16.9.2010
Nurmeksen kaupunki pyörittää kartellikerhoa:
Nurmes ei noudata OECD:n ohjeita julkisten hankintojen tarjouskartellien torjumiseksi
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkaisi keväällä 2009 ohjeen tarjouskartellien torjumiseksi julkisissa hankinnoissa. Kuntaliitto on ohjeista tiedottanut ja järjestänyt kunnille myös koulutusta. Nurmeksessa ohjeet ovat menneet kuuroille korville kartellia pyöritettäessä.
Ohjeissa on mm. tietoa seikoista, jotka voivat viitata tarjouskartellin olemassaoloon. Kartellien yleisenä tavoitteena on nostaa voittavan tarjouksen hintaa ja kasvattaa näin kartellissa mukana olevien yritysten tuottoja.
Yksi keskeinen merkki kartellista on, että hankinnat menevät jatkuvasti muutamalle samalle urakoitsijalle, eikä uusia alalle tulijoita ole ollut pitkään aikaan tai niitä ei hyväksytä.
Yleiset ilmenemismuodot (OECD):
- Peitetarjous on yleisin menettelytapa, jolla tarjouskartelli toteutetaan. Yritykset jättävät tarjouksia, joihin sisältyy jokin seuraavista elementeistä:
1) kilpailija sopii jättävänsä tarjouksen, joka on korkeampi kuin voittajaksi sovittu tarjous; 2) kilpailija jättää tarjouksen, jonka se tietää olevan liian korkea; tai 3) kilpailija jättää tarjouksen, joka sisältää sellaisia ehtoja, joita ostaja ei voi mitenkään hyväksyä. Peitetarjouksilla pyritään luomaan aidon kilpailun vaikutelma.
- Tarjouksesta pidättäytyminen on kyseessä, kun kilpailijat sopivat, että yksi tai useampi yritys pidättäytyy tarjoamasta tai vetää jo jättämänsä tarjouksen pois, jotta voittajaksi sovittu tarjous tulee valituksi. Kyse on siitä, että kilpaileva yritys ei jätä ollenkaan tarjoustaan lopullista vertailua ja arviointia varten.
- Tarjousten vuorottelussa on kyse tilanteesta, jossa yritykset antavat kyllä tarjouksia, mutta sopivat keskenään siitä, kuka niistä jättää voittavan tarjouksen. Tarjousten vuorottelu voidaan toteuttaa monella tavalla; osapuolet voivat esimerkiksi sopia jakavansa sopimukset niin, että yritysten saamien sopimusten arvo on suunnilleen sama tai niin, että tilausmäärät suhteutetaan yrityksen kokoon.
- Markkinoiden jakamisessa yritykset jakavat keskenään markkinat ja sopivat olevansa kilpailematta tietyistä asiakkaista tai maantieteellisistä alueista. Yritykset voivat esimerkiksi jakaa tietyt tai tietyntyyppiset asiakkaat niin, etteivät kilpailijat jätä ollenkaan tarjousta (tai jättävät peitetarjouksen) sovitulle osalle asiakkaista.
Jos tietyt tarjousmenettelyt ja -käytännöt vaikuttavat oudoilta kilpailtuihin markkinoihin verrattuna, voi selityksenä olla tarjouskartelli.
Tarjouskartelleja tukevat erityispiirteet:
- Yritysten pieni lukumäärä. Tarjouskartellit ovat todennäköisempiä, jos alalla toimii vain joitakin yrityksiä. Mitä vähemmän toimijoita on, sitä helpompi niiden on saavuttaa yhteisymmärrys kartellin toimintatavasta.
- Vähän tai ei lainkaan alalle tulijoita. Erilaiset alalle tulon esteet edesauttavat tarjouskartellin toimintaa.
- Markkinaolosuhteet. Taloudellisten muutosten tai epävarmuuden aikana kannustimet tarjouskartelliin kasvavat, kun menetetyn liiketoiminnan tuottoja pyritään korvaamaan kartellituloilla.
- Toimialajärjestöt. Keskustelut järjestöjen kokouksissa helpottavat tarjousyhteistyöstä keskustelemista.
- Toistuvat hankinnan helpottavat myös kartellitoimintaa.
- Identtiset ja tai yksinkertaiset tuotteet ja palvelut helpottavat yhteisymmärrystä yhteisestä hinnoittelurakenteesta.
- Vähän tai ei lainkaan korvaavia tuotteita. Tarjouskartelleja suunnittelevien on helpompi, kun he tietävät, ettei ostajalla ole juurikaan vaihtoehtoja. Hintojen nostaminen onnistuu helpommin.
- Vähän tai ei lainkaan teknisiä muutoksia. Ilman uudistuksia yritysten on helpomi saavuttaa yhteisymmärrys ja ylläpitää keskinäistä sopimustaan.
Miten pienentää kartelliriskiä:
OECD: "Tietojen kerääminen kilpailutusta varten tuotteista, palveluista ja niiden potenttiaalisista toimittajista."
- Myös Nurmeksessa yrityksiä on listattu kaupungin toimesta, mutta niitä ei haluta käyttää kaikkien yrittäjien osalta tasa-arvoisesti. Päinvastoin potenttiaalisia yrityksiä halutaan rajata tarjouskilpailuista pois, kuten Nurmeksen ja Lieksan tekninen palvelukeskus on tehnyt vuoden 2005 jälkeen.
- Lisäksi Nurmes ei noudata suullisia sopimuksia. Todetaan ensin puhelimessa, että toimitettu "aineisto on riittävä", eikä pyydetä missään vaiheessa myöskään lisäselvityksiä. Jälkikäteen sitten vedotaan asetettuihin kirjallisiin vaatimuksiin ja referenssiluetteloiden puutteisiin.
OECD:n ohje korostaa myös, että "tarjouskilpailu tulisi suunnittelu niin, että kilpailuun osallistuu mahdollisimman paljon kilpailevia tahoja".
- Nurmeksessa pyritään toimimaan juuri päinvastoin. Rajaamalla yrityksiä pois tarjouskilpailusta, mikä kertoo osaltaan kaupungin harjoittamasta kartellitoiminnasta.
OECD: "Osallistumista tarjouskilpailuun voidaan helpottaa esimerkiksi alentamalla tarjouksen tekemisestä aiheutuvia kustannuksia; laatimalla osallistumiskriteerit niin, etteivät ne rajoita tarpeettomasti kilpailua; keksimällä tapoja, joilla myös pienempiä yrityksiä kannustetaan osallistumaan, vaikka ne eivät voisikaan tehdä tarjousta koko sopimuksesta."
- Nurmeksessa on pyritty nimenomaan kilpailun rajoittamiseen virkamiesten toimesta.
OECD ohjeistaa:
1) "Välttäkää tarpeettomia pätevien tarjoajien määrää vähentäviä rajoituksia. Vähimmäisvaatimukset on hyvä määritellä niin, että ne ovat oikeassa suhteessa hankintasopimuksen kokoon ja sisältöön. Välttäkää sellaisia vähimmäisvaatimuksia, jotka estävät tarjouskilpailuun osallistumisen (esim. yrityksen kokoon, rakenteeseen tai muotoon liittyviä rajoituksia)."
- Nurmeksen ja Lieksan teknisen toimen johto on tarkoituksella suunnitellut tarjouksien jättäjille vaatimuksia niin, että he voivat rajata mahdollisimman monet pois varsinaisesta urakkalaskennasta. Esimerkiksi vaaditaan tarjouskohteen osalta vastaavien kohteiden urakointia viime vuosilta niin, että vain yksi paikallinen hakija täyttää sen ehdon. Esimerkiksi "vuoden 2004 jälkeen", kun muut paikalliset yrittäjät eivät ole saaneet niitä kohteita. Näin heidät voidaan hylätä, vaikka heillä olisi kaikki oikeudet ja resurssit urakan toteuttamiseksi.
2) "Toimittajien rahallisten takuiden vaatiminen voi estää muutoin pätevien pienten tarjoajien osallistumisen."
3) "Arvioikaa toimittajat vasta varsinaisen kilpailutuksen yhteydessä. Epätietoisuus potentiaalisten tarjoajien lukumäärästä ja nimistä vaikeuttavat tarjouskartellin toteuttamista."
- Tämäkin ohje on Nurmeksessa hylätty. Nurmeksessa teknisen toimen virkamiesjohta haluaan omalla näennäisellä "tietämyksellään" ja tiettyjä toimijoita tukevilla ehdoilla rajata urakoitsijoita pois jo ilmoittautumisvaiheessa.
OECD:n ohjeen mukaan tarjouksen tekemisestä aiheutuvia kustannuksia voidaan vähentää monella tavalla:
"Keventämällä tarjousmenettelyä (käyttämällä eri hankinnoissa samoja kaavakkeita, pyytämällä samanlaisia tietoja jne.) Pitämällä virallista listaa tai rekisteriä vaaditut edellytykset täyttävistä toimittajista."
- Näitä listoja on myös Nurmeksessa, mutta tiukoilla vaatimuksilla on suosittu tarkoituksella eräitä toimijoita.
Lisäksi OECD:n ohje esittää hankintojen jakamista ja osatarjouksien hyväksymistä aina kun mahdollista kokonaistarjouksien sijaan. OECD:n ohje korostaa myös, että "älkää sulkeko toimittajia tulevien tarjouskilpailujen ulkopuolelle tai poistako niitä toimittaja-listoilta, vaikka ne eivät edellisillä kerroilla jättäneetkään tarjousta".
- Nurmes loistaa tässäkin asiassa omalla tyylillään, sulkemalla yrittäjiä/ toimijoita pois jo tarjouskilpailujen ilmoittautumisvaiheessa.
Hankinnan kohteen määrittely
OECD:n mukaan "hankinnan kohteen määrittelyyn ja teknisten vaatimusten erittelyyn voi liittyä syrjintää, vilppiä ja lahjontaa. Vaatimusten tulee olla selkeitä ja perusteellisia, mutta ei syrjiviä".
- Nurmeksessa tarjouspyyntöjä ei ole toimitettu edes kaikille paikallisille potenttiaalisille yrittäjille.
OECD:n mukaan "mitä enemmän vaihtoehtoisia toimittajia on, sitä vaikeampaa on kielletty tarjousyhteistyö".
- Tähänkään Nurmeksessa ei ole pyritty julkisissa hankinnoissa, päinvastoin.
OECD korostaa vielä erikseen, että "tarjoajien lukumäärää ei tule tarpeettomasti rajoittaa myöskään tarjousprosessin aikana".
- Nurmeksessa auktorisoituja urakoitsijoita rajataan varsinaisesta tarjouskilpailusta ulkopuolelle, jotta hankinnat menisi tietyille tahoille ja samalla näköjään vielä kustannuksiltaan reilusti ylihintaan.
Se ei ole varonmaksajienkaan edun mukaista kaupungin taloudenhoitoa, mutta Nurmeksen ja Lieksan tekninen lautakunta ja ainakin Nurmeksen kaupunginhallitus vain siunaa kaiken kusetuksen.
Tarjousten vertailu (OECD):
1) "Välttäkää kaikenlaista tiettyjen tai tietynlaisten toimittajien suosimista."
2) "Vakiotoimittajien ei tule suosia."
3) "Aikaisempien toimitusten ja referenssien merkitystä ei tule ylikorostaa. Myös muu soveltuva kokemus kannattaa ottaa huomioon aina kun mahdollista."
- Näiden kolmen ohjeen noudattamiselle ei voi kuin nauraa Nurmeksen osalta. Näitä ei noudateta ja esim. teknisen toimen johto asettaa mm. aikaisemmat toimitukset ja referenssivaatimukset niin, että vain yksi paikkakuntalainen yritys pystyy ne täyttämään, kuten esim. Kyrölän palvelukeskuksen sähköurakoinnissa. Vaikka niillä ei ole mitään tekemistä yksittäisen urakan toteuttamisen kannalta.
Varoitusmerkit kartellista (OECD):
"Sama tarjoaja antaa usein matalimman tarjouksen."
OECD:n ohjeen mukaan: "Myös tarjoushinnat saattavat auttaa kartellin paljastamisessa. Jos kilpailussa häviävät tarjoukset ovat paljon korkeampia kuin voittava tarjous, kartellin osapuolet ovat voineet sopia peitetarjouksen tekemisestä. Peitetarjouksen tekijät korottavat yleensä matalinta tarjousta vähintään 10 prosentilla."
- Nurmeksessa näin kävi tasantarkkaan Kyrölän palvelukeskuksen urakkalaskennassa. Ylä-Karjalan Sähkö Oy:n tarjous oli 571 896,08 euroa (ilman alv:a), ja ainut toinen tarjouksenjättäjä Sähkö-Saarelainen Oy jätti tasan 10 prosenttia kalliimman tarjouksen, 629 000 euroa (ilman alv:a)? On siinä osattu "laskea" tasan 10 prosentin ero?
- "Voittavat tarjoukset jakaantuvat maantieteellisesti alueiden mukaan. Jotkut yrityksistä jättävät tarjouksia, jotka voittavat vain tietyillä alueilla."
- "Jotkut toimittajat vetäytyvät yllättäen tarjouksen tekemisestä." (Kuten Nurmeksessa esim. Kirkkokadun koulukeskuksen sähköurakan kohdalla, kaikki muut paitsi yksi paikallinen.)
- "Tarjoajat näyttävät voittavan vuorotellen."
- "Voittaja käyttää usein alihankkijoina yrityksiä, jotka eivät ole menestyneet tarjouskilpailussa."
- "Osapuolet tapaavat säännöllisesti erilaisissa kokouksissa, tilaisuuksissa."
Epäilyttävät lausunnot (OECD):
"Lausumat tai kirjoitetut viittaukset tarjoajien väliseen sopimukseen. Lausumat joilla perustellaan hintoja, esim. "markkinoiden vakiohinnoilla". Lausumat, jotka rajaavat asiakkaita, eivät myy lainkaan tietylle alueelle jne. Lausumat, että asiakas "kuuluu" toiselle toimittajalle. Lausumat, joilla tiedetään kilpailijoiden hintataso tai erityiskohdat tai menestymisestä kilpailussa etukäteen. Lausumat, jotka kertovat täydentävästä, symbolisesta tai peite tarjouksesta. Käytetään samoja käsitteitä selitettäessä hinnannousuja."
Paras on kuitenkin, kun Nurmeksen virkamies sanoo puhelimessa yrittäjälle, että "jaetaan jatkossa tasapuolisemmin töitä", vaikka virkamiesten toimittamasta urakoiden "jakamisesta" ei pitäisi olla kysymys?
Ilmoita Kilpailuvirastoon
Nurmeksen tarjouskartelliepäilyistä yrittäjien kannattaa ilmoittaa Kilpailuvirastoon. Kilpailuvirasto korostaa yhteyden ottamista: "Jos epäilet tarjouskartellia, ota yhteyttä Kilpailuviraston Toimialat 1-ryhmässä johonkin seuraavista henkilöistä: johtaja Kirsi Leivo (p. 09 73143351), tutkimuspäälliköt Mika Hermas (p. 09 73143344), Virve Haapajärvi (p. 09 73143613) ja Hannele Väisänen (p. 09 73143388). Sähköpostiosoite muotoa: etunimi.sukunimi@kilpailuvirasto.fi
|