostelua kaupungin johtavista virka- ja luottamushenkilöistä eikä suurimmasta ilmoittajastaan, S-ryhmästä ja paikallisesta Jukolan Osuuskaupasta. Lisäksi mm. Karjalaisen mainospäällikkö Matti Nevalainen, Ylä-Karjalan päätoimittaja Pertti Meriläinen, PKO:n kaupallinen johtaja Tuomo Moilanen sekä Jukolan Osuuskaupan toimitusjohtaja Matti Konttinen kuuluvat vapaamuurareihin.

Pääkirjoituksessa todetaan, että "valitustehtailu ei edistä demokratiaa", vaikka valitusoikeus on nimenomaan osa demokratiaa.

Lehti katsoo myös, että "kunnallisen itsehallinnon kannalta päätösten siirtyminen hallinto-oikeuksille tarkoittaa sitä, että kunta luovuttaa osan päätösvallastaan". Kirjoituksen mukaan "se ei ole läheisyysperiaatteen mukaista". Päätöksien valitusoikeutta pidetään jopa kehityksen tulppana.

Nämä ovat ihmeellisiä väitteitä, kun hallinto-oikeudet puuttuvat lähinnä päätösten laillisuuteen ja lainsäädännön noudattamiseen. Sitä kai lehdenkin tulisi edellyttää päätöksiltä? Hallinto-oikeuskäsittelyillä ei ole mitään tekemistä päätösvallan siirtämisen tai läheisyysperiaatteesta luopumisen kanssa. Hallinto-oikeudet tarkastelevat asioita lainsäädännön pohjalta ja usein hallinto-oikeudet palauttavat asioita uudelleen käsiteltäväksi, jos päätös on esim. syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Karjalaisen mukaan maakunnassa kaikki asiat pitäisi saada päättää pienessä kaveripiirissä, kun hallinto-oikeudet ovat muualla.

Hyvänä esimerkki hallinto-oikeuden menettelystä on tapaus, jossa oikeus joutui palauttamaan valituksen alaisen päätöksen johtavalle virkamiehelle kaksi kertaa, kun virkamies ei osannut kirjoittaa valituskelpoista päätöstä. Ja virkamies oli käyttänyt apunaan jopa asianajajaliiton hyväksymää asianajajaa, jonka oli esitellyt hallinto-oikeudellekin terveydenhuollon asiantuntijana.

Karjalainen yrittää pääkirjoituksessaan vaikuttaa siihen suuntaan, että tavalliset ihmiset vaiennettaisiin ja paikallisten nokkamiesten tulisi saada päättää ja pyöriä kunnissa kuin siat pellossa, ilman mitään kontrollia?

Onko ns. kunnallinen demokratia kriisissä, kaulaansa myöten? Yhä useampi luottamushenkilöistä on myös kunnan viranhaltijoita, jopa johtavissa tehtävissä olevia. Ei siis ole mikään ihme, että moni luottamushenkilö vaikenee tai myötäilee kaikkia virkamiesesityksiä toimielimissä. Eräät jopa useita valtuustokausia. Lautakunnat toimivat vain kumileimasimina, kun virkamieskollegojen tekemiin päätösesityksiin ei puututa sanallakaan. Vanha sanonta "korppi ei korppia noki" sopii hyvin kuvaamaan tätä päätöksentekoprosessia kunnissa.

Etäisyys auttaa usein näissäkin asioissa. Sen takia on hyvä, että hallinto-oikeutta ja korkeinta hallinto-oikeutta ei ole jokaisella paikkakunnalla. Ja lisäksi on kansainväliset tuomioistuimet, niissä moni päätös on muuttunut. Sen luulisi Karjalaisen toimittajienkin tietävän, valitusoikeuksien kaventamista esitettäessä. Tai sitten lehden tavoitteet ovat jotenkin kieroutuneet.

Useissa kansainvälisten tuomioistuimien päätöksissä on tullut selväksi, että suomalaiset virkamiehet eivät ota huomioon esim. kansainvälisiä ihmisoikeuksia. Se kertoo myös korruption laadusta, taloudellisen korruption sijasta täällä virkamiehet mielistelevät, nuolevat, toisia virkamiehiä luottamustehtävissäkin.

Karjalaisen mukaan "jatkovalitusten tekoa korkeimpaan hallinto-oikeuteen on syytä rajoittaa". Tällainen rajoittaminen olisi tarkoittanut Pohjois-Karjalassa mm. sitä, että Nurmeksen eräät nokkamiehet olisivat rakentaneet Bomban alueen suurimman majoitusyrittäjän loma-asuntojen viereen teollisuusalueen. Vasta korkein hallinto-oikeus kumosi valtuuston kaavapäätöksen.

Pääkirjoituksessa viitataan myös siihen, että kunnat joutuvat leikkaamaan palveluja kun rahaa ei ole. Kysymys ei aina ole rahan puutteesta, vaan siitä mihin arvojärjestykseen kohteita laitetaan. Esimerkiksi Nurmes on nostanut mm. lääkärien palkkoja 565 euroa vuoden aikana, tupokorotuksien lisäksi. Ylimääräisen lisänsä on saanut myös kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää. Ja samaan aikaan, talouden sopeutusohjelmaan vedoten, sosiaalitoimi leikkaa omaishoidon tukea, vanhusten kuntouttavaa päivätoimintaa, perhepäivähoitoa ja ennaltaehkäisevää toimeentulotukea. Todella hyvin juonittu sopeutusohjelma rikkaiden palkanlisille.

Karjalaisessa valitusmahdollisuus rinnastetaan kiusanteoksi ja sitä olisi rajoitettava maksulla. Näin hallintovalituksiin ja oikeuskäsittelyihin olisi vara vain rikkailla, kuten tänä päivänä siviilioikeuden puolella. Linja on aivan sama kuin jokin aika sitten Sitran yliasiamies Esko Aholla. Hän esitti, että ns. elämäntapasairaat maksaisivat terveyspalveluista enemmän kuin ne, joilla on mm. rahaa syödä terveellistä ruokaa ja harrastaa esimerkiksi ohjattua ja maksullista liikuntaa. Ja tietenkin entinen päätoimittaja Sitari yrittää samalla sivulla puolustella Ahon terveysoppia jonakin keskustelun avauksena, kun samalla Karjalainen heittää valitusoikeutta ja keskustelua samalla rajoittavat teesinsä.

Virkamiehet ja toimielimet tekevät myös virheitä, tahtomattaan ja tahtoen. Kontrollia tarvitaan, että lainsäädännön noudattaminen ja yhdenvertainen kohtelu voidaan edes jossakin määrin yrittää turvata. Lehdistöllä on ollut myös jonkinlainen kritiikin heittäjän tehtävä, mutta ei Karjalaisen konsernissa.

Karjalaisen pääkirjoitussivulla on ns. lukijalupaus. Siinä todetaan mm. että lehti tukee demokraattista yhteiskuntaa ja tasa-arvoa ja "kokee tehtäväkseen tarpeen tullen toimia julkisen hallinnon ja päätöksenteon kriitikkona sekä arvioijana". Olisi mielenkiintoista tietää, milloin tämä tarve tulee ja miten näitä arvoja käytännössä toteutetaan, kun ihmisillä ei lehden mukaan pitäisi olla edes valitusoikeutta?

Olisi aika ajatella asioita ja päätöksiä myös tavallisten ihmisten kannalta. Kortensa kekoon voi kantaa jokainen toimittaja mm. kirjoittamalla ihmisten kohtelusta myös päätöksien yhteydessä, perusoikeuksien polkemisesta ja asioiden salaamisesta. Ihmisillä on myös oikeus hakea korvauksia mm. sosiaalitoimesta, potilasvakuutuskeskuksesta ja valtionkonttorista. Miten Karjalainen suhtautuu näihin oikeuksiin, pitäisikö niitäkin rajoittaa?

Karjalainen voisi tehdä jutun myös umpikieroista virkamiehistä eri puolilla maakuntaa, niitä löytyy jos vähänkin käyttää toimittajan taitoja. Mutta se ei ole Karjalaisen tehtävä, tehtävänä on tavallisten ihmisten leimaaminen pääkirjoitusta myöten jos he kyseenalaistavat virkamiespäätöksiä ja käyttävät valitusoikeutta.

Onko toimituksen tavoitteena tartuttaa vain hymyä maakuntalaisiin Ilo elää Karjalassa -teeman innoittamana. Mitään kritiikkiä ei sallita, jotta tämä illuusio eläisi. Valitettavasti se on usein myös hulluus, joka jatkuvasti vain hymyilyttää.

Onneksi Karjalainen ei kolahda joka aamu postiluukusta, se on syvältä!

20.9.05

---

Jyrki Kyllönen

Karjalainen määrittelee kantansa itse ja kritisoi myös virkamiehistöä ja

hallintoeliittiä toistuvasti. Sen koemme tehtäväksemme. Silti olemme sitä

meiltä, että nykyisen valitusmenettelyn ongelmana ovat kohtuuttoman pitkät

käsittelyajat. Siihen pitää puuttua, sillä perusteltujen valitusten joukossa

on myös kovin perusteettomia valituksia, jotka pysäyttävät yhteiskunnan

dynamiikkaa.

Hyvää syksyä

Pekka Mervola

Päätoimittaja

-----Alkuperäinen viesti-----

Lähettäjä: Jyrki Kyllönen [mailto:jyrkikyllonen]

Lähetetty: 20. syyskuuta 2005 13:04

Vastaanottaja: pekka.mervola@karjalainen.fi

Aihe: Palautetta 19.9. pääkirjoituksestanne

---

Pekka Mervola

Vielä lyhyesti Karjalaisen kannasta 19.9.05 pääkirjoituksessa:

Kuten viestissännekin toteatte "nykyisen valitusmenetelmän ongelmana ovat kohtuuttoman pitkät käsittelyajat". Ns. perusteettomien valitusten lisäksi ette ole arvioineet (lehdessänne) muita syitä. Kaikkia valituksia ei tulisi käsitellä samalla mitalla, yleistäminen on erittäin ongelmallista valitusoikeuden yhteydessä.

Olette varmasti huomanneet, että myös kunnallinen päätöksenteko on muuttunut entistä röyhkeämmäksi ja mm. eräiden intressiryhmien etuja ajetaan tarvittaessa "sokeasti", ottamatta huomioon mm. ympäristö- ja kilpailulainsäädäntöä.

Myös toimielimien puheenjohtajat ovat minullekin tehneet selväksi, että heidän tavoitteena kokouksissa on yksimielinen päätös päätösesityksen mukaisesti. Onko se teistä demokratiaa ja lautakuntien jäsenten tehtävä kokouksissa? Lähes kaikki asiat lautakunnissa esittelee virkamies. Näin ollen, kun ihmiset ovat tästä tietoisia, niin on aivan selvää, että he kyseenalaistavat ja tarkistavat mm. päätösten laillisuutta valitusprosessien kautta.

Samalla myös mm. ihmisten tietoisuus asioista, valitusoikeuksista sekä rohkeus valittaa ja kyseenalaistaa päätöksiä on lisääntynyt.

Käsittelyajan pituuksiin vaikuttaa myös mm. työvoimaresurssit hallinto-oikeuksissa, niitä vähennettiin selvästi mm. 1990-luvulla hallinto-oikeusuudistuksen yhteydessä. Toisaalta hallinto-oikeudetkin ovat käsitelleet nopeasti mm. eräitä ympäristö- ja maankäyttövalituksia sekä ihmisoikeusasioita (mm. julkisuudessa esillä olleet huostaanotot yms.). Myös asioiden pitäminen julkisuudessa vaikuttaa valitusten käsittelynopeuteen.

Myös Suomessa hallinto-oikeuksia voisi hajauttaa ja niiden toimintaa sillä tavalla tehostaa ja parantaa alansa ammattilaisilla. Suomessa voisi olla erikseen mm. ihmisoikeustuomioistuin, niin kuin monissa muissa Euroopan maissa.

Lisäksi käsittelyaikoihin ovat vaikuttaneet myös virkamiesten tiedolliset puutteet mm. lainsäädännön osalta, kun esim. hallinto-oikeudet joutuvat palauttamaan asioita uudelleen käsiteltäväksi jne. Sama ongelma on myös siviilioikeuden puolella. Yksinkertaisesti tarvitsisivat lisäkoulutusta.

Ns. 'perusteeton valitus' on vaikea määritellä - kenenkään. Moni päätös (myös hallinto-oikeuspäätös) on muuttunut vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa tai EU-tuomioistuimissa tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Kuten jo aikaisemmin totesin, moni virkamies ja myös tuomioistuin on tehnyt laittomia tai virheellisiä päätöksiä, tahtomattaan tai tahallisesti. Kontrollia tarvitaan.

Onneksi EU-jäsenyys ja kv-sopimukset ovat tuoneet paljon myös hyvää mm. kilpailu-, maankäyttö- ja ihmisoikeusasioissa. Valitusoikeuden rajaaminen Suomessa ei poistaisi valitusoikeutta mm. Euroopan tai EU:n tuomioistuimiin, siihen tarvittaisiin jo EU:n ja kansainvälisten muiden sopimusten muuttamista.

Valitusoikeuden maksullisuus kaventaisi kuntalaisten oikeuksia, vaikutusmahdollisuuksia, demokratiaa sekä mm. päätösten laillisuusvalvontaa. Hallinto-oikeudet on myös perustettu valvomaan päätöksentekoa nimenomaan valitusten pohjalta, se on heidän työtänsä.

Eikä valitusten maksullisuus ole mikään ratkaisu. Ihmisten osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia päätöksentekoon tulisi kunnissa parantaa, keskustelua ja avoimuutta lisäämällä. Luottamushenkilöiden tulisi myös ottaa huomioon eri mielipiteitä ja selvittää asioita ja vaikutuksia perusteellisesti mm. kaikkien osapuolten ja kuntalaisten kannalta, ennen päätöksentekoa. Se lisäisi myös yhteiskunnan dynamiikkaa.

Jo näilläkin perusteilla katson, että myös lehdistön yhtenä tehtävänä tulisi edelleen olla nimenomaan ns. heikommassa asemassa olevien näkökulman esille tuominen jne. - jo tasapuolisuuden nimissä. Kunnalliset päättäjät osaavat kyllä tiedottamisen tai paremminkin imagomainonnan, jokaisessa numerossanne ja jokaisessa käänteessä - varsinkin konserninne paikallislehdissä.

Hyvää syksyä

Jyrki Kyllönen

NURMEKSEN MATKAILUYHTIÖT KONKURSSIKYPSIÄ

68. luku

Miksi Ylä-Karjalan toimittajilla ole "rahkeita" kertoa lukijoilleen, missä Nurmeksen kaupungin tukemassa matkailussa todella mennään? Vaikuttaako lehden suurin ilmoittaja-asiakas, kaupunki ja matkailualan vapaamuurarikytkennät siihen, mitä lehdessä julkaistaan?

Kaupunginhallitus on käsitellyt konserniraportin jo 19.9. ja valtuusto 29.9.05.

Loma-Nurmes Oy:n tavoitteena on 29 000 euron tulos ja 511 000 euron liikevaihto.

Yhtiön puolivuotisraportin mukaan liikevaihto on laskenut 4,1 prosenttia ja liiketoiminnan muut tuotot ovat laskeneet noin 25,6 prosenttia. Raportin mukaan tuottojen lasku johtuu avustuspäätösten ja avustusten jaksottumisesta vuoden jälkimmäiselle puoliskolle verrattuna viime vuoteen. eli yhtiön tulos koostuu avustuksista.

Tilastojen mukaan myös Hyvärilän käyttöaste on ollut laskussa, mutta kaupungin johto suunnittelee alueelle vain lisää majoitustiloja. Onko tarkoitus rakentaa hienoja paritalohuoneistoja nuorisotoiminnan nimissä, jotta opetusministeriöltä saadaan tukea?

Konserniraportin mukaan Sotka Oy:n yhtiöjärjestystä on tarkoitus muuttaa niin, että se tekee myös vastikkeen perimisen mahdolliseksi. Tuolloin kaupunki maksaa käytännössä vuokraa hyyryläiselle, S-ketjun Jukolan Osuuskaupalle. Konserniraportin mukaan kaupunki maksaa yhtiölle jo ylläpitovastiketta 85 000 euroa.

Sotka Oy:n liikevaihto oli heinäkuun loppuun mennessä 35 000 euroa ja tulos poistojen jälkeen tappiollinen 1 336 386 euroa. Tulokseen sisältyy myös 1 240 098 euron suuruisten alipoistojen kirjaus kuluiksi. Yhtiön tulosennuste kuluvalle vuodelle on 1 469 139 euroa tappiollinen. Raportin mukaan Sotka Oy:lle ei kerry tänä vuonna yhtään vuokratuottoja Jukolan Osuuskaupalta.

Kaupunginhallitus antoi 21.5.05 ohjeen Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy:lle edelleen jatkaa konserniohjeen mukaisia rahoitusjärjestelyjä; vastikejärjestelmä, alipoistojen kirjaaminen kuluksi ja yhtiön osakepääoman alentaminen tappioiden kattamiseksi.

Sotka Oy:n hotellilaajennuksien rahoituksen kaatuminen liian alhaiseen vuokraan paljasti suunnitellun kuvion. Laajennuksilla oli tarkoitus perustella ja peitellä Sotkan toiminnan tappiollisuutta useita vuosia eteenpäin. Sitä selitystä ei nyt pystytä käyttämään, kun kaupungilta lypsetään rahaa tappiolliseen toimintaan.

69. luku

Rakennusinvestoinneista yli puolet matkailuun

Nurmeksessa matkailijoiden maihinnoususta ei ole hajuakaan, mutta verorahoja käytetään törkeästi matkailukohteiden kulissien rakentamiseen mm. palveluja leikkaamalla.

Valtuusto budjetoi joulukuussa rakennusinvestointeihin 06-08 bruttona 9,6 milj. euroa, siitä Bomban ja Hyvärilän matkailukohteet syövät puolet, eli 4 872 988 euroa. Mahdollisten avustusten jälkeen nettokuluiksi on laskettu 6,15 milj. euroa, matkailuhuuman osuus on yli puolet eli 3 822 307 euroa.

Näissä luvuissa ei ole Jukolan kanssa sovitut lähes 3 milj. euron investoinnit Sotkan laajennuksiin.

Ensi vuonna Hyvärilän liikuntahallin suunnitteluun uppoaa 150 000 euroa ja neljän loma-asunnon rakentamiseen 614 016 euroa (netto 184 205). Vuonna 2008 liikuntahallin rakentamiseen on varattu bruttona 3,3 milj. euroa (netto 1 575 000) ja samalla rakennetaan neljä uutta loma-asuntoa. Hyvärilän remonteista tulee tänä vuonna 68 300 euron ja ensi vuonna 48 000 euron lasku. Matkailukuluja lisäävät myös ylläpitokulut, Sotkalle maksettava 85 000 yhtiövastike sekä avustukset matkailupalveluihin, -tapahtumiin ja -projekteihin.

Kaupungin vetämän Loma-Nurmes Oy:n toiminta Hyvärilässä on ollut tappiollista vuosikausia. Yhtiö on kirjannut saamansa avustukset tulos-kohtaan. Esim. yhtiön nuorisokeskustoiminta pyörii kaupungin rahoituksella ja avustuksilla. Yhtiön hallituksen pj. Seppo Laaninen (kesk.) on todennut "ettei nuorisokeskusten tehtävä ole tuottaa voittoa" (Ylä-Karjala 27.10.05). Silti ne voisivat tulla toimeen omillaan, sen verran voi tehdä ns. tulostakin.

Valtuusto päätti samalla mm. lopettaa lämpimien aterioiden kuljettamisen avohuollon asiakkaille viikonloppuisin. Valtuutettu Liisa Honkanen (sit.) vastusti esitystä, mutta esitys kaatui äänin 32-3. Moniko valtuutetuista syö viikonloppuisin perjantaina keitettyjä perunoita?

Honkasen esitys Jäähalli Oy:n 150 000 euron avustuksen siirtämistä vuodelle 2007 ja mm. terveyskeskuksen vuodeosaston ilmastoinnin parantaminen jo tänä vuonna kaatui myös äänin 32-3. Jäähallin avustaminen meni edelle. Myös esitys yhden nuorisotyöntekijän palkkaamiseksi kaupungille kaatui äänestyksessä 31-3.

Valtuuston puheenjohtaja Matti Kämäräinen (kesk.) totesi viime kunnallisvaalien jälkeen: "Perusturva on hirveän iso asia ihmiselle. Haluan tehdä töitä sen eteen, että mahdollisimman monet saisivat elantonsa täältä" (Ylä-Karjala 26.10.04).

Todellisuus on muuta. Yhdeksän opettajaa saa hakeutua muualle kyläkouluja lakkautettaessa, samalla siivous- ja ruokahuolto vähentää neljä työntekijää. Kiertävä päiväkerhotoiminta lakkautetaan toukokuussa ja sosiaalitoimessa mm. ennaltaehkäisevä toimeentulotuki lopetettiin.

Perusturva-asiaa on myös se, että Nurmes tukityöllistää tänä vuonna vain viisi oppisopimuskoulutettavaa ja rekrytointituella palkataan vain kolme työntekijää. Sosiaalitoimistoon ei palkata yhtä kokoaikaista työntekijää eikä teknisen toimen kahta kirvesmiestä vakinaisteta. Lisäksi on kirjattu, että mm. potilaat pyritään siirtämään keskussairaalasta mahdollisimman nopeasti terveyskeskukseen. Vaikka potilasturvallisuus heikentyy, kun potilaita siirretään heti toimenpiteiden jälkeen perushoitoon.

Nämä päätökset kertovat valtuutettujen arvoista ja hiljaisesta enemmistöstä valtuustossa. Päätökset tehdään muualla. Pari vuotta sitten lehtikuvasta näimme, että eräät valtuutetut menevätkin kokouksiin sukankutimet kasseissaan ja kutovat sukkia (Ylä-Karjala 18.12.03).

70. luku

Loma-Nurmes Oy:n henkilöstökulut liikevaihtoa suuremmat?

Kommentit Loma-Nurmes Oy:n hallituksen puheenjohtaja Seppo Laanisen ja toimitusjohtaja Jukka Kuhasen kirjoitukseen Ylä-Karjalassa 21.2.2006:

Laanisen ja Kuhasen kirjoituksesta ei jäänyt varmasti kenellekään epäselväksi, että Loma-Nurmes Oy:n toiminta Hyvärilässä perustuu kaikilta osin, myös investointien osalta, avustuksiin ja kaupungin rahoitukseen. Jutussa todetaan, että opetusministeriön tuki investointeihin on jopa 70 prosenttia ja kaupunki laittaa 1,943 miljoonaa euroa Hyvärilän investointeihin.

Loma-Nurmes Oy:n toiminnan osalta Laaninen ja Kuhanen olisivat voineet tuoda julki mm. henkilöstökulut liikevaihtoon nähden. Esimerkiksi vuoden 2003 tilinpäätöstietojen (paikallislehti Ylä-Karjala 8.4.2004) mukaan henkilöstökulut olivat noin 494 500 euroa, kun todellinen liikevaihto oli vain 488 600 euroa. Ja yhtiö on kirjannut liiketoiminnan muihin tuottoihin avustukset, joita sille maksetaan noin 650 000 euroa vuosittain. Ei siis ole suurikaan ihme, että tulos saadaan positiiviseksi. Lisäksi kaupungin omistamissa tiloissa toimivalla yhtiöllä ei ole pääomakuluja ja vuokra on liikevaihtoon sidottu nimellisvuokra.

Laaninen ja Kuhanen puolustavat kaupungin matkailua tukevaa toimintaa sillä, etteivät asettaisi investointimenoja ja käyttötalousmenoja vastakkain. Kaupunki kuitenkin leikkaa palveluja samalla kun matkailuun investoidaan. Jostakin ne rahat on otettu, kun matkailun nimissä ne jonnekin lisätään. Nurmeksessa on päätetty eri hallintokuntien säästötavoitteista, ns. sopeuttamisesta. Samalla muutama vuosi sitten valtuustoseminaarissa sovittiin, että kaupunki irtaantuu kokonaan matkailutoiminnasta. Tätä päätöstä ei ole noudatettu, mutta säästötavoitteista ja palvelujen leikkaamisesta on pidetty kiinni.

Nurmeksessa verorahoilla tapahtuvien matkailuinvestointien osuus on erittäin suuri, kun tilannetta verrataan muihin, esimerkiksi naapurikuntiin tai todellisiin matkailukeitaisiin. Tässä mielessä mahdollisimman laaja pakollinen kuntaliitos katkaisisi verorahojen törkeän käytön, kun päättäjiä olisi muidenkin kuntien alueelta. Ehkä silloin korostuisi myös asukaslähtöisyys kunnan perustehtävien osalta.

Nurmeksen ns. matkailuoppi poikkeaa täysin muulla olevasta käytännöstä. Nurmeksessa kaupunki on suurin rahoittaja matkailussa ja eräät toimijat rakentavat vain, jos kaupunki rahoittaa ja takaa kaiken. Muualla matkailualan yrittäjät rahoittavat toimintansa ja rakentavat rakennuksensa omilla rahoitusratkaisuillaan, yrittäjäriskillä.

Laaninen ja Kuhanen toteavat lisäksi, että matkailuinvestoinnit olisivat taistelua väestötappiota vastaan. Nurmeksen väkiluku on tainnut laskea nimenomaan siitä lähtien kun kaupunki hurahti matkailuun, Bomban rakentamisesta alkaen. Jos nämä kaikki matkailuun laitetut verorahat olisi ohjattu yritystoiminnan ja teollisuuden mahdollisuuksien parantamiseen ja kehittämiseen, niin tilanne asukasluvunkin suhteen olisi varmasti aivan toinen.

71. luku

Ylä-Karjala, mielipidekirjoitus:

Miksi julkisuuteen annetaan virheellisiä tietoja?

Ylä-Karjalassa 1.4.06 Jouni Pirinen totesi, että Hyvärilän nuorisokeskuksen lomamökkien rakentaminen on ollut "pysähdyksissä odotettaessa valtuuston tahdonilmaisua". Ja "Metsäkartannolla pidetyssä valtuustoseminaarissa valtuuston enemmistö antoi tukensa". Vaikka jo viime joulukuussa hyväksytyssä taloussuunnitelmassa todetaan, että investointiohjelma sitoisi luottamushenkilöitä viiden vuoden ajan. Sinänsä jo se on laitonta painostamista, jopa yli vaalien.

Pirinen toteaa nuorisokeskuksen ja matkailuyrittäjien majoitusyhteistyöstä, että sitä "ei pidetä mahdollisena opetusministeriössä". Myös Pertti Vainionpää viittaa ministeriön ohjeisiin. Nuorisotyöasetuksessa ja opetusministeriöstä todetaan, että keskusten pitäisi nimenomaan tehdä yhteistyötä ja että nuorisomajoitus on vain järjestettävä valvotusti. Ja Ylä-Karjalassa 27.10.05 on todettu, että "leirikoululaisia majoitetaan Hyvärilän Kartanohotelliin".

Vainionpään mukaan hotelli- ja nuorisokeskustoiminta ei vääristä kilpailua. Vaikka 100 prosenttisesti verovaroilla rakennettavat paritalot tulisivat kaupungin omistaman hotellin käyttöön ja ne kilpailevat yrittäjien majoituspalvelujen kanssa. Nuorisokeskuksen osalta on myös korostettu, että sitä ei voi verrata yritystoimintaan. Nyt lehdessä Jussi Säämänen "korosti yritystoiminnan perussääntöjä, mitä investointeihin tulee".

Kilpailua vääristävä toiminta korjaantuisi vain sillä, että Hyvärilän hotellitoiminta yksityistettäisiin kokonaan. Kaupunki omistaisi vain nuorisokeskuksen, ja keskittyisi tarvittaessa harrastusmahdollisuuksien ja ohjelmatarjonnan parantamiseen.

Metsäkartanossa oli käyty läpi myös kaupungin säästöohjelmaa. Ohjelmaa on tarkoitus jatkaa vielä seuraavat kolme vuotta. Jutussa todetaan, että "kouluverkkolinjaus tuottaa jopa puolet tavoitellusta summasta", 400 000 eurosta. Ja Eeva Piironen sanoo, että "palvelurakenteita kevennetään ja palvelut saatetaan vastaamaan kysyntää". Kysyntää ei kuitenkaan ole otettu huomioon, mm. harkinnanvarainen toimeentulotuki, kiertävä päiväkerhotoiminta ja viikonloppujen lämmin ateriapalvelu on vain lopetettu. Viime kesänä sosiaalitoimessa tehtiin 200 000 euron leikkaus ilman lautakuntakäsittelyä (Ylä-Karjala 16.7.05). Ja samana aikana on nostettu mm. kaupunginjohtajan ja lääkärien palkkoja sekä valtuutettujen kokouskorvauksia.

Lopuksi todetaan, että "palvelujen heikentämisestä ei Pirisen ja Säämäsen mielestä kuitenkaan ole kyse" ja "irtisanomisia ei ole tiedossa". Vaikka palveluja on leikattu ja työntekijöitä irtisanotaan. Viimeksi terveyskeskuksen pesulatoimintaa lakkautettaessa. Väkeä vähennetään myös niin, että uusia ei palkata poislähtevien tilalle.

Entäpä jos Nurmes käyttäisi verorahansa asukkaiden palvelujen ja olosuhteiden parantamiseen, tehtäisiin kuntapalvelujen mallikuntaa. Ei niin, että mm. vanhusten ja nuorten palveluja leikataan, vaan päinvastoin. Asukkaistaan hyvin huolehtiva kunta kiinnostaisi myös muita, ei ainoastaan turistia pistäytymään. Se vaikuttaisi moneen asiaan.

---

Myös tieverkoston kunnostus on tärkeää ja katuremontit pitäisi aikaistaa. Esim. Kaarlonkadun lokakuussa 2005 romahtaneen viemärin nopeaan saneeraukseen tarvittaisiin vain 40 000 euroa, mutta valtuusto osoitti rahat vasta 2007. Pitäisikö siitäkin tehdä matkailukohde, että rahat lohkeaisi. Toisaalta Kaarlonkatu viettää uimarantaan, eli matkaajatkin saanevat osansa käydessään.

---

72. luku

Ylä-Karjala 1.4.2006

"Hyvärilä saa mökkinsä", toim. Jukka Räsänen

Ingressissä todetaan, että "Nurmeksen valtuustoseminaarin enemmistö antoi tukensa"...

- Miksi juttuun ei ole haluttu haastatella eri mieltä olevia valtuutettuja? Onko liian vaikeaa Ylä-Karjalan toimittajille?

"Toiveet uusien majoitustilojen saamiseksi Hyvärilän nuorisokeskukseen ovat toteutumassa".

- Neljällä paritalolla, kahdeksalla lomahuoneistolla ei uusita nuorisokeskuksen majoitustiloja.

- Lisäksi ne tulee Hyvärilän Kartanohotellin käyttöön, rahoitetaan vain opetusmisteriön tuella.

- Hyvärilän nuorisokeskus pitäisi erottaa kokonaan Loma-Nurmes Oy:n pyörittämästä hotellitoiminnasta.

- Opetusministeriön tuella ollaan rakentamassa hotellitoiminnalle majoitustiloja, jotka kilpailevat alueella olevien majoitusyrittäjien toiminnan kanssa.

"Suunnittelu on kuitenkin ollut pysähdyksissä odotettaessa valtuuston tahdonilmaisua rakentamiselle."

- Asiasta on päätetty valtuustossa jo joulukuussa 2005, ei siihen tarvita valtuustoseminaaria ja asian käsittelemistä ruokineen ja juomineen Metsäkartanossa Nurmeksen kaupungin piikkiin.

"Valtuustoseminaari ei tee päätöksiä, mutta valtuuston enemmistö antoi tukensa investoinneille, Pirinen sanoo." (kaupunginvaltuuston puheenjohtaja)

- Asia on käsitelty jo joulukuussa valtuustossa 2005.

"Hyvärilään kohdistuneessa kritiikissä on ihmetelty miksei nuorisokeskus osta majoitusta yksityisiltä matkailuyrittäjiltä. Jouni Pirisen mukaan asiaa selvitettiin kysymällä näkemystä opetusministeriöstä. Ministeriön kanta oli selvä. Tällaista yhteistyötä yksityisten toimijoiden kanssa ei pidetä mahdollisena, Pirinen kertoo."

- Kyllä se on mahdollista muualla, että palveluja, kuten esimerkiksi ohjelma- ja ateriapalveluja ostetaan tarpeen mukaan myös ulkopuolisilta.

"Syy nuivaan suhtautumiseen on yksinkertainen. Nuorisokeskusten toiminta perustuu julkiseen rahoitukseen, eikä ministeriö halua sen valuvan voittoa tavoitteleville yrityksille."

- Nurmeksessa rahoitetaan opetusministeriön tuella siis myös kaupungin yhtiön, Loma-Nurmes Oy:n hotellitoimintaa, vaikka alueella on majoitusalan yrittäjiä paljon.

"Hyvärilän on myös väitetty käyttävän julkista rahoitusta kilpailua vääristävällä tavalla. Vainionpää (kaupunginjohtaja) tyrmää väitteen ja muistuttaa, että palveluilla on kaksi hintaa, toinen nuorisoasiakkaille ja toinen muille."

- Ei se poista kilpailun vääristämistä. Loma-Nurmes Oy myy nuorisotoimintana majoitustiloja toisella hinnalla, mutta muille asiakkaille se myy samoja tuella rakennettuja tiloja toisella hinnalla ja työntekijätkin ovat opetusministeriön tuella palkattuja. Tämä tuella pyöritetty majoitustoiminta kilpailee alueen yrittäjien kanssa, joita ei tueta samalla tavalla.

"Valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Jussi Säämänen (kesk.) korostaa yritystoiminnan perussääntöjä, mitä Hyvärilän investointeihin tulee."

- Kuitenkin Hyvärilän ja Loma-Nurmes Oy:n nuorisotoiminnan ei pitäisi olla mitenkään yritystoimintaan rinnastettavaa, ei edes investointien osalta.

- Aikaisemmin on korostettu sitä, kun on tarvittu jatkuvaa kaupungin tukea. Nyt korostetaan yritystoimintaan rinnastamista, kun kysymys on opetusministeriön investointituista.

"Seminaarissa nousi esille Hyvärilän saaminen Pielisen Karjalan nuoriso-osaamisen keskukseksi, Säämänen paljastaa."

- Mitään ei ole kuitenkaan kysytty Pielisen Karjalan muista kunnista (Juuka, Valtimo, Lieksa). Esimerkiksi Lieksassa on aivan toisenlaiset puitteet myös nuorisomatkailulle.

Näiden ajatuksenjuoksua kuvastaa myös Pertti Vainionpään toteamus samassa lehdessä: "Hänen mielestään Hyvärilä voi olla vastaus toiveisiin saada Nurmekseen jonkinlainen osaamiskeskus".

- Vaikka nuoriso-osaaminen on kaukana Nurmeksesta, aivan muualla.

Vainionpää: "Hänen mukaansa Hyvärilän hallintomallia on mietittävä uudestaan. Yhtenä mahdollisuutena hän pitää osakeyhtiötä, jonka osakkaiksi voisivat tulla muutkin Pielisen Karjalan kunnat."

- Onnea matkaan...

"Seminaarissa käytiin läpi myös vuosi sitten tehtyjä kaupungin taloutta koskevia linjauksia. Uudelleenjärjestämisohjelmaa jatketaan seuraavat kolme vuotta. Vuosittain toimintojen tehostamisesta odotetaan 400 000 euron kustannusvaikutuksia."

- "Tähän liittyen palvelurakenteita kevennetään ja palvelut saatetaan vastaamaan kysyntää, kaupunginsihteeri Eeva Piironen kertoo."

- "Uusinvestointitaso turvataan pitämällä vuosikate poistoja suurempana. Tavoitteena on tehdä kolmen miljoonan euron nettoinvestoinnit vuosittain, Piironen kertoo."

"Kustannusten kurissapitäminen tehdään käyttötalousmenoja supistamalla ja rakenteita uudistamalla. Palveluiden heikentämisestä ei Jouni Pirisen ja Jussi Säämäsen mielestä kuitenkaan ole kyse. Irtisanomisia ei ole tiedossa."

- Aivan puppua, mm. sosiaali- ja sivistyspalveluja on paljon heikennetty ja väkeä myös irtisanottu, viimeksi Nurmeksen terveyskeskuksen pesulatoiminnan lakkauttamisen yhteydessä.

- Ja väkeä vähennetään niin, että uutta henkilökuntaa ei palkata poislähtevien tilalle.

73. luku

Pohjois-Karjalan Sanomalehtimiesyhdistyksen jäsenkirje 24.3.2006 kertoi S-ryhmän PKO:n (Pohjois-Karjalan Osuuskaupan) toimintatavoista, julkaistessaan vuoden 2005 Pyyhkeet- palkinnon ehdokkaat.

"PKO on jo useamman vuoden ajan pyrkinyt painostamaan, vihjaillen ja osin jopa uhkaillen ohjailemaan mediaa niin, että osuuskauppa saisi erikoiskäsittelyn. Erikoiskäsittely tarkoittaa sitä, että median odotetaan, tai paremminkin jo vaaditaan, kirjoittavan PKO:sta vain positiivisessa hengessä.

Jos ikävistä asioista on kirjoitettu niin kuin ne ovat olleet tai tapahtuneet, niin erityisesti PKO:n kaupallinen johtaja Tuomo Moilanen on katsonut asiakseen muistuttaa siitä, kuka on maakunnan suurimpia ilmoittajia. Viestin todellisen tarkoituksen ymmärtää kyllä ilman, että siinä uhattaisiin suoraan ilmoitusten pois vetämisellä. PKO on toiminnallaan alkanut saada jo jotain aikaan: ilmoitustuloista riippuvainen media on jo alkanut harjoittaa tietynasteista itsesensuuria.

Journalistien pyyhkeet PKO:lle olisi tässä tilanteessa muistutus myös meille itsellemme: jos me lähdemme PKO:n viitoittamalle tielle, meillä ei kohta enää ole ns. vapaata lehdistöä tai laajemmin vapaata mediaa. Vaarana on erityisesti myös se, että media menettää luottamuksensa suuren yleisön keskuudessa. Juttujen ja ilmoitusten (puffijuttujen) välinen ero hämärtyy ja katoaa lopulta kokonaan, jos me hyväksymme PKO:n linjan."

PKO:n kaupallinen johtaja Tuomo Moilanen on myös em. Hymy-lehden artikkelin mukaan vapaamuurari.

74. luku

Ylä-Karjala uutisoi 8.4.2006 otsikolla "Talous rakentuu vankalle pohjalle", toim. Timo Kyllönen.

Jutussa todetaan, että "Nurmeksen kaupungin tilinpäätös vuodelta 2005 on runsaat 126 000 euroa ylijäämäinen". Jutussa yritetään todeta, että talousarviosta valtionosuudet ylittyivät 500 000 eurolla ja rahoituspuolella olisi tehty noin 260 000 euroa parempi tulos, kuin mitä talousarviossa ennakoitiin.

Kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää toteaa mm., että "positiivinen tilinpäätös on kaikkien hallintokuntien ansiota". Päätökset on tehty virkamiesesityksinä eri hallintokunnissa, joissa poliitikot ovat olleet päättämässä leikkauksista.

Mutta kuinka ollakaan samassa jutussa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Kämäräinen (kesk.), jonka keskustan paikallisosasto on asettanut eduskuntavaaliehdokkaaksi 2007 vaaleihin, kosiskelee äänestäjiä toteamalla: "Kämäräinen ohjaa kiitoksia myös koko kaupungin henkilöstölle, kustannustaitto-ohjelmassa on pysytty suunnitelmissa joka sektorilla, Kämäräinen selittää".

- Vaikka kaupungin henkilöstöä on irtisanottu ja ei koko henkilöstö ole osallistunut säästöpäätösten tekemiseen.

- Kiittääkö Kämäräinen siis niitä kaupungin henkilöitä, jotka on viime vuosina irtisanottu ja niitä, jotka tulevina vuosina irtisanotaan, vaalityötään tehdessä?

Jutussa Vainionpää selittelee palvelujen leikkauslinjan jatkamista sillä, että "valtion omat toimenpiteet ovat ajamassa pieniä kuntia ahtaalle", vaikka aikaisemmin samassa jutussa todettiin, että valtionosuudet ylittyivät 500 000 eurolla.

Samalla jutussa yritetään puolustella myös veroäyrin korottamista vuodenvaihteessa (19,50), todetessa, että "valtion kansalaisille myöntämien verovähennysten vuoksi todellinen kunnan verokertymä vastaa alle 14 prosentin tuloveroprosenttia“.

Vielä lopuksi Vainionpää toteaa, että "kaupungin pitää pystyä karsimaan kuluja vuositasolla noin 400 000 euroa, jotta menot voidaan kattaa tuloilla". Mutta sitä hän ei totea, että menoja voidaan kattaa myös muilla rahoilla kuin tuloilla, jotka kaupunki nyt ohjaa Jukolan Osuuskaupan toiminnan tukemiseksi Sotkan kylpylän kohdalla ja matkailun miljoonien eurojen suunniteltuihin investointeihin.

75. luku

Korjataanpa jälleen Ylä-Karjalan uutisointia:

Ylä-Karjalassa 1.4. Jouni Pirinen totesi, että nuorisokeskuksen ja matkailuyrittäjien majoitusyhteistyötä "ei pidetä mahdollisena opetusministeriössä".

Tämän jälkeen Ylä-Karjala kirjoitti pääkirjoituksessaan 4.4.06 mm., että "oikein lähtökohdin kilpailutettuna se (yksityinen majoitustarjonta) ei voi loukata yhteiskunnan päämäärää" ... "on voitava käyttää myös paikkakunnan muita majoitus- ja liikuntapalveluja".

Tämän jälkeen julkaistiin minun kirjoitus Miksi julkisuuteen annetaan virheellisiä tietoja? (11.4.2006), luku 72. Sitten Ylä-Karjala penkoi asiaa eräiden virkamiesten toiveesta vain minun mielipidekirjoituksen pohjalta, kuten Jukka Räsänen kirjoittaa 13.4.06. lehdessä.

Tämä lehti olisi voinut tarkistaa mm. Jouni Pirisen ja Pertti Vainionpään väitteet jo ennen 1.4.06 lehdessä olleen jutun julkaisemista. Mutta ei, virheellistä tietoa levitetään lehdessä virkamiesten ja poliitikkojen suulla. Eikä niitä korjata itse, jos ei joku ulkopuolinen niistä kirjoita.

Lehden tehtävänä on nimenomaan tarkistaa myös virkamiesten ja poliitikkojen tietojen oikeellisuus, siinä on turha vedota johonkin virkamiesten virkavastuuseen, kuten Jukka Räsänen totesi puhelimessa. Lehti pitäisi tehdä toimitustyönä, eikä virkamiesten ja poliitikkojen sanelemana.

Lehti selvitti asiaa joiltakin osin, vasta minun juttuni jälkeen, kun saivat mielipidekirjoittajan vastakkainen virkamiespoliitikkojen kanssa. Jukka Räsänen ei viitannut lehden omaan pääkirjoitukseen 4.4.06 sanallakaan, vaan ainoastaan minun myöhempään kirjoitukseen.

Ja 13.4.06 jutussa Jukka Räsänen ei edes vaivautunut selvittämään opetusministeriön suhtautumista siihen, että kaupunki suunnittelee nimenomaan loma-asuntojen rakentamista, neljän loma-asunnon, opetusministeriön tuella Hyvärilän Kartanohotellin ja nuorisokeskuksen käyttöön. Opetusministeriössä tiedetään, että vain nuorisokeskuksen uusien majoitustilojen rakentamiseen haetaan rahoitusta.

Myös viime vuonna Loma-Nurmes Oy:n palkkamenot sivukuluineen olivat lähes yhtä suuret kuin koko liikevaihto. Lisäksi osansa toiminnasta kertoo se, että ravitsemuspalvelujen myyntitulot (n. 280 000) olivat lähes kaksi kertaa niin suuret kuin koko muu myynti (n. 156 000 euroa).

76. luku

Karjalainen 8.4.2006 "Nurmeksen tilinpäätös odotettua paljon parempi", toim. Jaakko Pikkarainen:

“Kaupungin velka oli vuodenvaihteessa 4,1 miljoonaa euroa eli kaksi kertaa suurempi kuin vuotta aikaisemmin.”

KUN YLÄ-KARJALA KIRJOITTAA KAIKEN MINKÄ VIRKAMIES SANOO

77. luku

Ylä-Karjalaan vastine Jukka Räsäsen 13.4.06 lehtijuttuun

Ylä-Karjalan toimittaja Jukka Räsänen kirjoittaa torstaina 13.4.06 otsikolla "Keskustelua ministeriön kannasta" ja ns. kainalo-otsikolla "Ainaista riitelyä", todeten "Tiistaina Ylä-Karjalassa Jyrki Kyllönen kirjoitti, että nuorisotyöasetus ja opetusministeriö olisivat asiasta juuri päinvastaista mieltä".

Tällä Räsänen viittaa opetusneuvos ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jouni Pirisen väitteeseen lehdessä 1.4.06, että majoitusyhteistyötä "ei pidetä mahdollisena opetusministeriössä".

Olen todennut Ylä-Karjalan mielipidekirjoituksessa 11.4.06 nuorisokeskuksesta sanatarkasti, "että keskusten pitäisi nimenomaan tehdä yhteistyötä ja että nuorisomajoitus on vain järjestettävä valvotusti". Nuorisomajoituksesta totean erityisesti sivulauseessa, viimeisen että-sanan jälkeen, sitä mitä siinä lukutaitoiselle lukee. Juttelimme opetusministeriön ylitarkastaja Immo Parviaisen kanssa nuorisokeskusten muustakin toiminnasta ja yhteistyöstä, ja koska kysymys on julkisesti rahoitetusta toiminnasta yhteistyötä pitäisi tehdä ja se on myös mahdollista kaikilla toiminnan alueilla.

Ylä-Karjalassa 1.4.06 olleen Räsäsen oman jutun jälkeen lehti kirjoitti 4.4.06 pääkirjoituksessaan: "Valtuustoseminaarissa on esitetty, että yksityinen majoitustarjonta ei kävisi vaihtoehdoksi. Tätä kyllä sopii vahvasti epäillä - oikein lähtökohdin kilpailutettuna se ei voi loukata yhteiskunnan päämäärää" ... "on voitava käyttää myös paikkakunnan muita majoitus- ja liikuntapalveluja". Sitten Räsänen tarttui ja viittasi vain minun em. lauseisiin, jostakin syystä; mutta ei lehtensä pääkirjoitukseen, jossa oli otettu voimakkaammin kantaa matkailuyhteistyöhön. Minun mielipidekirjoitus julkaistiin vasta 11.4.06.

Räsäsen halu reagoida kahteen sivulauseeseeni tietyllä tavallaan johtuu siitä, että kirjoitin 11.4.06 julkaistun mielipidekirjoituksen nimenomaan Räsäsen 1.4.06 tekemän jutun takia. Siinä jutussa oli enemmän valheita kuin takasivun varsinaisessa aprilli-susijutussa. Myös aikaisemmin olen oikonut Räsäsen kirjoituksia mielipidesivulla.

Lisäksi Räsänen ei jättänyt asiaa pelkästään majoitusyhteistyöasian selvittämiseen opetusministeriöstä, vaan halusi 13.4.06 jutussaan vääntää asian vielä joksikin muuksi, laajentamalla juttuaan mm. riitelyasiaksi ns. kainalo-otsikon alla, ja liittämällä nimeni juttuun vain mielipidekirjoituksen kautta. Mutta ei liittänyt oman lehtensä aikaisempaa pääkirjoitusta.

Räsänen kertoi puhelimessa 12.4.06, että hän tekee juttunsa eräiden virkamiesten vaatimuksesta. Samalla hän kertoi hänelle todetun, että Loma-Nurmes Oy:n toimitusjohtaja Jukka Kuhanen oli heille kertonut, että majoitusyhteistyötä ei pidetä mahdollisena opetusministeriössä. Miksi Räsänen ei tuonut sitä ko. jutussaan 13.4.06 esille, vaikka joku oli niin todennut? Räsänen halusi leimata samalla myös Jouni Piristä.

Räsänen toteaa jutussaan, että opetusministeriötä myöten yhteistyötä ei kielletä. Sitä Räsänen ei kuitenkaan totea, että yhteistyön mahdollisuuksia kaupunki ei ole selvittänyt mitenkään saadakseen opetusministeriön tuella loma-asuntoja kaupungin omistaman hotellin käyttöön.

Lisäksi Räsäsen tyylistä tässä asiassa kertoo se, että hän oli kysellyt opetusministeriötä myöten, että olenko minä sinne soitellut. Ja sen jälkeen totesi minulle puhelimessa 12.06 klo 11:54, että opetusministeriössä ei tiedetä minun soitosta. Kun valitettavasti Räsänen ei tiennyt, että olin soittanut ylitarkastaja Immo Parviaiselle, enkä niille virkamiehille joille hän oli soittanut. Tällainen asia kiinnosti Räsästä, koska tavoitteena olikin yrittää todistaa, että en olisi ollut yhteydessä opetusministeriöön.

Miksi lehti ei tehnyt ko. 13.4.06 juttuaan, ilman minun liittämistä juttuun, kun lehti oli pääkirjoituksessa asiaa jo aikaisemmin puinut? Ylä-Karjalan sisällöstä vastaava päätoimittaja Pertti Meriläinen ei näköjään tiedä, mitä lehtensä pääkirjoituksissa todetaan. Eikä lue niitä, kun ko. pääkirjoituksen 4.4.06 oli kirjoittanut entinen päätoimittaja Seppo Harju.

Lisäksi Pertti Meriläinen vaati puhelimessa 5.4.06 alkuperäisen kirjoitukseni lyhentämistä, mikä vaikuttaa myös jutun sisältöön ja tarkkuuteen. Hän uhkaili jopa julkaisukiellolla hiukan pitemmän jutun takia, vaikka samalla hän hyväksyy huomattavasti pitempiä mielipidekirjoituksia erityisesti kaupungin virka- ja toimihenkilöiltä, kuten Seppo Laaniselta ja Jukka Kuhaselta 21.2.06.

Tämä "lehti" olisi voinut tarkistaa myös Jouni Pirisen ja kaupunginjohtaja Pertti Vainionpään väitteet jo ennen 1.4.06 lehdessä olleen Räsäsen jutun julkaisemista. Mutta ei, virheellistä tietoa levitetään lehdessä virkamiesten ja poliitikkojen suulla. Varsinkin, kun päätoimittajana on vapaamuurari ja myös Nurmeksen matkailualalla vaikuttavat eräät vapaamuurarit. Eikä virheitä korjata edes itse, ulkopuoliset saavat oikoa asioita yleisönosastolla. Ja sitten lehti käyttää tilaisuuttaan hyväksi leimatakseen mielipidekirjoittajaa laajentamalla juttujaan joksikin muuksi riitelyksi, kuten Räsänen teki 13.4.06.

Lisäksi tämä lehti vaatii yleisönosastokirjoittajia todistamaan kaikki tiedot, olen käynyt näyttämässä jopa eduskunnan oikeusasiamiehen päätöstä päätoimittajan pöydällä. Mutta omien juttujensa väitteitä tämä lehti ei tarkista.

Lehden tulisi tarkistaa myös virkamiesten ja poliitikkojen tietojen oikeellisuus. Siinä työssä on turha vedota johonkin virkamiesten virkavastuuseen, kuten Räsänen totesi puhelimessa 12.4.06 kaupunginjohtaja Vainionpäästä. Lehti pitäisi tehdä toimitustyönä, eikä virkamiesten ja poliitikkojen sanelemana.

Ja 13.4.06 jutussaan Jukka Räsänen ei edes vaivautunut selvittämään opetusministeriön suhtautumista siihen, että kaupunki suunnittelee nimenomaan neljän loma-asunnon rakentamista myös Kartanohotellin käyttöön. Opetusministeriössä tunnuttiin tietävän vain, että nuorisokeskuksen uusien majoitustilojen rakentamiseen haetaan rahoitusta. Myös kulttuuriasianneuvos Kimmo Aaltonen viittaa tähän Räsäsen jutussa 13.4.06 todetessaan pysyvästä lisämajoitustarpeesta "kuten Nurmeksessa ilmeisesti on". Ja Räsänen on aikaisemmin kirjoittanut, että nykyiset majoitustilat eivät kelpaisi. Asiaa perustellaan milloin mitenkin.

Nuorisokeskuksen ja koko Loma-Nurmes Oy:n tuloksen valossa kysymys ei ole lisämajoitustilatarpeesta. Loma-Nurmes Oy:n viime vuodenkin palkkamenot sivukuluineen olivat lähes yhtä suuret kuin koko liikevaihto. Ja ravitsemuspalvelujen myyntitulot on noin 280 000 euroa (303 000/-04) eli lähes kaksi kertaa niin suuret kuin yhtiön majoitusmyynti, noin 157 000 euroa (172 000/-04). Molemmat ovat myös laskeneet vuodelta 2004. Lisäksi on täysin selvää, että julkisia tukirahoja käytetään myös Kartanohotellin lounasravintolapalvelujen tuottamiseen. Myös vieraspääoma on kasvanut yhtiössä vuodelta 2004 kaikkiaan 91 311 euroa, ollen viime vuonna 264 877,9 euroa.

Loma-Nurmes Oy:n käytössä on nuorisomajoitustilojen lisäksi Kartanohotelli samalla tontilla. Hotellia on käytetty ja voidaan jatkossakin käyttää nuorisomajoitukseen. Jukka Räsänen puhuu jutussaan 13.4.06 käyneen keskustelua opetusministeriön virkamiesten kanssa kilometrin päässä olevista matkailuyrittäjien majoitustiloista vääristääkseen tätäkin asiaa.

Jukka Räsänen heitti jutussaan myös, että matkailuyrittäjien pitäisi ymmärtää yhteistyön merkitys, hakien tukea opetusministeriön virkamiehiltä juttuunsa. Yhteistyö on hyvä asia, mutta Nurmeksessa yhteistyötä pitäisi tehdä vain kaupungin ja Jukolan Osuuskaupan sanelemilla ehdoilla. Kyllä täällä matkailualan yrittäjien painostaminen osataan, siitä kertoo mm. Bomban pilkkahinnalla saaneen Jukolan Osuuskaupan toimitusjohtaja, vapaamuurari Matti Konttisen lausunto heti kauppojen jälkeen 20.3.04 Ylä-Karjalassa: "Bomba-Sotka -alueelle on mahdollista rakentaa 50 mökkiä lisää. Nykyisten majoitustoimintaa alueella harjoittavien kanssa käydään neuvotteluja huhtikuussa".

Nurmeksessa ei hyväksytä matkailualan yrittäjiä, jotka ovat tulleet toimeen omilla rahoitusratkaisuillaan, koska yrittäjät eivät ole siten kaupunkiin sidoksissa, kaupungin tukirahoitusosuuksien kautta.

78. luku

Kirje Jukka Räsäselle tökerösti tehdystä jutusta:

On kaksi eri asiaa, olinko oikeassa majoitusyhteistyön mahdollisuuksista, ja se, missä yhteydessä sinä jutussasi tuot asiat esille.

Olisi mielenkiintoista tietää, mihin sinä liität "ainaisen riitelyn", jonka nostit jutussasi voimakkaasti esille? Jutussasi sen liität Nurmeksen nuorisokeskuksen majoituksesta käytyyn keskusteluun. Ketkä liität siihen nimellä, mietipä sitä? Onko keskustelu, eriävät mielipiteet tai kritiikki sinulle jo riitelyä, taidat nähdä asian aika kapeasti jo mielipidevapaudenkin kannalta? Mutta ei mikään yllätys Ylä-Karjalassa.

"Ainahan siellä riidellään", kysypä itseltäsi montako riitaa löydät ja mitkä liittyvät Loma-Nurmes Oy:öön? Sitähän sinä halusit painottaa jutussakin. Tietysti monta, kun lasket kaikki mielipidekirjoitukset kunta-asioissa.

Totesit puhelimessa, että jotkut virkamiehet olivat olleet yhteydessä ja pyytäneet selvittämään asiaa opetusministeriöstä.

Toteat: "sinun ja kaupungin opetusministeriöstä saamat vastaukset majoitusyhteistyöstä olivat päinvastaiset. Se oli kysymys, johon lähdin vastausta hakemaan, ja sellaisen myös sain". Ja myöhemmin toteat, että kaupunki ei ollut asiassa edes yhteydessä opetusministeriöön.

Onko se sinusta korkeatasoista journalismia, että sotket omissa jutuissasi olevat virheelliset tiedot ja niiden selvittelyn mielipidekirjoitukseen ja luot uuden puuron, johon liität vielä kaiken muun, kunhan joku jotakin toteaa. Olisi varmasti ollut tärkeintä, että olisit korjannut vain omassa jutussasi olleet virheelliset tiedot. Ja kertonut, mistä ne ovat lähtöisin, kun olit siitä saanut tiedon/kommentin.

Mutta taito se on sekin taito, että liittää mielipidekirjoittajat omien virheellisten juttujensa oikomiseen ja laajentaa vielä asiat riitelyksi. Sinähän siinä olet valinnat tehnyt, mitä kirjoitat lehteen ja keitä mainitset nimillä, ja keitä jätät mainitsematta (Kuhasen).

Kyllä minä tiesin opm:n kannan majoitusyhteistyön mahdollisuuksiin. Mutta sinä et jättänyt asiaa siihen, vaan ns. 'riitely-teemasi' kohdistuu niihin, jotka ovat kritisoineet kaupungin päätöksiä, olleet eri mieltä mielipidekirjoituksissa jne. sekä yrittäjiin, jotka ovat valittaneet matkailualalla.

Sinultahan tuo tuntuu käyvän aina niin, kun kirjoitat matkailuasioista - et "löydä" edes haastateltavia matkailualan yrittäjistä, vain kaupungin virka- ja toimihenkilöistä. Tavallaan menit siis ns. halpaan, kun kaikki kelpasi opetusministeriöstä juttuusi. Niinhän ne kelpasi Piriseltä, Vainionpäältä, Säämäseltä ja Piiroselta. Se on kai sitä laatua ja taitoa.

Kun olen ministeriöiden yms. henkilöitä haastatellut, en ole koskaan kysynyt, onko teihin täältä tai muualta ollut joku yhteydessä. Opetusministeriössäkin on monta virkamiestä. Olen pitänyt asiat asiana, selvittänyt asian, enkä vääntänyt niitä joksikin muuksi. (Varsinkin, kun et jutussasi 13.4. totea edes sitä, että kaupungin taholta ei ole oltu yhteydessä, jonka nyt sanot.) Ja olen monesti jättänyt myös tekemättä koko jutun siltä osin, jos joku virkamies on puhunut puuta-heinää -paskaa. Tiedoksi sinulle; se on sallittua, jopa suotavaa, joillekin jotka pitävät itseään toimittajina, varsinkin auktoriteettiuskollisille. Kaikkea ei tarvitse uskoa ja kirjoittaa, kopiokoneet ovat erikseen.

Viestisikin osoittaa, että teillä ei ole rohkeutta tuoda julki tässä asiassa varsinaista väärän tiedon levittäjää, Jukka Kuhasta. Miksi ei, vaikuttaisiko se kenties sinun työnteko- ja työnsaantimahdollisuuksiin? Kyllä sinä jaksat poliitikon (Pirisen) ja mielipidekirjoittajan nimeä jutussasi nostattaa ja liittää muihin teemoihisi, vaikka erimielisyys tässä asiassa on johtunut Kuhasen toiminnasta.

Mielenkiintoisella tavalla väität, että pääkirjoitus "Hyvärilä on osa kehitystä" onkin vain epäilyä siltä osin, kun Seppo Harju toteaa, että "oikein lähtökohdin kilpailutettuna se ei voi loukata yhteiskunnan päämääriä". Minä en ole puhunut kilpailuttamisesta tai yhteiskunnallisista päämääristä, mutta ne ovatkin näköjään sinulle epäilyä ja pikku-asioita.

Jokainen oppii yleensä työssäänkin, jos on oppiakseen. Viittaan tällä taas siihen, että jutuissasi laulavat yleensä vain kaupungin virkamiehet ja eräät samat poliitikot, ja samat valheet jutusta toiseen. Kokeilepa uudistua, ja kysy mielipiteitä ja kommentteja muiltakin luottamushenkilöiltä tai taustavaikuttajilta. Kiitosta annan sille, kaikesta huolimatta, että Ylä-Karjalasta on soitettu opetusministeriöön. Puhelut muualle ovat lehdessänne harvinaisia. Kannattaisi harjoitella lisää.

Ja olisit esittänyt opm:n virkamiehille edes oikeita kysymyksiä? Eihän juttusikaan mukaan siellä oltu edes varmoja mihin Nurmeksessa aiotaan hakea tukea. Kaupunki puhuu loma-asuntojen rakentamisesta ja jutussasi nuorisomajoitustilojen uusimisesta. Eikä siellä tunnuttu tietävän hotelli-kytkentää yhtiön kautta. Olisit esittänyt näistä oikeita kysymyksiä, van ei.

Ja sen verran kompetenssia on myös, että neuvon sinua tarkistamaan juttusi sisällön jos aiot välittää objektiivista tietoa ja faktoja. Ja kyllä lehtijuttukin voi jäädä seuraavaan lehteen, tai sitten teillä on työt organisoitu jotenkin väärin kaupungin tiedotuslehdessä. Ja miksi teillä ei ole rohkeutta edes pyytää saati vaatia kaupungin yhtiöiden tietoja paperilla, esim. Loma-Nurmes Oy:n tasetietoja. Minä sain, kysypä Kuhaselta (tai joltakin muulta?), olenko ollut yhteydessä, keneen ja niitä pyytänyt? Jos ei ole tärkeämpää kysyttävää. Voit sitten soittaa, niin faksaan ne sinulle.

En tekisi esim. Loma-Nurmes Oy:stä mitään talousuutista yms, ilman ko. asiapapereita. Hehän välittivät sinulle paskaa myös 1.4.06 pikku-uutiseesi. Esimerkiksi yhtiön työllistettyjen määrä on kerrottu taseessa aivan eri sanoilla, ja lukijalle ne oikeat sanat olisivat tärkeitä että ymmärtävät asiat oikein. Se on varmaan kiva kirjoittaa täyttä mielistelevää paskaa lehden sivuille kaupungin asioista? Nautinto kullakin.

Toteat kainalojutun osalta: "Minä en pyytänyt Saarelalta sen kaltaisia lausuntoja, vaan ainaisesta riitelystä hän antoi kommenttinsa puhelun alussa, kun sanoin, että majoitusasioista on syntynyt erimielisyyttä. Samoin lausunto Kuusamon asioista liittyi hänen vapaaseen puheeseensa. Koska hän ne kuitenkin esitti, minä myös laitoin ne juttuuni."

Eikö tältäkään pohjalta yhtään välähtänyt, kun erimielisyys käännetään riitelyksi. "Ainaisesta riitelystä antoi kommenttinsa", "liittyi hänen vapaaseen puheeseensa", "koska hän ne kuitenkin esitti, minä myös laitoin ne juttuuni". Onpa näkemys haastatteluun. Kaikki käy, mikä vain virkamiehen suusta tulee. Vaikka Saarelakaan ei tiedä Nurmeksen matkailuasioista juuri mitään. Minulle tuollaisilla Saarelaisen kommenteilla paikallistason asioista ei olisi ollut mitään arvoa, koska lähden myös siitä, että esim. matkailuasioissa päätöksistä valittaneita täytyy kunnioittaa, kysymys on tarvittaessa päätösten laillisuuden selvittämisestä. Sinulle taitaa ollakin erimielisyys ja päätöksen laillisuudesta valittaminen riitelyä.

Jos olisit tietoinen kaikesta, mitä Nurmeksen kaupungin johto ja Jukolan nokkamies kavereineen ovat yrittäneet esim. viimeisen kahden vuoden aikana, niin uskoisin, että sinäkään et olisi Saarelaisen nostamaa riitely-teemaa laittanut lehteen. Aivan samalla tavalla voisi sanoa, että "kaupunki painostaa, uhkailee ja jopa kiristää..."

En ajattele, että mikä on minua vastaan. Et tiedä kaikkea, joten... Olen eräitä asioista todennut, koska niin myös Karjalaisen konsernissa on toimittu. Mutta tiedän, mikä vaikutus on kun nostetaan otsikoihin tai juttuihin joitakin asioita, joku mitätön Saarelaisen arvio Helsingistä käsin ja nimiä liitetään niihin juttuihin. Olisi aivan sama kuin toteaisin jossakin välineessä, mainiten nimesi että "ainahan Ylä-Karjalassa tapellaan", kun olen kuullut yhdestä nyrkkitappelusta.

Kyllä sinä ja Ylä-Karjala olette osanneet puolustaa ja antaa palstatilaa vain kaupungin edustajien näkemyksille nyt vireillä olevissa matkailuasioissa. On siellä olemassa muitakin mielipiteitä ja vielä matkailualan yrittäjiä (Jukola ja Konttinen on toimija), jos haluaisitte tuoda niitä julkisuuteen.

Bomba-Sotka -asiassa myös Kuopion hallinto-oikeuden diaarin mukaan "lehtenne" ei ollut pyytänyt yhtään asiakirjaa. Olette myös aina uutisoineet Nurmeksen kaupungin ja Jukolan vastineita asiassa, miksi ette ole uutisoinut yhtään valituksen tehneen vastinetta? Onko liian vaikeaa tai liian arka asia ns. toimittajille Ylä-Karjalassa ja myös Karjalaisessa. Mistä syystä ette uskalla uutisoida ko. vastineita? Eikö ammattitaito riitä vai pelkäättekö jotakin? Niistä vastineista selviäisi sinullekin jotakin. Hallinto-oikeuden kirjaamoonkin saa soittaa, mutta en tiedä vastaako sama henkilö, jolle olen soittanut.

Toteat: "Miksi en kertonut kaupungin näkemyksen opetusministeriön kannasta perustuneen Kuhasen välittämään tietoon? Tämä on ainut asia, jossa hyväksyn kritiikkisi. Syy on yksinkertainen. Jouduin repimään jutun auki useita kertoja sitä mukaa, kun uutta tietoa tuli. Lopulta, vietettyäni melkoisen määrän aikaa puhelimessa muun muassa sinun kanssasi, jouduin lyömään jutun kiinni erittäin nopeasti." - Nämä on niitä selityksiä tässäkin asiassa, kuten totesit puhelimessa myös viittauksen tekemisestä pääkirjoitukseen, että et pystynyt sitä enää lisäämään. Yksinkertaistain: jutun voi julkaista myöhemminkin, taitosta saa jutun pois ja painosta saa sivut pois. Olipa suurikin työ repiä ko. pätkä auki useita kertoja, kun olet kirjannut "vapaan puheen".

Ei kaikkea tarvitse laittaa lehteen, mitä virkamies sanoo. Kun soitit klo 12, sinulla oli jo opm:n tiedot, koska niistä puhuit.

Ei olisi ollut monenkaan merkin lause, jos olisit Kuhasen tuonut jutussasi julki? Olisit kertonut totuuden asiasta, mistä virheellinen tieto oli lähtöisin jo 1.4.06 jutussasi. Mutta ei, vaikka sanot tekeväsi lukijoille, lukijoille ja lukijoille. Lukijatkin voi nähdä tietysti kolmena tilanteesi mukaan.

Kuhanen on sellaisessa asemassa, että nimenomaan tämän tiedon kertominen Kuhasen toiminnasta pitäisi toimittajaa kiinnostaa, mutta ei. Kuhasen antama tieto on aiheuttanut ko. asiassa erimielisyyttä ja sitähän sinäkin selvitit jonkin verran opm:stä. Kiinnostavampaa ja helpompaa oli varmasti Pirisen ja minun nostaminen juttuusi, vaikka toimitusjohtaja Kuhasella ja yhtiön hallituksella taitaa olla omat tavoitteet väärän tiedon levittämisessä poliitikoille ja luottamushenkilöille.

Ja yritä jo ymmärtää, että eihän Pirinen tai joku muu virka- ja luottamushenkilö jatka minkään kielteisen asian käsittelyä julkisuudessa oma-aloitteisesti. Lisäksi loma-asuntojen rakentamista koskevassa päätöksenteossa myös Pirinen on ollut mukana. Ei Pirinen sano, että on saanut ja levittänyt väärää tietoa. Sehän veisi pohjan koko asian valmistelulta ja päätöksenteolta myös valtuustossa viime joulukuussa.

Ja toisaalta virheellisillä tiedoilla, niiden levittämisellä, he hakevat hyväksyntää myös laajemmin mm. näihin matkailuhankkeisiin. Ei ole ensimmäinen kerta, kun levittävät virheellistä tietoa matkailuyhtiöiden ja kaupungin asioista.

Totesit muuten puhelimessa myös, kaupungin irtisanomisten osalta, että Pirinen ja Säämänen tarkoittivat sitä tulevaisuudessa. Otapa selvää monellako (opettajat, laitosapulaiset ja muu henkilöstö) katkeaa työ toukokuun lopussa, kun kouluja ja kiertävä iltapäiväkerhotoiminta lakkaa? Entä kotisairaanhoidossa? Ne ovat sinulle näköjään jossakin menneisyydessä tapahtuvia.

Ja olepa sinä tarkkana, äläkä sotke toimituksellisen aineiston, erityisesti juttujesi sisältöä ja mielipidekirjoituksia keskenään kun yrität oikoa julkaistuja virheitäsi. Vaikka päätoimittajannekin mukaan vain mielipidekirjoituksien kaikki tiedot pitää pystyä todistamaan.

Vielä lopuksi juttuvinkki. Sivulla www.oyk.fi käydään Nurmeksen vapaa sana -palstalla keskustelua Loma-Nurmes Oy:n asioista Kari Kauppisen ja Seppo Laanisen välillä. Tee juttu, siellä on monta asiaa ja muista mainita mielipidekirjoittajien nimet vaikka väännätkin juttusi sitten joksikin muuksi 'riitelyksi'. Ja opetusministeriöstä saat jo takuuvarmasti sitä "vapaata puhetta", ja sehän pitää tietysti kirjoitat juttuusi.

Ihme, että otit tekstini tässä vaiheessa 'väittelynä'. Ei se mielipidepalstoillakaan ole sen kummempaa, mutta jutuissahan joku "toimittaja" saa väittelynkin tai erimielisyyden väännettyä riitelyksi, kun joku virkamies niin vain sanoo pienen vihjailun jälkeen auktoriteettiuskoiselle "toimittajalle". Kaikesta huolimatta toimittaja tekee jutun sekä valinnat jutun sisällöstä ja painotuksista, tämäkin taisi tulla nyt sinulle täysin uutena tietona.

Väität myös, että olen entinen toimittaja. Taidat nähdä tämänkin asian alallamme ja liittomme osalta (jos olet jäsen) hyvin kapeasti, ns. musta-valkeana, näköjään vain oman työpaikkasi kuukausipalkkatyön kautta, valitettavaa. Tässäkin asiassa talossanne on sitä levitettyä valheellista tietoa, kuinkas muuten. Muut henkilökohtaiset vihjailusi jätän sinun huoleksesi, ne kertovat eniten sinusta.

79. luku

Ylä-Karjala ei tietyistä syistä, Jukolan Osuuskaupan bensanjakelupisteiden takia, julkaissut seuraavaa tekstiviestiä palstallaan kesäkuussa 2006: "Lieksasta 95-bensaa alle 1,3 eurolla litra, kun on todellista kilpailua. Eikä tarvitse mitään bonuskorttia. Se on toimintaa asukkaiden/matkaajien hyväksi."

Niin pienet kuviot, sensuurirajoitteet, on paikallislehdessä Nurmeksessa.

80. luku

Eikä lehti julkaissut myöskään seuraavaa kuntatalouteen liittyvää viestiä: "Vanhusten ja vammaisten kuljetuspalveluja heikennetään 10 000 euron takia, vaikka kaupungin verotulot ja valtion palautukset ovat ennakoitua suuremmat."

MATKAILUYRITYSTEN VASTINE JUKOLAN OSUUSKAUPALLE

81. luku

Toinen vastine, josta Ylä-Karjala ja Karjalainen olivat hiiren hiljaa. Mutta aina uutisoivat kaupungin ja Jukolan lausunnot hallinto-oikeudelle.

Nurmesviikot Oy, Kiinteistö Oy Säästöloma, Kiinteistö Oy Viikko-Sirmakka 3, Kiinteistö Oy Viikko-Sirmakka 4:

Vastaselitys asiassa 00602/04/2299

Kuopion hallinto-oikeus on varannut tilaisuuden vastaselityksen antamiseen Jukolan

Osuuskaupan 15.12.2005 antamaan vastineeseen. Lausumme asiasta vielä seuraavaa:

Aikaisemmin olemme todenneet, että Bomban kiinteistöt ja Sotkan kylpylän liiketoiminta

ovat ilman avointa tarjouskilpailua luovutettu Jukolan Osuuskaupalle. Osuuskauppa ei ole

maksanut minkäänlaista vuokraa noin 7 miljoonaa euroa maksaneesta kylpyläkiinteistöstä, jota se jatkuvasti käyttää hyödyttämään liiketoimintaansa. Nimellisen vuokran määrää ei

voimassaolevan vuokrasopimuksen mukaan tarkisteta senkään jälkeen, kun kylpyläkiinteistön laajennukset (3 kpl käsittäen mm. 40 majoitusyksikköä) on suoritettu.

Jukolan vastineessa esitetty väite, että" Sotkan kylpylän suunnitellulla majoituskapasiteetin

laajennuksella olisi merkittävä positiivinen vaikutus Sotkan ja Bomban alueen liiketoiminnan

tulokseen". Alueella pitkään myös majoitusliiketoimintaa harjoittaneina tiedämme, että alueen kehittäminen ei edes sesonkien huippuina ole ollut kiinni majoituskapasiteetin puutteesta.

Valituksenalaiseen Nurmeksen kaupunginvaltuuston päätökseen sisältyy päätös myöntää

Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy:lle 800000 euron nollakorkoinen

10 vuoden laina, jonka pääomaa lyhennetään liiketoimintayhtiön (Jukola) maksaman vuokran mukaan. Laina, jolle tietojemme mukaan ei ole vaadittu vakuutta, ei tule koskaan

maksetuksi takaisin. Tällaisen lainan myöntäminen yhtiölle, jonka liiketoiminnan kaupunki on käytännössä luovuttanut vuokramiehen vastikkeettomaan käyttöön, ei voi olla kunnan toimialaan kuuluvaa, joten valituksenalainen kaupunginhallituksen päätös on tältäkin osin Kuntalain vastainen.

Jukolan vastineessa esitetty väite, että Bomban hotelli- ja ravintolatoiminta on paremmin

kannattavaa Sotkaan verrattuna on perusteeton. Bomban tappio saattaa olla pienempi kuin

Sotkan. Kuitenkin Bomban matkailukohde kaatui kaupungin syliin yhtä velkaisena kun se oli valmistuessaan vuonna 1978. Toimittuaan 20 vuotta ei rakennusaikaisia lainoja saatu lainkaan lyhennettyä. Bomban ja Sotkan liiketoimintojen yhdistämisellä ei voida luvata

kylpylän vuokranmaksua, johon vuokrasopimus ei tosiasiallisesti velvoita lainkaan.

Kunnallisvalituksemme oikeuskäsittelyn pitkittyminen mahdollisine ylemmänasteisen oikeuden, eduskunnan oikeusasiamiehen, EY-tuomioistuimen ja kilpailuviranomais-käsittelyineen vaarantaa valittajien oikeusturvaa. Yritystoimintamme ja siihen liittyvien

kehittämisprojektien, joista osa ilmenee oheisesta lehdestä, käynnistyminen onjo nyt viivästynyt kohtuuttomasti. Valituksemme hylkääminen merkitsee käytännössä yritystoimintamme tuhoutumista. Kanssamme kilpailevan, julkisella rahoituksella ja ilman

vuokranmaksuvelvollisuutta toimivan majoituskapasiteetin rakentamisen salliminen

kohteittemme välittömään läheisyyteen ei voi olla lain mukaista. Korkein hallinto-oikeus

onkin 15.4.2003 tekemällä päätöksellään, taltionumero 0962, hyväksynyt valituksemme,

joka niinikään perustui yritystoimintamme vaarantumiseen. Tälläkin perustella tulee Kuopion hallinto-oikeudessa nyt käsiteltävänä oleva valituksemme pikaisesti hyväksyä.

Lainopin professori Veli Merikoski ei voinut olla täysin oikeassa sanoessaan (vapaasti lainaten), että juridiikka on tiede, joka opettaa olemaan tietämättä sitä, minkä kaikki tietävät.

Nurmeksessa 12.7.2006

---

Täydennys 12.7.2006 antamaamme vastaselitykseen asiassa 00602/04/2299

Sen lisäksi, mitä asiassa olemme aikaisemmin lausuneet, toteamme seuraavaa:

Helsingin Sanomat uutisoi 1.8.2006 (sivu A 4) otsikolla" KHO:n päätös pakottaa kunnat miettimään taas toimivallan rajoja" päätöksen, jolla korkein hallinto-oikeus kumosi Hämeenkosken kunnan suunnitelmat rakennuttaa kaksi omakotitaloa. KHO:n mukaan talojen rakennuttaminen on taloudellinen riski, eikä kunta perustellut oikeuden mielestä siihen ryhtymistä työllisyyden hoidolla tai elinkeinopolitiikalla. Tampereen yliopiston kunnallisoikeuden professori Aimo Ryynänen kommentoi päätöstä samassa lehdessä toteamalla, että" KHO:n tuore päätös on standardipäätös. Ei pidä mennä yksityissektorin toiminnoille, jossa on olemassa yksityistä palvelutuotantoa".

Lehtiuutisen mukaan korkein hallinto-oikeus toteaa päätöksessään näin: "Omakotitalojen rakentaminen myyntiä varten on elinkeinotoimintaa, joka kilpailee yksityisten elinkeinonharjoittajien kanssa. Toimintaan liittyy myös taloudellisia riskejä. Kun otetaan lisäksi huomioon Hämeenkosken kunnan koko ja taloudelliset voimavarat, kunta ei ole

esittänyt sellaisia työllisyyden hoitoon liittyviä tai elinkeinopoliittisia tai muita erityisiä syitä, joiden perusteella puheena olevien kahden omakotitalon rakennuttamisen voitaisiin katsoa kuuluvan kunnan yleiseen toimialaan".

Työllisyyden hoito tai elinkeinopolitiikka ei voi riittää perusteluksi tässä valituksenalaisessa

Nurmeksen tapauksessa. Siinä kaupunki rakennuttaa ilman mitään kestäviä perusteluja ja kustannuslaskelmia mm. 40 majoitushuoneistoa lisää kylpyläkiinteistöön, jonka se tosiasiassa on luovuttanut varakkaan ja hyvin menestyvän osuuskaupan vastikkeettomaan hallintaan. Kyseisen kiinteistön vuokrasopimus on niin laadittu, että vuokran maksaminen kaupungin suorittamien lisäinvestointien jälkeenkin riippuu vuokralaisen omasta tahdosta.

On huomattava, että on vuokralaisen, Jukolan Osuuskaupan, etujen mukaista hinnoitella majoitus niin edulliseksi, että velvollisuutta liikevaihtoon perustuvan, teoreettisen vuokran

maksamiseksi ei synny.

Jukolan Osuuskaupan kanssa kilpailevien, tämän valituksen tehneiden yksityisten majoituskohteiden elinkeinotoiminnan harjoittaminen tässä ympäristössä on mahdotonta, jos valitus tulisi hylätyksi.

Mielestämme edellä mainittu korkeimman hallinto-oikeuden päätös on täysin sovellettavissa myös valituksemme ratkaisemisessa.

YRITTÄJÄT HALUTAAN TEHDÄ HILJAISIKSI

82. luku

Tällaisessa tilanteessa Ylä-Karjala (toim. Jaakko Pikkarainen) uutisoi 9.9.2006 alueen yrittäjien tapaamista koskevassa jutussa "Yhteistä tahtoa ja lähes tahtiakin" mm., että "valittaminen olisi syytä lopettaa ja pyrkiä lisäämään sopuisuutta". Pohjois-Karjalan Aikuisopiston kouluttaja Riitta Suomalainen kertoi "yhtenä ideana Enossa virinneen ajatuksen, jonka mukaan ensi vuonna yrittäjät eivät hauku kuntaa ja päinvastoin".

- Yrittäjistä halutaan tehdä hiljaisia.

- Tällainen on siis Nurmeksessa ja Pohjois-Karjalassa yrittäjäjärjestöissä toimivien yrittäjien asenne, asioista ja ongelmista vaietaan, yrittäjät eivät saisi ajaa ja valvoa etujaan esim. tarjouskilpailuissa jne.

NURMEKSEN PÄÄTTÄJIEN ARVOT

83. luku

Johdannoksi esimerkki lainsäännön noudattamisesta myös kuntapäättäjille:

Helsingin Sanomat uutisoi 28.9.06: "KHO purki Aulangon kylpylän investointituen".

Tekstissä todetaan: "Oikeuden mielestä Hämeen TE-keskus myönsi kaksi miljoonaa euroa ilmeisesti väärän lain perusteella vuonna 2003. KHO:n ratkaisu noudattelee kantelun tehneiden yrittäjien ja työministeriön näkemystä. Aulangolla oli kyse pikemminkin tuesta yksityiselle elinkeinotoiminnalle kuin työllisyysperusteisesti investointiavustuksesta. Tuki vääristi tai ainakin uhkasi vääristää kilpailua niin, että suunnitelmasta olisi pitänyt ilmoittaa etukäteen Euroopan komissiolle, katsoo KHO. Työllisyysperusteista investointiavustusta haki Hämeenlinnan kaupunki. Se omistaa Aulangon kylpylän kiinteistöyhtiöstä 51 prosenttia." (STT)

84. luku

Ylä-Karjala, mielipidekirjoitus:

Nurmeksen matkailukiemuroista ja arvoista

Karjalaisen pääkirjoituksessa 15.11.1998 "Matkailu ei ole kunnallista palvelua vaan bisnestä" todettiin hyvin Nurmeksen tilanteesta mm., että "turismin hoidon pitäisi olla puhdasta bisnestä eikä kunnallista palvelutuotantoa".

Kun matkailusta luopumispäätöksiä on tehty, niin takinkääntötemppuja on ryhdytty heti etsimään. Esimerkiksi 1997 kaupunginhallituksen pj. Matti Kämäräinen kutsui hallituksen heti uudelleen koolle seuraavaksi viikoksi, kun hallitus oli torjunut pahoin velkaantuneen Sotka-kylpyläyhtiön rahoituspaketin (Karjalainen 20.8.1997). Vuonna 2003 pyörrettiin valtuustoseminaarin päätös matkailusta irtaantumisesta, kun mm. ostajaehdokas lateli ehtonsa.

Karjalaisessa uutisoitiin 7.11.98 "matkailu nostaa taas päätään Nurmeksessa" ja viisi päivää myöhemmin 12.11.1998 "Nurmes haluaa irti matkailubisneksestä". Tuolloin Kämäräinen toppuutteli välittömästi myyntipuheita todeten, että "matkailukaupungissa on tehty 150 miljoonan markan investoinnit, joista ei kannata luopua ilmaiseksi". Sitten 2004 Bomba ja 9 hehtaaria maata myytiin 420 000 eurolla, lisäksi maksettiin kaikki velat ja luvattiin miljoonainvestoinnit Sotkaan.

Joulukuussa 21.12.2000 Karjalainen kertoo, että "Näivettyminen uhkaa Nurmeksen matkailua". Samalla esiteltiin Loma-Nurmes Oy:n toimitusjohtajana olleen Jani Karjalaisen 49 milj. markan investointihankkeet. Loma-Nurmes Oy:n hallituksen pj. Matti Kämäräinen korosti, että "hakkeiden rahoitus tullaan hakemaan pääosin Nurmeksen ulkopuolelta, eli kaupungin maksettavaksi investoinnit eivät saa jäädä". Nyt näitä hankkeita mm. Hyvärilään ja Sotkaan vedetään eteenpäin ja kaupungin verovaroilla.

Karjalaisessa uutisoitiin 28.4.01 "Nurmeksen valtuusto antoi taas rahaa matkailuyhtiöille", kaupungin osuus 3,2 milj. markkaa. Ja syksyllä 4.9.01"Nurmeksen matkailu purjehtii myötätuulessa", näin tietysti kesän jälkeen. Vuonna 2002 oli jälleen uutisen aika investoinneista Jani Karjalaisen suunnitelman pohjalta (Karjalainen 31.1.02). Sitten on taas 30.11.02 aika uutisen "Nurmes haluaa irti matkailubisneksestä" ja 7.5.03 ollaan taas realiteeteissa "Nurmes pitää matkailuyhtiöt jaloillaan", kun jaettiin rahaa matkailuyhtiöille.

Tässä muutama esimerkki, kuinka vuodenajat näkyvät matkailu-uutisoinnissa. Nyt syyskuussa 2006 hehkutetut kesämatkailu-uutiset ovat murto-osa vuosituloksesta. Sotka Oy:n 30.8.06 annetussa puolivuotisraportissa todetaan: "Yhtiön tulostavoitteena on enintään poistojen suuruinen alijäämä vuonna 2006, ennuste 30000-60000 euron tappio, poistot 116000 euroa. Kaupunki maksaa yhtiölle ylläpitovastiketta 85 000 euroa." Silti tavoitteena hotellilaajennuksen toteuttaminen (2,8 milj. euroa), verorahoilla.

Hyvärilän osalta tilanne Loma-Nurmes Oy:ssä ei ole sen parempi. Puolivuotisraportin mukaan "tuloskehitys on ollut myönteisempi kuin vuonna 2005, yhtiöllä on mahdollisuus saavuttaa positiivinen tulos". Raportissa todetaan, että matkailukeskuksen käyttöaste on 30,5 prosenttia. Siitä jokainen voi päätellä toiminnan kannattamattomuuden ja majoitustilojen käyttöasteen. Ja ei kun suunnitellaan loma-asuntoja, verorahoilla.

Loma-Nurmes Oy:n tuloslaskelma viime vuodelta kertoo, että suurin liikevaihto tulee ravitsemusmyynnistä, 280 048,15 euroa. Lounasravintola on suosittu, eri tahot saavat myös ateriatukea. Majoitustuotot olivat vain 156 694,99 euroa, opetusministeriön toiminta-avustuskin oli enemmän, 185 000 euroa. Liikevaihto oli kaikkiaan 528 063,18 euroa, vuotta aikaisemmin 538 610,60 euroa. Jo henkilöstökulut viime vuonna olivat lähes samat, 498 391,39 euroa.

"Turismin hoidon ei tulisi olla kunnallista palvelutuotantoa", saa nähdä tajutaanko tämä koskaan Nurmeksessa. Eniten tästä talouspolitiikasta kärsivät ne asukkaat, joita leikkaukset ovat koskeneet vuosien varrella. Kohteet on etsitty mm. lämpimästä ateriapalvelusta, harkinnanvaraisesta toimeentulotuesta, vanhusten ja liikuntarajoitteisten kuljetustuesta sekä kiertävän päiväkerhotoiminnan, koulujen, laitoskeittiöiden ja terveyskeskuksen pesulan lakkauttamisesta.

Kaupunginvaltuutettuna ja useissa luottamustehtävissä toiminut Esteri Korhonen totesi Karjalaisessa 30.11.02, että pitkäaikaissairaanhoidon potilaille osoitetaan keskimäärin 1,9 vaippaa vuorokaudessa. Ei siis ihme, että eräs entinen vuodeosaston osastonhoitaja totesi isästänikin, että hän juo liikaa vettä, vaikka oli aina käydessämme janoinen ja vaadimme vesimukia hänen ulottuvilleen. Nurmeksessa säästetään mm. potilaiden vaipoissa, että joillekin riittää rahaa turistien hoitamiseen.

Lisäys: Kaupunki ei myöskään työllistä yhtään työtöntä vuosittain, kuten ennen. Lisäksi erikoissairaanhoidon resursseja aletaan alas, kuten keskussairaalan. Niukoista resursseista päättävät jäsenkunnat, myös Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymä.

85. luku

Kommentit Kämäräisen

"monisyiseen matkailuun"

Nurmeksen kaupunginhallituksen pj. Matti Kämäräinen (kesk.) toteaa Ylä-Karjalassa 24.10.06, että "matkailun lupaavan kehityslinjan pysähtyneen siihen, kun Sotka Oy ei saanut avustusta kylpylän hotellin laajentamiseksi". TE-keskus katsoi aivan oikein, että avustusta ei myönnetä, koska Jukolan Osuuskaupalle määritelty vuokra on liian alhainen, kaikki kulut kaatuvat kaupungin veronmaksajien maksettavaksi. Ja mikä lupaava kehityslinja, kun Jukola ei ole maksanut tähän päivään mennessä senttiäkään vuokraa Sotkasta, vuodesta 2004 lähtien.

Kämäräinen (YK 12.2.2005) pitää "kaupungin ensisijaisena tavoitteena Sotkan myymistä Jukolalle" lähes 3 milj. euron laajennusten jälkeen. Samaan hän viittaa myös nyt kirjoituksessaan 24.10.06. Lisäksi Keskustan kunnallisjärjestön pj. Seppo Laaninen on todennut (Karjalan Maa 19.10.04): "Investointien valmistuttua on neuvoteltava Jukolan kanssa kylpylän myynnistä sille". Nämä kommentit osoittavat, että tavoitteena oli antaa Sotkan laajennusten kautta välillistä yritystukea Jukolan Osuuskaupalle, investointiavustuksen nimissä verorahoista.

Helsingin Sanomat uutisoi 1.8.06 otsikolla "KHO:n päätös pakottaa kunnat miettimään taas toimivallan rajoja" päätöksen, jolla korkein hallinto-oikeus kumosi Hämeenkosken kunnan suunnitelmat rakennuttaa kaksi omakotitaloa myyntiin. Tampereen yliopiston kunnallisoikeuden professori Aimo Ryynänen kommentoi päätöstä samassa lehdessä toteamalla, että "KHO:n tuore päätös on standardipäätös. Ei pidä mennä yksityissektorin toiminnoille, jossa on olemassa yksityistä palvelutuotantoa".

Ja 28.9.06 Helsingin Sanomat kertoi: "KHO purki Aulangon kylpylän investointituen. KHO:n ratkaisu noudattelee kantelun tehneiden yrittäjien ja työministeriön näkemystä. Aulangolla oli kyse pikemminkin tuesta yksityiselle elinkeinotoiminnalle kuin työllisyysperusteisesti investointiavustuksesta. Tuki vääristi tai ainakin uhkasi vääristää kilpailua."

Kämäräinen toteaa, että "asiantuntijoiden mukaan matkailu saadaan kasvuun vain mittavilla uusinvestoinneilla ja onnistuneella markkinoinnilla". Keitä asiantuntijoita hän tarkoittaa, siitä ei ole kerrottu? Kuhmon Hotelli Kalevalan markkinointipäällikkö Lea Taina totesi hyvin (YK 5.7.06), että "hotelli ei myy, on oltava syy tulla Kuhmoon. Avainsanoja ovat tuotteistaminen ja tapahtumat". Sama pätee myös Nurmeksessa.

Kämäräinen vertaa Nurmesta Koliin, Vuokattiin ja Tahkovaaraan todeten, että "niissähän panostetaan lujasti matkailuun, esimerkiksi Nilsiä on huomattavalla taloudellisella panoksella mukana äskettäin valmistuneessa virkistyskylpylässä". Vertaus on huono, em. matkailukohteiden palvelutarjonta on aivan muuta kuin Nurmeksen. Esimerkiksi Nilsiän kunta ei ole Tahko Spa -kylpylän yritystoiminnassa mitenkään mukana. Liiketoimintaa pyörittää Tahkospa Oy, eikä yhtiön hallituksessa istu yhtään kunnan edustajaa (www.tahkospa.fi/yhteystiedot). Kylpylän toimintaa pyöritetään yrittäjäriskillä, ei kunnan verorahoilla peruspalveluja samanaikaisesti karsimalla. Nilsiän kunta on mukana vain kiinteistöyhtiössä, Tahkon Liikuntakeidas Oy:ssä.

Nurmeksen matkailu ei ole mitenkään monisyinen asia. Tahtoo olla vain yksi paksu kaupungin juuri (virka- ja luottamusmiesjohto) joka pyrkii työntymään joka paikkaan, tukahduttamaan myös itsenäisen yrittämisen paikkakunnalla.

86. luku

Nurmeksen Kyrölässä 9-12 työntekijän vaje

ja palvelut muka hoidetaan!?

Nurmeksen kaupunginjohtaja Pertti Vainionpään ja kamreeri Jari Lampisen talousarvioesityksessä (Ylä-Karjala 4.11.06) korostetaan, kuinka palvelut muka hoidetaan matkailun miljoonainvestoinneista huolimatta. Samalla mm. hallintokuntien esityksistä on karsittu yli miljoona euroa. Leikkaukset vaikuttavat kuntapalveluihin ja niiden kehittämiseen, sen jokainen tajuaa kun rahaa on vähemmän käytettävissä.

Nurmeksen tarkastuslautakunnan (pöytäkirja 18.10.06) kuulemien ammattijärjestöjen pääluottamusmiehet ovat mm. todenneet: "Kyrölän henkilöstövaje on tällä hetkellä 1,5 henkilöä/yksikkö eli kaikkiaan tulisi palkata 9-12 henkilöä. Myös kotipalvelussa on työntekijävajetta. Työvoimapulasta johtuen henkilöstön sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. Määrärahoja tulisi lisätä sijaisten palkkaamiseksi avo- ja laitoshoidossa. Tiedon kulkua vanhustyön ja kotipalvelun välillä tulisi lisätä."

Tässä mm. niitä seurauksia hallintokuntien määrärahaleikkauksista. Kyrölän palvelukeskuksen 9-12 työntekijän vaje valtakunnallisen suosituksen alarajasta osoittaa, kuinka virka- ja luottamusmiesjohto suhtautuu vanhusten hoitoon, työntekijöidensä hyvinvointiin sekä työntekijöiden palkkaamiseen.

Kamreeri Lampinen (Y-K 4.11.06) toteaa, että "Nurmes ei ole matkailuyritys". Ja lehden seuraavalla sivulla kerrottiin, että kauppa- ja teollisuusministeriö KTM ei rahoita hotelli- ja kylpylähankkeita eikä golfkenttiä, joihin kaupunki on matkailuyrittäjän toiveissa hakenut KTM:n rahoitusta. Matkailuyrittämisestä kertoo myös valtuustoseminaarien "tuliaiset", muita aiheita ei näytä olevan. Tänä syksynä ykköstuliaiset oli Hyvärilän golfkentän laajentaminen ja neljän korkeatasoisen paritalon rakentamissuunnitelmat myös kaupungin Kartanohotellin käyttöön, viime keväänä ja vuosi sitten tuliaiset olivat lähes samat. Veronmaksajille kallista turistiharrastelua tuetaan lisäksi matkailualan selvitysprojekteilla. Ja samalla projektirahaa ei osoiteta esim. vanhushuollon kehittämisprojekteihin, kuten Ylä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n Yhdessä-tukiprojektiin (sosiaalilautakunta 05.09.2006).

Vainionpään ja Lampisen talousarvioesitykseen sisältyy myös "tavoite kylpylän myyntineuvottelujen loppuun saattamiseksi" (Y-K 4.11.06). Miksi Sotka-kylpylää ei myydä julkisella ja avoimella kaupalla, parhaimman hinnan saamiseksi? Kylpylällä on voitu tehdä tarkoituksella huonoa tulosta, jotta ostohinta olisi alhainen.

Kaupunginhallituksen pj. Matti Kämäräinen (kesk.) vetoaa Y-K 24.10.06 matkailupäätösten osalta, että "päätöksiä ovat tehneet kuntalaisten valitsemat päättäjät". Näin sanottaessa tulisi muistaa, että vaaleissa valituksi tuleminen ei tarkoita sitä, että sen jälkeen saa tehdä mitä tahansa. Aina tulisi toimia kuntalaisten eduksi, myös vaalikampanjoiden välissä. Bomban myyminen pilkkahinnalla ja Sotkan vuokraaminen ilman todellista vuokraa ei ole sitä. Myös Hyvärilän freestylehyppyrin 29 000 euron korjausmäärärahojen paisuminen 80 000 euroon kertoo kaupungin huonosta taloushallinnosta, ja ketään ei laiteta vastuuseen.

Nurmeksen kaupungin toiminta ei ole ollut asiallista edes matkailualan työnantajana. Esimerkiksi 2003 Loma-Nurmes Oy/ (hallituksen pj. Matti Kämäräinen) katkaisi viisi työsuhdetta, mm. reilu seitsemän vuotta jatkuneen nurmeslaisen työsuhteen. Työsuhteen perusteettomasta purkamisesti nostettiin kanne käräjäoikeudessa. Vasta kanne johti sopimukseen 2004, jonka mukaan Loma-Nurmes Oy suoritti irtisanotulle neljän kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen, asianajokulujen lisäksi.

Nurmeksen turismi on näköjään jo kiinni Pielis-Kiinteistö Oy:n ikkunoista. Lupajaoston kielteisestä päätöksestä, kun omistaja olisi mm. ilkivallan estämiseksi eristänyt osan ikkunapinnoista seinällä (Y-K 10.10.06) todettiin perusteluna mm., että "kiinteistö on hyvin näkyvä, ja jos ikkunoita peitettäisiin, millaisen viestin se antaisi esimerkiksi täällä vierailevalle turistille ydinkeskustan tulevaisuudesta". Ei voi kuin todeta, että mopo on karannut jo lepikkoon.

87. luku

Nurmeksen turismi on päättäjien mukaan jo kiinni Pielis-Kiinteistöt Oy:n ikkunoista, kuten Nurmeksen lupajaosto/ esittelijänä toiminut rakennustarkastaja Markku Lehikoinen on todennut.

Ylä-Karjala 10.10.2006 (toim. Yrjö Nevalainen): "Pielis-Kiinteistöt Oy:n omistaja Jouko Kärkkäinen toivoo, että kaupungin lupajaoston tekemä päätös Kirkkokatu 18:n liikekiinteistön näyteikkunoiden sulkemisesta käsiteltäisiin uudelleen."

Lautakunnalle asian esitellyt rakennustarkastaja Markku Lehikoinen perustelee kielteistä päätöstä mm. seuraavasti: "Asiasta keskustellessaan lautakunta totesi, että kiinteistö on hyvin näkyvä, ja jos ikkunoita peitettäisiin, millaisen viestin se antaisi esimerkiksi täällä vierailevalle turistille ydinkeskustan tulevaisuudesta".

Jouko Kärkkäinen haki isoilla teipeillä kokonaan peitettyjen alakerran ikkunoiden sulkemislupaa Kirkkokadun puoleisille ikkunoille mm. sen takia, että ikkunaseinä pitäisi saada eristettyä kunnolla seinällä kiinteistön lämmityskulujen takia. Lisäksi ikkunat ovat usein olleet ilkivallan kohteena.

Ei voi kuin ihmetellä, yrittäjä ei saa Nurmeksessa edes eristää omistamansa liiketilan seiniä kunnolla turismin takia.

Myös turistin silmin kaunis seinä voi olla paremman näköinen kuin isoilla teipeillä peitetty ikkunaseinä.

88. luku

Nurmeksen vääristynyt elinkeinopolitiikka näkyy yrityskentässä

"Pielisen Karjalan pienet ja keskisuuret yrityksen ovat tyytymättömiä kuntiensa elinkeinoilmastoon (Ylä-Karjala, toim. Pertti Meriläinen 19.10.2006)"

Pohjois-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja Jouni Mönkkönen toteaa suoraan: "Yrittäjiä huolestuttavat tiedot, joiden mukaan Pikesin (Pielisen Karjalan kehittämiskeskus) toiminta suuntautuisi pääasiassa kunnallisen palvelutuotannon järjestämiseen eikä elinkeinojen kehittämiseen."

Samassa lehdessä kerrottiin, kuinka Nurmeksen verorahoilla aiotaan laajentaa golfkenttää, kaupungin sijoitus suurimpana osakkaana 169 000 euroa. Kun muualla vastaavat golfkentät ovat yritysten omistuksessa, ei kuntien ja kaupunkien.

89. luku

Matit samalla astialla

Ylä-Karjalassa uutisoitiin (11.11.06, toim. Jaakko Pikkarainen) Saimaa Ferries Oy:n toimitusjohtaja Matti Turusen haastattelu otsikolla "Päättämättömyys kaikkein tuhoisinta". Ingressissä todetaan, että "Nurmeksen olisi päästävä rakentavaan matkailukeskusteluun".

Myös kesätoimittaja Veikko Huotari viittaa tähän kolumnissaan 18.11.06 todetessaan, että Matti Turusen mukaan "päättämättömyys ja odottaminen ovat pahinta, mitä matkailun suunnittelussa voidaan tehdä".

Mitä se päättämättömyys muka on? Nurmeksen matkailuun on sijoitettu Bombasta alkaen yli 200 miljoonaa mummonmarkkaa, onko se muka päättämättömyyttä? Matti Turunen pitää päättämättömyytenä vain sitä, jos kunnallisia verorahoja ei enää sijoiteta samalla tavalla pohjattomaan matkailutoimintaan.

Mitä se rakentava matkailukeskustelu on Matti Turusen mukaan? Jutussa annetaan se kuva, että rakentavaa matkailukeskustelua on vain se, että kaupungin tulisi sijoittaa myös jatkossa sokeana rahojaan matkailuun. Vain se hyväksytään rakentavana matkailukeskusteluna.

Matti Turusen mukaan Nurmeksen "päättäjien vilpitön tavoite on ollut kehittää Nurmesta ja sen elinkeinoelämää", kun 1960-luvulla "päättäjien yhteinen ratkaisu oli lähteä matkailun tielle". Nyt tältä tieltä ei saisi poiketa yhtään, vaikka rahat pitää ottaa jo peruspalveluista leikkaamalla mm. hallintokuntien rahoja.

Turusen mukaan "mikäli meillä ei ole rohkeutta tehdä ratkaisuja, niin kehitys väistämättä johtaa huonompaa lopputulokseen". Tällä pelotellaan kuntalaisia ja päättäjiä, jos matkailun tukeminen lopetettaisiin. Samalla Turunen viittaa tällä suunniteltuihin miljoonainvestointeihin ja niistä käytyyn keskusteluun. Entäpä jos kaikki verorahat käytettäisiin julkisten kuntapalvelujen kehittämiseen, lopputulos olisi varmasti parempi.

Turusen mukaan "tarvittavia pääomia ei rajan pinnassa ole löytynyt. Niinpä matkailun kehittäminen on viime kädessä ollut sidoksissa kunnallisvaltuutettujen arvoihin matkailuteollisuuden tulevista näkymistä". Turusen mukaan Nurmeksen golfkenttä ja kylpylä ovat "kaupungin vahvuuksia eläkkeelle jäävien nykyisten eteläsuomalaisten valitessa tulevia asuinsijojaan".

Pääomia mihin? Todellisuudessa ylisuuriin matkailuinvestointeihin. Kukaan yrittäjä ei sijoittaisi sellaisia summia omasta pussistaan, mutta kaupungin verorahoilla on helppo toimia. Nurmekseen on turha odottaa paluumuuttajien vyöryä, kun kuntapalveluja nimenomaan ikäihmisten osalta karsitaan. Harva Nurmekseen tulee taipaleiden taakse elämään, kun mm. sosiaali- ja terveyspalveluja leikataan, jopa vanhusten kuljetustukia. Ja viimeistään vuodeosastoilla saa maata paskat housuissa, kun mm. vaipoissa ja henkilökunnassa säästetään.

Nurmeksen kaupunki on tukenut myös Matti Turusen yritystoimintaa, mm. yhtiön osakkeita on aikoinaan ostettu verorahoilla ja mm. Nurmeksen satamaa ja Sotkan satamaa rakennettu hänen tarpeidensa takia. Turunen osaa kääntää tällaisen kaupungin tukitoiminnan todetessaan "kyse ei ole mistään tukitoiminnasta vaan panostuksesta". Hän rinnastaa matkailutoiminnan tukemisen (mm. golfin ja kylpylän) suoraan kunnallisiin hyvinvointipalveluihin. Se johtuu vain siitä, että todellisuudessa muut asiakasvirrat ovat hyvin pieniä ja ennuste huono. Kohta ne varmasti nähdään osana sivistyspalveluja, tai jopa neuvolatoimintaa.

Saman lehden viimeisellä sivulla Jukolan Osuuskaupan toimitusjohtaja Matti Konttinen peräänkuuluttaa investointien tekemistä, kun hyötyjänä on oma "lehmä", S-ketjun Jukolan Osuuskauppa. Taustalla on kaupungin ja Jukolan Osuuskaupan vuonna 2004 tehty vuokrasopimus Sotka-kylpylästä. Sopimuksessa Nurmes sitoutui noin 3 miljoonan investointeihin Sotka-kylpylään, ennen kuin se myydään pilkkahinnalla Jukolan Osuuskaupalle.

Nurmeksen kaupungin harjoittamassa ja tukeman matkailutoiminnassa eräät toimijat odottavat vain valmista yhden "astian" ääressä ja se astia on veronmaksajien tasku.

KUOPION HALLINTO-OIKEUS EI TUTKI EIKÄ OTA HUOMIOON

90. luku

KUOPION HALLINTO-OIKEUS

PÄÄTÖS 719/2

Antopäivä

23.11.2006

Diaarinumero

00602/04/2299

ASIA

Kunnallisvalitus

MUUTOKSENHAKIJAT

Nurmesviikot Oy, Helsinki

Kiinteistö Oy Viikko-Sirmakka 3, Nurmes

Kiinteistö Oy Viikko-Sirmakka 4, Nurmes

Kiinteistö Oy Säästöloma, Nurmes

PÄÄTÖS, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Nurmeksen kaupunginvaltuusto 26.2.2004 § 16

Nurmeksen kaupunginvaltuusto on valituksenalaisella päätöksellään päättänyt:

1. hyväksyä matkailukaupungin alueen kehittämisessä yhteistyökumppaniksi

Jukolan Osuuskaupan tarjouksen pohjalta,

2. ostaa Matkailunkehitys Nordia Oy:ltä Bomba-Lomat Oy:n osakkeet

61 045,99 eurolla ja Yyterin kylpylähotelli Oy:ltä 32 391,75 eurolla ja

Nordian saamiset Bomba-Lomat Oy:ltä 1 132954,01 eurolla neuvotteluissa

sovituin ehdoin ja maksuaikatauluin,

3. antaa ohjeen Kiinteistö Oy Bomballe toteuttaa Jukolan tarjouksen mukainen

Bomban alueen rakennuksien ja maapohjan sekä Bomba-nimen myynti

sekä toteuttaa yhtiön toiminnan alasajoon liittyvät kaupungin kannalta

taloudellisesti tarkoituksenmukaiset ja tarpeelliset toimet,

4. antaa ohjeen Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy:lle tehdä

Jukolan tarjouksen mukaisesti vuokrasopimuksen,

5. sitoutua samalla antamaan vuokraajalle mahdollisuuden tehdä jatkovuokrasopimuksen vuokra-

ajan päättyessä ja tarjouksen Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy:n osakkeista tai sen hallitsemasta kiinteistöstä vuokra-aikana,

6. antaa Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy:lle tehtäväksi

suunnitella ja valmistella yhteistyössä Jukolan kanssa hotellilaajennuksen

ja liikuntatilan sekä valtuuttaa kaupunginhallituksen käsittelemään suunnitelmat kaupungin puolesta,

7. myöntää Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy:lle 800 000

euron nollakorkoisen kymmenen vuoden lainan, jonka pääomaa lyhennetään

liiketoimintayhtiön maksaman vuokran mukaan yhtiön lainakannan

konvertoimiseksi,

8. antaa konserniin kuuluvalle Bomba-Lomat Oy:lle ohjeen myydä Bomba-Lomat

Oy:n kalusto 10 000 eurolla ja toteuttaa muut liiketoiminnan

siirtoon liittyvät mm. kylpylän kuntalaiskäytön sopimuksen siirron sekä

yhtiön toiminnan alasajoon liittyvät tarpeelliset toimet,

9. kirjata alas Bomba-Lomat Oy:n osakkeiden arvo 103 519,02 euroa,

kaupungin 130000 euron pääomalaina ja 336954,01 euron saatava,

10. kirjata alas Kiinteistö Oy Bomban osakkeiden arvoa 400 000 euroa,

11. sijoittaa alueen kehittämisinvestointeihin 2004-2006 yhteensä miljoona

euroa,

12. antaa kaupunginhallituksen tehtäväksi valmistella muut tarpeelliset

sopimukset ja päätökset sekä velvoittaa kaupunginhallituksen raportoimaan

tämän päätöksen toteutumisesta konserniraportoinnin yhteydessä ja

13. myöntää vuoden 2004 talousarviossa osakkeiden ostoon 93 437,74

euroa, satunnaisiin kuluihin 970 473,03 euroa ja 800 000 euroa antolainoihin.

VAATIMUKSET HALLINTO-OIKEUDESSA

Valittajat ovat vaatineet kaupunginvaltuuston matkailuyhtiöjärjestelyä

koskevaa päätöstä kumottavaksi, sillä se on syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja

valtuusto on ylittänyt toimivaltansa seuraavin perustein:

Hallinto-oikeuden on tutkittava, ovatko Jukolan Osuuskaupan jäsenet

asiakasomistajina olleet esteellisiä osallistumaan kaupungin omaisuuden

myymistä koskevaan päätöksentekoon, kun kaupunki on myynyt omaisuuttaan

kalleimman tarjouksen tehneelle liikeyrityksenä toimivalle Jukolan

Osuuskaupalle, joka harjoittaa Nurmes-Juuka-Valtimo-Rautavaara -alueella

vähittäistavarakauppaa.

Kukaan kaupunginvaltuutettu ei ole ilmoittanut esteellisyydestään asian

käsittelyn yhteydessä kaupunginvaltuuston kokouksessa 26.2.2004, vaikka

samat henkilöt olivat ilmoittaneet esteellisyytensä muun muassa kaupunginhallituksen kokouksessa.

Asiassa on myös tutkittava, ovatko kaupunginvaltuuston jäsenet olleet

esteellisiä sillä perusteella, että monet heistä ovat mukana kaupungin

matkailutoiminnassa. Heistä monet, muun muassa Riitta Korhonen, Hannu

Pääkkönen ja Hanne Savolainen ovat jäävänneet itsensä kaupunginhallituksen

kokouksessa 16.2.2004.

Äänestysmenettely

Hallinto-oikeuden on tutkittava, onko kaupunginvaltuustossa äänestetty

valituksenalaisen päätöksen osalta äänestyssäännön mukaisesti. Kaupunginvaltuuston kokouksessa on äänestetty kaikkien esityksien kannatuksesta Jukolan tarjousta vastaan.

Kaupunginhallitus ja -valtuusto eivät ole noudattaneet kaupunginvaltuuston

syksyllä 2003 tekemää päätöstä, jolla on päätetty irrottautua matkailusta eli

liiketoimintayhtiö Bomba-Lomista, Kiinteistö Oy Bombasta ja Nurmeksen

virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy:stä. Valtuusto ei ole myöskään

muuttanut tai kumonnut mainittua päätöstä eikä käsitellyt asiaa uudelleen

ennen valituksenalaisen päätöksensä tekemistä. Jukolan Osuuskaupan tarjouksen

hyväksyminen ei täytä tältä osin Nurmeksen kaupungin asettamaa

ehtoa. Valituksenalaisessa päätöksessä ei ole myöskään edellytetty Jukolan

Osuuskaupalta liiketoimintasuunnitelmaa, vaikka kyse on toimijasta, jolla

ei ole aikaisempaa kokemusta matkailualalla toimimisesta.

Nurmeksen kaupunki oli asettanut Matkailunkehitys Nordia Oy:n (Bomba-Lomat

Oy:n osakas) etsimään mahdollisia ostajia. Matkailunkehitys Nordia

Oy ei ole esitellyt asiaa eikä edes kysynyt asiasta vuoden 2003 aikana

alueen suurimmalta majoituspalvelujen tarjoajalta Nurmesviikot Oy:ltä eikä

ollut missään yhteydessä alueen suurimpaan yksityiseen majoituspalveluja

tarjoavaan Loma-Sirmakkaan. Nurmeksen kaupunki ei ole siten noudattanut

kuntalain, perustuslain ja kilpailulainsäädännön velvoitteita yritysten toimijoiden yhdenvertaisesta kohtelusta ilman syrjintää. Nurmes-viikot Oy on jättänyt oman tarjouksensa tammikuun 2004 lopussa lehtitietojen perusteella.

Nurmeksen kaupunginkamreeri väittää virheellisesti ja tavoitehakuisesti

valituksenalaista päätöstä koskevan pöytäkirjaotteen tarjousvertailuliitteessä,

että Nurmesviikot Oy kieltäytyy yhteistoiminnasta julkisrahoitteisten

yhtiöiden kanssa. Nurmesviikot Oy tekee kuitenkin yhteistyötä päivittäin.

Kaupunginkamreeri on lisäksi asettanut kaupungin ja Nurmesviikot Oy:n

välisessä neuvottelussa helmikuussa 2004 kyseenalaiseksi sen, että

Nurmesviikot Oy on vakavasti otettava osapuoli asiassa, koska yhtiöllä on

Nurmeksen kaupungille maksamattomia laskuja. Yhtiö kuitenkin hoitaa

alueen suurimman majoituskohteen, Loma-Sirmakka Oy:n, liiketoimintaa

ja on sen suurin omistaja.

Nurmesviikot Oy:n tarjous on esitelty virheellisesti kaupunginjohdon ja

neuvotteluja käyneen työryhmän taholta, ja tarjouksesta on annettu virheellisiä

tietoja tiedotusvälineille. Tämän vuoksi yhtiö oli lähettänyt kirjeen

kaikille kaupunginvaltuutetuille ennen 26.2.2004 pidettyä kokousta. Lisäksi yhtiö oli lähettänyt kaupunginhallitukselle12.2.2004 tiedotteen, jonka mukaan Nurmesviikot Oy:n tarjous on edullisin kaupungille, koska yhtiön Bomban osakkeista tarjoamalla hinnalla kaupunki voi maksaa ne Bomba-Lomat Oy:n velat, joihin se oli sitoutunut.

Nurmesviikot Oy on ilmoittanut olevansa valmis liittämään palveluihin

Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy:n kylpylän liiketoiminnan

sekä tarvittaessa takaamaan sen palvelumyynnin edistymisen, mikä on

tarkoittanut sitä, että yhtiö olisi ottanut tehtävän vastaan omakustannusperiaatteella,

jolloin kaupungin maksettavaksi matkailukaupungin palveluista

jäisi vain kylpylän kuntalaiskäyttö. Tältäkin osin kaupungin kamreerin

tarjousvertailuliitteessä esittämä väite, jonka mukaan kylpylän liiketoiminta

on taloudellisesti mahdotonta, on virheellinen.

Hankkeiden tueksi ei ole esitetty laskelmia, jotka osoittaisivat niiden

kannattavuuden. Suunnitellut rakennushankkeet pilaisivat lopullisesti

kesäteatteritoiminnan, joka on ollut suuri vetovoimatekijä Nurmeksen

matkailussa. Sitä voi oleellisesti heikentää kunnallisten liikuntapalvelujen

tuominen alueelle. Tämäkin asia pitäisi tutkia perusteellisesti ennen investointipäätöstä.

Nurmesviikot Oy esitti kaupunginvaltuutetuille, että kaupunginvaltuusto

päättäisi selvittää matkailuasiasta saadut tarjoukset ja niihin liittyvät

toimintasuunnitelmat ulkopuolisella asiantuntijalla ja että asia ratkaistaisiin

vasta selvitysten jälkeen. Kaupungin omaisuuden myyminen ei ole tapahtunut

siinä avoimuudessa, mitä julkisen omaisuuden myyminen ja kilpailulainsäädäntö edellyttävät.

Asiaa on myös valmisteltu salassa kaupunginvaltuutetuilta ja kaupunkilaisilta.

Kaupunginvaltuutetuille on kokouksessa 15.12.2003 ja samoin kuntalaisille

jätetty kuntalain vastaisesti kertomatta, mikä taho on anonut jatkoaikaa

ja ollut jättämässä tarjouksen tammikuun 2004 loppuun mennessä.

Kaupunginvaltuutettu Liisa Honkasen yleisönosastokirjoitus Ylä-Karjalassa

4.3.2004 osoittaa, että kaupunkilaisilta on vastoin kuntalain tiedotusperiaatteita

ennen valituksenalaisen päätöksen tekemistä salattu muun muassa

Jukolan Osuuskaupan tarjouksen Nurmeksen kaupungille aiheuttamat

todelliset kustannusvaikutukset, ainakin 4 miljoonaa euroa.

Tarjouksen tehneitä tahoja Bomba-Lomat Oy:tä, Jukolan Osuuskauppaa ja

Nurmesviikot Oy:tä ei ole kohdeltu kuntalain mukaisesti tasapuolisesti.

Bomba-Lomat Oy:n tarjous on käsitelty julkisesti jo vuoden 2003 puolella.

Jukolan tarjousta ei ole julkaistu kokonaisuudessaan 30.1.2004, koska

Nurmesviikot Oy on jättänyt myös oman tarjouksensa. Liitteenä olevien

pöytäkirjaotteiden mukaan Jukolan Osuuskauppa on hionut omaa tarjoustaan

vielä helmikuun alussa 2004 saatuaan tiedon Nurmesviikot Oy:n

tarjouksesta kaupungin virka- ja luottamushenkilöiltä ennen lopullisen

tarjouksensa jättämistä.

Toimivallan ylitys tai muu lainvastaisuus

Suomen Kuntaliiton mukaan kunnan tulee esittää erittäin painavat perustelut,

mikäli kunnan omaisuutta myydään ja toimintoja järjestetään kunnalle muun muassa taloudellisesti ja toiminnallisesti epäedullisimman ratkaisun ja tarjousehtojen mukaan.

Nurmesviikot Oy katsoo, että yksityisen sijoitus- ja yritystoiminnan harjoittaminen

ei ole Nurmeksessa matkailualalla mahdollista, koska kaupunki omistaa ja tukee omistamiaan yksityisten kanssa kilpailevia lomakohteita vähintäänkin epäterveellä mutta mahdollisesti myös lainvastaisella tavalla.

LAUSUNNOT, VASTINEET JA VASTASELITYKSET

Nurmeksen kaupunginhallituksen 18.5.2004 antama lausunto

Kaupunginhallitus on esittänyt lausuntonaan, että valitus on hylättävä

aiheettomana ja perusteettomana sekä lisäksi eri valituskohtiin seuraavaa:

Tiedottamisvelvollisuudessa on noudatettu paitsi hallintolain 41 §:n

mukaista vaikutusmahdollisuuksien varaamista voimakkaalla tiedotuksella

matkailuyhtiöiden myyntikunto-ohjelman yhteydessä ja selvitystyön

käynnistämisessä myös julkisuuslain 24 §:n salassa pidettävien asiakirjojen

vaatimusta. Julkisuuteen on vaikuttanut paitsi kaupungin taloudelliset edut

myös selvitystyön yhteydessä saadut liikesalaisuuksiksi arvioitavat tiedot. Kaupungin kannalta ratkaisevaa oli kilpailutilanteen aikaan saaminen

kaupungin kriteerit täyttävien tarjoajien välille.

Kevään 2003 kuluessa kaupunginhallitus valmisteli ja valtuusto hyväksyi

27.5.2003 § 57 matkailuyhtiöiden myyntikunto-ohjelman. Asian selvitystyötä johtaneen

työryhmän arvion mukaan matkailuyhtiöistä irtautumista ei ollut mahdollista toteuttaa valtuuston alkuperäisen tavoitteen mukaisesti yhteisen tietopohjan hankkimisen pohjalta, minkä osoittaa myös kaupunginhallituksen valmistelun ohjauskannanotto 6.11.2003 § 6. Kaupunginhallituksen ja

työryhmän muut alkuperäiset tavoitteet, toiminnan volyymin ja työpaikkojen säilyttäminen sekä toiminnan kehittäminen, ovat säilyneet valtuustokäsittelyssä. Normaali liiketoiminnallinen käytäntö kuntienkin osalta on, että myyjä valitsee kokonaisuuden, hinnan ja ajoituksen osalta

sen toimintalinjan, kuinka omaisuutensa myy. Nurmesviikot Oy ei ole

täyttänyt kaupungin valmistelussa asettamia kriteereitä, mikä asia oli välttämättömästi

ilmaistava vasta, kun yhtiö oli 12.2.2004 jättänyt ilmoituksen

31.1.2004 jätetyn tarjouksen voimassapitämisestä. Valmistelussa sekä

Bomba-Lomat Oy:n että Jukolan Osuuskaupan katsottiin täyttävän asetetut

kriteerit.

Se, ettei valmistelun yhteydessä kysytty Nurmesviikot Oy:n kiinnostusta, ei

tee valmistelusta puutteellista tai virheellistä. Yhtiön tarjouksen arviointi

perustuu sen taloudelliseen asemaan ja toimintalinjaan. Yhtiön väitteen

tueksi sen tarjouksen paremmuudesta tai virheellisestä esittelystä ei esitetä

mitään tosiasiaa. Kaupungin kannalta yhtiön tarjouksen hyväksyminen olisi

merkinnyt kylpyläyhtiön vastuiden maksamista kerralla, arvon alaskirjausta

tuottoarvion perusteella sekä kehityshankkeista luopumista, mikä olisi

merkinnyt työllisyyskriteerin hylkäämistä.

Jukolan Osuuskaupan yhteistyökumppaniksi valinta merkitsi alueen liiketoiminnan

jatkamista. Valinnan taloudellista vaikutusta on arvioitava kaupungin arvioon liiketoiminnan siirtämisen edellytyksiin ja sitä kautta kiinteistöyhtiöiden omaisuudenarvon säilymiseen radikaaleissa toimenpidevaihtoehdoissa.

Toimintalinja on kaupungin kokonaistalouden ja liiketoiminnan häiriöttömän jatkumisen kannalta perusteltu.

Kuntalain mukaan valtuutetun esteellisyysperusteet poikkeavat hallituksen

jäsenten ja virkamiesten esteellisyysperusteista. Valtuustossa esteellisyys

edellyttäisi, että asia koskisi valtuutettua henkilökohtaisesti tai hallintolain

mukaista läheistään. Osuuskunnan tai osuuskunnan hallintoneuvoston

jäsenyys ei siten ole valtuutetun esteellisyysperuste.

Äänestysmenettelyn osalta on viitattu valtuuston työjärjestyksen 22 §:n 1

kohtaan. Valtuutettu Oilan esityksen on katsottava olleen pohjaehdotuksen

kokonaan hylkäämistä tarkoittava esitys, mikä on ollut asetettava viimeisenä

äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan.

Väite, että valtuusto olisi ylittänyt toimivaltansa

Kaupungin menettelyä tarjousten osalta on pidettävä tasapuolisena kaikkien

tarjoajien osalta. Kaupungin valmistelun lähtökohtana oli tarjousten saaminen

kaupungin kriteerit täyttäviltä toimijoilta. Kaupunginhallituksen

kannanoton 6.11.2003 perusteella päätettiin jatkaa neuvotteluja Jukolan

Osuuskaupan ja Bomba-Lomat Oy:n kanssa. Kun Nurmesviikot Oy jätti

tarjouksensa 31.1.2004, sille varattiin tilaisuus käydä tarkentavia neuvotteluja

kuten muillekin tarjouksen tehneille. Jukolan Osuuskaupalle tarkennusten

esittämiselle asetettu takaraja oli sama kuin Nurmesviikot Oy:llä.

Tarkennettuja tarjouksia on arvioitu kaupungin kriteereiden mukaisesti.

Siinä tarkastelussa Nurmesviikot Oy:n tarjous oli heikoin. Omaisuuden

myynnissä ei ole myöskään kyse julkisista hankinnoista annetun lain

mukaisista toimista.

Jukolan Osuuskaupan 17.9.2004 antama vastine

Jukolan Osuuskauppa katsoo, että valitus on hylättävä perusteettomana.

Valittajat on velvoitettava yhteisvastuullisesti korvaamaan Jukolan Osuuskaupan

oikeudenkäyntikulut ratkaisua tehtäessä toimitettavan laskun mukaisesti korkolain mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua hallinto-oikeuden ratkaisupäivästä lukien.

Vastineessa on muun muassa todettu, että Nurmesviikot Oy:n tarjouksesta

31.1.2004 ja sen täydennyksestä 12.2.2004 ilmenee, ettei yhtiö ole tehnyt

kaupungille neuvottelutarjouksen lisäksi konkreettista tarjousta edes

Kiinteistö Oy Bomban osalta.

Valittajien hallinto-oikeudelle 17.1.2005 saapunut korjattu vastine

Kannanotto kaupunginhallituksen lausuntoon

Nurmeksen kaupungin suhtautuminen yksityiseen matkailuyrittäjyyteen

ilmenee sen lausunnosta, jossa se virheellisesti ilmoittaa Nurmesviikot Oy:n olevan kiinteistön välitystä harjoittava yhtiö, vaikka kaupungin virkamiehet tietävät, että yhtiö on Nurmeksen suurin majoitusyritys. Nurmesviikot Oy:n tarjous on kaikilla mittareilla mitattuna parempi kuin Jukolan

Osuuskaupan. Jukolan Osuuskaupalla muun muassa ei ole kokemusta matkailutoimesta.

Hallinto-oikeutta pyydetään tutkimaan, onko valtuusto toiminut lainvastaisesti siirtäessään budjettivaltaa sisältävää päätösvaltaa kaupunginhallitukselle ja edelleen yksityiselle kylpyläyhtiölle.

Kannanotto Jukolan Osuuskaupan oikeudenkäyntikuluvaatimukseen ja vastineeseen

Valitus kohdistuu kaupunginvaltuuston päätökseen eikä Jukolan Osuuskaupan toimintaan asian valmistelussa tai päätöksenteossa. Kun Jukolan Osuuskauppa ja valittajat eivät ole vastapuolia valitusasiassa, Jukolan Osuuskaupan oikeudenkäyntikuluvaatimus on hylättävä perusteettomana.

Nurmesviikot Oy on tehnyt konkreettisen tarjouksen asiassa kaupungille,

kun tarjouksessa on ilmoitettu muun muassa tarjoushinta 600 000 euroa. Sanalla neuvottelutarjous tarkoitetaan muiden ehtojen kuten esimerkiksi hallinta-oikeuden sopimista lopullisissa neuvotteluissa. Asian käsittelyyn on osallistunut useita valtuutettuja, jotka toimivat samanaikaisesti Jukolan

Osuuskaupan hallintoelimissä. Valituksenalainen päätös on tehty poliittisin perustein paikallisen taloudellisen vallan ehdoilla unohtaen kunnan toimiala. Liiketoimintaa varten julkisin varoin rakennettavat 30-40 lomahuoneistoa luovutetaan vastikkeettomasti Jukolan Osuuskaupan käyttöön.

Valtuusto on ylittänyt toimivaltansa päättäessään myöntää kylpyläyhtiölle

korottoman 500 000 euron lainan Jukolan Osuuskaupan edellyttämien

lisäinvestointien rahoittamiseksi. Lainan myöntämiselle ei ole selvitetty

olleen erityisiä perusteita.

Oikeudenkäyntikuluvaatimus

Valittajat pyytävät, että hallinto-oikeus määrää Jukolan Osuuskaupan ja

Nurmeksen kaupungin yhteisvastuullisesti maksamaan valittajien oikeudenkäyntikulut 10000 euroa.

Nurmeksen kaupunginhallituksen 24.2.2005 antama vastine Jukolan

Osuuskaupan ja valittajien antamiin vastineisiin

Valitus on hylättävä perusteettomana. Kaupunginhallitus yhtyy Jukolan

Osuuskaupan vastineessa esitettyihin näkökohtiin ja muun ohella pitää

kohtuullisena, että valittajat korvaavat Jukolan Osuuskaupan oikeudenkäyntikulut.

Valittajien antaman vastineen osalta kaupunginhallitus toteaa

muun ohella, että kehittämishankkeiden perusteena olivat muun muassa

majoituskapasiteetin lisäyksen osalta arvio majoitustilan volyymin piirikunnallisesta tasosta ja

kilpailevien yksiköiden kehittämishankkeista.

Jukolan Osuuskaupan 28.2.2005 antama vastine valittajien antamaan

vastineeseen

Valittajien vastineessa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi aihetta

valtuuston päätöksen kumoamiseen. Myös valittajien oikeudenkäyntikuluvaatimus

on hylättävä perusteettomana. Valittajat eivät ole yksilöineet, mistä oikeudenkäyntikulut koostuvat. Vaatimus on määrältään liiallinen.

Valittajat ovat antaneet 16.4.2005 päivätyn vastaselityksen sekä sen

jälkeen vielä lisäkirjelmiä. Nurmeksen kaupunginhallitukselle on varattu tilaisuus vastaselityksen

antamiseen valittajien kirjelmistä.

Jukolan Osuuskauppa on 15.12.2005 antanut vastaselityksen, johon valittajat

ovat vielä antaneet vastaselityksen ja siihen täydennyksen.

MERKITÄÄN

Kuopion hallinto-oikeus on päätöksellään 17.12.2004 nro 772/2 hylännyt

Kiinteistö Oy Viikko-Sirmakka 3:n ja 4:n sekä Kiinteistö Oy Säästöloman

valituksenalaisen päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevan

hakemuksen. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 18.2.2005 taltionro

352 hylännyt hakijoiden hallinto-oikeuden päätöksestä tekemän valituksen.

HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISU JA PERUSTELUT

Hallinto-oikeus ei tutki valittajien valituksenalaisen päätöksen antamisen

jälkeen tehtyihin yksityisoikeudellisiin toimiin liittyviä vaatimuksia eikä

muitakaan valitusajan päättymisen jälkeen esitettyjä uusia valitusperusteita.

Hallinto-oikeus hylkää valituksen muilta osin.

Hallinto-oikeus hylkää valittajien ja Jukolan Osuuskaupan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

Perustelut

Tutkimatta jättäminen

Kuntalain 90 §:n 2 momentin mukaan kunnallisvalituksen saa tehdä sillä

perusteella, että:

1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä;

2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai

3) päätös on muuten lainvastainen.

Sanotun pykälän 3 momentin mukaan valittajan tulee esittää 2 momentissa

tarkoitetut valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valittajien vastineissaan ja sen jälkeen toimittamissaan kirjelmissä esittämät

uudet valitusperusteet jätettiin liian myöhään tehtyinä tutkimatta.

Lisäksi hallintolainkäytön järjestyksessä voidaan tutkia vain julkisoikeudelliseen

oikeussuhteeseen liittyvä asia. Tämän vuoksi hallinto-oikeus ei ole toimivaltainen tuomioistuin käsittelemään valitusta siltä osin kuin siinä on kysymys kohtuullisesta vuokran määrästä tai muista Jukolan Osuuskaupan ja Nurmeksen kaupungin välisistä yksityisoikeudellisista toimista.

Pääasia

Esteellisyysväitteet

Kuntalain 52 §:n 1 momentin mukaan valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään. Milloin valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, häneen sovelletaan mitä kyseisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä säädetään. Saman pykälän 2 momentin mukaan kunnan muun luottamushenkilön esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27 - 30 §:ssä säädetään.

Kunnan lautakunnissa, kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa asioista päätettäessä kunnanvaltuutettuja koskevat erilaiset esteellisyyssäännökset. Valituksenalaisella päätöksellä ratkaistu asia ei ole koskenut henkilökohtaisesti kunnanvaltuutettua kuntalain 52 §:ssä tarkoitetulla tavalla sillä perusteella, jos valtuutettu on ollut Jukolan Osuuskaupan asiakasomistaja tai hallintoneuvoston jäsen. Valittajat eivät ole yksilöineet muutakaan sellaista perustetta, että asiassa olisi tapahtunut esteellisyysperusteella menettelyvirhe.

Äänestysmenettely

Kuntalain 59 §:n 1 momentin mukaan, jos toimielin on asiasta yksimielinen tai vastaehdotusta ei ole kannatettu, puheenjohtaja toteaa päätöksen. Muussa tapauksessa puheenjohtaja toteaa ehdotukset, joita ei kannatuksen puuttuessa oteta äänestettäviksi, ja ehdotukset, joista äänestetään. Puheenjohtaja

saattaa toimielimen hyväksyttäväksi äänestystavan ja, jos äänestyksiä on toimitettava useampia, äänestysjärjestyksen sekä tekee äänestysesityksen siten, että vastaus "jaa" tai "ei" ilmaisee kannanoton ehdotukseen. Saman pykälän 2 momentin mukaan äänestys toimitetaan avoimesti. Päätökseksi tulee ehdotus, joka on saanut eniten ääniä, tai äänten mennessä tasan ehdotus, jota puheenjohtaja on äänestänyt.

Nurmeksen kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 22 §:n mukaan äänestysjärjestystä laadittaessa on otettava huomioon, että ensiksi asetetaan äänestettäväksi pohjaehdotuksesta kaksi eniten poikkeavaa ehdotusta. Niistä voittanut asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan, ja näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetettava

viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan.

Asiassa oli tehty kaksi kannatettua kaupunginhallituksen esityksestä poikkeavaa esitystä, joista toinen on ollut kaupunginhallituksen niin sanotun pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus.

Valituksenalaisen päätöksen pöytäkirjaotteesta ilmenee, että valtuutetut

ovat hyväksyneet asiaa ratkaistaessa käytetyn edellä kerrotun äänestysjärjestyksen. Äänestysmenettelyn ei ole selvitetty olleen kuntalain tai kaupunginvaltuuston työjärjestyksessä äänestysjärjestyksestä määrätyn vastainen. Päätös ei ole näin ollen syntynyt tällä perusteella virheellisessä järjestyksessä.

Asian puutteellinen ja virheellinen valmistelu

Nurmeksen kaupunki oli asettanut tavoitteekseen selvittää irtautuminen

Bomba-Lomat Oy:n eli liiketoimintayhtiön ja Kiinteistö Oy Bomban ja

Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy:n eli alueen kiinteistö yhtiöiden omistuksesta.

Kaupunginhallitus on kokouksessaan 7.4.2003 § 114 käsitellyt kannanottoa

Bomba-Lomat Oy:n oman pääoman turvaamiseen liittyvistä toimista ja

päätöksellään 19.5.2003 § 165 asettanut työryhmän yritysjärjestelyjä koskevan

asian selvittämiseksi. Kaupunginhallitus on valmistellut ja valtuusto

päätöksellään 27.5.2003 § 56 hyväksynyt kyseessä olevien matkailuyhtiöiden

myyntikunto-ohjelman. Työryhmä on saanut tehtävänsä suoritettua

6.11.2003, jolloin kaupunginhallitus on antanut jatkovalmisteluohjeet

kaupungin neuvottelijoille. Tämän jälkeen on käyty neuvottelut, jotka johtivat

joko 1. jatkovalmisteluun Bomba-Lomat Oy:n esityksen 26.9.2003

pohjalta tai 2. neuvottelukosketukseen, jossa oli ehdotettu jatkoaikaa selvittelylle

31.1.2004 saakka. Valtuusto on päätöksellään 15.12.2003 § 109

hyväksynyt vaihtoehto 2:n.

Jukolan Osuuskauppa oli jättänyt 30.1.2004 tarjouksen, joka on neuvottelujen

jälkeen korvattu 12.2.2004 jätetyllä tarjouksella. Lisäksi Nurmesviikot

Oy on jättänyt 31.1.2004 tarjouksen Kiinteistö Oy Bomban osakkeista ja

vahvistanut 12.2.2004 aiemman tarjouksensa sekä tarjoutunut hoitamaan

kylpylän ja tarvittaessa takaamaan kylpylän palvelumyynnin.

Kaupungin neuvottelijat ovat neuvotelleet Jukolan Osuuskaupan kanssa

neljä kertaa ja Nurmesviikot Oy:n kanssa kerran. Lisäksi on neuvoteltu

edellä mainittujen tarjousten kokonaiskustannusten arvioimiseksi Matkailunkehitys Nordian kanssa irtautumisen ehdoista.

Kaupunginhallitus on tarjouksien arviointien ja vertailun jälkeen päätöksellään

16.2.2004 § 54 päättänyt esittää Jukolan Osuuskaupan hyväksymistä yhteistyökumppaniksi, minkä mukaisesti kaupunginvaltuusto on valituksenalaisella päätöksellään ratkaissut asian.

Valituksenalaisessa asiassa on kysymys kaupungin matkailuelinkeinon ja

työllisyyden tukemisesta sekä varallisuuden myyntiin ja käyttöön liittyvästä

päätöksenteosta. Asian käsittelystä on ollut valittajienkin toimittamien

lehtileikkeiden mukaisesti sanomalehdissä laajasti tietoa. Ei ole osoitettu,

ettei valituksenalaista päätöstä valmisteltaessa siitä olisi sen luonne huomioon

ottaen riittävästi tiedotettu kuntalain 29 §:ssä edellytetyllä tavalla.

Kuntalain 23 §:n 1 momentin ja S3 §:n 1 momentin mukaan kunnanhallitus

vastaa valtuuston päätösten valmistelusta sekä valmistelee valtuustossa

käsiteltävät asiat.

Laissa ei ole erityisiä säännöksiä siitä, missä järjestyksessä kunnan

omistama omaisuus tulisi myydä tai muut siihen liittyvät omaisuusjärjestelyt tehdä. Näin ollen valituksenalaiseen päätökseen liittyvät omaisuusjärjestelyt on voitu tehdä ilman virallista tarjouskilpailuakin. Nurmeksen kaupunki on kuitenkin ilmoittanut asiasta julkisesti ja ottanut käsittelyyn muun muassa Nurmesviikot Oy:n tekemän tarjouksen. Nurmesviikot Oy:llä

ei kuitenkaan ole ollut ehdotonta oikeutta saada nähtäväkseen Jukolan

Osuuskaupan tarjousta.

Valtuuston toimivaltaan kuuluu arvioida, pitääkö se suoritettua valmistelua

sisällöllisesti riittävinä päätöksenteon pohjaksi vai palauttaako asian

kunnanhallitukselle lisävalmistelua varten. Kaupunginvaltuusto on ottaessaan

asian ratkaistavakseen pitänyt asian valmistelua riittävänä siten, ettei muun muassa valittajien mainitsemia kannattavuuslaskelmia tai asiantuntijalausuntoja ole katsottu tarpeellisiksi. Nurmesviikot Oy:n tarjous on ollut kaupunginvaltuutettujen tiedossa ja käytettävissä, eikä siitä ole osoitettu annetun valtuutetuille virheellistä käsitystä. Valmistelu asiassa ei ole muillakaan valituksessa esitetyillä perusteilla ollut virheellistä.

Toimivallan ylitys tai muu lainvastaisuus

Nurmeksen kaupunki oli asettanut tavoitteeksi selvittää irtautuminen liiketoimintayhtiö

Bomba-Lomat Oy:n ja alueen kiinteistöyhtiöiden eli Kiinteistö Oy Bomban ja Nurmeksen virkistys ja koulutuskeskus Sotka Oy:n omistuksesta. Samalla on edellytetty toiminnan volyymin ja työpaikkojen

säilyttämistä ja toiminnan kehittämistä alueella. Kaupungin alkuperäinen tavoite irtautua kerralla matkailusta on kuitenkin osoittautunut mahdottomaksi vallitsevassa toimintaympäristössä. Kaupunginvaltuusto on päättänyt tarjouksen pohjalta hyväksyä matkailukaupungin alueen kehittämisessä

yhteistyökumppaniksi Jukolan Osuuskaupan.

Valituksenalaisessa asiassa on siis kysymys kaupungin matkailuelinkeinon

ja työllisyyden tukemisesta sekä tähän liittyvästä kaupungin omaisuuden

myynnistä ja sen muusta käytöstä päättämisestä.

Kuntalain 2 §:n 1 momentin mukaan kunta hoitaa itsehallinnon nojalla

itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät.

Kunta voi harkintansa mukaan ostaa ja myydä omaisuuttaan. Laissa ei ole

myöskään erityisiä säännöksiä siitä, millä ehdoilla kunnan omistama

kiinteistö tai muu kohde tulisi myydä ja siihen liittyvät omaisuusjärjestelyt toteuttaa. Valituksenalaisella päätöksellä on ollut tarkoitus tukea ja kehittää

kaupungin matkailuelinkeinoa. Kun otetaan huomioon kehittämishankkeen

suuruus ja merkittävyys muutenkin kaupungille, valtuuston ei ole katsottava

harkintansa mukaan päätöstä tehdessään ylittäneen toimivaltaansa.

Päätöksestä ei voi valittaa sillä perusteella, ettei se ole tarkoituksenmukainen.

Päätöksellä ei myöskään ole asetettu kunnassa toimivia yrityksiä eriarvoiseen asemaan. Päätös ei ole valittajien esittämillä perusteilla lainvastainen.

Oikeudenkäyntikuluvaatimukset

Asianosainen on hallintolainkäyttölain 74 §:n mukaan velvollinen korvaamaan

toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Mitä tässä pykälässä ja 75 §:ssä säädetään asianosaisesta, voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen.

Asian laatu ja ratkaisun lopputulos huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että

valittajat ja Jukolan Osuuskauppa joutuvat pitämään oikeudenkäyntikulunsa

vahinkonaan.

Sovelletut oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Hallintolainkäyttölaki S1 § 2 mom.

Hallinto-oikeuslaki 3 §

Nurmeksen kaupungin 1.2.2002 voimaan tullut hallintosääntö 41 §

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Esittelijä Markus Kautto

Päätöksen ovat tehneet hallinto-oikeuden jäsenet Tapani Tervo, Sirkka

Ylivainio ja Erkki Laukkanen.

---

Yksi esimerkki, kun hallinto-oikeus ei selvitä edes jääviysasioita ja edellytä lainsäädännön noudattamista Nurmeksessa:

Ylä-Karjala -paikallislehdessä todettiin 11.12.2003 (toim. Eeva Vainio) jutussa Kaupunginhallitus valmis odottamaan nimettömän toimijan siirtoa matkailussa mm. seuraavaa: "Kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja Matti Kämäräinen (kesk.) käsitteli asiaa kaupunginhallituksessa, vaikka Bomba-Lomien hallituksen edustajana hän oli jäävi päätöstä tehtäessä."

SALASEURA PÄÄTTÄÄ PIENESSÄ PIIRISSÄÄN

91. luku

Ylä-Karjala, mielipidekirjoitus:

Onko Nurmeksen valtuusto salaseura?

Nurmeksen kaupunginvaltuusto hyväksyi 30.11.06 mm. ensi vuoden talousarvion, taloussuunnitelman vuosille 2007-09 ja investointisuunnitelman vuosille 2007-11. Asiasta uutisoitiin Karjalaisessa 1.12. ja Ylä-Karjalassa 2.12.06.

Ylä-Karjalassa kerrottiin, että lähes kaikki asiat paukuteltiin täyden hiljaisuuden vallitessa, ja poliittisten ryhmien näkemyksiä ei esitetty ryhmäpuheenvuoroilla. Hiljaista käsittelyä kaupunginhallituksen pj. Matti Kämäräinen (kesk.) perusteli lehdessä sillä, että Kolin kaksipäiväisessä ulkopuolisilta suljetussa seminaarissa oli syksyllä kirjattu talousarvion käsittelyssä yli 200 puheenvuoroa.

Näinkö Nurmeksessa asioita hoidetaan? Kuntaa ja kuntataloutta koskevat keskustelut käydään suljetuilla seminaarimatkoilla. Avointa keskustelua ei käydä tiedotusvälineiden ja yleisön läsnä ollessa valtuustosalissa. Vai salataanko kuntalaisilta keskusteluja, tietoja ja seminaarimatkoilla tehtyjä päätöksiä?

Valtuuston ja kunnanhallituksen tulisi Suomen Kuntaliiton ohjeistuksen mukaan korostaa avointa tiedostusilmapiiriä. Kuntalain mukaan valtuustokokoukset ovat julkisia ja valtuustokokouksista on pidettävä pöytäkirjaa. Myös valtuustoseminaareista tulee tehdä muistio ja ne ovat myös julkisia asiakirjoja. Vastaukseksi ei riitä, että "valtuustoseminaarit ovat suljettuja tilaisuuksia". Lisäksi Nurmeksessa seminaarimatkat ovat saaneet virallisen kokouksen luonteen, matkoilla päätetään selvästi asioista. Siitä kertoo osaltaan myös se, että kolmasosa varsinaisista valtuutetuista ei tullut edes valtuuston kokoukseen.

Tämäkö on avointa ja rakentavaa keskustelua päättäjien ja kuntalaisten välillä? Vai onko Nurmeksessa asiat jo niin, että päätöksiin liittyvää keskustelua ei voida käydä julkisesti valtuustosalissa?

YRITTÄJIEN VALITUS KORKEIMPAAN HALLINTO-OIKEUTEEN

92. luku

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle

Asia: Kunnallisvalitus

Muutoksenhakijat

Nurmesviikot Oy, Helsinki

Kiinteistö Oy Viikko-Sirmakka 3, Nurmes Kiinteistö Oy Viikko-Sirmakka 4, Nurmes Kiinteistö Oy Säästö loma, Nurmes

Päätös, johon haetaan muutosta

Viranomainen

Kuopion hallinto-oikeus

Päivämäärä

23.11.2006, päätös n:o 719/2, diaarinumero 00602/04/2299

1 Vaatimus

Pyydämme, että korkein hallinto-oikeus kumoaa edellä mainitun päätöksen.

2 Perustelut

Uudistamme Kuopion hallinto-oikeudelle jättämissämme valituskirjelmässä ja vastineissa esitetyn.

3 Lisäperustelut

3.1 Oikeuskäytäntö

Kuopion hallinto-oikeus on perustellut ratkaisuaan sillä, että valittajat olisivat valitusajan päättymisen jälkeen esittäneet uusia valitusperusteita, jotka hallinto-oikeus on jättänyt käsittelemättä. Suomen oikeuskäytännön mukaan on mahdollista kehitellä ja täsmentää kannetta prosessin aikana. Olemme vastanneet hallinto-oikeuden vastine- ja vastaselityspyyntöihin ja samalla täydentäneet kannetta saattamalla hallinto-oikeuden tietoon korkeimman hallinto-oikeuden vastaavissa tapauksissa antamia ennakkopäätöksiä. Niitä Kuopion hallinto-oikeus ei kuitenkaan ole katsonut tarpeelliseksi noudattaa. Tämä johtaa laittomaan oikeuskäytäntöön oikeusvaltiossa. Hallinto-oikeuden päätös on jo tälläkin perusteella kumottava.

julkisoikeudelliseen oikeussuhteeseen liittyviä asioita.

Valituksemme koskee viranomaisen, Nurmeksen kaupunginvaltuuston päätöstä, joka 1) on syntynyt väärässä järjestyksessä, jossa 2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa ja 3) päätös on lainvastainen.

Päätös on syntynyt väärässä järjestyksessä senkin vuoksi, että valituksenalaisella päätöksellä myytyä kaupungin omaisuutta ei ole avoimesti tarjottu myytäväksi ja saatuja tarjouksia ei ole käsitelty tasapuolisesti vaan suorastaan vääristellen hallinto-oikeudelle esittämällämme tavalla. Asian kaupunginvaltuustossa tapahtuneen esittelyn ja päätöksen välillä jää sovittamaton ristiriita, joka tekee esittelyn virheelliseksi. Kaupunki sidotaan määrittelemättömiin taloudellisiin vastuisiin hamaan tulevaisuuteen.

3.2 Kunnan toimialan ylitys ja laiton yritystuki

Valtuusto on ylittänyt toimivaltansa myöntäessään verovaroista 800000 euron nollakorkoisen kymmenen vuoden lainan Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy:lle, jäljempänä kylpylä), jonka pääomaa pitäisi lyhentää liiketoimintayhtiön maksaman vuokran mukaan. Samalla valituksenalaisella päätöksellä on valtuusto päättänyt vuokrata kyseisen kiinteistön Jukolan Osuuskaupalle. Vuokraehdot ovat sellaiset, että vuokraa ei käytännössä tarvitse maksaa. Kysymyksessä on avustus hyvin menestyvän osuuskaupan liiketoimintaan. Osuuskauppa ei maksa kylpyläkiinteistöstä vuokraa, mutta perii kuitenkin vuokraa siinä toimivilta pienyrittäjiltä. Asian järjettömyyttä ja mielivaltaisuutta kuvaa sekin, että kylpyläkiinteistössä toimiva kosmetologi maksaa Jukolalle myös kiinteistön ulkopuolella, esimerkiksi Nurmeksen vanhainkodissa ja jopa toisen kunnan, Valtimon alueella tekemästään työstä.

Valituksenalainen päätös on johtanut kylpyläkiinteistön absurdiin omistus- ja hallintasuhteeseen. Kaupunki maksaa kiinteistön ylläpitämiseksi yhtiövastiketta kylpyläyhtiölle ja korvausta kuntalaisten kylpyläkäynneistä osuuskaupalle, joka käyttää kaupungin omistamaa kylpylää jatkuvasti liiketoimintaansa, mutta ei maksa siitä kaupungille vuokraa. Voidakseen suoriutua velvoitteistaan on kaupungin täytynyt leikata sen toimialaan kuuluvia palveluja. Räikeänä esimerkkinä tästä on, että pitkäaikaissairaiden, liikuntakyvyttömien vanhusten käyttämien vaippojen määrä on rajattu 1,9 vaippaan vuorokaudessa.

Kiinteistö Oy Säästöloma on yhtynyt valitukseen todeten, että valituksenalainen päätös sisältää kohtuuttoman kilpailuedun Jukolan Osuuskaupalle. Kilpailuetuja ovat paitsi sen liiketoimintaan vastikkeettomasti käyttämä kylpyläkiinteistö myös kaupungin velvoite rakentaa siihen 30-40 kappaletta majoitushuoneistoja ja liikuntahalli määrittelemättömällä hinnalla ja määrittelemätöntä vuokraa vastaan, todellisuudessa ilmaiseksi sekä lainan muotoon puettu avustus 800000 euroa. Tältä osin olemme kehitelleet kannetta hallinto-oikeuteen toimitetuissa vastineissa ja vastaselityksissä mutta kunnan toimialaan kuulumattomaan, kilpailua vääristävään tukeen on puututtu jo valituskirjelmässä. Nurmeksen kaupunginvaltuusto on ylittänyt toimivaltansa vastuisiin kunnan toimialaan kuulumattomassa elinkeinossa. Valituksenalaisella päätöksellä kaupunki tukee verovaroilla laittomasti paikallista osuuskauppaa ja turvaa niillä osuuskaupan taloudelliset riskit.

Nurmeksen kaupunginvaltuuston päätös on ainakin Kuntalain vastainen hallinto-oikeuteen toimitetuissa asiakirjoissa osoittamallamme tavalla. Nurmeksen kaupunki on ylittänyt toimialansa myös siihenkin päätökseen nojaten, jolla korkein hallinto-oikeus on todennut Hämeenkosken kunnan omakotitalojen rakentamishankkeen lainvastaiseksi.

Kuopion hallinto-oikeus katsoo, valituksenalaisella päätöksellä ei ole asetettu kunnassa toimivia yrityksiä eriarvoiseen asemaan. Päätöksen sisältämä yksipuolinen julkinen tuki kuitenkin tekee yksityisen majoitusliiketoiminnan harjoittamisen kohteessa lähes mahdottomaksi. Viittaamme korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun Hämeenlinnan Aulangon kylpylän rahoitusasiassa.

Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeinokeskus on julkisesti ilmoittanut, että Nurmeksen kylpylän vuokrajärjestely on yritystukilakien vastainen.

Kuopion hallinto-oikeus ei ole riittävästi selvittänyt valtuuston päätöksen laillisuutta, niin kuin valituskirjelmässämme olemme pyytäneet. Arvottomien osakkeiden oston (Bomba-Lomat Oy) ja 1132954,01 euron tasekaupan todellinen arvo ja laillisuus olisi tullut selvittää. Näillä seikoilla olisi merkitystä arvioitaessa valituksenalaisella päätöksellä myydystä julkisesta omaisuudesta tehtyjä tarjouksia.

Korkein hallinto-oikeus kumosi 15.4.2003, taltio n:o 0962, Kuopion hallintooikeuden päätöksen, jolla se hylkäsi allekirjoittaneiden valittajien tekemän kaavavalituksen. Se koski toimialueemme välittämään läheisyyteen kaavoitettua teollisuustonttia, jonka rakentamisella olisi tuhottu mahdollisuus harjoittaa matkailijoiden majoitus-palvelua kohteissamme. Nyt vastaavasti elinkeinomme häiriötöntä jatkamista uhkaa lainvastainen, yksipuolinen yritystuki ja Nurmeksen kaupungin toimialansa vastaisesti harjoittama elinkeinotoiminta.

3.3 Esteellisyyskysymys

Kuopion hallinto-oikeus on jättänyt tutkimatta pyyntömme selvittää päätöksentekijöiden esteellisyys sillä perusteella, että valituksenalaisella päätöksellä ratkaistu asia ei ole koskenut henkilökohtaisesti valtuutettua. Jukolan Osuuskaupan hallintoneuvoston jäsenyydellä on tässä asiassa ratkaiseva merkitys. Tällaisilla ehdoilla ei kunnan omaisuutta olisi luovutettu esimerkiksi kilpailevalle kaupparyhmittymälle. Esteellisyyttä arvioitaessa tulee kiinnittää huomiota käsiteltävän asian sisältöön. Jos esimerkiksi puolueen jäsenet ovat tekemässä päätöstä, jolla huomattava julkinen omaisuus luovutetaan nimellisellä hinnalla puolueelle, on esteellisyys tosiasia. Tässä merkittävä kiinteistöomaisuus siitä pienemmän hintatarjoukseen tehneelle sekä noin 7 miljoonaa euroa jo aikaisemmin maksanut kylpyläkiinteistö huomattavilla lisäavustuksilla paikallisen osuuskaupan vastikkeettomaan käyttöön. Päätöksen tekoon osallistui kaupunginvaltuustossa useita kyseisen osuuskaupan hallintoelimenjäseniä. Mielestämme esteellisyys on selviö. Päätöksen valmisteluun osallistui myös kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja Matti Kämäräinen, joka samalla oli Bomba-Lomat Oy:n hallituksen jäsen. Aikaisemmin mainitut osakkeet ja tasesaatavat koskevat tätä yhtiötä.

3.4 Julkisen omaisuuden luovuttaminen

Valituskirjelmässämme olemme todenneet, että valituksenalaisessa valtuuston kokouksessa päätetyn, huomattavan julkisen omaisuuden myynnin valmistelu ei ole ollut riittävän avointa. Myytävästä omaisuudesta ei ole pyydetty tarjouksia. Kunnan omaisuuden, esimerkiksi koulujen myynnistä pyydetään normaalisti tarjoukset, joissa myytävä omaisuus yksilöidään. Vain näin menetellen olisi kaupunki voinut verrata tarjouksia toisiinsa ja tehdä kuntalaisten kannalta parhaan ratkaisun.. Kuopion hallinto-oikeuden päätöksessä todetaan, että" asian käsittelystä on ollut valittajienkin toimittamien lehtileikkeiden mukaisesti sanomalehdissä laajasti tietoa". Kylpylän välittömässä läheisyydessä toimiva alueen suurin majoitusyritys Nurmesviikot Oy sai tiedon myyntiaikeista vasta asian käsittelyvaiheessa sanomalehtiuutisista. Kaupunki oli antanut myynnin valmistelun myytävässä kohteessa yrittäjänä toimineen, raskaasti velkaantuneen Bomba-Lomat Oy:n valitsemalle konsultille. Tämä ei ollut edes samalla alueella toimivan Nurmesviikot Oy:n edustajiin missään yhteydessä. On vahvaa näyttöä sille, että todellisia ostajaehdokkaita ei mitenkään kartoitettu tai etsitty. Sen sijaan konsultti pyrki ainoastaan turvaamaan Bomba-Lomat Oy:n ja kaupunki Jukolan intressit, niin kuin sitten tapahtuikin kuntalaisten etujen ja alan elinkeinon kehittämisen kustannuksella.

Kuopion hallinto-oikeus toteaa päätöksessään, että "laissa ei ole erityisiä säännöksiä siitä, missä järjestyksessä kunnan omistama omaisuus tulisi myydä tai muut siihen liittyvät omaisuusjärjestelyt tulisi tehdä. Näin ollen valituksenalaiseen päätökseen liittyvät omaisuusjärjestelyt on voitu tehdä ilman virallista tarjouskilpailuakin. Nurmeksen kaupunki on kuitenkin ilmoittanut asiasta julkisesti ja ottanut käsittelyyn muun muassa Nurmesviikot Oy:n tekemän tarjouksen. Nurmesviikot Oy:llä ei kuitenkaan ole ollut ehdotonta oikeutta saada nähtäväkseen Jukolan Osuuskaupan tarjousta". Jukolan Osuuskaupalla on kuitenkin ollut käytettävissään sekä Bomba-Lomat Oy:n että Nurmesviikot Oy:n tarjoukset. Kaupunki ei ole ilmoittanut omaisuutta julkisesti myytäväksi. Ottaen huomioon omaisuuden laatu, laajuus ja luonne olisi myynnistä pitänyt tiedottaa hyvissä ajoin parhaan mahdollisen ostajan etsimiseksi ja löytämiseksi. Asian hoitamisella on vahva kähminnän luonne. Valittua ostajaa lähellä olevat virka- ja luottamushenkilöt luovuttavat huomattavan julkisen omaisuuden pilkkahinnalla ja lahjoituksenluontoisin ehdoin ilman avointa tarjouskilpailua.

Kuopion hallinto-oikeuden päätös kääntää tosiasiat päälaelleen. Hallintooikeus toteaa toistamiseen, että "kunta voi harkintansa mukaan ostaa ja myydä omaisuuttaan. Laissa ei ole myöskään erityisiä säännöksiä siitä, millä ehdoilla kunnan omistama kiinteistö tai muu kohde tulisi myydä ja siihen liittyvät omaisuusjärjestelyt toteuttaa. Valituksenalaisella päätöksellä on ollut tarkoitus tukea ja kehittää kaupungin matkailuelinkeinoa. Kun otetaan huomioon kehittämishankkeen suuruus ja merkittävyys muutenkin kaupungille, valtuuston ei ole katsottava harkintansa mukaan päätöstä tehdessään ylittäneen toimivaltaansa. Päätöksellä ei myöskään ole asetettu kunnassa toimivia yrityksiä eriarvoiseen asemaan. Päätös ei ole valittajien esittämillä perusteilla lainvastainen. "

Laki ei voi määrätä myynnin ehtoja mutta lainkäytön tulee edistää avoimuutta ja vapaata kilpailua julkisen omaisuuden myynnissä. Juuri asian merkittävyys ja mittasuhteet olisivat edellyttäneet myynnin ja muiden järjestelyjen avointa ja perusteellista valmistelua nyt tapahtuneen kähmintämäisen menettelyn sijaan.

Matkailuelinkeinon harjoittaminen ei kuulu kunnan toimialaan. Nyt tehdyllä päätöksellä tuhotaan elinkeinon terve, markkinatalousmaassa vapaaseen kilpailuun perustuva kehittyminen. Asia on myös ihmisoikeuskysymys.

Kuopion hallinto-oikeudelle toimittamillamme asiakirjoilla voimme osoittaa pyrkimystä siirtää myös kylpylä arveluttavalla tavalla Jukolan Osuuskaupan omistukseen. Jos päätös kohteen nykyisistä "vuokrausehdoista" saisi lainvoiman, ei kylpylän myymisestä voi syntyä avointa kilpailua Jukolan hallitessa kohdetta joka tapauksessa ilman velvoitetta suorittaa omistajalle siitä vuokraa.

Esittämiemme tosiasioiden perusteella pyydämme, että korkein hallinto-oikeus kumoaa Kuopion hallinto-oikeuden päätöksen ja että asia palautetaan Nurmeksen kaupungin uudelleen valmisteltavaksi ja käsiteltäväksi.

Nurmeksessa 22.12.2006

NURMESVIIKOT OY

KIINTEISTÖ OY VIIKKO-SIRMAKKA 3

KIINTEISTÖ OY VIIKKO-SIRMAKKA 4

Jouko Mustonen

KIINTEISTÖ OY SÄÄSTÖLOMA

Veli Lappalainen

YRITYSTOIMINTA SOTKETAAN KUNNAN TEHTÄVIIN JA TOIMINTAAN

93. luku

Ylä-Karjala 9.1.2007 sekoitti yritys ja kuntabisneksen pääkirjoituksessaan “Viihdekylpylöitä rahoitetaankin”. Tahatonta vai tahallista asioiden sotkemista?

Pääkirjoituksessa todetaan, että “Pohjois-Karjalan TE-keskus myönsi viime vuonna 1,5 miljoonaa euroa investointiavustusta viihdekylpylän ja hotellin rakentamiseksi Kiteen Pajarinhoviin”.

Samaan hengenvetoon on todettu: “Tukea on haettu myös Nurmeksen Sotkan kylpylän laajentamiseen, tähän asti tuloksetta. TE-keskus on perustellut kielteistä kantaansa sillä, että Jukolan Osuuskaupan kylpylästä kaupungille maksama vuokra on liian alhainen, jotta toiminta olisi elinkelpoista. Ratkaisuksi on esitetty vuokran korottaminen tai kylpylän myyminen Jukolalle.”’

Kiteen Pajarinhovissa tilalle on aivan toinen. Kysymys ei ole Kiteen kaupungin harjoittamasta liiketoiminnasta, vaan TE-keskus on myöntänyt tukea yksityiselle yrittäjälle.

Nurmeksessa Sotkan osalta tilanne on tällä hetkellä se, että S-ketjun Jukolan Osuuskauppa ei ole maksanut vuodesta 2004 lähtien ollenkaan vuokraa kaupungille, vaan päinvastoin kaupunki maksaa kaikki kulut ja lisäksi 85 000 euron yhtiövastiketta vuokralaiselle, Jukolan Osuuskaupalle. Lisäksi tilanne on siltäkin osin hullunkurinen, että Jukola perii kyllä itse vuokraa alivuokralaisiltaan Sotkan tiloissa.

Pääkirjoitus hehkutti, kuinka Nurmeksen kaupungin Sotka-kylpylän laajennusinvestointien TE-keskuksen yritystuen saamisen esteet olisi poistettava.

Tämä tarkoittaa käytännössä vain sitä, että Sotka tulisi myydä avoimella kaupalla tarjouskilpailulla. Eikä niin, että kaupungin nimissä haetaan julkista tukea ja Jukolan Osuuskaupalla ei ole mitään vastuita verorahoja lypsettäessä. On itsestään selvää, että Jukola ei halua ostaa Sotka-kylpylää, koska silloin se menettää kaupungin joka takaa kaikki Jukolan riskit sokeasti. Samalla Jukola menettäisi Nurmeksen verorahat toimintaansa Sotkalla.

94. luku

Nurmes velkaantuu matkailuharrastelusta (tärkeämmät kohteet toissijaisia päättäjille). Mielipidekirjoitus 30.1.2007

Nurmeksen kaupungin velka oli vuosi sitten vuodenvaihteessa 2005-06 jo 4,1 miljoonaa euroa. Se oli kaksi kertaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin (Karjalainen 8.4.2006). Viime vuoden lopulla velkaa oli jo 5,1 miljoonaa euroa.

Tämän vuoden talousarvioesityksessä velkamäärä on jo 6,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2009 velan määräksi on arvioitu 6,3 milj. euroa. Viime vuonna matkailun nimissä investoinnit olivat ainakin yli 218 000 euroa. Tänä vuonna pelkästään investointikohteet kaupungin pyörittämässä Hyvärilän matkailukeskuksessa nousevat ainakin 812 000 euroon, se on lähes puolet kaupungin kaikista tämän vuoden kiinteistöinvestoinneista.

Ensi vuonna Hyvärilään rakennetaan lähes 4 miljoonalla eurolla, kaupungin veronmaksajien kukkarolla käydään valtion osuuksista huolimatta ainakin 1,8 miljoonan euron edestä. Näissä luvuissa ovat vain investointimenot, ei esim. Hyvärilän huolto- ja ylläpitokulut.

Nurmeksen kaupunginsihteeri Eeva Piironen totesi Ylä-Karjala -paikallislehdessä 2.12.06, että “isommissa kouluissa on kosteus- ja ilmanvaihto-ongelmia, miten niissä sinnitellään jäljellä olevat vuodet”. Ja 21.12.06 uutisoitiin, että Kyrölän vanhusten palvelukeskuksessa suljetaan homeen takia jo potilashuone.

Tässä tilanteessa Nurmeksessa otetaan velkaa kaupungin ylläpitämien matkailukohteiden investointeihin, vaikka kouluissa ja Kyrölässä ihmiset altistuvat jatkuvasti homeongelmalle. Miksi Itä-Suomen lääninhallitus ei puutu asiaan?

Kosteusvaurioista kärsivää Kirkkokadun koulua on tarkoitus remontoida vasta näiden turistikohteiden jälkeen, vuosina 2009-2010. Ja Kyrölän palvelukeskuksen täydelliseen peruskorjaukseen ei ole mitään varauksia investointiohjelmassa vuosille 2006-2010.

Eri asiantuntijoiden mukaan kuntien tulisi varautua mm. vanhustenhuollon menojen kasvuun tulevina vuosina ikäihmisten määrän voimakkaasti lisääntyessä. Nurmes on hyvä esimerkki siitä, että kaupungin virka- ja luottamusmiesjohto ei suuntaa edes verorahoja kuntalaisten peruspalvelujen parantamiseen. Lisäksi matkailuun otetaan vielä velkaa kuntalaisten maksettavaksi.

Samaan aikaan mm. Valtimo ja Juuka ovat täysin velattomia. Eikä niiden suunnitelmissakaan ole velan otto, ja varsinkaan toimiminen matkailualan “yrittäjinä“ julkisilla verorahoilla. Se estää myös matkailualan todellisen yritystoiminnan kehittymisen Nurmeksessa vääristämällä kilpailutilannetta.

95. luku

Kamreeri Jari Lampisen propagandasta

Kysymys ei ole siitä Nurmeksen kamreeri Jari Lampinen (Y-K 6.2.07), mitä kaikkea Nurmes on korjannut tai rakentanut aikaisempina vuosina. Kysymys on siitä, kuten kirjoituksessani toin esille 1.2.07, että investointiohjelmassa vuoteen 2010 asti ei ole varattu korjausrahoja esim. Kyrölän palvelukeskukseen. Kosteus- ja homeongelmat ovat olleet tiedossa jo useita vuosia.

Lampinen toteaa alussa, että olisin ‘väittänyt’ jotakin kaupungin koulutukseen ja terveydenhuoltoon sijoittamisesta. Totesin vain koulujen ja Kyrölän kosteus- ja homeongelmat. Koulutus on paljon laajempi käsite, kuin pelkät kouluremontit. Ja Kyrölä kuuluu sosiaalihuollon palveluihin, ei terveydenhuollon. Luulisi Lampisen olevan selvillä edes tällaisista asioista.

Juuka ja Valtimo ovat myös rakentaneet, ja huolehtivat palvelukiinteistöjensä korjauksista. Nurmeksessa linja on toinen asukkaiden ja työntekijöiden terveyden kustannuksella, kun matkailukohteiden rakentaminen menee edelle.

Jari Lampinen menee kirjoituksensa lopussa vielä henkilökohtaisuuksiin. Se kertoo Lampisen tyylistä hyväksyä keskustelua verorahojen käytöstä matkailuun. Asioiden taustalla olevat tiedot todetaan mm. investointiohjelmassa, ne ovat siis faktoja. Propagandaksi ne muuttuvat näköjään Lampisen päässä, kun asiat tuodaan julki ja ilman virkamiesten kehumista.

---

Ylen Hämeen alueuutiset kertoi 5.1.2007 Padasjoen kylpylähankkeesta. Siinä korostettiin, että kunta ei tule rakentamaan omilla verorahoillaan kylpylää, vaan rahoittajiksi haetaan eurooppalaisia pääomasijoittajia. Näin virka- ja luottamusmiehet muualla. Onko tällainen toiminta liian työlästä Nurmeksessa, että edes etsittäisiin muita rahoittajia? Vai tuleeko vastaan jo osaaminen?

---

Kamreerin lausahduksia:

Nurmeksen kaupunginkamreeri Jari Lampisen tavaksi on tullut kaupunginhallituksen ja -valtuuston esityslistatiedoissa asioiden vääristelyn lisäksi leimata muita tahoja. Sellainen ei kuulu hyvään hallintomenettelyyn esityslistatiedoissa.

Yrittäjäomistajat ovat Lampiselle saastuttajia

Nurmeksen kaupunginhallituksen 20.8.2007 kokouksen pöytäkirjassa Loma-Nurmes Oy:n ja kaupungin välisen sopimuksen uudistaminen (pykälä 195) kaupunginkamreeri Jari Lampinen toteaa mm. seuraavaa:

”Loma-Nurmes Oy:llä on edelleen kaksi, yhden osakkeen omistavaa vähemmistöosakasta, mikä tekee yhtiöstä hankintalain katsannossa saastuneen yhtiön. Omistusjärjestely aiheuttaa yhtiölle toiminnallista haittaa ja kustannuksia.”

- Tässä näkyy taas kamreeri Jari Lampisen asenne yrittäjiin, tässä tapauksessa yrittäjänä arvostettuun Reijo Ikoseen ja Säästöloma Oy:öön, jotka omistavat Loma-Nurmes Oy:n osakkeet. Lampisen mielestä he ovat siis saastuttajia.

- Tämä Lampisen yrittäjien leimaaminen osoittaa, kuinka kaupungin edustaja(t) haluaisivat toimia Hyvärilässä ja Loma-Nurmes Oy:ssä mahdollisimman pienellä porukalla, salassa kaikilta ulkopuolisilta.

Samassa yhteydessä Lampinen myös toteaa: ”Valtuusto on asettanut tavoitteeksi vuoden 2007 talousarviossa kaupungin nuorisokeskusmaksuosuuden alentamisen. Tavoitteen asettaminen perusteita ei ollut perusteellisesti valmisteltu. Kilpailuoikeuden ja nuorisokeskustoiminnan logiikan kannalta on terveempää nostaa ensin vuokraa ja arvioida kaupungin rahoitusosuutta vasta tämän jälkeen.”

- Näin Lampinen kääntää asian, kun pyrkii siihen, että liian alhainen vuokra nuorisokeskus- sekä hotelli- ja ravintolatoiminnasta Hyvärilässä ei olisi kilpailulainsäädännön mukaista laitonta toimintatukea. Todellisuudessa tämä johtaa kuitenkin kaupungin Hyvärilän toimintaa koskevan rahoitusosuuden kasvamiseen nimellisen vuokrankorotuksen jälkeen.

Kaupunginhallitus, esityslista 06.08.2007, asia 169:

Kamreeri Jari Lampinen toteaa lausunnossa Kuopion hallinto-oikeudelle: "Kaupunki ei katso tarpeelliseksi osallistua mielipidekeskusteluun, jota valittajataho avustajineen ja liittolaisineen käy valituskirjelmässä, lehtien yleisönosastoissa tai internet-sivuilla."

- Mikä se oli Lampinen Ylä-Karjalassa 14.7.2007, kun kirjoitit mielipidekirjoituksen, jossa muka vastasit mielipidekirjoitukseen otsikolla Vastaus Risto Boxbergille ja alla oli nimesi ja tittelisi ’kaupunginkamreeri’? Eikö se ollut muka osallistumista mielipidekeskusteluun? Lisäksi sotkit em. vastauksessasi kaupungin verorahoilla ja julkisilla tuilla rakennetun mittavan omaisuuden myynnin yksityisten järjestöjen, Karjalan Liiton ja Suojärven pitäjäseura ry:n, omaisuuden myyntiin. Näin ne menee omat ja vieraat rahat sekaisin kaupungin kirstun rahoilla toimiessa.

- Kamreeri Lampinen itse on Nurmeksen kaupungin nettisivuilla esityslistatiedoissa ja pöytäkirjassa leimannut kaikkia, jotka eivät häntä miellytä. Myös muissa asioissa, kuin Bomban ja Sotkan kauppaa koskevassa mielipidekeskustelussa. Lampisen mielestä muut eivät näköjään saisi esittää edes mielipiteitään asioista, ne kaikki hän leimaa mm. joiksikin avustajiksi ja liittolaisiksi.

- Ja sitten kaupungin tiedotuslehtenä toimiva paikallislehti Ylä-Karjala pt. Pertti Meriläisen johdolla toistaa kaikki Lampisen tällaiset lapselliset lausahdukset ja kiukunpurkaukset, tietysti kun lehden suurin ilmoittaja-asiakas on nimenomaan Jukolan Osuuskauppa.

Nurmeksen kaupunginvaltuuston pöytäkirja 28.6.2007, pykälä 34:

”Terveyskeskuksen toiminnassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeisen vuoden kuluessa: perusterveydenhuollon lääkärivastaanotot ovat puoliintuneet ja erikoissairaanhoidon päivystyslähetteet ovat kasvaneet 26%! Koska erikoissairaanhoidon kustannukset eivät ole nousseet, kyse lienee perusterveydenhuollon tehtävien hoidattamisesta erikoissairaanhoidossa.”

- Lampinen ei taida tietää, että erikoissairaanhoitoon pääseminen on ensisijainen jo potilasturvallisuudenkin kannalta. Ei siihen yleislääkärin taidot paikallisessa terveyskeskuksessa aina riitä. Siitä on useita, jopa kuolemiin johtaneita esimerkkejä, kun potilaita ei ole laitettu ajoissa Nurmeksesta erikoissairaanhoitoon. Onko Lampisella terveydenhoidossa muita tavoitteita kuin säästötavoitteet?

Nurmeksen kaupunginvaltuuston pöytäkirja 28.6.2007, pykälä 34:

”Kaupunki pääsi neuvottelutulokseen kylpylän kiinteistöyhtiön myynnistä Jukolan Osuuskaupalle. Koska ostaja halusi kiinteistökaupan, kaupunki osti kylpylän ja sen tontin kylpyläkiinteistöyhtiöltä, myydäkseen ne edelleen määräalojen ja Bomban torin rakennusten kanssa. Ratkaisu merkitsi kaupunginvaltuuston asettaman irtautumistavoitteen toteutumista. Irtautumista on vaatinut myös Bomban hotellin myynnistä valittanut, alueella toimiva yrittäjätaho, joka on aiemmin kieltäytynyt yhteistyöstä vedoten kaupungin omistukseen. Nyt yhteistoiminnasta kieltäytymisen perusteeksi ei käy enää kaupungin kiinteistöomistus.”

- On se Lampisella ajatuksenjuoksua, kun ei tiedä yrittämisestä mitään. Bomban ja Sotkan alueen majoitus- ja matkailuyrittäjät ovat koko toimintansa ajan tehneet yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa, niin kylpylä- kuin ravintolapalvelujen sekä ohjelmapalvelujen osalta ja muutenkin. Lampinen jaksaa vain leimata oikeita yrittäjiä, kun eivät ole kaupungin virka- ja luottamusmiesjohdon talutusnuorassa. Miksi Nurmeksen paikallinen yrittäjäjärjestö ei ota mitään kantaa tällaiseen kaupungin virkamiehen toimintaan, ai niin puheenjohtajana on Kalevi Kämäräinen?

Nurmeksen kaupunginhallituksen pöytäkirja 4.6.2007 sosiaali- ja potilasasiamiehen selvityksestä vuodelta 2006:

”Sosiaaliasiamieheen oli vuonna 2006 yhteydenottoja Nurmeksesta yhteensä 64 kappaletta (vuonna 2005 33, vuonna 2004 36 ). Yhteydenotot jakautuivat seuraavasti: omaishoidon tuki 14 (vuonna 2005 1), vammaispalvelut 11 (18 ),vanhustenhuolto 10 (4), toimeentulotuki 7 (4), kehitysvammahuolto 6(-) ja lastensuojelu 4 (4). Yksittäisiksi jääneitä yhteydenottoja oli kotipalvelusta, perheasioissa ja sosiaalityössä. Kohteluun liittyviä yhteydenottoja oli 4 (-).”

”Selvityksessä on vaihtelevalla laadulla käsitelty sosiaalipalveluiden ongelmakohtia. Lainsäädännön muutosten vaatimien toimien suunnitteluun liittyvät havainnot ovat ammatillisia. Osa havainnoista ovat kevyitä viraston ohikulkijan tasoisia mm. kuntien toiminnan uudelleenjärjestämisen vaikutusten arvioinnin , talouden ja hallinnon osalta. Selvityksessä kuntien säästöjen käsitettä käytetään harrastelijamaisesti. Nurmesta huomautetaan mm. väärästä valitusosoituksesta. Tapahtuman vaikutuksia yritetään vielä psykologisoida. Asiassa sotkettaneen asiakirjajärjestelmän muutoksenhakuosoituksen valintavirhe (mahdollinen huolimattomuus?) virheelliseen muutoksenhakuohjeeseen (ammattitaidon puutteet). Asiakkaan kannalta asia näyttää samalta, mutta oikea sosiaaliasioiden muutoksenhakuohje on ollut järjestelmässä jo vuodesta 2004.”

- Kamreeri Lampinen taitaa itse luulla olevansa jo psykologikin, ainakin leimatakseen esityslistatiedoissa toisia. Tässä sosiaaliasiamiestä, kun hän toi julki epäkohtia Nurmeksesta. Asiakkaan kannalta ei ole ollenkaan sama asia, jos Nurmeksen sosiaalitoimistossa päätökseen liitetään tieto maksullisesta valitusoikeudesta euromäärineen, kun ne valitukset ovat maksuttomia.

- Miksi Ylä-Karjala ei toistanut tässä asiassa Lampisen ajatuksenjuoksua, mutta matkailuyhtiöasioissa kaikki menee läpi niin kuin Lampinen toteaa?

---

NURMEKSEN KAUPUNKI

SELITYS

Kaupunginhallitus 24.01.2007

Postiosoite Käyntiosoite Sähköposti Puhelin Y-tunnus

PL 13 Karjalankatu 1 etunimi.sukunimi@nurmes.fi (013) 689 5000 0207669-0

75501 NURMES 75500 NURMES kirjaamo@nurmes.fi Telekopio

(013) 689 5900

Luonnos/JAL

Korkein hallinto-oikeus

PL 180

00131 HELSINKI

SELITYS NURMESVIIKOT OY:N YM. VALITUKSESTA

Nurmesviikot Oy, Kiinteistö Oy:t Viikko-Sirmakka 3 ja 4 sekä

Kiinteistö Oy Säästöloma ovat hakeneet muutosta Kuopion

hallinto-oikeuden päätökseen 23.11.2006, jossa on hylätty em.

valittajien kunnallisvalitus ja jätetty tutkimatta perusteet, jotka on

esitetty valitusajan päätyttyä sekä valitukset, jotka koskevat

yksityisoikeudellisia toimia. Valittaja uudistaa valituksessa

hallinto-oikeudessa esittämänsä.

Nurmeksen kaupunki esittää, että hallinto-oikeuden päätös

pysytetään voimassa ja valitus hylätään aiheettomana ja

perusteettomana.

Nurmeksen kaupunki esittää selityksenään asiassa seuraavaa:

Valitusasiakirjan liitteessä, jonka on allekirjoittaneet kaikki muut

valittajat paitsi Kiinteistö Oy Säästöloma, väitetään Nurmeksen

kaupungin ylläpitävän Hyvärilän Kartanohotellia ja kaupungin

harjoittavan vilpillistä kilpailua. Hyvärilän Kartanohotelli on osa

Loma-Nurmes Oy:n ylläpitämää Hyvärilän nuorisokeskusta.

Loma-Nurmes Oy:n osakekannasta kaupungilla on 99,82 prosenttia.

Kiinteistö Oy Säästöloma omistaa yhden Loma-Nurmeksen

osakkeen. Valittajien tiedot Loma-Nurmes Oy:n toiminnasta,

toiminnan muutoksista ja rahoituksesta eivät pidä yhtä tosiasioiden

kanssa. Itse valitusasiakirja käsittelee hyvin vähän

hallinto-oikeudessa käsiteltäviä kunnallisvalituksen

laillisuuskysymyksiä. Kirjoitus keskittyy poliittisten väitteiden

esittelyyn, joihin on kudottu mukaan kilpailuoikeuteen liittyviä

käsitteitä. Nurmeksen kaupunki ei pidä hallinto-oikeutta oikeana

foorumina tällaiseen keskusteluun. Kaupungin aiemmassa

selityksessä hallinto-oikeudelle todetaan valittajaryhmän jo aiemmin

kampanjoineen Nurmeksen kaupunkia vastaan kilpailuoikeudellisilla

väitteillä Loma-Nurmes Oy:n toiminnasta opetusministeriön

osarahoittaman Hyvärilän kansainvälisen kurssi- ja

nuorisokeskuksen pyörittäjänä. Valittajien hallinto-oikeuteen

toimittamista asiakirjoista ilmenee, että he ovat keskenään sopineet,

että kilpailuoikeudellinen kampanjointi siirtyy Kiinteistö Oy

Säästölomalta Nurmesviikot Oy:lle (Kiinteistö Oy Säästöloman

hallituksen muistio 25.8.2004, tarkennettu 14.3.2005 ennen hallinto-oikeuteen toimittamista).

Nurmeksen kaupunki ilmoittaa, että kilpailuviranomaiset eivät ole esittäneet kaupungin toimista mitään huomautettavaa. Samoin opetusministeriöllä ei ole ollut huomauttamista Loma-Nurmes Oy:n toimintaan.

Nurmeksen kaupunki ei toimi eikä ole toiminut matkailuyrittäjänä

alueella eikä ole tukenut tai tue mitään toimijaa lainvastaisesti.

Kaupunki on ollut enimmillään vähemmistöosakkaana Bomban ja

kylpylän liiketoimintayhtiöissä olosuhteiden pakosta haettaessa

täysin yrittäjävetoista ratkaisua yrittäjäkonkurssien jälkeen.

Kiinteistöyhtiöissä kaupunki on toiminut elinkeinon edellytysten

parantamiseksi.

Toiseksi valitus keskittyy Nurmeksen kaupunginvaltuuston

päätökseen liittymättömien oikeustapauksiin, joita valittajat pyrkivät

tulkitsemaan soveltuviksi valituksen alaiseen asiaan. Nurmeksen

kaupungin toimialaan ei kuulu järjestää hallinto-oikeuden kirjekurssia

valittajille, mutta lausuu kantanaan valittajien kirjoituksen

hallinto-oikeuden ratkaisusta sisältävän asiattomuuksia.

Kuntalain 90 §:n 2 momentin mukaan kunnallisvalituksen saa tehdä

sillä perusteella, että:

1. valitus on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,

2. päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai

3. päätös on muuten lainvastainen.

Esteellisyysväitteen osalta valittajat tulkitsevat virheellisesti

esteellisyyssäännöksiä. Esteellisyyden perusteet on arvioitava

objektiivisesti. Valittajien käsitys valmistelun ja päätöksenteon

esteellisyydestä toistettunakaan ei muodostu

esteellisyysperusteeksi. Asian käsittelyssä ei ole tapahtunut

esteellisyysperusteella menettelyvirhettä.

Valtuuston päätös tapahtui äänestysmenettelyn jälkeen. Suoritettu

äänestys tapahtui kuntalain ja kaupunginvaltuuston työjärjestyksen

mukaisesti. Päätös ei siis syntynyt virheellisessä järjestyksessä.

Valittajat pyrkivät todistelemaan, että päätös olisi puutteellisesti tai

virheellisesti valmisteltu. Päätöksenteon valmistelu on lähtenyt

myytävän omaisuuden myyntikuntoon saattamisesta,

myyntitavoitteiden asettamisesta, markkinatilanteen ja -toimijoiden

selvittämisestä. Markkinatilanteen ja -toimijoiden selvittäminen

osoittaa, että kaupunki on arvioinut kilpailutilannetta

asianmukaisesti. Kaupungin erityisenä silmämääränä oli kilpailun

aikaansaaminen ja samalla toimialan työllisyyden ja kehittymisen

varmistaminen. Toimialan toimijoiden toimintalinjauksissa tapahtui

muutoksia syksyllä 2003. Kaupungin käyttämä asiantuntija, jonka

valinnassa riippumattomuus erikseen varmistettiin, ei ole arvioinut

Nurmesviikot Oy:tä toimijaksi, joka täyttäisi kaupungin asettamat

kriteerit koko alueen liiketoiminnan kehittämisessä. Valittajatahon

edeltäjien (Asuntosäästäjät ry ja sen tytäryhtiöt) kanssa Nurmeksen

kaupunki ja myöhemmin Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus

Sotka Oy olivat yhteistoiminnassa 1970–luvun lopulta 1990–luvun alkupuolelle. Yhteistoiminta päättyi Asuntosäästäjät ry:n

liiketoiminnan epäonnistumiseen ja toisiaan seuranneisiin

konkursseihin. Kaupunki on toimillaan pyrkinyt edistämään

Nurmesviikot Oy:n ja Kiinteistö Oy Viikko-Sirmakka 1-4:n

liiketoimintaa tukemalla liiketoiminnan kehittämishankkeita.

Käynnissä olevista hankkeista kaupunki rahoittaa suoraan tai

kehittämisyhtiön kautta Mikkelin teknologiakeskus Oy:n hallinnoimaa

Vointia-hanketta, Pikes Oy:n hallinnoimaa Pohjois-Karjalan

TE-keskuksen rahoittamaa Bomban alueen

toimintaympäristötukihanketta (ml. maankäyttö ja

maisemasuunnittelu) ja Leaderyhdistyksen rahoittamaa

Bomba–Hyvärilä-alueen kulttuuritoiminnan kehittämishanketta.

Todettakoon, että toimintaympäristöhankkeessa kaavatarkastelun

tekee Kiinteistö Oy Viikko-Sirmakka 3:n ja 4:n vähemmistöosakas,

dosentti Heikki Kukkonen. Kaupunki on toiminut Nurmesviikot Oy:n

suhteen yhtäläisesti muiden matkailuelinkeinon harjoittajien kanssa

yhtiön kaupunkiin ja Hyvärilän nuorisokeskusta hoitavaan

Loma-Nurmes Oy:öön kohdistamasta aggressiosta huolimatta.

Neutraali toimintalinja näkyi myös yhtiön tarjouksen käsittelyssä

varaamalla yhtiölle mahdollisuuden tarjouksen tarkentamiseen.

Kaupungilla ei kuitenkaan ole ollut velvoitetta pyytää tarjousta

Nurmesviikot Oy:ltä. Yhtiön oma käsitys yhtiön tarjouksen

paremmuudesta poikkeaa selvästi kaupungin arviosta. Yhtiön väite

ei tee valmistelusta syrjivää, puutteellista tai virheellistä. Nurmeksen

kaupunginvaltuuston päätös yhteistyökumppanin valinnasta ja

toimenpiteistä, joiden nojalla osa alueen rakennuksista myytiin ja

osa vuokrattiin Jukolan osuuskaupalle, ei ole hankintalain mukaista

toimintaa. Hankintalain säännöstenkin mukaan julkisessa

hankinnassa voidaan hylätä tarjouksentekijäehdokas

ilmoittautumismenettelyssä, jos ehdokas ei täytä ostajan toimittajalta

vaadittavia edellytyksiä. Lisäksi myynnissä myyjä päättää mitä on

myynnissä. Se, ettei kaupunki saanut tarjouksia, joissa olisi voitu

ratkaista myös kylpyläkiinteistön myynti kaupungin tavoitteen

mukaisesti, ei tee valmistelusta puutteellista tai virheellistä.

Valitusasiakirjoista ilmenee, että valittaja on toimittanut 29.7.2005

lisäselvityksenä osoittaakseen tiedon pimittämisen ja virheellisen

valmistelun hallinto-oikeudelle jäljennöksen Jouko Mustosen

muistiosta 9.2.2004, jonka asiamies Arto Loponen luki ja jakoi

kaupungin ja Nurmesviikot Oy:n neuvottelussa 10.2.2004. Kaupunki

toimitti saman Mustosen muistion oman neuvottelumuistionsa

liitteenä hallinto-oikeudelle antamansa lausuntonsa liitteenä jo

18.5.2004. Valittajan into todistaa kaupungin menettelyn

virheellisyys ylittää asiallisen argumentoinnin rajat.

Valittaja pyrkii osin samoin perustein kuin puutteellisen ja

virheellisen valmisteluväitteen osalta todistelemaan kaupungin

ylittäneen toimivaltansa tai muutoin toimineen lainvastaisesti.

Valittaja katsoo Nurmeksen kaupungin toimet matkailuelinkeinon

kehittämisessä kunnallislain vastaisiksi ja siten myös toimet, jolla

kaupunki antaa ohjeen matkailua palvelevalle kiinteistöyhtiölle

rakennusten myynnistä tai järjestää konserniyhtiöilleen edullisempaa

rahoitusta, ovat kunnan toimialan vastaisia tai muutoin kunnassa

toimivia matkailuyrityksiä lainvastaisesti syrjiviä. Nurmeksen

kaupunki on toiminut matkailuelinkeinon edistämisessä juuri

kuntalain mukaisen toimivallan rajoissa.

Valittaja pyrkii todistamaan valtuustonpäätöksen

epätarkoituksenmukaiseksi. Kunnallisvalituksessa

tarkoituksenmukaisuus ei ole valitusperuste. Edelleen valittaja pyrkii

osoittamaan, että valtuuston päätös kylpylän laajennuksen

suunnittelusta olisi lainvastainen. Valittajan toimittavat myöhemmät

lehtileikkeet kehittämishankkeen vaiheista ja kaupunginhallituksen

päätökset osoittavat, että väitteet valtuuston budjettivallan siirrosta

ovat perusteettomia. Päätöksenteko ja valmistelu ovat tapahtuneet

asianmukaisesti.

Valittaja todistelee kaupungin myöntäneen ja jatkossa myöntävän

päätöksellään lainvastaista yritystukea ostajalle ja kylpylän

vuokraajalle. Kaupunki on vaihtanut kylpylän korolliset lainat

nollakorkoisiin lainoihin yhtiön oman pääoman säilyttämiseksi ja

myöhemmin samassa tarkoituksessa päättänyt maksaa yhtiölle

vastiketta. Kyse on omistajan velvollisuudesta huolehtia

omistuksensa arvon säilyttämisestä. Kaupunki ei voi huolellisena

kuntalaisten yhteisönä antaa omaisuutensa arvon alentua ja toiseksi

kaupungin linjauksen mukaan myös kylpyläkiinteistöyhtiöstä on

tarkoitus irtautua, mutta omistajan kannalta tyydyttävillä ehdoilla.

Valittajan tarjoamaa ratkaisumallia ei voi yleisen kokemuksen

mukaan pitää taloudellisesti perusteltuna. Valittaja ei osoita, että

kaupunki olisi rikkonut tarkoitussidonnaisuutta lainvastaisesti ko.

päätöksenteossa.

Valtuuston päätökseen liittyvät Nordian saamisten ostot perustuivat

Nurmeksen kaupungin toissijaiseen, vaikkakin osin huojennettuun

takausvastuuseen Nordialle ja osakkeiden ostot Matkailunkehitys

Nordia Oy:ltä ja Yyterin kylpylähotelli Oy:ltä Bomba-lomat Oy:n

voimassaolevaan vuokrasopimukseen kiinteistöyhtiöiden kanssa.

Ratkaisut olivat osa yhteistyökumppanin valintaan liittyvää hintaa.

Valittajan hallinto-oikeuteen toimittamissa kirjoituksissa on runsaasti

väitteitä, jotka kohdistuvat muuhun kuin itse valituksenalaisen

päätöksessä kyseeseen tuleviin laillisuuskysymyksiin. Ohitettavat

väitteet sisältävät myös asiattomuuksia. Nurmeksen kaupunki ei

katso olevan tarpeen ottaa tässä yhteydessä kantaa muihin

oikeuskysymyksiin ja yleiseen valittajatahon käymään tai

ruokkimaan lehdistökeskusteluun.

Nurmeksen kaupunki esittää toivomuksen asian ripeästä käsittelystä

antamatta valittajille tilaisuutta laajentaa käsittelyä

oikeuskysymyksen ulkopuolisiin seikkoihin. Hallinto-oikeuskäsittely

venyi valittajien taktiikan vuoksi yli 2,5 vuoden pituiseksi, mitä voi

voitane pitää kohtuullisena Nurmeksen matkailukaupungin

kehittämiseen vastuullisesti suhtautuvien kannalta.

Kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää

Kaupunginkamreeri Jari Lampinen

KUN PAIKALLISLEHTI PUHUU VIRKAMIEHEN JA ILMOITTAJAN SUULLA

96. luku

Ylä-Karjala 10.2.2007

Mielipidekirjoitus Ylä-Karjalan toimittaja Jukka Räsäsen 3.2.2007 tekemän uutisen takia:

Matkailusta ja valituksista

Ylä-Karjala uutisoi 3.2. yksityisten matkailuyritysten Nurmeksen matkailujärjestelyistä korkeimpaan hallinto-oikeuteen tekemän valituksen tavalla, joka kaipaa muutaman kommentin. Uutisessa painottuivat Kuopion hallinto-oikeuden päätöksen ja kaupungin vastineen sisällöt, mutta valituksen perusteet ja perustelut unohtuivat.

Valittajat katsovat, että matkailuelinkeinon harjoittaminen ei kuulu kunnan toimialaan ja että valtuusto on ylittänyt toimivaltansa myöntäessään 800 000 euron nollakorkoisen lainan kylpyläyhtiölle, joka on luovutettu Jukolan Osuuskaupan hallintaan. Valituksenalaisen päätöksen mukaan laina maksetaan takaisin kylpylän vuokrista. Vuokrasopimus on laadittu niin, että vuokraa ei tarvitse maksaa. Kaupunki ylläpitää kiinteistöä yhtiövastikkeella, mutta osuuskauppa saa kylpylän käyttömaksut ja vuokratulot.

Kiinteistö Oy Säästöloma on yhtynyt valitukseen todeten, että valtuuston päätös sisältää Jukolalle kohtuuttoman kilpailuedun. Kilpailuasian selvittämisestä on päätetty yhtiökokouksessa, jossa kaupungin edustajan selvitystä vastustava kanta hävisi äänestyksessä.

Valittajien mielestä kaupungin omaisuutta ei tulisi luovuttaa ilman avointa ja reilua tarjouskilpailua.

Kiinteistö Oy Säästöloma ei harjoita elinkeinotoimintaa. Yhtiön toimiala kiinteistön omistaminen ja hallinta. Yhtiön osakkaat käyttävät lomahuoneistojaan haluamallaan tavalla joko omassa tai vuokrakäytössä. Kiinteistö Oy Säästöloma ei ole jättänyt eikä ole voinut jättää tarjousta Bombasta eikä Sotkasta, joten aihetta “hävinneen osapuolen katkeruudelle” ei ole.

Bomban alueella kulkiessa ei voi välttyä toteamukselta, että tilaa löytyisi useammallekin kävijälle.

Veli Lappalainen

Kiinteistö Oy Säästöloman hallituksen puheenjohtaja.

---

Tasapuolisuutta uutisointiin

- Ylä-Karjala ei julkaissut seuraavaa kirjoitusta , päätoimittaja vetosi vain em. Lappalaisen kirjoitukseen.

Ylä-Karjala uutisoi 3.2.07 matkailuyritysten valituksesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Jutussa annetaan se kuva Nurmeksen kaupunginjohtaja Pertti Vainionpään ja kamreeri Jari Lampisen kaupunginhallitukselle tekemän lausunnon pohjalta, että matkailuyrittäjien valituksessa ei perusteltaisi mitään. Lisäksi virkamieslausuntoa myötäillen toimittaja vetää sen johtopäätöksen, että kysymys olisi vain tarjouskilpailun hävinneen osapuolen katkeruudesta. Valitusta ei ole uutisoitu yhtään yrittäjien edun kannalta.

Valituksessa korkeimpaan hallinto-oikeuteen on käsitelty erikseen oikeuskäytäntöä asiassa, kunnan toimialan ylitystä ja laitonta yritystukea, esteellisyyskysymystä ja julkisen omaisuuden luovuttamista. Esimerkiksi esteellisyyskysymyksestä jutussa todetaan vain, että “valittajien mielestä asian käsittelyyn valtuustossa osallistui valtuutettuja, jotka olisivat olleet esteellisiä, koska ovat Jukolan asiakasomistajia tai hallintoneuvoston jäseniä”.

Yrittäjät ovat korkeimmalle hallinto-oikeudelle esimerkiksi todenneet: “Esteellisyyttä arvioitaessa tulee kiinnittää huomiota käsiteltävän asian sisältöön. Jos esimerkiksi puolueen jäsenet ovat tekemässä päätöstä, jolla huomattava julkinen omaisuus luovutetaan nimellisellä hinnalla puolueelle, on esteellisyys tosiasia. Tässä valituksenalaisessa tapauksessa luovutettiin suuri, valtakunnallisestikin merkittävä kiinteistöomaisuus siis pienemmän hintatarjouksen tehneelle sekä noin 7 miljoonaa euroa jo aikaisemmin maksanut kylpyläkiinteistö huomattavilla lisäavustuksilla paikallisen osuuskaupan vastikkeettomaan käyttöön. Päätöksen tekoon osallistui kaupunginvaltuustossa useita kyseisen osuuskaupan hallintoelimen jäseniä. Mielestämme esteellisyys on selviö.”

Lisäksi valituksessa todetaan, että “päätöksen valmisteluun osallistui myös kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja Matti Kämäräinen, joka samalla oli Bomba-Lomat Oy:n hallituksen jäsen”. Tätäkään asiaa ei ole paikallislehden jutussa tuotu esille, vaikka sen tarkistaminenkin olisi toimituksessa erittäin helppoa. Asian on todennut toimittaja Eeva Vainio Ylä-Karjalassa 11.12.2003: “Kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja Matti Kämäräinen (kesk.) käsitteli asiaa kaupunginhallituksessa, vaikka Bomba-Lomien hallituksen edustajana hän oli jäävi päätöstä tehtäessä”.

Asioita pitäisi tuoda tarkemmin ja tasapuolisemmin esille tiedotusvälineissä, eikä vain laulaa virka- ja luottamusmiesten suulla. Heidän tavoitteet asian uutisoinnissa tiedetään.

97. luku

Matkailusijoituksien on todettu heikentävän palveluja

Kun Nurmeksessa päätettiin Bomban myynnistä ja Sotkan vuokrauksesta S-ketjun Jukolan Osuuskaupalle, niin Karjalaisessa (28.2.2004) todettiin valtuustokokousuutisessa, että “kireän ja supistuvan kuntatalouden aikana tehtävät miljoonaluokan matkailusijoitukset eivät voi olla vaikuttamatta kaupungin muuhun toimintaan”.

Ja niin on käynyt. Tuloveroprosentti nostettiin heti 19.50 vuonna 2005 ja matkailusijoitukset ovat leikanneet nimenomaan lapsiperheiden ja vanhusten palveluja sivistys-, sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lisäksi myös teknisen toimen palveluja on heikennetty.

Päättäjät ovat yrittäneet vähätellä eri yhteyksissä myös kaupungin Hyvärilässä harjoittaman matkailutoiminnan vaikutuksia yritystoimintaan. Karjalaisessa todettiin jo 12.11.1998, että “kaupungin ja valtion tukeman Hyvärilän matkailubisneksen on katsottu vääristäneen kaupungissa ravintolapalveluja tarjoavien yritysten välistä hintakilpailua”.

Tämä on Nurmeksen päättäjien harjoittamaa politiikkaa yritystoiminnan estämiseksi. Päättäjien toiminnan vaikutukset näkyvät muuallakin kuin ravintolapalveluissa. Juuan kunnanjohtaja Ahti Puumalainen totesi Verkko Karjalaisessa, että “meillä yrittäjät luovat työtä ja kunta palveluja”. Niin se pitäisi nähdä Nurmeksessakin.

Myös kuntaliitosasiasta Puumalainen toteaa hyvin, että “kuntaliitokset ovat vallan ja palvelujen keskittämistä”. Ja siihen myös Nurmeksen poliittiset päättäjät pyrkivät jo ns. porkkanarahojen toivossa, kun rahan tarve tulee olemaan todella suuri kaupungin harjoittamaan matkailuyrittämiseen.

---

Kuntapalvelujen leikkauslistaa:

Haja-asutusalueiden postijakelutuki poistettiin. Kaupunginhallituksen päätöksellä laajakaistayhteyksistäkin olisi säästetty nimenomaan haja-asutusalueilla, vasta valtuusto muutti säästöpäätöksen. Työntekijöitä ei ole palkattu lautakuntien esitysten mukaan esimerkiksi sosiaali-, terveys-, sivistys- ja teknisellä alalla.

Sosiaalitoimessa mm. ennaltaehkäisevä toimeentulotuki nimenomaan lapsiperheisiin kohdistuva, poistettiin. Harkinnanvarainen toimeentulotuki poistettiin, kiertävä päiväkotitoiminta lakkautettiin, vanhusten ja liikuntarajoitteisten kuljetustukea leikattiin, viikonloppujen ja juhlapyhien lämmin ateriatuki poistettiin. Toimeentulotuessa otetaan lainvastaisesti huomioon myös pienet vipit. Kyrölän vanhusten palvelukeskuksen homeongelmien korjaukseen ei ole varattu senttiäkään vuoteen 2010 ulottuvassa investointiohjelmassa, henkilöstövajeeksi on todettu edelleen 9-12. Jo vuonna 2000 Etelä-Suomen lääninhallituksen määrittelyn mukaan Kyrölässä olisi pitänyt olla 7-12 hoitajaa enemmän (Ylä-Karjala 28.10.2000).

Terveydenhoidossa Nurmeksen terveyskeskuksen vuodeosaston ilmastointia on siirretty, henkilökuntaa on niukasti. Potilaat pyritään siirtämään mahdollisimman nopeasti mm. keskussairaalasta ja Kysistä terveyskeskuksen vuodeosastolle säästöperusteella. Terveyskeskuksen oma pesula lopetettiin, toimintaa tuetaan Kajaanissa. Fysioterapeuttia ei palkattu esityksestä huolimatta, ja esimerkiksi pitkäaikaispotilaiden vuodeosasto Nurmeksen terveyskeskuksessa tarvitsisi täyspäiväisen fysioterapeutin ylläpitämään vanhusten kuntoa.

Vanhusten ateriakuljetuspalveluja heikennettiin niin, että viikonloppuisin ja juhlapyhien aikana eivät saa lämpimiä aterioita. Kaupungin kuntouttava päivätoiminta hinnoiteltiin yksityisen tahojen hintojen mukaan. Omaishoidontukirahat loppuivat kesällä 2007, lisämäärärahasta ei tehty päätöstä, kuten 2000-2001 tehtiin heti.

Sivistystoimessa silmiinpistävää on ollut kyläkoulujen nopea lakkauttaminen, ei mitään selvityksiä esimerkiksi kyläkoulujen erikoistumisesta ja pienten kyläkoulujen eduista. Maakunnan alueella myös kyläkouluja eräissä kunnissa säilytetään kylien kehittämisen perustaksi. Samalla on lopetettu useita opettajien sekä siivous- ja ruokahuollon työpaikkoja.

Teknisessä toimessa ei ole palkattu ja vakinaistettu työntekijöitä mm. lautakunnan esitysten mukaan. Tie- ja viemärikorjauksia on siirretty. Vuonna 2005 Raatihuoneenkadun romahtaneen viemärin saneeraus on edelleen tekemättä investointiohjelmankin mukaan.

Lisäksi avustuksia kansalaisjärjestöille on leikattu, projektirahoitusosuutta ei osoitettu esim. sosiaalialan ja vanhustenhoidon hankkeisiin.

Lisäksi useissa kouluissa on todettu kosteus- ja homeongelmia, eikä niille ole tehty mitään vaikka tilanne on ollut tiedossa useita vuosia (Laamilan yläaste, Nurmesjärven koulu). Lisäksi Kyrölän vanhusten palvelukeskuksen kosteusongelmat ovat olleet tiedossa vuosikausia, ja vasta nyt sitä korjataan kun ulkopuoliset tahot (lääni, työsuojelupiiri) ovat puuttuneet tilanteeseen.

Näistä asioista jokainen voi tehdä omat johtopäätökset, minkä takia kuntapalveluista on vuosikausia leikattu ja säästetty matkailusijoittamisen nimissä.

---

Matkailu tärkeämpi kuntapalvelu kuin vanhusten hoitaminen

Nurmeksen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Kämäräisen (kesk.) mukaan eläke on esim. yksityisessä hoitokodissa asumista varten ja hoitokorvauksen omavastuuta tulisi lisätä, samalla matkailuun tulisi panostaa täysillä.

Ylä-Karjalaan tarjottu teksti:

Vanhusten hoitoa ajetaan yksityispalveluihin

Eduskuntavaaliehdokas, Nurmeksen kaupunginhallituksen pj. Matti Kämäräinen (kesk.) on todennut vaalikampanjansa aikana Karjalaisessa 18.10.06 kirjoituksessaan Millä rahalla vanhusten hoito maksetaan? seuraavaa: “Eläke on kehitetty vanhuuden turvaksi, ei säästettäväksi jälkipolville. Eläke on myös käytettävä tarkoitukseensa, esimerkiksi asumiseen yksityisessä hoitokodissa.“ Lisäksi hän toteaa, että “oikeudenmukaista minusta olisi lisätä omavastuuta, jos hoidettavalla on paljon omaisuutta, jota ei nykyisin huomioida hoitokorvausta määrättäessä.”

Yrittäjille suunnatussa sähköpostiviestissä eduskuntavaalien alla 6.3.2007 Kämäräinen totesi myös, että “meidän tulee panostaa täysillä matkailuun”.

Tässä eduskuntavaaliehdokas Matti Kämäräisen arvoja siitä, miten vanhustenhoitoa ja matkailua tulisi hoitaa.

Ylä-Karjalan ei julkaissut tekstiä

Päätoimittaja Pertti Meriläinen totesi: ”Ylä-Karjala on julkaissut mielipidekirjoituksia ainoastaan vaaliteemoista. Emme julkaise tekstejä, joissa kehutaan tai arvostellaan yksittäisiä ehdokkaita.”

- Samaan aikaan Ylä-Karjalassa kuitenkin julkaistiin eduskuntavaalien alla mm. Nurmeksen yrittäjien puheenjohtaja Kalevi Kämäräisen tekstejä, joissa hän sai arvostella SDP:tä ja eduskuntavaaliehdokasta, liikenneministeri Susanna Huovista nimellä. Tämä Ylä-Karjalan puolueettomuudesta.

---

Kuntapalveluja hinnoitellaan yksityisen palveluntarjoajan taksojen mukaan

Nurmeksen sosiaalilautakunta on päättänyt 7.8.2007 sosiaalijohtaja Ritva Tikan esityksestä, että kaupunki perii kuntouttavasta päivätoiminnasta 13.8.2007 alkaen asiakasmaksuna 14 euroa käyntikerralta.

Kaupungin tarjoaman kuntouttavan päivätoiminnan asiakasmaksu yli kaksinkertaistui. Aikaisemmin maksu oli 6 euroa. Perusteluna on todettu yksityisen palveluntarjoajan, Nurmeskotiyhdistys ry:n perimä 16 euron maksu. Perustelu on ihmeellinen, koska kunnan tehtävänä olisi tarjota edullisia palveluja, eikä noudattaa yksityisen palveluntarjoajan hinnoittelua.

Myös esityksen perusteena todettu väite, että ”kuntouttavan päivätoiminnan asiakasmaksujen erilaisuus Nurmeskotiyhdistys ry:llä ja kaupungilla saattaa asiakkaat eriarvoiseen asemaan” on katteeton, koska nimenomaan kunnan tulisi tarjota palveluja edullisemmin kuin yksityisen palveluntarjoajan ja niin edistää kilpailua ja kohtuullista hinnoittelua asiakasmaksuissa.

Kysymys ei ole siis myöskään "asiakkaiden tasa-arvoisesta kohtelusta", kuten päätös vielä perustellaan, jos kaupunki ei ole naimisissa yksityisen palveluntarjoajan kanssa. Tämän päätöksen perustelu osoittaa, että Nurmeksessa sosiaalitoimi on naimisissa yksityistä yritystoimintaa harjoittavan tahon kanssa, kun yksityistaksoja käytetään perusteena kuntapalvelujen hintojen korottamiselle.

Nurmeksen kaupungin valtuusto päätti talousarviokokouksessa 28.11.2006 kotipalveluasiakkaille tarkoitetun kuntokerhon aloittamisesta Kyrölän palvelukeskuksen tiloissa. Kuntokerho toiminta sisältää fysioterapeutin tekemän kuntoarvion, ohjatun liikunnan, ruokailun, virkistysohjelman, tarvittaessa saunomisen ja kuljetuspalvelun.

Toiminta käynnistyi 8.1.2007. Asiakkaat ovat ohjautuneet toimintaan kotipalvelun ja muitten yhteistyökumppaneitten kautta. Edellytys tähän toimintaan pääsemiselle on liikkumis- ja toimintakyvyn heikkeneminen tai muistiongelmat tai muut sosiaalisen elämän ongelmat, kuten yksinäisyys.

98. luku

Pakollinen kuntaliitos lopettaisi väärän politiikan

Kommentit Loma-Nurmes Oy:n hallituksen puheenjohtaja Seppo Laanisen ja toimitusjohtaja Jukka Kuhasen kirjoitukseen Ylä-Karjalassa 21.2.2006:

Laanisen ja Kuhasen kirjoituksesta ei jäänyt varmasti kenellekään epäselväksi, että Loma-Nurmes Oy:n toiminta Hyvärissä perustuu kaikilta osin, myös investointien osalta, avustuksiin ja kaupungin rahoitukseen. Jutussa todetaan, että opetusministeriö tuki investointeihin on jopa 70 prosenttia ja kaupunki laittaa 1,943 miljoonaa euroa Hyvärilän investointeihin.

Loma-Nurmes Oy:n toiminnan osalta Laaninen ja Kuhanen olisivat voineet tuoda julki mm. henkilöstökulut liikevaihtoon nähden. Esimerkiksi vuoden 2003 tilinpäätöstietojen (paikallislehti Ylä-Karjala 8.4.2004) mukaan henkilöstökulut olivat noin 494 500 euroa, kun todellinen liikevaihto oli vain 488 600 euroa. Ja yhtiö on kirjannut liiketoiminnan muihin tuottoihin avustukset, joita sille maksetaan noin 650 000 euroa vuosittain. Ei siis ole suurikaan ihme, että tulos saadaan positiiviseksi. Lisäksi kaupungin omistamissa tiloissa toimivalla yhtiöllä ei ole pääomakuluja ja vuokra on liikevaihtoon sidottu nimellisvuokra.

Laaninen ja Kuhanen puolustavat kaupungin matkailua tukevaa toimintaa sillä, etteivät asettaisi investointimenoja ja käyttötalousmenoja vastakkain. Kaupunki kuitenkin leikkaa palveluja samalla kun matkailuun investoidaan. Jostakin ne rahat on otettu, kun matkailun nimissä ne jonnekin lisätään. Nurmeksessa on päätetty eri hallintokuntien säästötavoitteista, ns. sopeuttamisesta. Samalla muutama vuosi sitten valtuustoseminaarissa sovittiin, että kaupunki irtaantuu kokonaan matkailutoiminnasta. Tätä päätöstä ei ole noudatettu, mutta säästötavoitteista ja palvelujen leikkaamisesta on pidetty kiinni.

Nurmeksessa verorahoilla tapahtuvien matkailuinvestointien osuus on erittäin suuri, kun tilannetta verrataan muihin, esimerkiksi naapurikuntiin tai todellisiin matkailukeitaisiin. Tässä mielessä mahdollisimman laaja pakollinen kuntaliitos katkaisisi verorahojen törkeän käytön, kun päättäjiä olisi muidenkin kuntien alueelta. Ehkä silloin korostuisi myös asukaslähtöisyys kunnan perustehtävien osalta.

Nurmeksen ns. matkailuoppi poikkeaa täysin muulla olevasta käytännöstä. Nurmeksessa kaupunki on suurin rahoittaja matkailussa ja eräät toimijat rakentavat vain, jos kaupunki rahoittaa ja takaa kaiken. Muualla matkailualan yrittäjät rahoittavat toimintansa ja rakentavat rakennuksensa omilla rahoitusratkaisuillaan, yrittäjäriskillä.

Laaninen ja Kuhanen toteavat lisäksi, että matkailuinvestoinnit olisivat taistelua väestötappiota vastaan. Nurmeksen väkiluku on tainnut laskea nimenomaan siitä lähtien kun kaupunki hurahti matkailuun, Bomban rakentamisesta alkaen. Jos nämä kaikki matkailuun laitetut verorahat olisi ohjattu yritystoiminnan ja teollisuuden mahdollisuuksien parantamiseen ja kehittämiseen, niin tilanne asukasluvunkin suhteen olisi varmasti aivan toinen.

---

Päätoimittaja Pertti Meriläinen

Ylä-Karjala, mielipidekirjoitus:

Ps. Hyväksyit, jostakin syystä(?), nimimerkki ‘kansalaisen’ mielipidekirjoituksessa (17.2.07) lieksalainen kansanedustaja Lauri Kähkönen virheellisen leimaamisen. Vaikka Y-K:ssa 18.1.07 on todettu, että “kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa puitelaissa määritellään henkilöstölle viiden vuoden irtisanomissuoja“.

- Asia on puitelaissa, ei olisi tarvinnut Kähköstä leimata.

- Voisit tehdä päätoimittajana vaalityötäsi vielä avoimemmin.

Kuntaliitoksella aina säästötavoitteet

Kuntaliitos Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon välillä johtaisi ihmisten palvelujen heikkenemiseen ja voimistaisi alueen taantuvaa kehitystä.

Kuntaliitoksen vaikutusta voi hyvin verrata kyläkoulun lakkauttamiseen. Se on lähes aina aloittanut kylän näivettymisen myös muuten, kyläkaupat ja muut palvelut häviävät ja samalla myös uusien asukkaiden tuleminen kylälle vähentyy.

Kuntien valtuustoseminaarissa Nurmeksessa todettiin (Ylä-Karjala 18.1.07), että “voimakkaan eläköitymisen myötä irtisanomisia ei todennäköisesti jouduta missään vaiheessa tekemään”. Puhutaan voimakkaasta eläköytymisestä pitkällä aikavälillä eli todella useista työpaikoista. Työntekijöiden määrää siis vähennettäisiin ainakin niin, että uusia ei palkattaisi eläkkeelle lähtevien tai muuten muualle siirtyvien tilalle.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain mukaan henkilöstölle on määritelty viiden vuoden irtisanomissuoja. Se ei kuitenkaan suojele määräaikaisissa tai pätkätöissä olevia. Heidän työsuhteita voitaisiin vähentää heti.

Onko mitään tarvetta kuntaliitokseen? Tällä hetkellä kaikkien Pielisen Karjalan kuntaliitosta selvittävien kuntien talous on ylijäämäinen, poikkeuksena Nurmes velkaantuu matkailuyritystoimintaa harjoittaessaan. Nykyiset kunnat pystyisivät hoitamaan ihmisten peruspalvelut hyvin ja parantamaan niitä asukkaiden ehdoilla, jos vain haluavat keskittyä kuntien perustehtäviin.

Kuntaliitoksilla on aina säästötavoitteet. Niitä alueen johtavat virka- ja luottamusmiehet eivät ole tuoneet julki, vaikka selvitysryhmän jäsen Nurmeksen kaupunginhallituksen pj. Matti Kämäräinen (kesk.) puhuu “mahdollisimman avoimesta tiedottamisesta” (Ylä-Karjala 18.1.07). Säästöjä voidaan tehdä myös ilman asukkaiden palvelujen leikkauksia. Kunnat voivat keskittyä vain kuntapalveluihin, karsia omia hallintomenojaan, esim. luottamusmiesten kokouspalkkio- ja edustuskuluja. Myös hallinto- ja lautakuntia voidaan yhdistää sekä suurituloisimpien johtavien virkamiesten määrää vähentää.

Kysymys on monesti vain tahdosta. Siinä kuitenkin törmätään siihen, että suuri osa valtuutetuista eli päättäjistä on myös virkasuhteessa kuntaansa ja johtavat poliittiset luottamusmiehet ovat usein myös johtavia virkamiehiä.

Kuntaliitos on “helppo ratkaisu“ tai paremminkin kiero ratkaisu. On helppo tarjota kuntaliitosta ja vähentää ihmisten lähipalveluja sekä työntekijöiden määrää. Kuntaliitoksen jälkeen on entistä helpompi tehdä uusia leikkauksia, niitä voidaan jatkossa perustella vetoamalla keinotekoisesti laajempaan kokonaisuuteen.

Kuntaliitoksen houkuttimena on valtion ns. porkkanaraha, Lieksa-Nurmes-Valtimo -liitoksessa noin 9 milj. euroa. Ne porkkanat on heti syöty, sen jälkeen palveluja vähennettäisiin ja keskitettäisiin entistä tehokkaammin.

Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo totesi Yleisradion Lauantaiseurassa 27.1.2007, että valtion tuottavuusohjelma heikentää kansalaisten oikeusturvaa kun mm. käsittelyajat oikeudessa ovat pidentyneet. Tilanne on sama kunnissa, tuottavuusohjelmat eli sopeuttamis- eli säästöohjelmat vähentävät kansalaisten perusturvaa ja perusoikeuksia kun nykyisiä kunta- ja lähipalveluja karsitaan.

SOTKA-KYLPYLÄ JA MAAT JUKOLALLE

99. luku

Karjalainen 16.5-2007, toim. Esa Nevalainen:

Kuvateksti: ”Sotkan kylpyläkaupan myötä Bomban alue siirtyy Jukolan osuuskaupan vastuulle. Kaupan yksityiskohtia ovat yli kahden vuoden ajan hioneet muiden muassa osuuskaupan toimitusjohtaja Matti Konttinen (vasemmalla), kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jouni Pirinen (sd.) sekä kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää. Kuva: Esa Nevalainen”

Juttu:

”Nurmes irtautuu Bomban alueesta”

”Kiinteistökauppa: Jukola tuplaa maa-alueensa. Investointeja nopeasti.”

”Nurmeksen kaupunki myy Sotkan kylpylän tontteineen Jukolan osuuskaupalle 842 000 euron hintaan. Lisäksi kauppaan kuuluu lomarakentamiseen soveltuvia tontteja Bomban alueelta 16 000 rakennusneliömetrin verran. Kaupan myötä Jukolan osuuskauppa tuplaa maa-alueensa 14 hehtaariin alueella. Kauppa tulee maanantaina kaupunginhallitukseen ja kuun lopussa valtuustoon.”

”Pitkään hierottu kauppa päättää kaupungin taipaleen matkailutoimijana Bomban alueella.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jouni Pirinen (sd.) nosti kaupungin kannalta merkittävänä esiin kylpylän yli 500 000 euron remonttitarpeen lähivuosina. Hänen mukaan tälle rahalle löytyy Nurmeksesta tärkeämpää käyttöä.

- Kaupunki voi keskittyä nyt paremmin päätehtäväänsä palvelujen järjestämisessä, Pirinen muistutti.”

”Jukola on toiminut kylpylässä jo pari vuotta, sillä kaupunki vuokrasi Sotkan osuuskaupalle valtuuston päätöksellä maaliskuun lopussa 2004.”

”Osuuskauppa aikoo kaupan ratkettua käynnistää neuvottelut mittavista investoinneista koko Bomban aluetta koskien. Kylpyläinvestoinnin julkisen rahoituksen estänyt vuokralaissuhde on päättymässä kaupan myötä ja hakemukselle toivotaan TE-keskukselta nopeaa käsittelyaikataulua tämän jälkeen.”

”Laajennuksessa kylpylän yhteyteen rakennetaan 45 lisähuonetta 18 nykyisen rinnalle.

Jukolan osuuskaupan johtaja Matti Konttinen myöntää, että tarvetta lisäkapasiteetille olisi ollut jo aiemmin. Lisäkapasiteetin rakentamisen yhteydessä tullaan myös parantamaan nykyisiä majoitustiloja. Kustannusarvio hankkeelle on noin 3,5 miljoonaa euroa.”

”Lisäksi Jukola suunnittelee kaupassa tulevien lisämaiden turvin 50 vapaa-ajanasunnon rakentamista Bomballe. Näihin osuuskauppa hakee mahdollisesti yhteistyökumppania.

Konttisen mukaan kylpylän osalta Jukola hakee pääsyä S-ryhmän Holiday Club -ketjuun.”

”Etuna nähdään vahva brändi, jonka kautta tarjoutuisi mahdollisuus laajaan yhteismarkkinointiin. Mahdollisen jäsenyyden myötä kylpylän investointisuunnitelmat tarkentuvat.”

”Kaupunki jatkaa Hyvärilän nuorisokeskuksen toiminnan kehittämistä. Samalla keskusteluun nousi uudessa valossa myös toive alueen golfkentän laajentamisesta täysmittaiseksi. Jukolan hallintoneuvoston puheenjohtaja Heikki Ikonen laskee, että tämä olisi iso ja käytännössä välttämätön lisä myös matkailutoiminnalle Bomban alueella.”

”Matkailun merkitystä Ylä-Karjalan alueelle Ikonen kuvaa tärkeäksi. Esimerkiksi päivittäistavarakaupassa heinäkuun myynnissä matkailu tekee noin viidenneksen lisäyksen. Kylpyläinvestoinnin osalta Ikonen ei halua puhua myöhäsyntyisyydestä, vaikka samansuuntaisia ajatuksia on vireillä Kiteellä ja Kolin alueella. Tärkeimpänä hän pitää matkailuvirtojen saamista maakuntaan sisäisen kisailun sijasta.”

”Kauppaa on valmisteltu huolellisesti lähes kaksi ja puoli vuotta. Neuvotteluja käyneet kuvaavat epätoivoisiakin hetkiä mahtuneen 14 neuvottelukertaan. Valmistelussa on huomioitu tarkasti myös kauppahinnan realistisuus, jota varten pyydettiin hinta-arviot kahdelta taholta. Viimeisiä neuvotteluja lähdettiin käymään näistä arvokkaamman pohjalta. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Kämäräisen (kesk.) mukaan tällä on haluttu ottaa huomioon erityisesti mahdollisten valitusten vaikutukset. Kaupunginvaltuuston vuonna 2004 tekemästä Bomba-kaupasta on edelleen valitus käsittelyssä korkeimmassa hallinto-oikeudessa.”

”Heikki Ikonen kuvaa jopa ihmeeksi, jos nyt valmistellusta kaupasta ei tulisi valituksia vielä kunnallisen päätöksenteon yhteydessä. Mahdollisten valitusten ei nähdä kuitenkaan uhkaavan kauppaa tai investointeja.”

”Kaupassa nähtiin myös historiallisia piirteitä, sillä Bomban historia kantaa tasan 30 vuoden päähän. Kaupungin taival alueen matkailutoimijana alkoi ja päättyy kaupunginjohtaja Pertti Vainionpään aikakaudella.”

----

Karjalainen 22.5.2007, toim. Esa Nevalainen:

”Kaupunginhallitus hyväksyi kylpyläkaupan”

”Nurmeksen kaupunginhallitus hyväksyi odotetusti kaupungin ja Jukolan osuuskaupan välille valmistellun kaupan Sotkan kylpylästä ja lähetti sen edelleen valtuuston käsiteltäväksi.

Käytännössä kylpyläkauppa toteutetaan kahdessa osassa, jossa valtuustolle esitetään kaupungin ostavan ensin kylpyläkiinteistön Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy:ltä. Yhtiön purkamista varten kauppahinta vähennetään yhtiöllä kaupungille olevista veloista ja valtuuston on lisäksi annettava yhtiölle 161 000 euroa velkoja anteeksi. Tämän jälkeen valtuusto päättää kiinteistön ja maa-alueiden myynnistä osuuskaupalle.

Kokonaiskauppahinnaksi valtuustolle esitetään kylpylästä ja noin 7 hehtaarin maa-alueista Bomban alueella 842 000 euroa.”

100. luku

Paikallislehti Ylä-Karjala hehkutti jutuissaan ja pääkirjoituksessa 17.5.2007 Sotkan myyntiä Jukolan Osuuskaupalle. Päätoimittaja Pertti Meriläisen pääkirjoitus “Sotkan myynti on hyvä ratkaisu” korostaa mm., että “vuosien mittaan ne (Bomba ja Sotka) ovat tuoneet matkailutuloja, joista kaikki ovat päässeet nauttimaan”.

Lisäksi pääkirjoituksessa korostetaan, että “Sotkan hinnan arvioiminen alan ammattilaisilla pudottanee pohjan väitteiltä, että kiinteistöä oltaisiin myymässä liian halvalla”.

Lehti ei tuo jutussaankaan esille edes Sotkan arviointien tekijöitä, saati arviointiperusteita. Tekijät salataan myös kaupunginhallituksen ja valtuuston esityslistoista ja päätöksistä.

Lisäksi päätoimittaja on tekemässään uutisessa “Sotka Jukolalle” (em. lehdessä) kirjoittanut tarkoituksella virheellisesti, että “TE-keskus ei kaupungin mukana olon takia rahoittanut hanketta”.

-Se ei rahoittanut, koska Jukolan maksama vuokra kaupungille oli liian pieni investointikulujen maksamiseen, ja käytännössä Jukola ei siis maksanut ollenkaan vuokraa 2004-2007.

---

Ylä-Karjala 24.5.2007:

Lehden linja uutisoinnissa jatkuu myös 24.5.2007:

Meriläisen ja näiden konsulttien ja projektityöntekijöiden kommentit aivan ihmeellisiä:

Meriläinen kirjoittaa pääkirjoituksen: ”Voimat yhteen matkailussa”.

- Mökkirakentamiseen ei ole mahdollista saada EU-rahaa kilpailutilanteen takia, vaikka lehdessä näin yritetään viestittää.

- Nurmeksen kaupungin kamreeri Jari Lampinen ei näköjään ymmärrä, että matkailuyhtiöiden kautta kaupunki on harjoittanut matkailubisnestä (jos sitä sitten yrittämiseksi voi kutsua). Tai sen kai ainakin olisi pitänyt yrittää harjoittaa matkailutoimintaa, eikä syytää vain verorahoja Kankkulan-kaivoon ilman yritystoimintaan liittyviä tavoitteita. Lampinen on todennut: ”kaupunki ei ole koskaan harjoittanut matkailubisnestä”. Olisi varmaan pitänyt edes yrittää harjoittaa?

- Pääkirjoituksessa peräänkuulutetaan alueen yrittäjien yhteistyötä peräänkuulutetaan, vaikka samalla tällainen taloudellisen edun antaminen Jukolalle syö muiden majoitusyrittäjien toimintamahdollisuuksia ja vääristää kilpailua koko Nurmeksessa majoitusyrittäjien keskuudessa, ei vain Bomba-Sotka -alueella.

Sitten vielä Loma-Nurmes Oy:n hallituksen puheenjohtaja Seppo Laaninen "pelottelee" tässä tilanteessa, että rakennetaanpa alueelle mitä tahansa, sille on kaikkien annettava tukensa: ”Mitä tahansa rakennetaan alueelle, kaikkien on tuettava sitä, korosti Loma-Nurmeksen hallituksen puheenjohtaja Seppo Laaninen.”

- Muhosenkin tytär arkkitehtiopiskelija Matleena Muhonen (laatii maisemallisen yleissuunnitelman) esittää jo tiiviiden rakennusryhmien rakentamista, ja väliin pitäisi jäädä mm. metsäalueita - kun kaupungin ja Jukolan suunnitelmat on nimenomaan rakentaa vapaat metsäalueet täyteen mökkejä.

- Nurmeksen asioista taitaa päättää Matti Konttinen ja Heikki Ikonen. Hehän vihjaavat siitä golfkentän laajentamisesta, vaikka Pielis-Golf Oy ei itse kannata eikä esitä laajentamista.

- Taitaa käydä myös niin, että Jukolan ehdoilla Nurmes jatkossa joutuu osallistumaan mm. kaikenlaisiin hankkeisiin ja projekteihin, mm. kuntarahoitusosuudet projekteissa.

Lopuksi: Ylä-Karjalan päätoimittaja Pertti Meriläinen on otsikoinut artikkelin (24.5.07), että “Vieraanvaraisuus myyntivaltiksi”. Tekstissä korostetaan jotakin karjalaista vieraanvaraisuutta.

- Nytkö tähän vasta herätään. Muualla vieraanvaraisuus on tajuttu jo ajat sitten, muulta sitä on löytynyt ja löytyy. Siitä on turha yrittää tehdä mitään omaa myyntivalttia.

Ja kaiken huipuksi Lapista kannuksensa hakenut projektityöntekijä Jari Laitakari toteaa päätoimittajan kertomana seuraavaa: “Toisena uusia uria aukovana keinona (vieraanvaraisuuden lisäksi) hän esittää matkailumyynnin tehostamista samantapaisesti kuin nykyään tarjotaan autonkatsastusaikoja: Teille on varattu lomailuaika, jonka voitte vahvistaa ottamalla meihin yhteyttä. - Joku matkailuyritys ottaa tällaisen markkinointitavan jossain vaiheessa käyttöön, Laitakari ennusti.”

- Katsastusaikavarauksien esittäminen toimii ehkä yksittäisten paikkakuntalaisten keskuudessa, mutta loman pitäminen ja lomamatkat muualta ovat aivan toinen juttu.

- Lisäksi nykyään voi muilla katsastusasemilla varata itse netissä katsastusaikansa, ja myös hotellivarauksia voi tehdä suoraan netissä.

---

Ylä-Karjalan tekstiviestipalstalla oli 26.5.2007 hyvä niitti joltakin koko asialle: “Karjalaista perinnettä sekin, että kylmätty (sammakko) laitetaan piimäastiaan potkimaan, niin piimä pysyy kylmänä ja notkeana. Matkailuvalttiko…?”

---

101. luku

Mielipidekirjoitus Karjalainen 29.5.2007:

- Ylä-Karjala julkaisi vasta sen jälkeen, kun oli ollut Karjalaisessa.

Bomban ja Sotkan kauppa EU-komissioon?

Miksi Nurmeksen kaupunki ei myynyt Bombaa ja Sotka-kylpylähotellia avoimesti ja julkisesti tarjousten perusteella? Miksi Sotkan hinta-arvioijat salataan ihmisiltä? Mihin hinta-arviot perustuvat?

Bombaan ja Sotkaan on sijoitettu 30 vuoden aikana verorahoja kymmeniä miljoonia euroja. Nyt tämä kokonaisuus siirretään Jukolan Osuuskaupalle 14 hehtaarin maa-alueineen yhteensä 1 262 000 eurolla, siitä jo sähkö- ja lämpöliittymien arvo on ainakin 200 000 euroa eli 1/6-osa kokonaishinnasta.

Bomban alueen rakennukset ja 7 hehtaaria maata myytiin 2004 pilkkahinnalla, yhteensä 420 000 eurolla. Sotkan ja 7 hehtaarin lisämaa-alueen hinnaksi ollaan sopimassa 842 000 euroa. Sotka-kylpylähotellin hinnaksi ollaan sopimassa 648 535,33 euroa, siitä kylpylähotellirakennuksen arvoksi on laitettu vain 440 013,81 e. Maapohja (129120 e) sekä lämpö- ja sähköliittymät (79 401,52 e) tekevät loput.

Sotkan myyntiä suoraan Jukolalle on nyt perusteltu sillä, että Jukolan Osuuskauppa on valittu yhteistyökumppaniksi vuonna 2004. Miksi yhteistyökumppaniksi, kun kaupungin tavoitteeksi on päätetty matkailusta irtaantuminen? Tämä on vain peruste siirtää matkailuomaisuus pilkkahinnalla yksityiselle toimijalle.

Sotkan osalta kamreeri Jari Lampinen toteaa, että “kiinteistön markkina-arvon määrittelyssä on käytetty sekä kauppahinta- että tuottoarvomenetelmää arvioimalla kohteen liikevaihdon vuokratuoton nykyarvoa”. Tällä perusteella Sotkan myyntihinta on saatu erittäin alas, koska Jukolan Osuuskauppa on vuokralaisena vastannut Sotkan toiminnasta vuodesta 2004, ja Sotkan tulos on ollut niin huono, että Jukolan ei ole tarvinnut maksaa Sotkasta tulokseen sidottua vuokraa ollenkaan kaupungille. Myös Bomban alhaisella myyntihinnalla on vaikutettu Sotkan hinta-arvioon.

Bomban osalta Jukolan Osuuskaupan toimitusjohtaja Matti Konttinen totesi Ylä-Karjalassa 31.1.04, että "Jukolalla on mahdollisuus pärjätä matkailussa, jos vanhat rasitteet eivät siirry sille". Tuolloin siis 350 000 euron velan hoitaminen oli ylisuuri este matkailualalla pärjäämiselle. Nyt Sotkan ostoneuvotteluissa Jukolan toimitusjohtaja puhuu yli 3,5 miljoonan euron investoinneista (Karjalainen 16.5.07 ja Ylä-Karjala 17.5.07).

Toinen kysymys on se, miksi Sotkan hinta-arvioiden tekijöitä ei ole kerrottu julkisuuteen? Miksi ne salataan? Kenen eduksi nämä hinta-arviot on tehty, ei ainakaan kaupungin?

Nyt valmisteilla olevan omaisuuden siirron yhteydessä kaupunki myös “ostaa” ensin täysin omistamansa Sotka-yhtiön omaisuuden. Kamreeri Jari Lampinen toteaa hallituksen esityksessä, että “kaupunki ei voi ostaa siis liian alhaisella hinnalla täysin omistamansa yhtiön omaisuutta”. Tämä tehdään paperilla niin, että kaupunki antaa kokonaan anteeksi 810 000 euron lainan yhtiölleen ostamisen nimissä ja lisäksi kirjaa yhtiönsä osakkeiden arvon eli 610 304,10 euroa kaupungin omiksi kuluiksi. Onpa kuvio.

Myyntisopimus Jukolan Osuuskaupalle sisältää myös kaikkiaan 7 hehtaaria maa-alueita, myös nk. Bomban kesätorialueen. Jukola saa Bomban ja Sotkan kaupassa kaikkiaan oikeuden 9500 kerrosneliömetriä loma-asuntojen rakentamiseen, lähes ilmaiseksi.

Nurmeksen päättäjien junaileman “kupletin” juoni on jo sitä luokkaa, että asiasta oltaisiin varmasti kiinnostuneita myös Euroopan Unionin komissiossa verorahoilla rakennetun omaisuuden “kaappauksena” yksityiselle toimijalle. Vastaavissa tapauksissa EU-komissio on langettanut valtiolle maksettavia jälkilaskuja hyödyn saaneille toimijoille, yrityksille, kilpailua vääristävästä yritystuesta verorahoilla.

---

Päätöksiä perustellaan milloin mitenkin

Nurmeksen kaupunginhallituksen pj. Matti Kämäräisen puheet matkailuun täysillä panostamisesta ovat osa myös mielenkiintoista soutamista ja huopaamista tämän asian ympärillä. Jo valtuustoseminaarissa 2003 on päätetty, että kaupunki irtaantuu matkailutoiminnasta kokonaan. Myös kaupunginkamreeri Jari Lampinen perusteli Sotkan myyntiä Jukolan Osuuskaupalle valtuustolle 31.5.2007 nimenomaan sillä, että kaupunki on aikaisemmin päättänyt irtaantua Bomban alueen matkailua palvelevista kiinteistöyhtiöistä ja liiketoimintayhtiöistä. Tässä asia väännettiin koskemaan vain Bomban aluetta, kun Hyvärilässä kaupunki harjoittaa mm. yritystoiminnan kanssa kilpailevaa majoitus- ja ravintolapalvelutoimintaa. Asioita väännetään ja päätöksiä perustellaan siis milloin mitenkin kaupungin virka- ja luottamusmiesten taholta.

---

Kunnallisneuvos Vilho Tikka totesi kirjoituksessaan (Y-K 28.4.07), että “myynnissä olevat omakotitalot maksavat Helsingissä keskimäärin 650 000 euroa”.

- Nurmeksessa sillä hinnalla paikalliset päättäjät myyvät toimivan kylpylähotellin ja maa-alueita laajoine rakennusoikeuksineen.

102. luku

Ylä-Karjala uutisoi Sotka-kylpylän myyntiä koskevan valtuustopäätöksen 2.6.2007. Toimittaja Jukka Räsänen toteaa, että “vuosien ajan kaupungin matkailuun sitoneet säikeet katkottiin lopullisesti torstaina, kun Nurmeksen kaupunginvaltuusto päätti myydä Sotkan kylpylän Jukolan Osuuskaupalle”.

- Tämäkään ei pidä paikkaansa, muka ‘lopullisesti. Nurmeksen kaupunki jatkaa matkailubisneksen harjoittamista verorahoilla Hyvärilän matkailukeskuksen ympärillä. Ja yksi on aivan toisesta maailmasta puhumassa säikeiden lopullisesta katkeamisesta torstaina.

Jutussa todetaan myös: “Kokoomuksen Pertti Oila arvioi, että mikäli parhaillaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa puitava valitus Bomba-kaupasta menee läpi, asiat sotkeutuvat Nurmeksessa pahemman kerran. Oilan mielestä samoin käy, jos nyt tehty kauppa kokee saman kohtalon. Oila epäili, että valitusten perusteena käytettäisiin myyntihintaa, joka ei hänenkään mielestään ole oikea.“

“Kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää tyynnytteli valtuustoa sanomalla, että aina saa valittaa, mutta ainakaan tähän asti nähdyillä perusteilla valituksilla ei ole menestymismahdollisuuksia. - Kuka tahansa voi valittaa tästä kaupasta aina EU-tuomioistuimeen asti ja väittää, että kylpylä on myyty alihintaan. Jos valitus menisi läpi, se tarkoittaisi sitä, että ostaja joutuisi maksamaan lisää. Mutta kauppa ei sillä siinäkään tapauksessa peruuntuisi, Vainionpää valisti.”

Valtuustoistunnossa käytiin läpi myös Nurmeksen kaupungin harjoittamaa salailupolitiikkaa niin Sotkan arvioitsijoista, joita ei kerrottu julkisuuteen kun arviointikirjoja ei luovutettu tiedotusvälineille. Samalla keskusteltiin kuntaliitosneuvotteluihin liittyvää salailua, kun nimenomaan Nurmes on halunnut käydä kaikki neuvottelu salassa suljettujen ovien takana.

---

Ylä-Karjala kertoi 30.6.2007 (toim. Panu Vatanen), että “Nurmeksessa ja Valtimolla uusia omaishoitotukia ei myönnetä määrärahojen puutteen vuoksi”. Näin kesäkuussa 2007. Ja samassa lehdessä oli laaja artikkeli (toim. Jaakko Pikkarainen) siitä, että väestökehitys huolestuttaa. Vastauksena siihen voi todeta, että ihmiset lähtevät jo peruspalvelujen heikkenemisen takia.

Tässäkin asiassa päättäjät vetkuttelivat, vaikka vuonna 2000-2001 vastaavassa tilanteessa annettiin lisämääräraha nopeasti omaishoidontukeen. Nyt jostakin syystä ei sitä tehty.

---

103. luku

Kommentointi ja asioiden oikaiseminen estettiin lehdissä:

Maakuntalehdessä ja paikallislehti Ylä-Karjalassa ei toteudu sananvapaus. Karjalaiseen ja Ylä-Karjalaan iski sensuuri. Nurmeksen kaupunginkamreeri Jari Lampisen 5.6.2007 julkaistuihin syytöksiin ja virheisiin ei saanut vastata.

Karjalaisen perustelu "emme jatka kirjoittelua mielipideosastolla" ei ota huomioon korjauksia ja oikeutta vastata Lampisen esittämiin syytöksiin.

Lehtien perustelut

Karjalaisen yleisönosastokirjoittelusta vastaavan Tuula Rantosen sähköpostitse esittämä perustelu, "emme jatka kirjoittelua mielipideosastolla", ei ota huomioon korjauksia ja oikeutta vastata Lampisen esittämiin syytöksiin. Lisäksi he siis estävät mielipidekirjoittelun kokonaan asiasta.

Paikallislehti Ylä-Karjalan päätoimittaja Pertti Meriläisen perustelut olla julkaisematta samaa kirjoitusta oli 7.6.07 sanatarkasti: "ei mahtunut tämän päivän lehteen, eikä mahdu lauantaina, kun on kolumni". - Vaikka ko. kaupungin ”tiedotuslehti” kai ilmestyy senkin jälkeen?

Myöhemmin käydyn keskustelun yhteydessä Meriläinen lisäsi, että tekstissäni ei olisi mitään uutta, vaikka siinä on uutta ja kysymys oli myös vastine- ja korjausoikeudesta Lampisen esittämiin syytöksiin. Lisäksi sitä toistoa taitaa olla myös kaupungin kamreerin teksteissä sekä paikallislehden kaupungin päätöksiä syleilevissä teksteissä niin uutisissa kuin pääkirjoituksissakin.

Näköjään keskustelua S-ketjun paikalliselle toimijalle pilkkahinnalla siirretystä omaisuudesta voi jatkaa ko. lehdissä vain valittamalla päätöksestä eri tahoille, muuten palstatilaa ei näistä lehdistä saa. Toisaalta vaikenemiseen vaikuttaa se, että S-ketju on lehtien suurimpia/suurin ilmoittaja.

Tätäkö on ns. sananvapaus Karjalaisessa ja Ylä-Karjalassa? Keskustelu lopetetaan milloin halutaan, eikä ihmiset saa edes puolustautua ja vastata virkamiesten syytöksiin lehtien sivuilla.

Bomban ja Sotkan kauppa täyttää kaikki EU-komission valitusperusteet, myös kauppa- ja teollisuusministeriön nettisivujen mukaan.

---

Ja tässä tarjottu mielipidekirjoitus:

Kommentit Jari Lampiselle

Nurmeksen kaupungin kamreeri Jari Lampisen syyttävässä kirjoituksessa on paljon puutteita ja virheellistä tietoa (Ylä-Karjala 5.6.07).

Ensiksikin olen todennut Karjalaisessa 29.5. ja Y-K:ssa 31.5.07., että “kaupunki antaa kokonaan anteeksi 810 000 euron lainan yhtiölleen ostamisen nimissä”, eli “ostamisen nimissä“. En ole puhunut vain 810 000 e akordista, kuten Lampinen toteaa.

Lampinen itse on todennut kaupunginhallituksen ja -valtuuston esityslistoissa, että “kaupunki ei voi ostaa siis liian alhaisella hinnalla täysin omistamansa yhtiön omaisuutta”. Ja myös: “Kylpyläkiinteistön kauppahinnaksi on sovittu 648 535,33 euroa. Kauppahinta suoritetaan kuittaamalla kaupungin 810 000 euron lainasta kauppahinta. Tämä merkitsee sitä, että yhtiölle jää lainaa 161 464,67 euroa.” Tässä ei tarvitse kuin yhteenlaskutaitoa.

Milloin kaupunki on muka myynyt Sotkan ja millä hinnalla omistamalleen yhtiölle, kun nyt se joutui muka ostamaan täysin omaa omaisuuttaan? Eli kaupungin tavoitteena oli vain kuitata Sotkan velka ja samalla pitää hinta sopivan alhaalla Jukolan Osuuskaupalle. Lisäksi “rakennusoikeus on hinnoiteltu lunastuslain mukaisesti”.

Toiseksi: Sotkan alihintaisten hinta-arvioiden taustasta Lampinen on itse todennut esityslistatiedoissa, että kaupunki “myy kylpyläkiinteistön edelleen suunnitelmansa loppuunsaattamiseksi Jukolan osuuskaupalle samaan hintaan kuin on ostanut osan laajempaa kauppaa ja esisopimusta”. Selvemmin sanottuna siis samaan hintatasoon kuin Bomban rakennukset ja 7 hehtaarin ranta-alue myytiin 420 000 eurolla 2004.

Sotkan hinta-arviot kyseenalaistaa myös se, että Pielisen OP-kiinteistökeskus Oy on myynyt mm. netissä talvella Bomban vieressä olevaa Säästöloma Oy:n rivitalohuoneistoa, niiden keskimääräinen hinta on noin 23 000 euroa. Kaikkiaan siis 26 huoneiston yhteisarvo on noin 600 000 euroa rannattomalla kaupungin vuokratontilla. Eli Säästöloma Oy:n majojen yhteinen myyntiarvo on suurempi kuin Sotkan rakennuksen ilman maapohjaa S-ketjun Jukolan Osuuskaupalle. Miksi ei käytetty myös paikallista arvioijaa, paikallista tuntemusta korostetaan myös muissa asiantuntijapalveluissa?

Kolmanneksi: Vasta nyt Lampinen tuo kirjoituksessaan julki Sotkan arvioitsijat, valtuuston päätöksen jälkeen. Miksi arviointikirjat salattiin tiedotusvälineiltä, salaaminen on todettu mm. Ylä-Karjalassa 2.6.07 valtuuston kokouksen jälkeen? Ne olisi voitu julkaista jo ennen kaupunginhallituksen kokousta.

Lampisen syyttävien toimittajaviittauksien takia on syytä korostaa, että en ole asiaa uutisoineiden Karjalaisen tai Ylä-Karjalan toimittaja. Lampisella itsellään valmistelevana virkamiehenä olisi ollut jopa velvollisuus kertoa arvioitsijat ja samalla julkistaa kaikki arviointiperusteet salaamatta niitä. Mutta ei, onko se laiskuutta vai salailua kaupungin palkollisena, kun syyttää siitä muita? Se ei ole ainakaan asiallista kunnan asioista tiedottamista jo valmistevaiheessa.

Neljänneksi: Jari Lampisen esityslista- ja pöytäkirjatietojen mukaan 31.5. Sotkan “vuokralaisen liiketoimintatulos ei ole tähän mennessä riittänyt vuokranmaksuun”. Nyt Lampinen toteaa seuraavalla viikolla 5.6., että “Jukola on muuten maksanut vuokraa kiinteistöyhtiölle vuodelta 2007”. Salasiko Lampinen tämän tiedon valmistelussa kuntapäättäjiltä, koska sillä on vaikutus myös Sotkan hinta-arvioon?

Lopuksi Lampinen ei pidä kaikkia matkailu- ja majoitusalalla toimivia yrittäjiä kehittämishaluisina ja -kykyisinä. Näinkö hän suhtautuu alan yrittäjiin, jotka pärjäävät ilman julkista verotukea? Mielenkiintoiseksi tämän väitteen tekee myös se, että Jukolan Osuuskaupalla ei ollut minkäänlaista kokemusta matkailu- ja majoitusalasta ennen Bomban ostoa. Oppirahoinako kaupunki maksoi Sotkasta vielä 84 000 euron yhtiövastiketta vuosittain vuokralaiselle (Jukolalle), että pärjäisi matkailualalla?

Ja kun Lampinen on lukuisissa yhteyksissä todennut, että “kaupunki ei ole koskaan harjoittanut matkailubisnestä” (mm. Y-K 24.5.07), niin olisi varmaan edes pitänyt yrittää harjoittaa sitä yhtiöittensä kautta. Eikä vain tuhlata verorahoja 30 vuoden ajan. Myös Lampisen väite turvata muiden toimintamahdollisuudet ja työllisyys, on naurettava, kun tuetaan vain S-ketjun toimintaa. Nurmeksen “matkailubisnes” myös jatkuu Hyvärilän Kartanohotellissa Loma-Nurmes Oy:n kautta.

Tätä kirjoitusta Karjalainen ja Ylä-Karjala eivät julkaisseet, joten heidän on turha puhua sananvapaudesta lehdissään. Toimivat kuin isännät itärajan takana.

104. luku

Ylä-Karjalan pääkirjoitus 24.5.2007 toteaa Nurmeksen kaupungin suulla mm. seuraavaa: “Kun kaupunki päätyi kolme vuotta sitten myymään karjalaiskylän osuuskaupalle, Sotkan myynti samalle yritykselle on luonteva ratkaisu.”

Saman päivän Ylä-Karjalassa lehtijutussa todetaan: “Kaupunki kirjaa Sotkasta irtaantumisesta lähes 700 000 euron tappiot, mutta jatkossa kaupasta hyötyvät kaikki.”

- Vai luontevaa kaupungille, ehkä paikallislehdelle ja ehkä päätoimittajalle?

---

Ylä-Karjala kertoi 28.6.2007 (toim. Jaakko Pikkarainen), että “Bomban ja Kolin lisäksi myös Tahkovuoren matkailukohteen omistaa alueosuuskauppa”. Täyttä paskaa, Kolilla omistaa vain hotellin ja kyläkaupan ja Tahkolla vain hotellin.

105. luku

Kiinteistö Oy Säästöloman hallituksen puheenjohtaja Risto Boxberg kirjoitti Ylä-Karjalan Lukijoilta -palstalle:

“Nurmeksen ns. matkailukaupungin yksityiset majoitusyritykset ovat valittaneet Nurmeksen kaupunginvaltuuston 26.2.2004 tekemästä päätöksestä, johon sisältyi mm. Bomban myyminen Jukolan Osuuskaupalle. Valitus käsitellään korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Valitukseen on kirjattu epäily, että kaupunginjohdon toiminta tähtää myös Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy:n kiinteistön luovuttamiseen muodollisella kauppasummalla Jukolan Osuuskaupalle. epäily on nyt osoittautunut aiheelliseksi. Nurmeksen kaupunginvaltuusto päätti 31.5.2007 kylpylähotellin kaupasta.”

“Kylpylä on vuokrattu Jukolalle sellaisilla ehdoilla, että kukaan toinen ei ole voinut sitä ostaa. Kaupunki on ylläpitänyt kylpylää yhtiövastikkeilla, mutta Jukola on perinyt kaikki tulot. Niitä on vuonna 2006 kertynyt noin 797000 euroa. Koko siltä yli kolmen vuoden ajalta, minkä osuuskauppa on hallinnut kylpylää ilmaiseksi, on tulo noin 2500000 euroa. Bomban hotelliravintolan tuotot voivat olla kolme kertaa suuremmat kuin Sotkan kylpylästä saadut.”

“Kylpylärakennuksen hankinta-arvo ilman maapohjaa on noin 8 000000 euroa. Kylpylähotellin rakennuksen arvo nyt tehdyssä kaupassa on 440 013,81 euroa. Kauppahintaan sisältyvät myös kauppakohdetta koskeva kaukolämmön liittymäsopimus, jonka arvoksi lämpöyhtiö on ilmoittanut 41 222,86 euroa sekä sähköliittymäsopimus, jonka arvoksi sähköyhtiö on ilmoittanut 38 178,66 euroa. Kylpylärakennuksen arvoksi tulee näin ollen vain 360 612,29 euroa.”

“Arvostettu, alueen suurimman pankin perustama ja sen yhteydessä toimiva, paikalliset kiinteistöjen hinnat hyvin tunteva Pielisen OP-kiinteistökeskus on tehtyjen osakekauppojen perusteella arvioinut Bomban tonttiin rajoittuvan Kiinteistö Oy:n Säästöloman lomahuoneistojen arvoksi 20 000 - 24 000 euroa. Tämä vuonna 1978 valmistunut majoituskohde käsittää 26 lautarakenteista lomahuoneistoa. Se sijaitsee kaupungilta vuokratulla 1,15 hehtaarin tontilla eikä sillä ole omaa rantaviivaa. Kohteen tilavuus on 4 086 kuutiota, kerrosala 1010 neliötä. Arviohinta omaisuudesta on 592 000 euroa.”

“Bomban velaton myyntihinta oli 420 000 euroa. Bomban kiinteistöomaisuus käsittää ravintola-rakennuksen, jossa on 350 asiakaspaikkaa, lukuisia muita rakennuksia, joissa on noin sata vuodepaikkaa, rantasaunan, Kalevan hovi -nimisen näyttely- ja kokoustilarakennuksen, varasto- ja huoltorakennuksia sekä ortodoksisen rukoushuoneen. Omaisuuteen sisältyy lähellä kaupungin keskustaa (n. 2,5 km) sijaitseva yli 8 hehtaarin maa-alue, jonka rantaviivan pituus on lähes kilometri. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on noin 4 233 neliötä. Alueen rakennusoikeus on yli 12 000 kerrosneliömetriä.”

“Noin 360 000 eurolla myydyn Sotkan kylpylähotellin tilavuus on 17 000 kuutiota, bruttoala 4479 neliötä ja kerrosala 3335 kerrosneliömetriä. Allasosastojen, saunojen ja hoitotilojen lisäksi rakennuksessa on 18 hotellihuonetta.”

“Bomban hotelli-ravintola että Sotkan kylpylähotelli ovat tuottavia kiinteistökohteita, joilla omaisuusarvon lisäksi on tuottoarvoa. Ei ole kestäviä perusteluja sille, että Bomban ja Sotkan kylpylän kiinteistöt olisivat huomattavasti halvempia kuin Kiinteistö Oy Säästöloma.”

“Bombaa sen paremmin kuin Sotkan kylpylääkään ei tarkoituksella laitettu avoimeen myyntiin. Kaupunginjohto oli pienessä piirissä sopinut, että kohteissa epäonnistuneen, alun perin Matkailukehitys Nordia Oy:n omistama Bomba-Lomat Oy:n tappiot maksetaan verovaroista ja Bomba ja myöhemmin myös kylpylä luovutetaan Jukolan Osuuskaupalle.”

“Kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja ja Bomba-Lomat Oy:n hallituksen jäsen Matti Kämäräinen iloitsi siitä, että matkailua on pohdittu ja päätökset tehty “porukkahengessä” (Ylä-Karjala 11.12.2003). SOK:n tuleva pääjohtaja Arto Hiltunen vieraili 26.6.2007 Nurmeksessa. Edellä mainitun lehden uutisessa pari päivää myöhemmin tuleva pääjohtaja kiitteli Jukolan matkailuinvestoinnit ryhmän strategiaan hyvin sopiviksi. Hänelle oli myös vierailun aikana tullut ilmi Jukolan alueella vallitseva vahva osuustoiminnallisuus ja yhteisöllisyys. Näiden hän sanoi näkyvän erityisesti Bomban ja Sotkan kylpylän kaupoissa.”

---

Kaupunginkamreeri Jari Lampiselta tuli onneton vastine lehteen:

- Ensin hän lehden myötävaikutuksella vastaa “asuntosäästäjät ry:n entiselle toimitusjohtajalle, ei nykyisellä tittelillä Säästöloma Oy:n hallituksen puheenjohtalle. Tämäkin asema taitaa kismittää Jari Lampista ja paikallislehteä, kun ei korjaa asiaa lehteensä?

- Lisäksi Lampinen toteaa, että “ei ole tarpeen vastata tässä vaiheessa kirjoitukseen”, ja kuitenkin kirjoittaa jotakin jonninjoutavaa.

- Lopuksi toteaa, että “miksi ei ole aikoinaan reklamoitu hinnasta tai tarjouskilpailun puutteesta mitenkään, kun kaupunki osti 92 503,36 eurolla (550 000 markalla) Kiinteistö Oy Bomban osake-enemmistön kesäkuun alussa 2001 Karjalan Liitolta ja Suojärven pitäjäseura ry:ltä”. Eikö Lampinen ymmärrä, että sehän on yksityisten yhdistysten oma asia, millä hinnalla ovat myyneet. Menee Lampisella puurot ja vellit sekaisin, kun rinnastaa verorahoilla rakennetun julkisen omaisuuden myynnin yksityisten järjestöjen omaisuuden myyntiin. Eipä ihme.

---

Valituskirjelmä Kuopion hallinto-oikeuteen:

NURMESVIIKOT OY

Jouko Mustonen

Kuopion hallinto-oikeudelle

Asia: Valitus

Muutoksenhakijat Nurmesviikot Oy, Helsinki

Kiinteistö Oy Viikko-Sirmakka 3, Nurmes

Kiinteistö Oy Viikko-Sirmakka 4, Nurmes

Päätös, johon haetaan muutosta

Nurmeksen kaupunginvaltuusto

31.52007, §§ 27ja 28

Vaatimukset oikeudessa:

Valittajat vaativat päätöksen kumoamista. Kysymyksessä on peitelty osingonjakoja laiton yritystuki (valtiontuki).

Vaatimuksen perustelut:

Allekirjoittaneet valituksen tehneet Nurmeksen ns. matkailukaupungin yksityiset

majoitusyritykset ovat korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsiteltävänä olevassa, Nurmeksen kaupunginvaltuuston 26.2.2003 §:n 16 kohdassa tekemää päätöstä koskevassa valituksessa lausuneet epäilyn, että kyseinen Nurmeksen kaupunginvaltuuston päätös tähtää myös Nurmeksen virkistys- ja

koulutuskeskus Sotka Oy:n kiinteistön luovuttamiseen muodollisella kauppasummalla Jukolan Osuuskaupalle.

Epäilymme on nyt osoittautunut oikeaksi. Nurmeksen kaupunginvaltuusto päätti 31.5.2007 myydä kyseisen kylpylähotellin. Rakennuksen hankinta-arvo ilman maapohjaa on noin 8 000 000 euroa.

Kylpylähotellin rakennuksen arvo kaupassa on 440013,81 euroa. Kauppahintaan sisältyvät myös kauppakohdetta koskeva kaukolämmön liittymäsopimus, jonka arvoksi lämpöyhtiö on ilmoittanut 41 222,86 euroa sekä sähköliittymäsopimus, jonka arvoksi sähköyhtiö on ilmoittanut 38 178,66 euroa.

Kylpylärakennuksen arvoksi tuleen näin ollen vain 360612,29 euroa. Kyseiseen kauppajärjestelyyn liittyy myös muuta aliarvostettua omaisuutta, esimerkiksi maa-alueita, joilla on rakennusoikeutta 9 500 kerrosneliömetriä.

Kylpylä on vuokrattu Jukolan Osuuskaupalle sellaisilla ehdoilla, että kukaan toinen ei ole voinut sitä ostaa. Nurmeksen kaupunginhallituksen 21.5.2007 pidetyn kokouksen pykälään 133 käsitellyn asian esitys osoittaa, että kylpylä on jo vuoden 2004 valtuustopäätöksen aikana sovittu luovutettavaksi Jukolan Osuuskaupalle, vaikka tämä asiasta ei tuolloin kerrottu valtuuston jäsenille. Osuuskaupan on ensin

annettu tienata tällä kaupungin omaisuudella.

Se, että kyseinen kylpyläkiinteistö annettiin Jukolan Osuuskaupan vastikkeettomaan käyttöön, on vaikuttanut kohteen hinta-arvioihin. Osuuskaupan intressinä

on ollut hoitaa kylpylän liiketoimintaa niin, että saa hankituksi kohteen pilkkahinnalla, niin kuin nyt on käynyt. Kaupunki on ylläpitänyt kylpylää yhtiövastikkeilla, mutta osuuskauppa perinyt siitä kaikki tulot.

Jukolan Osuuskaupan kylpyiästä keräämien tulojen määrä ilmenee laadituista arviokirjoista. Hankittuaan tämän Nurmeksen kaupungin omistaman kohteen vastikkeettomaan käyttöönsä on osuuskauppa saanut siitä vuonna 2006 tuloa n.797 000 euroa. Koko siltä yli kolmen vuoden ajalta, minkä kylpylä on ollut Jukolan Osuuskaupan hallinnassa, on tulo tämä sen itsensä ilmoittaman tiedon perusteella noin 2 500 000 euroa. Bomban hotelliravintolan tuotot ovat noin kolme kertaa suuremmat kuin Sotkan kylpyiästä saadut.

Jukolan Osuuskauppa on kaappaamastaan arvokkaasta kiinteistöomaisuudesta saanut tuloa lähes 10 000 000 euroa. Summa kokonaisuudessaan on katsottava laittomaksi valtiontueksi.

Sotkan kylpylästä ja lisämaa-alueista pyydetyt arviot päätyvät n. 600 000 euroon. Arvioilta putoaa pohja jo senkin vuoksi, että arvostettu, alueen suurimman pankin perustama ja sen yhteydessä toimiva, paikalliset kiinteistömarkkinat hyvin tunteva Pielisen OP-Kiinteistökeskus on tehtyjen osakekauppojen perusteella arvioinut Kiinteistö Oy Säästöloman lomahuoneistojen arvoksi 20 000 - 24000 euroa eli

yhteensä 592000 euroa. Tämä vuonna 1978valmistunut majoituskohde käsittää 26 lautarakenteista lomahuoneistoa. Se sijaitsee metsäisellä kaupungin vuokratontilla (1,15 ha) eikä sillä ole omaa rantaviivaa. Kohteen tilavuus on 4 086 m3, kerrosala 1 010 m2 ja huoneistoala 862 m2.

Sotkan kylpylähotellin tilavuus on 17000 m3, bruttoala 4479 m2 ja kerrosala 3 335 kerrosneliömetriä. Allasosastojen, saunojen ja hoitotilojen lisäksi rakennuksessa on 18 hotellihuonetta. Sekä Bomban hotelliravintola että Sotkan kylpylähotelli ovat tuottavia kiinteistöomaisuuksia. Ei ole mitään kestävää perustelua sille, että Bomban, jonka velaton myyntihinta oli 420 000 euroa tai Sotkan kylpylän kiinteistöt

voisivat olla Kiinteistö Oy Säästöloman kohdetta huomattavasti halvempia.

Valituksen alaisella valtuuston päätökseltä vuodelta 2004 on myönnetty 810 000 euron koroton laina kylpyläyhtiölle. Nyt summa kuitataan kaupassa. Lainananto ei valituksemme vuoksi vielä ole lainvoimainen kuten eivät muutkaan kokouksessa päätetyt asiat. Tällaisen lainanannon ovat korkein hallinto-oikeus ja Euroopan Unionin komissio todenneet lain vastaiseksi. Nyt lainan saaneen yhtiön omaisuus

hävitetään ja yhtiö ajetaan alas. Kuntalaisten maksamista verovaroista annetun lainan takaisin maksajaa ei sen jälkeen ole.

Nurmeksen kaupunginvaltuuston kokouksessa 31.5.2007 käsiteltiin kylpylän ja sen lähellä olevien rakennusmaiden myymistä Jukolan Osuuskaupalle. Valtuutetuille ilmoitettiin, että kauppakirja on allekirjoitettu edellisenä päivänä.

Valtuusto joutui hyväksymään järjestelyn, jonka eduksi voitiin lukea se, että kaupunki vapautuu rasitteista, jotka se on ottanut itselleen vuoden 2004 laittomalla valtuuston

päätöksellä. Uskomme, että tämä järjestely julkisen omaisuuden kaappaamisesta yksityiselle toimijalle on vertaansa vailla Suomen kuntalaitoksen historiassa.

Bomban sen paremmin kuin Sotkan kylpylänkään omaisuutta ei tarkoituksella laitettu avoimeen myyntiin. Ainakin yhdelle asiasta tiedon saaneelle ostajaehdokkaalle on asian valmistelija jopa ilmoittanut, että omaisuus ei ole myynnissä. Kysymyksessä oli menestyvä kotkalainen teollisuusmies, Jouni Kaukasalo. Tämä oli myytyään Lohja-Rudukselle yhden yrityksistään, Teollisuusbetoni Oy:n ja saatuaan siitä huomattavan kauppahinnan, tiedustellut kamreeri Lampiselta mahdollisuutta ostaa Bomban

matkailukohde, saanut vastauksekseen, että se ei ole myynnissä. Tämä asia on myös Nurmeksen kaupunginhallituksen ja -valtuustonjäsenen, varatuomari Yrjö Räsäsen tiedossa.

Kaupunginjohto oli pienessä piirissä sopinut, että kohteissa epäonnistuneen, alun perin Matkailunkehitys Nordia Oy:n omistama Bomba-Lomat Oy:n tappiot maksetaan verovaroista ja Bomban omaisuus ja myöhemmin myös kylpylä luovutetaan Jukolan Osuuskaupalle.

Luovutusehdoilla ei ole mitään tekemistä kohteiden todellisen, käyvän arvon kanssa.

Kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja (nykyinen puheenjohtaja Matti Kämäräinen) iloitsi siitä, että matkailua on pohdittu ja päätökset tehty "porukkahengessä " (sanomalehti Ylä-Karjala 11.12. 2003).

Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan eli SOK:n tuleva pääjohtaja Arto Hiltunen vieraili 26.6.2007 Nurmeksessa. Edellä mainitun lehden uutisessa pari päivää myöhemmin tuleva pääjohtaja kiitteli Jukolan matkailuinvestoinnit ryhmän strategiaan hyvin sopiviksi. Hänelle oli myös vierailun aikana tullut ilmi Jukolan alueella vallitseva vahva osuustoiminnallisuus ja yhteisöllisyys. Näiden hän sanoi näkyvän erityisesti Bomban ja Sotkan kylpylän kaupoissa!

Edellä esitettyyn viitaten pyydämme, että Kuopion hallinto-oikeus kumoaa Nurmeksen kaupunginvaltuuston 31.5.2007 §:n 27 ja 28 kohdalla tekemät päätökset Kuntalain ja hyvän hallintotavan vastaisina ja sen vuoksi, että niihin sisältyy peiteltyä osingonjakoa ja laitonta valtiontukea.

Nurmes 3.7.2007

NURMESVIIKOT OY

KIINTEISTÖ OY VIIKKO-SIRMAKKA 3

KIINTEISTÖ OY VIIKKO-SIRMAKKA 4

---

PALIKAT SEKAISIN KAIKESSA MISSÄ KAUPUNKI HALUAA PÄÄTTÄÄ

106. luku

Ajaako Nurmeksen kaupungin johto Pielis-Golf Oy:ssä jäsenten vain Jukolan Osuuskaupan etua?

Nurmeksen kaupungin virka- ja luottamusmiesjohdon pelimerkit tulevat aina näkyviin, kun muut eivät kunnan alueella toimi niin kuin he haluavat. Kohteena ovat ne tahot, jotka eivät ole mm. kuppaamassa veromarkkoja kaupungin harjoittamiin matkailubisneksiin.

Nyt tapetilla on Pielis-Golf Oy. Paikallislehti Ylä-Karjala uutisoi 22.9.2007 (toim. Jukka Räsänen), että Nurmeksen kaupunki vaatii Pielis-Golf Oy:n hallituksen eroa, koska yhtiön hallitus on ottanut kielteisen kannan golfkentän laajennukseen. Pielis-Golf Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jarmo Törhönen on ilmoittanut eroavansa tehtävästään.

Ylä-Karjalassa todetaan: “Tiedotusvälineille lähettämässään, kaupunginjohtaja Pertti Vainionpäälle suunnatussa avoimessa kirjeessä Törhönen ilmoittaa, että yhtiön hallituksen ottama kielteinen kanta kentän laajennukseen perustuu jäsenkyselyyn, jossa 75 prosenttia vastaajista vastusti laajennusta. Lisäksi hän muistuttaa, että kaupunki halusi itse kahdeksan vuotta sitten luopua Pielis-Golf Oy:tä koskevasta päätösvallasta.”

“Vainionpään mukaa kaupunki otti Pielis-Golf ry:lle luovuttamansa äänivallan takaisin, kun kentän laajennushanke ei edennyt kaupungin toivomalla tavalla.” Vainionpää toteaa, että “koska hallitus ei osoittanut yhteistyöhalua, eikä laajennushanke ole edennyt toivotulla tavalla, kaupungille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin vaatia hallituksen eroa”.

Tämä osoittaa, että kaupungin virka- ja luottamusmiesjohdolla ‘yhteistyöhalu’ on vain sitä, että kaikkien muiden pitäisi noudattaa heidän tahtoaan.

Törhöseltä ja Oilalta kommentit

Toimituksen tekemä juttu johti em. Pielis-Golf ry:n hallituksen puheenjohtaja Jarmo Törhösen ja golffari Pertti Oilan erinomaisiin mielipidekirjoituksiin 27.9.2007 Ylä-Karjalassa.

Jarmo Törhönen kirjoitti otsikolla Avoin kirje Pertti Vainionpäälle: “Viime syksynä vastoin kaikkea hyvää hallintotapaa tulit Pielis-Golf Oy:n hallituksen kokoukseen meitä käskyttämään. Menettelysi herätti kummastusta, koska Pielis-Golf Oy ei enää lähes kymmeneen vuoteen ole ollut kaupungin konserniyhtiö. Kaupunki nykyisellä 19 prosentin osuudellaan on toki suurin yksittäinen omistaja, mikä kuitenkaan ei kesken tilikauden anna oikeutusta käskynjakoon yhtiön toimivalle johdolle. Yhtiökokous on se paikka, jossa osakkaat käyttävät ääni- ja puheoikeuttaan.”

“Lienee syytä palauttaa mieleen, että kaupunki vuonna 1999 tekemällään päätöksellä nimenomaan halusi luopua kaikesta Pielis-Golf Oy:tä koskevasta päätöksenteosta, mikä käytännössä tarkoitti muun muassa hallituspaikoista luopumista.”

“Olet ajanut kentän laajennushanketta täysin sokeana yhtiön omistajien enemmistön näkemyksille. Kun yhtiö kesällä 2006 kysyi omistajiltaan heidän halukkuuttaan rahoittaa laajennushanke, niin vastauksista noin 75 prosenttia oli kielteisiä. Tämä oli selkeä viesti yhtiön hallitukselle, ja tämän tahdonilmaisun mukaisesti se on myös toiminut.”

“On sääli, että sinunkin kohdallasi näyttää pätevän totuus liian pitkäaikaisen vallan turmelevasta vaikutuksesta. On myös sääli, että kaupunginhallituksellakaan ei näytä olevan halua viheltää tätä peliä poikki.”

“Henkilökohtaisesti en ole ollut enkä edelleenkään ole kenttälaajennushanketta vastaan. Päinvastoin olen erittäin iloinen, jos tuo hanke saadaan käyntiin. Mutta vastoin omistajien enemmistön kantaa sitä ei pidä lähteä runnomaan.”

“Kaupungillehan tämä asia on ns. “helppo nakki”, koska sen osalta riittää pelkkä osakepääoman korotukseen osallistuminen. Yksityiset osakkaat joutuisivat sen lisäksi jatkossa yksin vastaamaan kaikista kentän ylläpitokuluista. Kaupungin osakkeisiin kun ei liity hoitovastiketta.”

“Olet todennut, että Pielis-Golf Oy:n asiat eivät kaupungin hallinnossa etene niin kauan kuin nykyinen hallitus jatkaa. Tätä voinee luonnehtia lähinnä kiristykseksi. Kun nyt olen jättänyt paikkani yhtiön hallituksen puheenjohtajana, toivon, että tämän jälkeen yhtiön asiat etenevät pelkästään asiapohjalta tehtäviin ratkaisuihin. Erotessani ajattelin tämän asian niin, että yhtiön etu menee kaiken muun edelle.

Ystävällisesti Jarmo Törhönen”

Pertti Oila golffarina kirjoittaa otsikolla Välikysymys golfasioista: “Onko kaupunginhallitus (kh) tietoinen, että

- kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää (PV) tuppautui syksyllä 2006 Pielis-Golf Oy:n hallituksen kokoukseen olematta sen jäsen käskyttämään hallitusta?

- PV on antanut jopa erään työntekijän ymmärtää, että hänet irtisanotaan, jos hän ei ole “ruodussa”?

- keväällä ry:lle lähetetty kaupungin ja ry:n välisen sopimuksen peruutusilmoitus tehtiin kaupungin nimissä? Toimiiko PV omin päin vai tapahtuuko se kh:n määräyksestä?

- kuitenkin kh:n puheenjohtaja Matti Kämäräinen vähän myöhemmin ilmoitti peruuttavansa tuon PV:n ilmoituksen? Taisi olla sanahelinää, koska mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Nykyinen hallintotapa?

- PV (kaupungin edustajana?) on tilannut kentän laajennussuunnitelmat? Maksaako kaupunki vai PV? Yritetäänkö ne maksattaa jopa Oy:llä?

- kaupungilla kerrotaan PV:n todenneen, että Oy:n nykyinen hallitus ei nauti Jukolan eikä OP:n luottamusta? Tarkoitushakuisuuttako?”

“Mitä kaupunginhallitus aikoo tehdä, jotta tulehtunut tilanne kaupungin ja Pielis-Golf Oy:n välillä ei jatkuisi eikä aiheuttaisi osakkeenomistajien joukkopakoa? Auttaisiko osakeyhtiölain ja kuntalain lukeminen? Pertti Oila golffari”

Asian taustaa:

Ylä-Karjala uutisoi Sotkan myyntiä S-ryhmän Jukolan Osuuskaupalle 17.5.2007 koskevan uutisen (päätoimittaja Pertti Meriläinen) yhteydessä mm. seuraavaa: “Kaupungin ja Jukolan yhteisenä tavoitteena on muun muassa golfkentän laajennus. Golfin pelaajat ovat Jukolan hallintoneuvoston puheenjohtaja Heikki Ikosen mukaan merkittävä asiakasryhmä Bomballe. - Kentän laajennus jatkaisi matkailukautta heinäkuuta pidemmäksi, Ikonen sanoo.”

Sotkan siirtymisestä Jukolan Osuuskaupan omistukseen kertoivat Matti Kämäräinen, Matti Konttinen, Jouni Pirinen, Markku Litja, Pertti Vainionpää ja Heikki Ikonen.

Pielis-Golf Oy:n asioista Ylä-Karjala uutisoi 19.6.2007 (päätoimittaja Pertti Meriläinen), että kaupunki on tilannut kenttäsuunnitelmat. Jutussa paljastuu, että kaupunki toimi ohi yhtiön hallituksen päätösvallan ja vastoin yhtiön hallituksen kantaa: “Pertti Vainionpää toteaa, että arkkitehti Kosti Kuroselta tilatun suunnitelman maksaa kaupunki. Jos kentän laajennus toteutuu, lasku siirtyy golfyhtiölle.” Pielis-Golf Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jarmo Törhönen totesi tuolloin em. Ylä-Karjalassa “ettei yhtiöllä ole tarvetta hankkia uusia suunnitelmia”.

Nurmeksen kaupungin toiminta matkailutoiminnassa ja nyt Pielis-Golf Oy:n osalta kertoo, että he eivät hyväksy muita mielipiteitä kuin omansa.

Rahat edelleen matkailuun

Lisäksi Pertti Vainionpää totesi 17.5.2007 Ylä-Karjalassa golfiin liittyen, että “kaupunki kehittää jatkossa Hyvärilän nuorisokeskusta, joka pysyy kaupungin hallussa jo sen vuoksi, että opetusministeriö sitä edellyttää”.

- Tämäkään ei pidä paikkaansa, nuorisokeskukset voivat olla myös muiden tahojen omistuksessa.

- Lisäksi Nurmeksen kaupunki harjoittaa Hyvärilässä sekä nuorisotoimintaa että alueen yritysten kanssa kilpailevaa majoitus- ja ravintolatoimintaa, julkisen verorahoituksen avulla. Nytkin kaupunki on rakentamassa Hyvärilän alueelle kuutta “omatoimiseen lomailuun soveltuvaa majoitushuoneistoa” (Ylä-Karjala 11.9.2007). Ja nimenomaan julkisella tuella, vaikka näillä ole mitään tekemistä nuorisomatkailuun liittyvien majoitustilojen kanssa, kuten huoneistoja ja julkista rahoitusta on perusteltu.

Kaupunginjohdon kaksinaamaisesta taloudenhoidosta kertoo sekin, että samassa Ylä-Karjalassa 22.9.2007 kaupunginjohtaja Vainionpää pitää kunta-alan reilujen palkankorotusten takia myös kunnallisveroprosentin korottamista selvänä: “ettei laskusta selvitä normaalissa menokehyksessä, näin käytännössä ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi kunnallisveron nosto”. Samalla kun rahaa laitetaan kuntaosuuksinakin Hyvärilän matkailurakentamiseen. Samassa haastattelussa Valtimon kunnanjohtaja Pentti Kemppinen toteaa, että kunta-alan palkankorotukset “ei voi olla lähtökohta veronkorotukselle“.

Yksi hyvä esimerkki Nurmeksen virka- ja luottamusmiesjohdon kielteisestä suhtautumisesta yrittäjien ja yleensä muiden kanssa tehtävään yhteistyöhön on myös se, että kaupunginkamreeri Jari Lampinen on todennut kaupunginhallituksen pöytäkirjassa20.8.2007 Hyvärilän toimintaa pyörittävän Loma-Nurmes Oy:n kahden yhden osakkeen omistavan yrittäjätaustaisen vähemmistöosakkaan takia, että “yhtiö on hankintalain katsannossa saastunut yhtiö“.

Onko tämä tavoitteena Pielis-Golf Oy:ssäkin, että kaupunki saisi ehdottoman päätösvallan yhtiön asioissa jotenkin takaisin? Onko yhtiön päätösvalta nyt liian kaukana kaupungin virka- ja luottamusmiesjohdolta sekä S-ketjun Jukolan Osuuskaupalta?

Kaupunki osallistuu jatkuvasti myös Bomban alueen rakentamissuunnitelmien kustannuksiin mm. Pielisen Karjalan Kehittämiskeskuksen kautta.

---

Ajaako Nurmeksen kaupunki Pielis-Golf Oy:ssä vain Jukolan Osuuskaupan etua?

Nurmeksen kaupungin virka- ja luottamusmiesjohto osoittaa kärhämässään Pielis-Golf Oy:n hallituksen kanssa, että kaupunki ei pyri tekemään yhteistyötä ja kunnioittamaan muiden tekemiä päätöksiä.

Nurmeksen kaupungille yhteistyötä on vain se, että muiden tulisi toimia vain niin kuin kaupungin johto ja S-ketjun Jukolan Osuuskaupan edustajat haluavat. Jos ei toimita halutulla tavalla, kaupunki painostaa ja uhkailee, kuten Pielis-Golf Oy:tä.

Asioiden käsittelystä paikallislehti Ylä-Karjalasta kertoo hyvin se, että päätoimittaja Pertti Meriläinen ei julkaissut tekstiviestiä: "Sekö on kaup.joht. Vainionpää yhteistyötä, että muiden pitäisi toimia niin kuin kaupungin johto ja Jukola haluaa? Tai muuten uhkaillaan ja painostetaan." - Tätä ei päätoimittaja halunnut kertoa golfkentän laajennuskeskustelussa lukijoille, vaikka myös Ylä-Karjalassa 17.5.2007 Jukolan hallintoneuvoston puheenjohtaja Heikki Ikonen on ilmaissut Jukolan tahtona golfkentän laajentamisen.

Syys-lokakuun vaihteessa 2007 järjestetyssä jäsenkyselyssä Pielis-Golf Oy:n osakkaista vain 43,5 prosenttia olisi valmis sitoutumaan ja siten myös maksamaan kentän laajentamisesta 18 reikäiseksi. Vuosi sitten järjestetyssä kyselyssä suurin osa vastusti laajennusta. Jäsenkysely jouduttiin järjestämään nyt uudestaan Nurmeksen kaupungin johdon painostuksesta. Kaupunki todennäköisesti jatkaa painostamista niin kauan kuin saa tahtonsa läpi myös Pielis-Golf Oy:ssä. Laajennusasiaa puidaan seuraavaksi loka-marraskuun vaihteessa järjestettävässä ylimääräisessä yhtiökokouksessa, kun kaupungin johto on vaatinut koko golf-yhtiön hallituksen vaihtamista mieleisekseen.

Nurmeksen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Matti Timonen korosti (Karjalainen 7.5.2003), että "yhtiöiden (Bomba ja Sotka) ostajaksi haetaan tahoa, joka on valmis panostamaan matkailun kehittämishankkeisiin, muun muassa golf-kentän laajentamiseen". Mikä on siis Jukolan Osuuskaupan panostus, kustannusosuus, mahdollisessa golf-kentän laajennuksessa?

Pielis-Golf Oy:n ympärillä käyty valtataistelu osoittaa, että Nurmeksen kaupungin johdolla ei ole minkäänlaisia yhteistyötaitoja, he eivät myöskään kunnioita muiden toimijoiden tekemiä itsenäisiä päätöksiä. Kaupungin johdolle yhteistyötä on vain se, että muut ovat samaa mieltä kuin kaupunki tai Jukolan Osuuskauppa. Muilta hyväksytään vain se, että he toimivat niin kuin kaupunki ja Jukolan osuuskaupan edustajat haluavat.

Uusi hallitus jyrättiin kaupungin ja Jukolan painostuksesta

Pielis-Golf Oy:n ylimääräisessä yhtiökokouksessa kaupungin vaatimaan uuteen hallitukseen valittiin kaupungin esittäminä Seija Puoskari ja Antti Ollikainen (varalla Terttu Siira ja Matti Pellikka). Hallitukseen valittiin uusina myös Mika Karjalainen ja Ritva Kuosmanen (varalla Matti Alatalo ja Marjo Arstila). Hallitukseen valittiin myös Bomban ravintolapäällikkö Tiina Toivanen (varalla hotellijohtaja Markku Litja).

Nurmeksen kaupunki ja Jukolan Osuuskauppa saivat haluamansa hallituksen. Hallituksen jäsenistä lähes kaikilla varsinaisilla jäsenillä on suora yhteys Nurmeksen kaupunkiin, matkailutoimintaan, Jukolan Osuuskauppaa ja sitä kautta Bombaan.

Pielis-Golf Oy:n hallituksen erottamista ajoivat kaupungin lisäksi Jukolan Osuuskauppa ja Nurmeksen Lämpö (Ylä-Karjala 3.11.2007). Jukolan Osuuskaupan toimitusjohtaja Matti Konttinen ja Nurmeksen Lämpö Oy:n toimitusjohtaja Matti Pikkarainen kuuluvat molemmat vapaamuurareiden samaan alueelliseen Khadam-loosiin. Kaupungin edustajana valittu Seija Puoskari on Nurmeksen Lämpö Oy:n toimistonhoitaja.

Nurmeksen kaupungin toiminnan osalta Pertti Oila totesi Ylä-Karjalan 3.11.2007 mukaan, että “suuri pelaajien joukko katsoo, että heitä sorretaan”. Puheenjohtajan paikalta eronnut Jarmo Törhönen "luonnehti Vainionpään toimintaa kärkyttämiseksi”.

Ylä-Karjalan pääkirjoitus 3.11.2007 hehkutti kaikkia matkailuinvestointeja ja Pielis-Golf Oy:n uutta hallitusta. Onneksi joku tarpeeksi vaikuttava henkilö sai mielipidekirjoituksensa läpi Ylä-Karjalaan. Tekstiviestissä luki 6.11.2007: “Höpö höpö, vai Pielis-Golf Oy:n uusi hallitus täyttää kaupungin odotukset. Ainoastaan kaupunginjohtajan odotukset. Tyhmempikin näkee sen hallituksen kokoonpanosta.”

Lisäksi em. pääkirjoituksessa vihjattiin, että kaupungilla olisi nyt suurempi vastuu golfkentän laajennushankkeesta ja muusta kehittämisestä. Kyllä näin varmasti tapahtuukin, eiköhän se ole todella helppoa käyttää verorahoja golfkenttään ja muuhun matkailuharrasteluun jatkossakin.

Leirikoulut romahtaneet Hyvärilässä

Loma-Nurmes Oy:n puolivuotisraportin mukaan leirikoulujen määrä on laskenut rajusti edellisvuodesta. Keväällä leirikouluja oli vain 20 kpl (-20 kpl) ja syksyllä niitä on 18 kpl (-6 kpl). Nuorisokäyttöaste ajanjaksolla 1-7/2007 oli 75 prosenttia.

Nurmeksen kaupunki maksaa omistamalleen Loma-Nurmes Oy:n nuorisokeskukselle hoitokorvauksena 60 000 euroa vuodessa. Nuorisokeskuksen valtionosuus välitetään kaupungin talousarvion kautta.

Nurmeksen kaupunki toteuttaa talousarviossa vahvistetun ohjelman mukaisen investointiohjelman kuitenkin Opetusministeriön rahoitusehdolla Nuorisokeskuksen Hyvärilän osalta. Kaupungin omistaman Hyvärilän kartanohotellin yhteyteen ollaan rakentamassa paritalohuoneistoja omatoimiseen matkailuun opetusministeriön tuella, huoneistot kilpailevat alueella toimivien yrittäjien majoituspalvelujen kanssa.

Myös golfkentän laajennus on näitä investointiohjelmaan kirjattuja juttuja.

LOPUKSI

107. luku

EU-komission kantelun ehdot täyttyvät

Nurmeksen kaupungin tukitoimet täyttää EU-komission kaikki kanteluperusteet.

Nurmeksen kaupungin kamreeri Jari Lampinen toteaa Nurmeksen kaupunginhallituksen 6.8.2007 esityslistalla lausunnossaan Kuopion hallinto-oikeudelle lukeneensa vuoden 1997 lehteä: ”Kaupunki on noudattanut Euroopan unionin komission julkisten viranomaisten tekemiin maa-alueita ja rakennuksia koskevia kauppoihin sisältyviä tukia koskevan tiedonannon 3199740710(01) (Virallinen lehti nro C209, 10.7.1997, s. 3–5) mukaista menettelyä.”

Lukematta on näköjään jäänyt Bomban ja Sotkan myyntiä 2004 ja 2007 tehtyjen sopimusten osalta mm. Kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) netissäkin oleva tuoreempi ohjeistus:

”Valtiontuen määritelmä perustuu artiklan 87 kohdan 1 tulkintaan. Valtiontukisäännöt koskevat toimenpiteitä, joissa julkinen sektori myöntää yrityksille tukea tai muuta etua. Tuen muodolla ei ole merkitystä. Yleensä kyseessä on suora avustus tuen saajalle, mutta esimerkiksi myös kiinteistön markkinahintaa alhaisempi vuokra lasketaan tueksi.”

Nurmeksen kaupunki ei perinyt vuosina 2004-2007 mitään vuokraa Jukolan Osuuskaupalta Sotka-kylpylästä. Päinvastoin kaupunki maksoi omistamastaan Sotkasta vuokralaiselle vielä yhtiövastikkeena 85 000 euroa vuosittain.

KTM:n sivuilla todetaan myös, että ”yrityksiä ovat kaikki taloudellista toimintaa harjoittavat yksiköt niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta”.

Tämä tarkoittaa sitä, että myös Nurmeksen kaupungin omistamat matkailuyhtiöt ja muut ns. konserniyhtiöt on rinnastettavissa yrityksiin. Eli siis myös Sotka Oy ja Hyvärilän hotelli- ja ravintolatoimintaa pyörittävä Loma-Nurmes Oy, kysymys on taloudellisesta toiminnasta.

Kaikki perusteet täyttyvät

Nurmeksen kaupungin toiminta Bomban ja Sotkan kaupoissa täyttää kaikki EU-komissiolle tehtävän kantelun artiklan 87.1 perusteet: ”Ensinnäkin kyseessä on oltava julkisten varojen (mukaan lukien kunnat ja EU-rahoitus) kanavoiminen yrityksiin. Lisäksi toimenpiteen tulee vääristää tai uhata vääristää kilpailua suosimalla tuensaajaa. Etu on valikoivaa eli se kohdistuu vain tiettyihin yrityksiin. Tuelta edellytetään vaikutusta myös jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.”

Julkisten varojen kanavointi yrityksiin

”Ensinnäkin säännöt koskevat toimenpiteitä, joihin liittyy julkisten varojen käyttöä. Julkiseksi sektoriksi luetaan keskushallinnon ja sen alaisten organisaatioiden lisäksi kaikki alueelliset ja paikalliset viranomaiset, kuten kunnat ja maakunnan liitot. Myös julkiset yritykset, pankit ja säätiöt sisältyvät määritelmään. Valtiontukisäännöt koskevat sekä kansallisia tukia että EU -rahoitusta. Esimerkiksi EU:n rakennerahaston rahoitus voidaan lukea valtiontueksi, jos se täyttää edellä luetellut edellytykset. Julkisten varojen kriteerin täyttää myös se, jos tukea kanavoidaan yksityisen tahon välityksellä yrityksiin.”

”Yrityksen määritelmä on EY:n oikeuskäytännön mukaan laaja. Yrityksellä tarkoitetaan kaikkia taloudellista toimintaa harjoittavia yksiköitä niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta. Esimerkiksi yksityishenkilöt ammatinharjoittajina täyttävät tämän kriteerin.”

Etu

”Kyseessä ei tarvitse olla suora rahasuoritus tuen saajalle, vaan määritelmä kattaa myös edut, jotka on saavutettu julkisen sektorille toimenpiteillä muilla tavoin. Myös mm. avustukset, lainat, verohuojennukset, takaukset ja pääomarahoitus katsotaan tukeen rinnastettavaksi eduksi.”

”Esimerkiksi julkisen palvelun tarjoaminen tietylle yritykselle markkinahintaa alhaisemmalla hinnalla on valtiontukea artiklan 87 merkityksessä. Toimenpiteestä on siis koiduttava taloudellista hyötyä, jota yritys ei saisi tavanomaisessa liiketoiminnassaan. Tällöin yritys asetetaan kilpailijoitaan edullisempaan asemaan. Jotta kyseessä olisi valtiontuki, toimenpiteellä tulee kuitenkin olla budjettivaikutusta eli toimenpiteen johdosta julkinen sektori joko menettää tuloja tai toimenpide kasvattaa menoja.”

Nurmeksen kohdalla uutisoitiin, että Sotkan myyminen Jukolan kanssa tehdyn sopimuksen mukaan vetää kaupungin tämän vuoden tilinpäätöksen miinukselle (Ylä-Karjala 24.5.2007).

Valikoivuus

”Artiklan soveltaminen edellyttää lisäksi, että toimenpide on valikoiva eli selektiivinen. Käytännössä valikoivuus tarkoittaa sitä, että toimenpidettä hallinnoivat viranomaiset käyttävät harkintavaltaa, ja viranomaistoiminnalla vaikutetaan tällä tavoin yrityksen ja sen kilpailijoiden väliseen asemaan markkinoilla.”

Vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan

KTM: ”Valtiontuella on oltava vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kaupankäyntiin. Riittää, kun voidaan osoittaa, että tuensaaja harjoittaa taloudellista toimintaa ja toimii markkinoilla, joilla esiintyy jäsenvaltioiden välistä kauppaa.”

Tämäkin viimeinen ehto täytyy, koska Jukolan Osuuskauppa osana S-ketjua toimii mm. ulkomailla, myös matkailu- ja majoitusalalla, joilla esiintyy jäsenvaltioiden välistä kauppaa.

KTM: ”Tuensaajan liiketoiminnallisella tai oikeudellisella asemalla ei ole merkitystä. Voittoa tuottamaton järjestökin voi siis harjoittaa taloudellista toimintaa.”

Kielletyt tuet

KTM: Vientitukien lisäksi ”yleensä kiellettyä on myös ns. toimintatuki, jolla katetaan yritysten operatiivisia juoksevia menoja.”

Nurmeksen kaupunki on nimenomaan antanut Jukolan osuuskaupalle ns. toimintatukea. Sotkasta maksettiin yhtiövastiketta vuokralaiselle 85 000 euroa vuosittain. Lisäksi annettiin koroton 810 000 euron laina Sotka Oy:lle, käytännössä Jukolan käytettäväksi vuokralaisena, jota ei peritty mitenkään takaisin Sotkan myynnin yhteydessä. Näiden lisäksi myös Bomban ja Sotkan alueen maa-alueita on myyty halvempaan hintaan kuin muille, mitä muuta se on kuin valikoivaa toimintatukea Jukolan Osuuskaupalle?

KTM: ”Toimintatuen myöntäminen on lähtökohtaisesti mahdollista ainoastaan de minimis –tukena. Myös suuryritysten mahdollisuutta saada tukea osittain tai kokonaan on rajoitettu jossain tilanteessa. Lisäksi komissiolla on mahdollisuus kieltää ”rakenteellista ylikapasiteettiä” kärsiville aloille myönnettävät investointituet.”

Vähämerkityksellinen tuki eli de minimis -tuki

”De minimis –asetuksen puitteissa yritykselle on mahdollista maksaa tukea enintään 200 000 euroa kolmen verovuoden aikana. Summassa tulee huomioida kaikkien eri viranomaisten yhteensä de minimis- tukena kyseisenä ajanjaksona myöntämä rahoitus.”

Suomen suurimman vähittäistavarakaupan S-ketjun Jukolan Osuuskauppa on saanut Sotkan kohdalla ruokoalaisena tukea 2004-2006 vuosittain 85 000 euroa ja käyttöönsä vielä lisäksi mm. korottoman 810 000 avustuksen toiminnan pyörittämiseen. Kaupunki on maksanut kaikki Sotka-kylpylähotellin huolto-, korjaus- ja ylläpitokulut.

KTM:n sivut: ”Tuki voi olla lähtökohtaisesti tarkoitettu mihin tahansa yrityksen kustannuksiin, kunhan yrityksen kaikki eri lähteistä kolmen verovuoden aikana saama de minimis –tuki ei ylitä 200 000 euron rajaa. Kaikista muista tukimuodoista poiketen de minimis –tuesta ei tarvitse tehdä minkäänlaisia ilmoituksia tai raportointia komissiolle. Tuen myöntämistä koskevat tiedot on kuitenkin säilytettävä 10 vuoden ajan, jotta tarvittaessa voidaan todentaa, että de minimis –asetuksen määräyksiä on noudatettu.”

”Asetusta sovelletaan yrityksille myönnettävään tukeen kaikilla aloilla lukuun ottamatta maatalouden alkutuotantoa, kalastus- ja vesiviljelyä sekä kivihiilialaa. De minimis –sääntö ei myöskään oikeuta maksamaan vientitukea eikä tukea vaikeuksissa oleville yrityksille. Maanteiden tavarankuljetuspalveluja tarjoaville yrityksille tuen määrä on rajattu 100 000 euroon kolmen vuoden aikana eikä tukea saa myöntää ajoneuvojen hankintakustannuksiin.”

Mitä muuta Nurmeksen kaupunki on tehnyt kilpailua vääristäen, kuin maksanut omille matkailuyhtiöille (Bomballe, Sotkalle ja Loma-Nurmes Oy:lle ja niissä toimineille) vuosien saatossa. De minimis-sääntö ei oikeuttaisi maksamaan tukea vaikeuksissa oleville yrityksille.

Menettely tuen myöntämiseksi

”Ennen tuen myöntämistä yritykseltä on pyydettävä ilmoitus kaikista muista de minimis –tuista, jotka se on saanut kuluvan ja kahden edeltävän verovuoden aikana. Verovuosi on kalenterivuosi tai, jos yrityksen tilikautena ei ole kalenterivuosi, se tai ne tilikaudet, jotka ovat kalenterivuoden aikana päättyneet. Ilmoituksen on oltava kirjallisessa tai sähköisessä muodossa. Uuden tuen myöntäminen ei saa johtaa 200 000 euron rajan ylittymiseen.”

Tämä tulee ottaa huomioon myös Pohjois-Karjalan TE-keskuksessa tulevia tukia myönnettäessä. Em. 200 000 euron raja on jo ylitetty reilusti Nurmeksen kaupungin tukitoimien yhteydessä.

KTM: ”Jos yritys saa samoihin kustannuksiin myös muuta kuin de minimis –tukea, on varmistuttava, että de minimis –tuen myöntäminen ei johdan tälle muulle tuelle asetetun maksimi-intensiteetin ylittymiseen.”

”Jos tukitoimenpiteeseen kuuluvien tukien yhteismäärä ylittää 200 000 euroa, ei de minimis -asetusta sovelleta tukeen edes sen osuuden osalta, joka ei ylitä tätä enimmäismäärää. Jos siis yritys on viime vuonna saanut de minimis -tukea 150 000 euroa ja sille myönnetään tänä vuonna 100 000 euroa, kohdistuu takaisinperintävelvollisuus tähän koko 100 000 euron tukeen, ei pelkästään sallitun enimmäismäärän ylittävään 50 000 euroon.”

”Yhteenvetona voidaan sanoa, että vaikka tuen määrä jää alle asetuksen määrittelemien kynnysarvojen, tulee sen täyttää kaikki asetuksen edellytykset ollakseen de minimis- tukea.”

Säännön virallinen nimi:

”Komission asetus (EY) N:o 1998/2006, annettu 15 päivänä joulukuuta 2006, perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen, julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä 28.12.2006 L 379/5.”

Muistio täydentyy vielä myöhemmin.

Liitteitä:

KESKEISIÄ MATKAILUPÄÄTÖKSIÄ NURMEKSESSA

Kaupunginvaltuusto

Kokous 26.02.2004 / Pykälä 16

Kaupunginhallitus§ 5416.02.2004Kaupunginvaltuusto§ 1626.02.2004

MATKAILUYHTIÖJÄRJESTELY

85/05.055/2004

KHAL § 54

KHAL § 342

8.12.2003

Kaupunginkamreeri:

Nurmeksen kaupunki on asettanut tavoitteeksi irtautumisen Bomba-Lomat Oy:n eli liiketoimintayhtiön ja Kiinteistö Oy Bomban ja Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy:n eli alueen kiinteistöyhtiöiden omistuksesta. Samalla on edellytetty toiminnan volyymin ja työpaikkojen säilyttämistä ja toiminnan kehittämistä alueella. Toimijan on edellytetty esittävän tarvittaessa liiketoimintasuunnitelmansa alueen kehittämiseksi.

Kaupunginhallitus on käsitellyt 7.4.2003 § 114 kannanottoa Bomba-Lomat Oy:n oman pääoman turvaamiseen liittyvistä toimista. Valtuustoseminaarin 5.5.2003 keskustelun jälkeen kaupunginvaltuusto hyväksyi 27.5.2003 § 56 matkailuyhtiöiden myyntikunto-ohjelman.

Kaupunginhallituksen 19.5.2003 § 165 asettama työryhmä on konsultti Ilkka Järvisen avulla selvittänyt kaupunginhallitukselle kiinnostusta aloittaa Nurmeksen kaupungin kanssa neuvottelut Nurmeksen matkailukaupungin kiinteistöyhtiöiden omistuksesta ja alueen liiketoiminnan järjestämisestä. Työryhmän alkuperäinen määräaika oli 15.9.2003 ja sitä jatkettiin 15.10.2003 saakka. Työryhmä on saanut tehtävänsä suoritettua 6.11.2003, jolloin kaupunginhallitus antoi jatkovalmisteluohjeet kaupungin neuvottelijoille.

Neuvotteluohjeen jälkeen on käyty neuvottelut, jotka ovat johtaneet 1. jatkovalmisteluun Bomba-Lomat Oy:n esityksen 26.9.2003 pohjalta ja 2. neuvottelukosketukseen, jossa ehdotetaan jatkoaikaa selvittelylle 31.1.2004 saakka.

Ratkaisua valmisteltaessa on otettu huomioon, että Bomba-Lomat Oy:llä on vuoden 2002 tuloksen jälkeen yhtiökokouksesta vuosi aikaa hoitaa yhtiön oma pääoma osakeyhtiölain mukaiselle tasolle. Tämän vuoksi asiasta on saatava ratkaisu aikaan kuluvan joulukuun valtuustossa, koska kaupunki on arvioinut konkurssivaihtoehdon kaupungille kalleimmaksi.

Kaupunginjohtaja on 6.11.2003 jättänyt eronpyynnön Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy:n, Kiinteistö Oy Bomban ja Bomba-Lomat Oy:n hallituksen jäsenyydestä.

Vaihtoehto 1: Jatkovalmistelu Bomba-Lomat Oy:n esityksen pohjalta

Kaupunginhallituksen toimintalinja on tarkentunut kaupunginhallituksen keskusteluissa marraskuussa 2003.

Kaupunginvaltuuston alkuperäinen tavoite irtautua kerralla matkailusta on osoittautunut mahdottomaksi tässä toimintaympäristössä. Tosiasiassa kilpailevat kunnat ovat voimakkaasti mukana matkailun kehittämisinvestoinneissa. Nurmeksen matkailun volyymi on Bomba-brandistä huolimatta piirisarjassa.

Kylpylän valmistumisen vuoden 1991 alun jälkeen alueella ei ole tehty kehittämisinvestointeja. Alueella on tehty rahoitus- ja omistusjärjestelyjä vuosina 1994, 1998 ja 2001. Kaupunki myönsi alueen kiinteistöyhtiöille toukokuun lopussa 2003 myyntikunto-ohjelmassa 404 000 euron akordin. Alueen liiketoiminta ei ole kannattavaa nykyisillä rakenteilla ja rahoituksella. Alueen yhteistyösuunnitelmat eivät ole toteutuneet alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti. Liiketoiminnan loppuminen on kaupungin kannalta suurin riski. Liiketoimintaa jatketaan Terveyskylpylä liikeidean pohjalta. Järjestelyjen lopullisena tavoitteena on terve itsenäinen kylpylähotelli.

Liiketoiminnan kehittäminen kestävälle, voitolliselle pohjalle edellyttää:

1.Alueen velkojen leikkaamista edelleen,

2.Käyttöpääoman lisäämistä,

3.Liiketoiminnan jatkuvaa kehittämistä ympärivuotisena toimintana ja

4.Uusinvestointien suunnittelua ja toteutusta.

Kaupungin ratkaisu perustuu siihen että kaupungin osallistuminen liiketoimintayhtiöön arvioidaan epätarkoituksenmukaiseksi ja toisaalta jos kaupunki on mukana niin se keskittyy tarvittaessa kiinteistöyhtiöiden omistukseen. Kaupunki on tähän asti ollut liiketoimintayhtiössä vähemmistöosakkaana. Siirtyminen selvemmin yrittäjävetoiseen järjestelmään on ollut kaupungin tavoite koko ajan.

Nurmeksen matkailustrategian toteutuminen laajemmin edellyttää positiivista liikahdusta keskeisissä hankkeissa. Kaupungin kannalta esitetty kehittämisinvestointeihin osallistuminen merkitsee riskin kaksinkertaistamista, mutta samalla irtautumisen onnistumismahdollisuuden moninkertaistumista. Ratkaisussa kaupunki irtautuu liiketoimintayhtiöstä, myy Kiinteistö Oy Bomban osakekannan liiketoimintayhtiölle, joka fuusioi tytäryhtiön emoon. Fuusiossa pienomistajien osakkeet (n. 900 kappaletta) lunastetaan. Liiketoimintayhtiö säilyttää karjalaisen kulttuurin vaalimisen yhtiöjärjestyksessä. Lisäksi kaupunki ottaa suoraan vastuulleen kylpylän kiinteistöyhtiön kulut ja velat ja valmistelee kehittämisinvestoinnit kylpyläkiinteistöyhtiön kautta. Järjestelyllä pyritään rajoittamaan Bomba-Lomat Oy:n vuoden 2003 tappio enintään 100.000 euroon. Kaupunki sijoittaa kehittämisinvestointeihin miljoona euroa.

Valmistelu ja päätöksenteko tapahtuvat pala kerrallaan. Järjestelyllä tavoitellaan paitsi liiketoimintayhtiön tuloksen parantumista ja myös oman pääoman vahvistamista siten että kaupungin toissijainen lunastusvelvollisuus eli takaus voi pienentyä ja poistua Nordian pääomalainan lyhentämisen myötä. Liiketoimintayhtiön tuloksen myötä lyhenee myös kylpyläyhtiön laina kaupungille.

Tarkennettu ratkaisumalli

Bomba-Lomat Oy:n esityksen pohjalta neuvoteltu ratkaisu jakautuu seuraaviin osiin:

- kaupunki luopuu matkailukaupunkialueen liiketoimintayhtiön vähemmistöosakkuudesta myymällä joulukuussa 2003 Bomba-Lomien osakkeet 600 kpl nykyiselle yrittäjätaholle 10 eurolla ja varata oikeuden nimetä kaksi kaupungin edustajaa yhtiön hallitukseen sinä aikana kun kaupungilla on takausvastuuta yhtiön pääomalainoista

- kaupunki irtautuu osittain matkailun kiinteistöyhtiöistä myymällä Kiinteistö Oy Bomban osakkeet 130.495 kpl Bomba-Lomille 2000 eurolla siten että kauppa toteutetaan 2004 tammikuussa ja varaa mahdollisuuden ostajalle tehdä tarjouksen Sotkan osakkeista tai sen kiinteistöstä Sotkan vuokra-aikana

- kaupunki antaa ohjeen Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy.lle tehdä Sotkasta Bomba-Lomien kanssa liiketoimin-tayhtiön tulokseen (50 % nettotuloksesta) perustuvan uuden kymmenen vuoden vuokrasopimuksen, joka koskee yhtiön vuokria 1.1.2003 alkaen

- kaupunki antaa Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy:lle tehtäväksi suunnitella ja valmistella yhteistyössä liiketoimintayhtiön kanssa hotellilaajennuksen, tarpeellisten kylpylän tilojen korjauksen ja muutoksen ja liikuntatilan. Suunnitelmat on hyväksyy kaupunginhallitus.

- kaupunki sijoittaa alueen kehittämisinvestointeihin lähivuosina yhteensä miljoona euroa,

- kaupunki ottaa vastatakseen Sotkan 720.000 euron lainasalkun ja 150.000 euron käyttöpääoman järjestämisen (josta vuoden 2003 vuokran palautukseen liiketoimintayhtiölle 66.240 euroa) sekä alentaa yhtiön osakepääomaa lähemmäksi kaupungin tase arvoa ennen kehittämisinvestointien toteuttamista.

Ratkaisumalli antaa kaupunginhallitukselle valtuudet tehdä tarpeelliset kaupat ja tehtävän valmistella valtuustolle yksityiskohtaiset päätökset asianmukaisen valmistelun jälkeen. Tehtävää ratkotaan pala kerrallaan. Kaiken kattavaa kertaratkaisua ei tavoitella.

Esityksen taloudellinen vaikutus kaupungin budjettitalouteen:

-Bomba-Lomat Oy:n osakkeiden myyntitappio vuonna 2003 10.081,28 euroa

-Kiinteistö Oy Bomban osakkeiden myyntitappio vuonna 2004 398.000 euroa

-Sijoitukset alueen kehittämisinvestointeihin vuoteen 2008 1.000.000 euroa

-Riski Sotkan konvertoiduista lainoista ja käyttöpääomalainasta 870.000 euroa

-Kaupunki vastaa lisäksi Sotkan korjausinvestoinneista sopimus-kaudella.

-Riskin toteutumisaste riippuu kaupungin omista toimista.

Kaupungille jää edelleen Bomba-Lomien toissijainen takaus 605.000 euroa, jonka pääomaa on mahdollista lyhentää liiketoimintayhtiön tuloksen mukaan kun fuusion jälkeen oma pääoma on positiivinen. Lisäksi on huomattava että kaupungin omistuksen arvo tällä hetkellä Sotkassa on 600.000 euroa.

Kaupunginjohtajan vuosien 2004-2006 investointiohjelmaesitykses-sä on yhteensä alueen liikuntatilojen rahoitukseen nettona varattu 950.000 euroa. Järjestely ei siten muuta kaupungin investointiohjelman laajuutta.

Jos kaupunki jäisi Bomba-Lomat Oy:n osakkaaksi, kaupungin tulisi varautua omistusosuutensa mukaiseen osuuteen kassa- ja remonttilainasta sekä Kiinteistö Oy Bomban tilojen korjausinvestointien omarahoitukseen.

Ratkaisun rahoituskustannusten painopiste on kaupungilla, koska kyse on vanhoista rasitteista. Muiden toimijoiden panokset näkyvät käyttöpääomarahoituksessa ja kehittämishankkeissa. Bomba-Lomat Oy:n omistus muuttuisi Matkailunkehitys Nordian ja yrittäjätahon välillä siten että molemmat omistaisivat suoraan tai välillisesti Yyterin Kylpylähotelli Oy:n kautta 50 % yhtiöstä. Yhtiö ei tulisi näin kummankaan omistajatahon konserniin.

Muiden toimijoiden panos on seuraava edellyttäen että kaupunki hyväksyy ratkaisun:

Matkailunkehitys Nordia Oy pääomittaa viimeisen 103.000 euron lainan Bomba-Lomat Oy:lle. Yrittäjä, Matkailunkehitys Nordia ja rahoittaja (haetaan Finnvera Oyj:ltä) toteuttavat 300.000 euron käyttöpääomalainan Bomba-Lomat Oy:lle.

Kiinteistö Oy Bomban lainasalkku yhteensä 348.000 euroa siirtyy liiketoimintayhtiön vastuulle kaupan myötä. Myöhempien investointien rahoitus selviää suunnitteluvaiheen jälkeen.

Vaihtoehto 2: jatkoaikaa selvittelylle

Selvittelyn ja neuvottelujen tuloksena on löytynyt toimija, joka ei ole tehnyt tarjousta vaan haluaa jatkaa selvittelyä tammikuun loppuun 2004 ilman että kaupunki saa taetta tarjouksen esittämisestä. Toimijan tarkoitus on laatia liiketoimintasuunnitelma. Toimijan pyynnöstä vastausaikaa jatkettiin syyskuun lopusta lokakuun loppuun. Kaupunginhallituksen neuvottelijoiden kierroksen jälkeen 11-12.11.2003 toimijalle annettiin mahdollisuus tehdä esitys 3.12.2003 mennessä kuten Bomba-Lomat Oy:lle. Toimijan valmistelulähtökohta on ollut saada alueen kaikki kiinteistöt omistukseensa. Toimija edellyttää että nykyisen liiketoimintayhtiö taseongelma hoidetaan ja toiminta jatkuu.

Jatkoaika merkitsee sitä että ensivaiheessa ratkaistaan vain Bomba-Lomat Oy:n taseongelma. Yhtiön omistajatahot eivät osallistu vakautusratkaisuun, koska kokonaisratkaisu ei ole varmistunut. Näin Bomba-Lomat Oy:n taseen oikaisu tapahtuu kokonaan kaupungin rahoituksella ja riskillä.

Ratkaisumalli voisi olla seuraava:

1. Kun kaupunki ei halua liiketoimintayhtiön osake-enemmistöä, kaupunki myöntää nollakorkoisen 130.000 euron pääomalainan yhtiölle ja 70.000 euron nollakorkoisen käyttöpääomalainan Sotkalle, joka voi palauttaa vuoden 2003 vuokran liiketoimintayhtiölle. Bomba-Lomien tulos vakautetaan tällä järjestelyllä 100.000 euron tap-pioon vuodelta 2003 (ks. edellä vaihtoehto 1:n vastaava toimenpide).

2. Kaupunginhallitus keskeyttää Bomba-Lomat Oy:n ehdotuksen jatkovalmistelun toistaiseksi ja aloittaa tarkemman selvitystyön neuvotteluosapuolen kanssa ja kauppaneuvottelut liiketoimintayhtiön osakkeiden lunastamisen ehdoista, kaupan laajuudesta ja kehittämishankkeista 31.1.2004 mennessä.

3. Kaupunginhallitus tuo mahdollisen vastauksen käsittelyyn, jolloin vaihtoehtona on joko 1 tehdä esitys sopimuksen tekemisestä toimijan kanssa tai 2. todeta ettei tarjousta ole tai se ei kelpaa kaupungille ja asiaa palataan valmistelemaan vaihtoehto 1:n mukaisesti päivitetyn tilanteen mukaan.

Esityksen taloudellinen vaikutus kaupungin budjettitalouteen, jos toimijan kanssa päästään sopimukseen, on esitettävä maksimiriskien kartoituksena:

-Bomba-Lomat Oy:n pääomalaina 130.000 euroa

-Sotkan käyttöpääomalaina vuokranpalauttamiseksi Bomba-Lomat Oy:lle 70.000 euroa

-riski Bomban, Sotkan ja Bomba-Lomat Oy:n osakkeiden alaskirjauksesta enintään 1.011.000 euroa

-riski Bomba-Lomat Oy:n taseen puhdistamisesta enintään 790.000 euroa.

-Sijoitukset alueen kehittämisinvestointeihin tulevina vuosina 1.000.000 euroa

- kehittämishankkeiden suunnittelun käynnistyminen viivästysriski

Vaihtoehto 1.ssä kaupungin riskit ovat alhaisemmat ja kehittämis-hankkeet ovat nopeammin saatavissa liikkeelle.

Kaupunginjohtaja:

Kaupunginhallitus päättänee esittää kaupunginvaltuustolle vaihto-ehto 1 pohjalta että valtuusto päättäisi

1. myydä 600 kappaletta Bomba-Lomat Oy:n (0971684-9) osaketta Yyterin Kylpylähotelli Oy:lle (1106370-1) 10 euron kauppahinnasta ja varata oikeuden nimetä Bomba-Lomat Oy:n hallitukseen kaksi kaupungin edustajaa niin kauan kuin kaupungin on toissijainen lu-nastussitoumus yhtiön Matkailunkehitys Nordia Oy:lta saamaan päälainaehtoiseen vvk-lainaan on voimassa

2. valtuuttaa kaupunginhallituksen myymään 2000 eurolla Bomba-Lomat Oy:lle Kiinteistö Oy Bomban (0207647-1) 130.495 osaketta ja sitoutumaan samalla antamaan ostajalle mahdollisuuden tehdä tarjouksen Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy:n (0765034-8) osakkeista tai sen hallitsemasta kiinteistöstä vuokra-aikana,

3. antaa Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy:lle tehtäväksi suunnitella ja valmistella yhteistyössä liiketoimintayhtiön kanssa hotellilaajennuksen, tarpeellisten kylpylän tilojen korjauksen ja muutoksen sekä liikuntatilan ja valtuuttaa kaupunginhallituksen käsittelemään suunnitelmat kaupungin puolesta,

4. antaa ohjeen Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy.lle tehdä uuden liiketoimintayhtiön tulokseen perustuvan kymmenen vuoden vuokrasopimuksen, joka koskee yhtiön vuokria 1.1.2003 alkaen

5. sijoittaa alueen kehittämisinvestointeihin lähivuosina yhteensä miljoona euroa,

6. myöntää Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy:lle 870.000 euron nollakorkoisen kymmenen vuoden lainan, jonka pääomaa lyhennetään liiketoimintayhtiön maksaman vuokran mukaan, yhtiön lainakannan konvertoimiseksi ja käyttöpääoman turvaamiseksi

7. antaa kaupunginhallituksen tehtäväksi valmistella muut tarpeelli-set sopimukset ja päätökset sekä velvoittaa kaupunginhallituksen raportoimaan tämän päätöksen toteutumisesta konserniraportoinnin yhteydessä.

8. kirjata vuoden 2003 tilinpäätöksessä satunnaisiin kuluihin 10.081,28 euroa ja vuoden 2004 talousarviossa 398.000 euroa satunnaisiin kuluihin ja 870.000 euroa antolainoihin

Kaupunginhallitus:

Merkitään että esteellisenä asian käsittelyn ajaksi poistuivat hallituksen jäsenet Matti Kämäräinen, Matti Tolvanen ja Hanne Savolainen ja kaupunginsihteeri Eeva Piironen. Asian käsittelyn ajaksi kokoukseen saapuivat klo 17.35 varajäsenet Pertti Ryynänen ja Jussi Säämänen.

Kokouksen sihteerinä asian käsittelyn ajan toimi kaupunginkamreeri Jari Lampinen.

Käydyn keskustelun jälkeen puheenjohtaja tiedusteli, voiko kaupunginhallitus hyväksyä asian valmistelun vaihtoehto 2:n mukaisesti. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen yksimielisesti hyväksyneen vaihtoehto 2:n, jonka mukaisesti siis kaupunginhallitus päätti

1. keskeyttää Bomba-Lomat Oy:n ehdotuksen jatkovalmistelun toistaiseksi ja antaa kaupungin neuvottelijoille tehtäväksi jatkaa neuvotteluja vaihtoehto 2:n pohjalta selvitystyötä esittäneen neuvotteluosapuolen kanssa enintään 31.1.2004 saakka,

2. esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto päättäisi myöntää Bomba-Lomat Oy:lle nollakorkoisen 130.000 euron pääomalainan ja Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy:lle 70.000 euron nollakorkoisen käyttöpääomalainan.

Merkitään että asian käsittelyn jälkeen kokouksesta poistuivat varajäsenet Ryynänen ja Säämänen kello 18.55.

Kaupunginjohtaja pyysi merkittäväksi päätökseen eriävän mielipiteensä. Merkitään. Liite nro 1/342 §.

311/05/055/03

KVAL § 109

15.12.2003

Valtuusto:

Merkitään että kaupunginsihteeri Eeva Piironen poistui esteellisenä kokouksesta kello 22.30 asian käsittelyn alkaessa. Pöytäkirjanpitäjän asian käsittelyn ajan toimi kaupunginkamreeri Jari Lampinen.

Keskustelun aikana valtuutettu Yrjö Räsänen esitti valtuutettu Jukka Juntusen kannattamana että valtuusto päättää lopettaa Bomba-Lomat Oy:n ehdotuksen jatkovalmistelun.

Puheenjohtaja totesi että keskustelun aikana valtuutettu Räsänen on tehnyt kaupunginhallituksen esityksestä poikkeavan kannatetun esityksen, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti että asiasta suoritetaan nimenhuutoäänestys, jossa ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat valtuutettu Räsäsen esitystä äänestävät EI. Äänestysmenettelyehdotus hyväksyttiin.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 33 JAA -ääntä ja 2 EI- ääntä.

Liite nro 1/109 §.

Puheenjohtaja totesi kaupunginvaltuuston hyväksyneen äänin 33-2 kaupunginhallituksen esityksen.

---

- Tässä kohtaa pöytäkirjaote kertoo, että kaupunginvaltuutetuille ei kerrottu, minkä tahon kanssa kaupunki käy neuvotteluja omaisuuden myymisestä: http://www.nurmes.fi/ptekohaku/dynasty/kokous/KOKOUS-29.HTM

Tarkoitus on salata asioiden todellinen kulku: Nurmeksen kaupunginvaltuusto päätti 15.12.03 jäädä odottamaan ns. mustan hevosen tarjousta tammikuun 2004 loppuun. Valtuutetuille ei edes kerrottu, että kysymys olisi Jukolan Osuuskaupasta ja sen mahdollisesta tarjouksesta. Se paljastui vasta kun Jukola jätti tarjouksensa 30.1.04.

---

Netissä oleva pöytäkirjaote jatkuu ja asiassa hypätään jo helmikuun 2004 tapahtumiin:

Kaupunginkamreeri:

Jukolan osuuskauppa on jättänyt valtuuston antamalla lisäajalla tarjouksen 30.1.2004, joka on neuvottelujen jälkeen korvattu 12.2.2004 jätetyllä tarjouksella. Lisäksi Nurmesviikot Oy on jättänyt 31.1.2004 tarjouksen Kiinteistö Oy Bomban osakkeista. Nurmesviikot Oy:n vahvistaa 12.2.2004 klo 11.55 saapuneella faksilla aiemman tarjouksensa ja tarjoutuu hoitamaan kylpylän ja tarvittaessa takaamaan kylpylän palvelumyynnin.

Kaupungin neuvottelijat ovat neuvotelleet Jukolan kanssa neljästi ja Nurmesviikkojen kanssa kerran ja lisäksi em. tarjousten kokonaiskustannusten arvioimiseksi on neuvoteltu Matkailunkehitys Nordian kanssa irtautumisen ehdoista.

Tarjouksien arviointiperusteet

Tarjouksien arvioinnissa ja vertailussa on otettava huomioon paitsi eri vaihtoehtojen kunnallistaloudelliset vaikutukset myös työllisyysvaikutukset, liiketoimitoiminnan kehitysarvio investointien ja muiden kehittämistoimien osalta. Lisäksi arvioinnissa on otettava huomioon, mitkä ovat riskit siitä, että päätöstä ei tehdä ja miten asian käsittely vaikuttaa toimintaedellytyksiin eri vaihtoehdoissa.

Kaupungin näkökulmasta kiinteistöjen myynnin ja vuokrauksen arvioinnin pohjana on nykyisen liiketoimintayhtiön vastuukate, joka on ollut viimeisen seitsemän vuoden aikana keskimäärin 278.000 euroa, vuonna 2003 186.000 euroa. Vastuukatteella hoidetaan vuokrat ja poistot.

Tarjouksista Nurmesviikot Oy:n tarjous ei vastaa perusratkaisultaan kaupungin tavoitteita ratkaista koko alueen toimintaa. Yhtiön esittämä toimintamalli merkitsisi kylpylän kustannusten jäämistä kokonaisuudessaan kaupungille. Esitystä voi pitää esittäjän kannalta tarkoituksenmukaisena, mutta kaupungin kannalta se merkitsee riskien realisoitumista kerralla, jota alentaa saatava kauppahinta. Kunnallistaloudellinen kustannusvaikutus oli kaupungille 2,9 miljoonaa euroa. Koska tarjous ei vastaa kaupungin asettamia kriteereitä, se tulee hylätä.

Jukolan ja Bomba-Lomien ovat varsin identtisiä perusmalliltaan. Bomban tilat ostetaan ja Sotkan vuokrataan.

Bomba-Lomien ja Jukolan tarjouksien keskeisenä erona on se että Jukola vaihtoehdossa kaupunki maksaa entisen liiketoiminnan purkamisen kustannukset kaupungin Nordian kanssa neuvotteleman tuloksen mukaisesti ja toisaalta kaupunki sitoutuu vuokraamaan rakentamansa hotelli- ja liikuntasalilaajennuksen osuuskunnalle Jukolan tarjouksessa esitettyyn hintaan. Jukola ei ostaisi Bomban eikä liiketoimintayhtiö Bomba-Lomien osakkeita vaan Bomban kiinteistöt. Jukolan tarjouksen hyvöksyminen merkitsee Bomba-Lomat Oy:n alasajoa.

Jukola esittää tarjouksessaan mahdollisuuden toteuttaa viidessä vuodessa 1-1,5 M€:n kehittämisinvestoinnit alueella.

Jukola on neuvotteluissa vakuuttanut että tarjouksessa mainittu liiketoimintasiirto tapahtuu säännösten mukaan ja sopimusten siirrossa noudatetaan hyvää liiketapaa.

Bomba-Lomat Oy:n tarjouksessa toiminta jatkuisi nykyisen liiketoimintayhtiön puitteissa, mutta Kiinteistö Oy Bomban osakekanta myytäisiin liiketoimintayhtiölle, johon ostettu kiinteistöyhtiö fuusioitaisiin. Kehittämisinvestointien suunnittelun jälkeen sovitaan ko. investointien vuokrausehdoista. Kaupunginvaltuuston joulukuisen päätöksen mukaisesti kaupunki lainasi Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy:lle 70.000 euroa, joten yhtiön rahoitustarve on vastaavasti pienempi.

Matkailunkehitys Nordia Oy:n sijoitukset Bomba-Lomat Oy:öön ovat laskennallisine korkoineen 1.565.050,23 €. Merkittävää on huomata että sijoituksesta Bomba-Lomat Oy:n perustamisen yhteydessä sijoitettiin molempien kiinteistöyhtiöiden taseen oikaisuun mm. irtaimistokaupoilla yhteensä 403.651,02 eurolla eikä liiketoimintaan.

Matkailunkehitys Nordia Oy:n kanssa irtautumishinta 7.2.2004 neuvotteluissa sovittiin seuraavasti: Nurmeksen kaupunki maksaa ostaa Matkailunkehitys Nordialta Bomba-Lomat Oy:n osakkeet ja Nordian saamiset Bomba-Lomat Oy.ltä yhteensä 1,194 miljoonalla eurolla.

Kauppahinnasta maksetaan 1/3 kaupan yhteydessä, 1/3 vuoden kuluttua kaupasta ja 1/3 kahden vuoden kuluttua kaupasta. Maksamattomalle kauppahinnalle ei makseta korkoa.

Osakkeiden arvoksi määritellään yhtiöön alun perin sijoitettu pääoma ja Nordian saamaa osakekohtaista hintaa sovelletaan myös Yyterin kylpylähotelli Oy:öön, jos Jouko Manninen hyväksyy tarjouksen.

Nordian osalta osakkeiden kauppahinta on 61.045,99 € ja Yyterin kylpylähotelli Oy:n 32.391,75 €. Matkailunkehitys Nordia Oy hallitus on hyväksynyt 11.2.2004 neuvottelutuloksen. Jouko Manninen on suullisesti hyväksynyt osakkeen hintaperusteen.

Tarjousten kunnallistaloudellinen vertailu:

Liitteessä on esitetty eri vaihtoehtojen vaikutus kaupunginbudjettitalouteen huonoimmassa ja parhaimmassa tilanteessa ilman arviota toteutumisaikataulusta, jolloin suoritukset voisi diskontata. Mikään vaihtoehto ei toteutune sellaisenaan. Lisäksi on esitetty keskeiset laadulliset arviot.

Vaihtoehtojen ja toteutumisriskien haarukointi antaa mahdollisuuden kahteen toimintalinjaan: Joko hyväksyä Bomba-Lomien tarjous tai hyväksyä Jukolan tarjous. Nurmesviikot Oy:n tarjous ei ole kaupungin kannalta taloudellisesti mahdollinen. Valinta kokonaisratkaisujen osalta on riippuu kehitysarvioista seuraavan 5-10 vuoden ajanjaksolla.

Vaihtoehto 1: Bomba-Lomat Oy jatkaa yhteistyökumppanina

Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle että valtuusto päättää

1. myydä 600 kappaletta Bomba-Lomat Oy:n (0971684-9) osaketta Yyterin Kylpylähotelli Oy:lle (1106370-1) 10 euron kauppahinnasta ja varata oikeuden nimetä Bomba-Lomat Oy:n hallitukseen kaksi kaupungin edustajaa niin kauan kuin kaupungin on toissijainen lunastussitoumus yhtiön Matkailunkehitys Nordia Oy:lta saamaan päälainaehtoiseen vvk-lainaan on voimassa

2. valtuuttaa kaupunginhallituksen myymään 2000 eurolla Bomba-Lomat Oy:lle Kiinteistö Oy Bomban (0207647-1) 130.495 osaketta ja sitoutumaan samalla antamaan ostajalle mahdollisuuden tehdä tarjouksen Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy:n (0765034-8) osakkeista tai sen hallitsemasta kiinteistöstä vuokra-aikana,

3. antaa Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy:lle tehtäväksi suunnitella ja valmistella yhteistyössä liiketoimintayhtiön kanssa hotellilaajennuksen, tarpeellisten kylpylän tilojen korjauksen ja muutoksen sekä liikuntatilan ja valtuuttaa kaupunginhallituksen käsittelemään suunnitelmat kaupungin puolesta,

4. sijoittaa alueen kehittämisinvestointeihin lähivuosina yhteensä miljoona euroa,

5. antaa ohjeen Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy.lle tehdä uuden liiketoimintayhtiön tulokseen perustuvan kymmenen vuoden vuokrasopimuksen, joka koskee yhtiön vuokria 1.1.2004 alkaen,

6. antaa Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy:lle tehtäväksi suunnitella ja valmistella yhteistyössä liiketoimintayhtiön kanssa hotellilaajennuksen, tarpeellisten kylpylän tilojen korjauksen ja muutoksen sekä liikuntatilan ja valtuuttaa kaupunginhallituksen käsittelemään suunnitelmat kaupungin puolesta,

7. myöntää Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy:lle 800.000 euron nollakorkoisen kymmenen vuoden lainan, jonka pääomaa lyhennetään liiketoimintayhtiön maksaman vuokran mukaan yhtiön lainakannan konvertoimiseksi,

8. antaa kaupunginhallituksen tehtäväksi valmistella muut tarpeelliset sopimukset ja päätökset sekä velvoittaa kaupunginhallituksen raportoimaan tämän päätöksen toteutumisesta konserniraportoinnin yhteydessä ja

9. myöntää vuoden 2004 talousarviossa satunnaisiin kuluihin 408.081,28 euroa ja 800.000 euroa antolainoihin

Vaihtoehto 2: Jukolan osuuskauppa yhteistyökumppaniksi

Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle että valtuusto päättää hyväksyä matkailukaupungin alueen kehittämisessä yhteistyökumppaniksi Jukolan Osuuskaupan tarjouksen pohjalta,

2. ostaa Matkailunkehitys Nordia Oy:ltä Bomba-Lomat Oy:n osakkeet 61.045,99 eurolla ja Yyterin kylpylähotelli Oy:ltä 32.391,75 eurolla ja Nordian saamiset Bomba-Lomat Oy.ltä

1.132.954,01 eurolla neuvotteluissa sovituin ehdoin ja maksuaikatauluin,

3. antaa ohjeen Kiinteistö Oy Bomballe toteuttaa Jukolan tarjouksen mukainen Bomban alueen rakennuksien ja maapohjan sekä Bomba-nimen myynti sekä toteuttaa yhtiön toiminnan alasajoon liittyvät kaupungin kannalta taloudellisesti tarkoituksenmukaiset ja tarpeelliset toimet,

4. antaa ohjeen Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy:lle tehdä Jukolan tarjouksen mukaisesti vuokrasopimuksen,

5. sitoutua samalla antamaan vuokraajalle mahdollisuuden tehdä jatkovuokrasopimuksen vuokra-ajan päättyessä ja tarjouksen Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy:n (0765034-8) osakkeista tai sen hallitsemasta kiinteistöstä vuokra-aikana,

6. antaa Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy:lle tehtäväksi suunnitella ja valmistella yhteistyössä Jukolan kanssa hotellilaajennuksen ja liikuntatilan sekä valtuuttaa kaupunginhallituksen käsittelemään suunnitelmat kaupungin puolesta,

7. myöntää Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy:lle 800.000 euron nollakorkoisen kymmenen vuoden lainan, jonka pääomaa lyhennetään liiketoimintayhtiön maksaman vuokran mukaan yhtiön lainakannan konvertoimiseksi,

8. antaa konserniin tulevalle Bomba-Lomat Oy:lle ohjeen myydä Bomba-Lomat Oy:n kalusto 10.000 eurolla ja toteuttaa muut liiketoiminnan siirtoon liittyvät mm. kylpylän kuntalaiskäytön sopimuksen siirron sekä yhtiön toiminnan alasajoon liittyvät tarpeelliset toimet,

9. kirjata alas Bomba-Lomat Oy:n osakkeiden arvo 103.519,02 euroa, kaupungin 130.000 euron pääomalaina ja 336.954,01 euron saatava,

10. kirjata alas Kiinteistö Oy Bomban osakkeiden arvoa 400.000 euroa,

11. sijoittaa alueen kehittämisinvestointeihin 2004-2006 yhteensä miljoona euroa,

12. antaa kaupunginhallituksen tehtäväksi valmistella muut tarpeelliset sopimukset ja päätökset sekä velvoittaa kaupunginhallituksen raportoimaan tämän päätöksen toteutumisesta konserniraportoinnin yhteydessä ja

13. myöntää vuoden 2004 talousarviossa osakkeiden ostoon 93.437,74 euroa, satunnaisiin kuluihin 970.473,03 euroa ja 800.000 euroa antolainoihin.

Kaupunginjohtaja:

Edellä esitetyn kokonaistaloudellisen vertailun perusteella suosittelen, että kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle vaihtoehto 1:n mukaista ratkaisua.

Kaupunginhallitus:

Merkitään että kokoukseen saapui varajäsen Jorma Pikkarainen asian käsittelyn alkaessa klo 18.10. Pöytäkirjanpitäjänä toimi asian käsittelyn aikana kaupunginkamreeri Jari Lampinen.

Käydyn keskustelun aikana jäsen Karjalainen esitti, että asia jätetään pöydälle keskiviikkoon. Pöydällepanoehdotusta ei kannatettu, joten puheenjohtaja totesi ehdotuksen rauenneen kannattamattomana. Jäsen Karjalainen pyysi merkitsemään eriävän mielipiteen päätökseen. Merkitään.

Käsittelyn jatkuessa jäsen Mustonen esitti jäsen Pikkaraisen kannattamana että kaupunginhallitus esittäisi valtuustolle vaihtoehto 2:n (Jukolan osuuskauppa yhteistyökumppaniksi) hyväksymistä.

Puheenjohtaja totesi keskustelun aikana jäsen Mustosen tehneen kaupunginjohtajan päätösesityksestä poikkeavan kannatetun ehdotuksen, joten asiasta on äänestettävä.

Puheenjohtaja esitti suoritettavaksi kättennostoäänestyksen, jossa ensin käden nostavat kaupunginjohtajan esityksen kannattajat ja sitten jäsen Mustosen ehdotuksen kannattajat. Äänestysmenettely hyväksyttiin.

Suoritetussa äänestyksessä kaupunginjohtajan esitys ei saanut kannatusta ja jäsen Mustosen ehdotus seitsemän ääntä (puheenjohtaja Moilanen, jäsenet Mustonen, Naumanen, Pikkarainen, Ryynänen, Säämänen ja Määttä). Jäsen Karjalainen äänesti tyhjää.

Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen äänin 7-0, 1 tyhjä hyväksyneen jäsen Mustosen ehdotuksen asiassa.

Kaupunginjohtaja pyysi merkitsemään päätökseen eriävän mielipiteensä. Merkitään.

KVAL § 16

Valtuusto:

Merkitään että esteellisenä asian käsittelyn ajaksi poistui kaupunginsihteeri Eeva Piironen. Pöytäkirjanpitäjänä asian käsittelyn ajan toimi kaupunginkamreeri Jari Lampinen.

Asian käsittelyn aikana valtuutettu Veikko Malk valtuutettu Ilpo Koskikallion kannattamana esitti, että valtuusto hyväksyisi vaihtoehdon 1 (Bomba-Lomat Oy jatkaa yhteistyökumppanina).

Valtuutettu Pertti Oila esitti valtuutettu Jukka Juntusen kannattamana seuraavaa:

” Nurmeksen kaupunginvaltuusto on aikaisemmin päättänyt, että kaupungin tulee irrottautua liiketoimintayhtiö Bomba-Lomista, Kiinteistö Oy Bombasta ja Nurmeksen Virkistys- ja Koulutuskeskus Sotka Oy:stä.

Myyntiedellytyksiä selvittänyt työryhmä on esittänyt kaupunginhallitukselle ja edelleen -valtuustolle käsiteltävänä olevaa ratkaisua, joka toteutuessaan ei olisi valtuuston aikaisemman tahdonilmaisun mukainen.

Koska ratkaisu on kustannusvaikutuksiltaan kunnallistaloudelle todella raskas ja jopa lopullisilta kustannuksiltaan avoin, se oleellisesti romuttaisi jo pitkään jatkuneen kaupungin talouden onnistuneen sopeuttamisen.

Toisaalta rakaisu ei myöskään tule ainakaan lähivuosina katkaisemaan kaupungin jatkuvaa maksuvelvoitetta matkailun tukemiseen joten lopullinen irrottautuminen siltä osin jää vain haaveeksi.

Kaiken edellä olevan perusteella esitän/esitämme, että neuvoteltua ratkaisua ei tule hyväksyä valtuustossa vaan on jatkettava ponnisteluja kaupungin talouden kannalta paremman neuvottelutuloksen aikaansaamiseksi.”

Lisäksi valtuutettu Taisto Hakkarainen esitti asian yhteydessä hyväksyttäväksi lausumaa: Tällä ratkaisulla ei saa vaarantaa muita investointeja ja peruspalveluja. Tämän ratkaisun rahoitus on toteutettava lainavaroilla.

Puheenjohtaja totesi keskustelun aikana tehdyn kaksi kannatettua kaupunginhallituksen esityksestä poikkeavaa esitystä, joista on äänestettävä. Ensimmäisessä äänestyksessä vastakkain ovat kaupunginhallituksen ja valtuutettu Malkin esitys ja toisessa äänestyksessä ensimmäisessä äänestyksessä voittanut valtuutettu Oilan esitystä vastaan. Äänestysjärjestys hyväksyttiin.

Puheenjohtaja esitti äänestyksen toteutettavaksi nimenhuudolla. Menettely hyväksyttiin. Puheenjohtaja esitti ensimmäisessä äänestyksessä niitä, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestämään JAA ja niitä, jotka kannattavat valtuutettu Malkin esitystä äänestämään Ei.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 29 JAA-ääntä, 3 EI-ääntä ja 3 tyhjää. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen esityksen voittaneen ensimmäisen äänestyksen äänin 29-3, 3 tyhjää. Liite 1/16 §.

Puheenjohtaja esitti toisessa äänestyksessä niitä, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestämään JAA ja niitä, jotka kannattavat valtuutettu Oilan esitystä äänestämään Ei.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 29 JAA-ääntä, 3 EI-ääntä ja 3 tyhjää. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen esityksen tulleen valtuuston päätökseksi äänin 29-3, 3 tyhjää. Liite 2/16 §.

Puheenjohtaja totesi, että valtuutettu Hakkaraisen lausuma kannattamattomana raukeaa.

---

 NURMEKSEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA

Kaupunginhallitus 31.05.2004 ,-- -- - ---

BOMBA-LOMAT OY:N ALASAJOON LIITTYVÄT KANNANOTOT

85/05/055/2004

KHAL § 145

Kaupunginkamreeri:

Kaupunginjohtaja:

Nurmeksen kaupunki on matkailuyhtiöjärjestelyyn liittyen ostanut koko

yhtiön osakekannan ja ostanut Matkailunkehitys Nordia Oy:n saatavat

Bomba-Lomat Oy:ltä. Ostetut saatavat 100.9012,73 euron tavallinen

velkakirjalaina ja 790.483,25 euron pääomalaina ovat veIkakirjaehtojen

mukaisesti korollisia. Tavallisen velkakirjalainan korko

on 5% ja edellinen koronmaksupäivä on ollut 31.8.2003. Pääomalainan

osalta velkakirjaehtojen mukaan korko ei ole kirjautunut kuluksi,

mutta taseen liitetietoihin on 31.12.2003 saakka kirjattu 343.119,72

euron korkovelka. Kaupungin haltuunoton toteutus edellyttää tavallisen

velkakirjalainan muuttamista korottamaksi 1.9.2003 lukien ja

pääomalainojen osalta 1.1.2004 lukien.

Yhtiö selvittää verottajan kannan velkakirjalainojen ja pääomalainojen

ja niiden korkojen anteeksiannosta. Selvitystyön jälkeen on mahdollista

ratkaista tarkempi alasajosuunnitelma aikatauluineen. Järjestelyn

tarkoitus on saada kaupunki yhtiön ainoaksi velkojaksi. Yhtiön

tilintarkastajan kanssa käydyn neuvottelun perusteella on mahdollista

toteuttaa yhtiön purku vapaaehtoisesti ilman selvitystilatasetta

ja yhtiökokousta, jos kaupunki ei vaadi selvitystilaa. Järjestelyllä

nopeutetaan ja kevennetään alasajoa.

Yhtiö on toimittanut taseen per 31.3.2004, jolloin liiketoiminta siirtyi

Jukolan Osuuskaupalle ja toimittaa taseen per 31.5.2004, jolloin 10-

mapalkkavelka Jukolan Osuuskaupalle maksetaan. Maaliskuun lopun

taseessa on siirtoveloissa korkovelkaa kaupungille 6.867,68 euroa.

Kaupunki ei ole tehnyt kirjanpidossaan ko. tulokirjausta. Alasajossa

ei ole ilmennyt mitään yllättävää, johon ei olisi varauduttu.

Kaupunki on maksanut pois yhtiön Finnveran lainan 43.249,52 euroa

nollakorkoista velkasitoumusta vastaan.

Yhtiö pystyy suoriutumaan muista kuin kaupungille olevista velvoitteistaan.

Mahdollinen jako-osuus hallintokustannusten jälkeen voidaan

suorittaa tavallisten velkakirjalainojen Iyhennyksenä. Kaupungin

saamisten poisto voidaan toteuttaa tämän jälkeen kerralla.

Matkailunkehitys Nordialta ostetut loput saamiset yhteensä 796.000

euroa poistetaan maksuerien mukaisesti maaliskuussa 2005 ja

maaliskuussa 2005.

Kaupunginhallitus päättää

1. muuttaa tavallisen velkakirjalainan pääomaltaan 100.9012,73 euroa

muuttamista korottamaksi 1.9.2003 lukien ja pääomalainat pääomaltaan

790.483,25 euroa korottomiksi 1.1.2004 lukien ja

2. antaa Bomba-Lomat Oy:lle konserniohjeen siitä että kaupunki ei

vaadi yhtiöltä selvitystilatasetta vaan edellyttää että yhtiön purku toteutetaan

vapaaehtoisesti kaupungin vastuulla.

Merkitään, että jäsen Hannu Pääkkönen ja kaupunginsihteeri Eeva

Piironen poistuivat kokoushuoneesta esteellisinä tämän asian käsittelyn

ajaksi. Pöytäkirjanpitäjänä tämän asian osalta toimi kaupunginjohtaja

Pertti Vainionpää.

Merkitään, että kaupunginhallitukselle oli jaettu pöydälle Bomba-Lomat

Oy:n tase 31.5.2004.

Ehdotus hyväksyttiin.

---

Kaupunginhallitus

Kokous 08.11.2004 / Pykälä 262

Kaupunginhallitus§ 26208.11.2004

KONSERNIOHJE NURMEKSEN VIRKISTYS- JA KOULUTUSKESKUS SOTKA OY:LLE

587/06.061/2004

KHAL § 262

Kaupunginkamreeri:

Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy on saanut valmiiksi hankesuunnitelman hotelli- ja liikuntatilalaajennuksesta. Liite.

Yhtiön hallitus esittää yhteensä 2,784 miljoonan euron laajennus- ja muutosinvestointia.

Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti suunnitelmat hyväksyy kaupunginhallitus.

Hankkeen rahoitushakemuksen käsittely edellyttää kaupungin kannanottoja. Kaupungin ohjauskeino on tässä suhteessa konserniohjeen antaminen.

Hankkeen rahoituksen osalta kaupungin on otettava kantaa valtuuston päättämän yhden miljoonan euron sijoittamisesta sekä muista laajennushankkeen rahoitusjärjestelyistä. Ennen sijoitusta kaupungin tulee ottaa kantaa kiinteistöyhtiön yhtiöjärjestyksen muuttamiseen, vähemmistöosakkaiden osakkeiden ostamiseen, osakepääoman alentamiseen ja vastikkeen suorittamiseen.

Kaupungin miljoonan sijoituksen yhtiön hallitus esittää toteutettavaksi siten, että puolet olisi osakepääomasijoitusta ja toinen puoli korotonta pääomalainaa. Yhtiö esittää avustusosuuden ylittävältä osalta rahoitusta korollisella kaupungin taseen kautta otetulla lainalla. Esitetty osakepääoma sijoitus on perusteltu. Pääomalainan myöntäminen sijaan kaupunki myöntää korottoman 500.000 euron lainan tässä vaiheessa. Laina on mahdollista muuttaa pääomalainaksi, jos yhtiön oma pääoma sitä edellyttää.

Matkailukaupungin kiinteistöyhtiöiden rahoituksessa ennen helmikuista päätöstä linjana oli rahoittaa hankkeet korkean korkomarginaalin kiinnitysvakuudella. Kaupungin yleisissä rahoitusperiaatteissa on ollut rahoittaa konserniyhtiöt kaupungin taseen kautta, jollei jostakin erityisestä syystä muuta johdu. Kuitenkin kaupungin linjana on ollut taata konserniyhtiöiden lainat rahoituskustannusten alentamiseksi. Sotkan laajennuksen rahoitus esitetään hoidettavaksi siten, että yhtiö hakee enintään 950.000 euron korollista lainaa, jolle kaupunki antaa takauksen.

Yhtiön osakepääoman alentaminen on välttämätön toimi, jotta laajennuksen rahoitus voisi onnistua. Kaupungin kannalta järjestely ei aiheuta alaskirjaustarvetta, koska kaupunki on alentanut osakkeiden arvoa riittävästi. Yhtiöjärjestyksen muutos siten, että yhtiö voi periä vastiketta osakkailta, on perusteltu yhtiön lainanhoitokyvyn turvaamiseksi nykyisellä vuokratasolla. Vuotuinen vastike nousee esitetyllä rahoitusrakenteella 85.000 euroon. Vastikkeen periminen edellyttää, että kaupunki ostaa 27 vähemmistöosakkaalta 772 osaketta (1,66 % yhtiön osakkeista). Yhtiön osakkeiden arvo kaupungin taseessa on 13,15 euroa kappaleelta. Hallintokustannusten säästämiseksi kaupunki voinee tarjota omaa tasehintaansa vähemmistöosakkaille. Osakkeiden ostosta aiheutuu siten yhteensä 10.200 euron kustannus.

Kaupunginjohtaja:

Kaupunginhallitus päättää

1. hyväksyä em. hotelli- ja liikuntatilalaajennussuunnitelman mukaan lukien yhtiön taseen ja tuloksen vakauttamiseen liittyvät toimet seuraavissa kohdissa esitetyin tarkennuksin,

2. antaa Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy:lle konserniohjeen , jonka mukaan hankkeen rahoitusta on haettava siten että

a. 500.000 euron pääomalainan sijaan kaupunki myöntää nollakorkoisen lainan, joka on myöhemmin muutettavissa pääomalainaksi, jos yhtiön oman pääoman tilanne sitä vaatii,

b. kaupunki myöntää takauksen enintään 950.000 euron korolliselle lainalle, sekä

3. tehdä yhtiön vähemmistöosakkaille osakkeiden ostotarjouksen hintaan 13,15 euroa kappaleelta.

Kaupunginhallitus:

Merkitään, että esteellisinä asian käsittelyn ajaksi kokoushuoneesta poistuivat valtuuston varapuheenjohtaja Timonen, hallituksen jäsenet Mustonen, Naumanen, Savolainen ja Tolvanen.

Ehdotus hyväksyttiin.

---

Kaupunginhallitus

Kokous 29.11.2004 / Pykälä 309

Edellinen asia <KOKOUS-169-11.HTM> | Seuraava asia <KOKOUS-169-13.HTM>

Kaupunginhallitus§ 30929.11.2004BOMBA-LOMAT OY:N AKORDI

618/05.055/2004

85/05.055/2004

KHAL § 309

Kaupunginkamreeri:

Kaupunginvaltuusto on 26.2.2004 matkailuyhtiöjärjestelyn yhteydessä päättänyt ostaa Bomba-Lomat Oy:n osakekannan ja saatavat. Samalla kaupunki on päättänyt velvoittaa yhtiön myymään liiketoiminnan Jukolan osuuskaupalle ja ajamaan yhtiön toiminnan alas. Edelleen samassa päätöksessä kaupunki on kirjannut alas Bomba-Lomat Oy:n osakkeiden arvon103.519,02 euroa, kaupungin 130.000 euron pääomalainan ja 336.954,01 euron saatavan.

Kaupungin saatavat ovat seuraavat:

-Nurmeksen kaupungille 17.3.2003 siirretty, 4.600.000 markan vaihtovelkakirjalaina muutoksineen, josta jäljellä velkapääomaa 655.932,91 euroa. Nurmeksen kaupunki ei peri lainasta korkoa.

-Nurmeksen kaupungille 17.3.2003 siirretty, 800.000 markan vaihtovelkakirjalaina muutoksineen, josta jäljellä velkapääomaa 134.550,34 euroa. Nurmeksen kaupunki ei peri lainasta korkoa.

-Nurmeksen kaupungin myöntämä 130.000 euron pääomalaina, jonka pääoma on edelleen 130.000 euroa. Nurmeksen kaupunki ei peri lainasta korkoa.

-Nurmeksen kaupungille 17.3.2004 siirretty, 700.000 markan velkakirja, josta velkapääomaa on jäljellä 100.912,77 euroa. Nurmeksen kaupunki ei peri lainasta korkoa.

-Nurmeksen kaupungin myöntämä 43.249,52 euron laina, jonka pääoma on edelleen 43.249,52 euroa.

Nurmeksen kaupungin saatavat ovat siten yhteensä 1.064.645,02 euroa.

Bomba-Lomat Oy:n selvitysmies Seija Puoskari ilmoittaa 16.11.2004, että yhtiön purkaminen on edennyt vaiheeseen, jossa on mahdollista Nurmeksen kaupungin puolelta myöntää akordi niille veloille, josta yhtiö ei pysty takaisin suoritukseen. Yhtiö pystyy maksamaan kaupungille 43.249,52 euron lainasta takaisin 39.575,06 euroa. Em. kaupungin saamisten akordi olisi siten yhteensä 1.025.070,48 euroa. Akordin tarkka määrä selviää suoritushetken mukaan.

Kaupungin kannalta järjestely merkitsee hyväksytyn suunnitelman loppuun saattamista. Mitään poikeavaa suunnitelmaan nähden ei ole toteutunut. Kaupunginvaltuuston päätöksessä saatavia poistettiin jo 466.954,01 euron osalta. Poistamatta on edelleen 558.116,47 euron saatava.

Akordista päättää kaupunginhallitus, määrärahoista kaupunginvaltuusto.

Kaupunginjohtaja:

Kaupunginhallitus päättää

1. myöntää Bomba-Lomat Oy:lle Nurmeksen kaupungin edellä esitetyille saamisille yhteensä 1.025.070,48 eudron akordin ja

2. esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto myöntää akordin toteuttamiseen menokohdalle 3037 satunnaiset kulut 558.116,47 euron määrärahan.

Kaupunginhallitus:

Merkitään, että hallituksen 1.vpj Hannu Pääkkönen ja 2.vpj Matti Kämäräinen sekä jäsenet Tarja Naumanen ja Hanne Savolainen sekä kaupunginsihteeri Eeva Piironen poistuivat kokoushuoneesta esteellisinä tämän asian käsittelyn ajaksi. Pöytäkirjanpitäjänä toimi kaupunginjohtaja.

Ehdotus hyväksyttiin.

---

Kaupunginvaltuusto

Esityslista 16.12.2004 / Asia 98

Edellinen asia <KOKOUS-166-8.HTM> | Seuraava asia <KOKOUS-166-10.HTM>

Kaupunginhallitus§ 30929.11.2004Kaupunginvaltuusto16.12.200498

BOMBA-LOMAT OY:N AKORDI

618/05.055/2004

85/05.055/2004

KHAL § 309

Kaupunginkamreeri:

Kaupunginvaltuusto on 26.2.2004 matkailuyhtiöjärjestelyn yhteydessä päättänyt ostaa Bomba-Lomat Oy:n osakekannan ja saatavat. Samalla kaupunki on päättänyt velvoittaa yhtiön myymään liiketoiminnan Jukolan osuuskaupalle ja ajamaan yhtiön toiminnan alas. Edelleen samassa päätöksessä kaupunki on kirjannut alas Bomba-Lomat Oy:n osakkeiden arvon103.519,02 euroa, kaupungin 130.000 euron pääomalainan ja 336.954,01 euron saatavan.

Kaupungin saatavat ovat seuraavat:

- Nurmeksen kaupungille 17.3.2003 siirretty, 4.600.000 markan vaihtovelkakirjalaina muutoksineen, josta jäljellä velkapääomaa 655.932,91 euroa. Nurmeksen kaupunki ei peri lainasta korkoa.

- Nurmeksen kaupungille 17.3.2003 siirretty, 800.000 markan vaihtovelkakirjalaina muutoksineen, josta jäljellä velkapääomaa 134.550,34 euroa. Nurmeksen kaupunki ei peri lainasta korkoa.

- Nurmeksen kaupungin myöntämä 130.000 euron pääomalaina, jonka pääoma on edelleen 130.000 euroa. Nurmeksen kaupunki ei peri lainasta korkoa.

- Nurmeksen kaupungille 17.3.2004 siirretty, 700.000 markan velkakirja, josta velkapääomaa on jäljellä 100.912,77 euroa. Nurmeksen kaupunki ei peri lainasta korkoa.

- Nurmeksen kaupungin myöntämä 43.249,52 euron laina, jonka pääoma on edelleen 43.249,52 euroa.

Nurmeksen kaupungin saatavat ovat siten yhteensä 1.064.645,02 euroa.

Bomba-Lomat Oy:n selvitysmies Seija Puoskari ilmoittaa 16.11.2004, että yhtiön purkaminen on edennyt vaiheeseen, jossa on mahdollista Nurmeksen kaupungin puolelta myöntää akordi niille veloille, josta yhtiö ei pysty takaisin suoritukseen.

Yhtiö pystyy maksamaan kaupungille 43.249,52 euron lainasta takaisin 39.575,06 euroa. Em. kaupungin saamisten akordi olisi siten yhteensä 1.025.070,48 euroa. Akordin tarkka määrä selviää suoritushetken mukaan.

Kaupungin kannalta järjestely merkitsee hyväksytyn suunnitelman loppuun saattamista. Mitään poikkeavaa suunnitelmaan nähden ei ole toteutunut.

Kaupunginvaltuuston päätöksessä saatavia poistettiin jo 466.954,01 euron osalta. Poistamatta on edelleen 558.116,47 euron saatava.

Akordista päättää kaupunginhallitus, määrärahoista kaupunginvaltuusto.

Kaupunginjohtaja:

Kaupunginhallitus päättää

1. myöntää Bomba-Lomat Oy:lle Nurmeksen kaupungin edellä esitetyille saamisille yhteensä 1.025.070,48 euron akordin ja

2. esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto myöntää akordin toteuttamiseen menokohdalle 3037 satunnaiset kulut 558.116,47 euron määrärahan.

Kaupunginhallitus:

Merkitään, että hallituksen 1. vpj Hannu Pääkkönen ja 2. vpj Matti Kämäräinen sekä jäsenet Tarja Naumanen ja Hanne Savolainen sekä kaupunginsihteeri Eeva Piironen poistuivat kokoushuoneesta esteellisinä tämän asian käsittelyn ajaksi. Pöytäkirjanpitäjänä toimi kaupunginjohtaja.

Ehdotus hyväksyttiin.

---

Kaupunginhallitus

Kokous 21.02.2005 / Pykälä 71

VASTINE HALLINTO-OIKEUDELLE JUKOLAN OSUUSKAUPAN JA NURMESVIIKOT OY YM. VASTINEISIIN MATKAILUYHTIÖJÄRJESTELYÄ KOSKEVAAN KUNNALLISVALITUKSEEN

239/07.071/2004

85/05.055/2004

KHAL § 71

Kaupunginkamreeri:

Hallinto-oikeus varaa Nurmeksen kaupungille mahdollisuuden antaa vastineen 1.3.2005 mennessä Jukolan osuuskaupan ja Nurmesviikot Oy ym. vastineisiin Nurmeksen kaupunginvaltuuston matkailukaupungin järjestelypäätöksestä tehtyyn kunnallisvalitukseen.

Olen laatinut liitteenä olevan 16.2.2005 päivätyn vastineluonnoksen. Liite 1/ §.

Kaupunginjohtaja:

Kaupunginhallitus päättää antaa em. luonnoksen mukaisen vastineen Kuopion hallinto-oikeudelle.

Kaupunginhallitus:

Merkitään, että hallituksen 1.vpj Hannu Pääkkönen sekä jäsenet Seija Puoskari ja Hanne Savolainen sekä kaupunginsihteeri Eeva Piironen poistuivat kokoushuoneesta esteellisenä tämän asian käsittelyn ajaksi. Pöytäkirjanpitäjänä toimi kaupunginjohtaja.

Ehdotus hyväksyttiin.

---

Kaupunginhallitus

Kokous 19.09.2005 / Pykälä 229

Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy

Kaupunginvaltuuston hyväksymässä vuoden 2005 talousarviossa on asetettu seuraavat tavoitteet ja toimintaohjeet:

Tulostavoite: Enintään poistojen suuruinen alijäämä vuonna 2005

Muut tavoitteet: Hotellilaajennuksen toteuttaminen (2,8 M€) vuoden 2005 aikana

Toimintaohjeet: Yhtiö alentaa osakepääoman 1/10 nykyisestä, alipoistot kirjataan kerralla kuluksi.

Yhtiöjärjestyksen muuttaminen vastikkeen perimisen mahdollistamiseksi.

Kaupungin sitoumukset: Kaupunki tekee ostotarjouksen 27 vähemmistöosakkaille yhteensä 772 osakkeesta (1,66 %)

Kaupunki sijoittaa 500.000 euroa yhtiön osakepääomaan ja lainaa yhtiölle nollakorolla 500.000 euroa. Laina on mahdollista myöhemmin muuttaa pääomalainaksi.

Kaupunki takaa yhtiön rakentamiseen ottaman enintään 950.000 euron lainan.

Kaupunki maksaa yhtiölle ylläpitovastiketta 85.000 euroa.

Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy on 12.9.2005 toimittanut puolivuotisraportin. Raportin mukaan yhtiö on toteuttanut kaupungin valtuuston päätöksen mukaisia rahoitusjärjestelyjä ja kylpylän laajennushankkeen suunnittelua. Maaliskuussa 2005 alueen liiketoimintayhtiö Jukolan Osuuskauppa ilmoitti, että kylpylän laajennushankkeeseen otetaan vuoden aikalisä. Kaupunginhallitus antoi kokouksessaan 21.5.2005 ohjeen Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy:lle edelleen jatkaa konserniohjeen mukaisia rahoitusjärjestelyjä; vastikejärjestelmä, alipoistojen kirjaaminen kuluksi ja yhtiön osakepääoman alentaminen tappioiden kattamiseksi. Järjestelyn edellytys oli, että Nurmeksen kaupunki hankkii omistukseensa 100 % yhtiön osakekannasta. Kaupungin 100 %:n omistuksen toteuduttua heinäkuussa 2005, yhtiö on jatkanut yllämainittuja rahoitusjärjestelyjä sekä lähettänyt ne rekisteröitäväksi patentti- ja rekisterihallitukseen. Yhtiön liikevaihto on ollut heinäkuun loppuun mennessä 35.000,00 euroa ja tulos poistojen jälkeen tappiollinen -1.336.386 euroa. Tulokseen sisältyy 1.240.098 euron suuruisten alipoistojen kirjaus kuluiksi. Tämänhetkisten arvioiden mukaan on varauduttava siihen, että kiinteistöyhtiölle ei kerry vuokratuottoja vuodesta 2005. Mahdollisen vuokrapalautuksen huomioinnin jälkeen yhtiön tulosennuste kuluvalle vuodelle on -1.469.139 euroa tappiollinen.

Loma-Nurmes Oy

Kaupunginvaltuuston hyväksymässä vuoden 2005 talousarviossa on asetettu seuraavat tavoitteet ja toimintaohjeet:

Kaupungin sitoumukset: Nuorisokeskuksen hoitokorvaus on 80.000 euroa. Nuorisokeskuksen valtionosuus välitetään kaupungin talousarvion kautta. Nurmeksen kaupunki toteuttaa talousarviossa vahvistetun ohjelman mukaisen investointiohjelman kuitenkin Opetusministeriön rahoitusehdolla Nuorisokeskus Hyvärilän osalta.

Loma-Nurmes Oy on 26.8.2005 toimittanut puolivuotisraportin. Raportin mukaan:

Raportointijaksolla koko yhtiön liikevaihto on laskenut 4,1 prosenttia ja liiketoiminnan muut tuotot ovat laskeneet noin 25,6 prosenttia. Liiketoiminnan muiden tuottojen lasku johtuu avustuspäätösten ja avustusten jaksottumisesta vuoden jälkimmäiselle puoliskolle verraten viime vuoteen.

Matkailukeskuksen käyttöaste vuoteen 2003 verrattuna on laskenut noin 6,5 prosenttia.

----

Kaupunginhallitus
Kokous 21.05.2007 / Pykälä 133

Pöytäkirja

Kaupunginhallitus §133 21.05.2007

KYLPYLÄKIINTEISTÖN OSTO NURMEKSEN VIRKISTYS- JA KOULUTUSKESKUS SOTKA OY:LTÄ

85/05/055/2004

207/43/431/2007

KHAL § 133

Kaupunginkamreeri:
Kaupunki on kaupunginvaltuuston päätöksellä 26.2.2004 valinnut Jukolan osuuskunnan yhteistyökumppaniksi kaupungin irtautumiseksi Bomban alueen matkailua palvelemista kiinteistöyhtiöistä ja liiketoimintayhtiöistä. Kaupungin päämääränä on ollut turvata ratkaisulla alueen työpaikat ja varmistaa alueen liiketoiminnan kehittyminen.

Irtautumistavoite jäi keskeneräiseksi, koska yhteistyökumppani jäi kylpylän vuokralaiseksi 1.4.2004 lukien. Tosin vuokrasopimuksessa on sovittu mahdollisuudesta tehdä kylpyläkiinteistöstä kaupat.

Kaupunki ja osuuskunta ovat käyneet neuvotteluja kylpyläkiinteistön kaupasta vuoden 2004 lopusta alkaen. Neuvotteluissa oli vuoden tauko maaliskuusta 2005 Jukolan pyynnöstä liiketoiminnan vakauttamiseksi. Vuokralaisen liiketoimintatulos ei ole tähän mennessä riittänyt vuokranmaksuun. Tauon aikana kaupunki järjesti uudelleen kylpylän kiinteistöyhtiön tulorahoituksen siirtymällä vastikeperusteiseen rahoitukseen. Tätä ennen kaupunki hankki koko yhtiön osakekannan.

Neuvottelut alkoivat uudelleen talvella 2006. Neuvottelujen aikana vuokralainen on valmistellut kohteen laajennushanketta. Jukolan osuuskauppa jätti investointitukihakemuksen vuoden 2006 lopulla TE-keskukselle. Jatkoneuvotteluissa kaupan ainoaksi toteuttamistavaksi jäi kiinteistökauppamalli, jossa kaupunki ostaa kylpylän kiinteistöyhtiöltä rakennuksen ja tontin ja myy kylpyläkiinteistön edelleen suunnitelmansa loppuunsaattamiseksi Jukolan osuuskaupalle samaan hintaa kuin on ostanut osana laajempaa kauppaa ja esisopimusta. Ratkaisu merkitsee kylpyläkiinteistöyhtiön purkamista kaupan jälkeen. Purkamisessa kaupungin kannalta kriittinen seikka on kaupungin 810.000 euron lainan takaisinmaksun mahdollisuudet. Toinen kriittinen seikka on kauppahinnan osoitettu asianmukaisuus, jotta ei olisi kyse peitellystä osingonjaosta. Kaupunki ei voi ostaa siis liian alhaisella hinnalla täysin omistamansa yhtiön omaisuutta. Tämän vuoksi kauppahinnan määrittelyssä on käytetty kahden riippumattoman auktorisoidun kiinteistöarvioijan arviokirjaa. Molemmat osapuolet tilasivat erikseen arviokirjan. Neuvottelutulos hinnasta arviokirjojen pohjalta syntyi 10.5.2007. Olen kaupungin edustajana on informoinut neuvottelutuloksesta kylpylänkiinteistöyhtiön hallituksen puheenjohtajaa ja toimitusjohtajaa. Kylpylänkiinteistöyhtiön hallitus käsittelee kauppakirjaa 29.5.2007.

Kiinteistön markkina-arvon määrittelyssä on käytetty sekä kauppahinta- että tuottoarvomenetelmää arvioimalla kohteen liikevaihdon vuokratuoton nykyarvoa syrjäisten seutujen tuottovaatimusten mukaisesti. Asian oheismateriaalina jaetaan arviokirjat ja laatimani yhteenveto.

Kylpyläkiinteistön kauppahinnaksi on sovittu 648.535,33 euroa. Kauppahinta suoritetaan kuittaamalla kaupungin 810.000 euron lainasta kauppahinta. Tämä merkitsee sitä, että yhtiölle jää lainaa 161.464,67 euroa. Yhtiön purkaminen edellyttää, että kaupunki myöntää yhtiölle enintään ko. jäännöspääoman suuruisen akordin. Yhtiön omaisuuden myynti merkitsee, että yhtiön osakkeet tulevat arvottomiksi ja siksi kaupunki joutuu kirjaamaan niiden arvon 610.304,10 euroa arvonalennuksena kuluksi.

Kiinteistön kauppakirjasta ja esisopimuksesta on laadittu 16.5.2007 päivätty luonnos. Kauppakirja on tarkoitus allekirjoittaa heti yhtiön hallituksen hyväksymisen jälkeen.

Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää

1. hyväksyä kiinteistökaupan Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy:n kanssa 16.5.2007 päivätyn kiinteistökauppaluonnoksen mukaisesti,

2. myöntää yhtiölle enintään 161.464,67 euron akordin,

3. kirjata alas Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy:n osakkeiden arvon 610.304,10 euroa ja

4. myöntää 161.464,67 euroa määrärahaa menokohdalle 8130.8000 ja 610.304,10 euroa määrärahaa menokohdalle 7230.8000.

Kaupunginhallitus:
Merkitään, että jäsen Hannu Pääkkönen poistui kokoushuoneesta esteellisenä tämän asian käsittelyn ajaksi.

Ehdotus hyväksyttiin.

---

Kaupunginhallitus
Kokous 21.05.2007 / Pykälä 134

Pöytäkirja

Kaupunginhallitus §134 21.052007

KYLPYLÄKIINTEISTÖN JA MAA-ALUEIDEN MYYNTI JUKOLAN OSUUSKAUPALLE

85/05/055/2004

208/43/431/2007

KHAL § 134

Kaupunginkamreeri:
Edellisessä asiakohdassa on päätetty ostaa kylpylän kiinteistöyhtiöltä kylpylärakennus ja tontti kaupungille, jotta se voitaisiin myydä edelleen kaupungin suunnitelman loppuunsaattamiseksi Jukolan osuuskaupalle samaan hintaa kuin on ostettu osana laajempaa kauppaa ja esisopimusta. Kylpylän arvon määrityksessä molemmat arvioijat toteavat liiketoiminnan suurimmaksi esteeksi liian alhaisen vuodepaikkojen määrän alueella. Jukolan Osuuskaupan kanssa käydyssä neuvottelussa on päästy sopimukseen noin 28.150 m2:n tontin ja määräalojen myynnistä samassa kaupassa ja esisopimukseen noin 28.200 m2:n määräalojen myynnistä asemakaavoitusprosessin jälkeen. Ostajan tarkoitus on rakennuttaa kylpyläkiinteistön tontille hotellilaajennus ja muille hankkimilleen alueille yhteensä 9.500 kerrosneliömetriä loma-asuntoja. Asemakaavoitusprosessissa alennetaan ensivaiheessa myytävien määräalojen rakentamisoikeutta tyypillisestä asuinrakentamisesta loma-asumiseen soveltuvaksi. Luovutettavien alueiden osalta on sanktioitu rakentamattomana myynti kaupungin tontinluovutusperiaatteiden mukaisesti.

Alueen vuodepaikkojen määrän kasvu lisää alueen muiden toimijoiden kannattavan liiketoiminnan mahdollisuuksia. Ratkaisu merkitsee myös sitä, että kaupunki tai sen yhtiöt eivät omista alueen majoitus- ja palvelukiinteistöjä. Julkisuudessa toistuvasti ymmärtämättömyyden tai tarkoitushakuisuuden perusteella esitettävien totuudenvastaisten väitteiden vuoksi on selvennettävä, ettei kaupunki tai sen määräysvallassa oleva yhtiö ole toiminut alueella matkailuliiketoiminnan harjoittajana. Kaupunki oli olosuhteiden pakosta vähemmistöasemassa liiketoimintayhtiössä, Bomba-Lomat Oy:ssä. Kyseinen yhtiökin siirtyi yrittäjävetoiseksi kaupungin ja kehittämisyhtiön tavoitteen mukaisesti.

Neuvotteluissa on päästy yksimielisyyteen rakennusten ja maa-alueiden hinnoittelusta. Kokonaiskauppahinta on 842.000 euroa. Kylpylän hinnoittelussa on noudatettu arviokirjojen pohjalta tehtyä hinnan määrittelyä ja rakennusoikeus on hinnoiteltu lunastuslain mukaisesti loma-asumisen Nurmeksen markkinahinnan mukaan ottaen huomioon kaavoitusprosessin vaatima aikataulu.

Kaupalla on tulosvaikutusta tonttien ja määräalojen osalta yhteensä noin 118.000 euroa, josta noin 100.000 euroa toteutuu vasta esisopimuksen mukaisen asekaavamuutoksen jälkeisten kauppojen jälkeen.

Neuvottelujen jälkeen on laadittu 16.5.2007 päivätty luonnos Jukolan Osuuskaupan kanssa tehtävästä kauppakirjasta ja esisopimuksesta. Esitän, että valtuusto valtuuttaa kaupunginhallituksen tekemään esisopimuksen mukaisen lopullisen kauppakirjan ja siihen tarpeelliset yksityiskohtaisten ehtojen muutokset.

Kauppakirja ja esisopimus on tarkoitus allekirjoittaa heti sen jälkeen kun kylpyläkiinteistön ostoa koskeva kauppakirja on allekirjoitettu.

Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto päättää 1. hyväksyä 16.5.2007 päivätyn luonnoksen mukaisen kauppakirjan ja esisopimuksen Jukolan Osuuskaupalle myytävistä rakennuksista ja maa-alueista ja 2.valtuuttaa kaupunginhallituksen tekemään esisopimuksen ehtojen mukaisen lopullisen kaupan yksityiskohtiin ja muihin ehtoihin tarpeelliset muutokset.

Kaupunginhallitus:
Merkitään, että jäsen Hannu Pääkkönen poistui kokoushuoneesta esteellisenä tämän asian käsittelyn ajaksi.

Ehdotus hyväksyttiin.

---

Kaupunginvaltuusto
Kokous 31.05.2007 / Pykälä 27

Liitteet: OSTO SOTKALTA

KYLPYLÄKIINTEISTÖN OSTO NURMEKSEN VIRKISTYS- JA KOULUTUSKESKUS SOTKA OY:LTÄ

207/43/431/2007

85/05/055/2004

KHAL § 133

Kaupunginkamreeri:
Kaupunki on kaupunginvaltuuston päätöksellä 26.2.2004 valinnut Jukolan osuuskunnan yhteistyökumppaniksi kaupungin irtautumiseksi Bomban alueen matkailua palvelemista kiinteistöyhtiöistä ja liiketoimintayhtiöistä. Kaupungin päämääränä on ollut turvata ratkaisulla alueen työpaikat ja varmistaa alueen liiketoiminnan kehittyminen.

Irtautumistavoite jäi keskeneräiseksi, koska yhteistyökumppani jäi kylpylän vuokralaiseksi 1.4.2004 lukien. Tosin vuokrasopimuksessa on sovittu mahdollisuudesta tehdä kylpyläkiinteistöstä kaupat.

Kaupunki ja osuuskunta ovat käyneet neuvotteluja kylpyläkiinteistön kaupasta vuoden 2004 lopusta alkaen. Neuvotteluissa oli vuoden tauko maaliskuusta 2005 Jukolan pyynnöstä liiketoiminnan vakauttamiseksi. Vuokralaisen liiketoimintatulos ei ole tähän mennessä riittänyt vuokranmaksuun. Tauon aikana kaupunki järjesti uudelleen kylpylän kiinteistöyhtiön tulorahoituksen siirtymällä vastikeperusteiseen rahoitukseen. Tätä ennen kaupunki hankki koko yhtiön osakekannan.

Neuvottelut alkoivat uudelleen talvella 2006. Neuvottelujen aikana vuokralainen on valmistellut kohteen laajennushanketta. Jukolan osuuskauppa jätti investointitukihakemuksen vuoden 2006 lopulla TE-keskukselle. Jatkoneuvotteluissa kaupan ainoaksi toteuttamistavaksi jäi kiinteistökauppamalli, jossa kaupunki ostaa kylpylän kiinteistöyhtiöltä rakennuksen ja tontin ja myy kylpyläkiinteistön edelleen suunnitelmansa loppuunsaattamiseksi Jukolan osuuskaupalle samaan hintaa kuin on ostanut osana laajempaa kauppaa ja esisopimusta. Ratkaisu merkitsee kylpyläkiinteistöyhtiön purkamista kaupan jälkeen. Purkamisessa kaupungin kannalta kriittinen seikka on kaupungin 810.000 euron lainan takaisinmaksun mahdollisuudet. Toinen kriittinen seikka on kauppahinnan osoitettu asianmukaisuus, jotta ei olisi kyse peitellystä osingonjaosta. Kaupunki ei voi ostaa siis liian alhaisella hinnalla täysin omistamansa yhtiön omaisuutta. Tämän vuoksi kauppahinnan määrittelyssä on käytetty kahden riippumattoman auktorisoidun kiinteistöarvioijan arviokirjaa. Molemmat osapuolet tilasivat erikseen arviokirjan. Neuvottelutulos hinnasta arviokirjojen pohjalta syntyi 10.5.2007. Olen kaupungin edustajana on informoinut neuvottelutuloksesta kylpylänkiinteistöyhtiön hallituksen puheenjohtajaa ja toimitusjohtajaa. Kylpylänkiinteistöyhtiön hallitus käsittelee kauppakirjaa 29.5.2007.

Kiinteistön markkina-arvon määrittelyssä on käytetty sekä kauppahinta- että tuottoarvomenetelmää arvioimalla kohteen liikevaihdon vuokratuoton nykyarvoa syrjäisten seutujen tuottovaatimusten mukaisesti. Asian oheismateriaalina jaetaan arviokirjat ja laatimani yhteenveto.

Kylpyläkiinteistön kauppahinnaksi on sovittu 648.535,33 euroa. Kauppahinta suoritetaan kuittaamalla kaupungin 810.000 euron lainasta kauppahinta. Tämä merkitsee sitä, että yhtiölle jää lainaa 161.464,67 euroa. Yhtiön purkaminen edellyttää, että kaupunki myöntää yhtiölle enintään ko. jäännöspääoman suuruisen akordin. Yhtiön omaisuuden myynti merkitsee, että yhtiön osakkeet tulevat arvottomiksi ja siksi kaupunki joutuu kirjaamaan niiden arvon 610.304,10 euroa arvonalennuksena kuluksi.

Kiinteistön kauppakirjasta ja esisopimuksesta on laadittu 16.5.2007 päivätty luonnos. Kauppakirja on tarkoitus allekirjoittaa heti yhtiön hallituksen hyväksymisen jälkeen.

Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää

1. hyväksyä kiinteistökaupan Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy:n kanssa 16.5.2007 päivätyn kiinteistökauppaluonnoksen mukaisesti,

2. myöntää yhtiölle enintään 161.464,67 euron akordin,

3. kirjata alas Nurmeksen virkistys- ja koulutuskeskus Sotka Oy:n osakkeiden arvon 610.304,10 euroa ja

4. myöntää 161.464,67 euroa määrärahaa menokohdalle 8130.8000 ja 610.304,10 euroa määrärahaa menokohdalle 7230.8000.

Kaupunginhallitus:
Merkitään, että jäsen Hannu Pääkkönen poistui kokoushuoneesta esteellisenä tämän asian käsittelyn ajaksi.

Ehdotus hyväksyttiin.

KVAL § 27

Valtuusto:
Merkitään, että valtuutettu Väinö Jänönen ilmoitti olevansa esteellinen tämän asian ja seuraavana esityslistalla olevan asian aikana ja poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn alkaessa kello 20.00. Hänen tilalleen kokouksen loppuajaksi saapui SDP:n ja vasemmistoliiton (vaaliliitto) varavaltuutettu Seija Ylönen.

Merkitään, että valtuutetut Riitta Korhonen, Matti Pellikka, Hannu Pääkkönen ja Matti Tolvanen ilmoittivat olevansa esteellisiä tämän asian käsittelyn aikana ja poistuivat kokoushuoneesta. Kokouksessa olivat saapuvilla tämän asian käsittelyn aikana varajäseninä SDP:n ja vasemmistoliiton varavaltuutetut Hannu Juutinen, Jari Puustinen ja Pete Nykänen.

Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

---

Kaupunginvaltuusto
Kokous 31.05.2007 / Pykälä 28

KYLPYLÄKIINTEISTÖN JA MAA-ALUEIDEN MYYNTI JUKOLAN OSUUSKAUPALLE

208/43/431/2007

85/05/055/2004

KHAL § 134

Kaupunginkamreeri:
Edellisessä asiakohdassa on päättetty ostaa kylpylän kiinteistöyhtiöltä kylpylärakennus ja tontti kaupungille, jotta se voitaisiin myydä edelleen kaupungin suunnitelman loppuunsaattamiseksi Jukolan osuuskaupalle samaan hintaa kuin on ostettu osana laajempaa kauppaa ja esisopimusta. Kylpylän arvon määrityksessä molemmat arvioijat toteavat liiketoiminnan suurimmaksi esteeksi liian alhaisen vuodepaikkojen määrän alueella. Jukolan Osuuskaupan kanssa käydyssä neuvottelussa on päästy sopimukseen noin 28.150 m2:n tontin ja määräalojen myynnistä samassa kaupassa ja esisopimukseen noin 28.200 m2:n määräalojen myynnistä asemakaavoitusprosessin jälkeen. Ostajan tarkoitus on rakennuttaa kylpyläkiinteistön tontille hotellilaajennus ja muille hankkimilleen alueille yhteensä 9.500 kerrosneliömetriä loma-asuntoja. Asemakaavoitusprosessissa alennetaan ensivaiheessa myytävien määräalojen rakentamisoikeutta tyypillisestä asuinrakentamisesta loma-asumiseen soveltuvaksi. Luovutettavien alueiden osalta on sanktioitu rakentamattomana myynti kaupungin tontinluovutusperiaatteiden mukaisesti.

Alueen vuodepaikkojen määrän kasvu lisää alueen muiden toimijoiden kannattavan liiketoiminnan mahdollisuuksia. Ratkaisu merkitsee myös sitä, että kaupunki tai sen yhtiöt eivät omista alueen majoitus- ja palvelukiinteistöjä. Julkisuudessa toistuvasti ymmärtämättömyyden tai tarkoitushakuisuuden perusteella esitettävien totuudenvastaisten väitteiden vuoksi on selvennettävä, ettei kaupunki tai sen määräysvallassa oleva yhtiö ole toiminut alueella matkailuliiketoiminnan harjoittajana. Kaupunki oli olosuhteiden pakosta vähemmistöasemassa liiketoimintayhtiössä, Bomba-Lomat Oy:ssä. Kyseinen yhtiökin siirtyi yrittäjävetoiseksi kaupungin ja kehittämisyhtiön tavoitteen mukaisesti.

Neuvotteluissa on päästy yksimielisyyteen rakennusten ja maa-alueiden hinnoittelusta. Kokonaiskauppahinta on 842.000 euroa. Kylpylän hinnoittelussa on noudatettu arviokirjojen pohjalta tehtyä hinnan määrittelyä ja rakennusoikeus on hinnoiteltu lunastuslain mukaisesti loma-asumisen Nurmeksen markkinahinnan mukaan ottaen huomioon kaavoitusprosessin vaatima aikataulu.

Kaupalla on tulosvaikutusta tonttien ja määräalojen osalta yhteensä noin 118.000 euroa, josta noin 100.000 euroa toteutuu vasta esisopimuksen mukaisen asekaavamuutoksen jälkeisten kauppojen jälkeen.

Neuvottelujen jälkeen on laadittu 16.5.2007 päivätty luonnos Jukolan Osuuskaupan kanssa tehtävästä kauppakirjasta ja esisopimuksesta. Esitän, että valtuusto valtuuttaa kaupunginhallituksen tekemään esisopimuksen mukaisen lopullisen kauppakirjan ja siihen tarpeelliset yksityiskohtaisten ehtojen muutokset.

Kauppakirja ja esisopimus on tarkoitus allekirjoittaa heti sen jälkeen kun kylpyläkiinteistön ostoa koskeva kauppakirja on allekirjoitettu.

Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto päättää

1. hyväksyä 16.5.2007 päivätyn luonnoksen mukaisen kauppakirjan ja esisopimuksen Jukolan Osuuskaupalle myytävistä rakennuksista ja maa-alueista ja

2.valtuuttaa kaupunginhallituksen tekemään esisopimuksen ehtojen mukaisen lopullisen kaupan yksityiskohtiin ja muihin ehtoihin tarpeelliset muutokset.

Kaupunginhallitus:
Merkitään, että jäsen Hannu Pääkkönen poistui kokoushuoneesta esteellisenä tämän asian käsittelyn ajaksi.

Ehdotus hyväksyttiin.

KVAL § 28

Valtuusto:
Merkitään, että valtuutetut Riitta Korhonen, Hannu Pääkkönen ja Matti Tolvanen ilmoittivat olevansa esteellisiä, eivätkä osallistuneet tämän asian käsittelyyn. Kokouksessa olivat saapuvilla tämän asian käsittelyn aikana varajäseninä SDP:n ja vasemmistoliiton (vaaliliitto) varavaltuutetut Hannu Juutinen ja Jari Puustinen.

Merkitään, että valtuutettu Pauli Kuosmanen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana kello 20.40.

Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Merkitään, että valtuutettu Vesa Pyykönen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen kello 20.45.