VIIKON SITAATTI

Viikko 44:
"Hannu M puhuu asiaa. Kaikki vanhat kääkät pois päättämästä" (Y-K 30.10.12).
- Näin oli Hannu Mikkilä (kesk.) näköjään populistina puhunut vaalien alla, vaikka nimenomaan Nurmeksen kepuehdokkaissa taisi olla näitä "vanhoja kääkkiä" eniten. Aloittaisi Hannu Mikkilä omien piiristä tuon puhdistustyön, jos pelkkää ikärasismia haluaa jossakin harjoittaa.

20.8.2012

Antti Pesonen: Jytkyn takana jymäytys



Perussuomalaiset saavuttivat edellisissä eduskuntavaaleissa historiallisen
vaalivoiton ja 39 kansanedustajaa. Yli puoli miljoonaa äänestäjää vaati muutosta
Suomen politiikkaan äänestämällä Perussuomalaisia.

Merkittävä osa Ps-äänestäjistä halusi Suomen eroon eurosta, monet myös koko
EU:sta. Perussuomalaisten äänivyöry perustui suurelta osin niihin mielikuviin,
joita syntyi puolueen puheenjohtajan lausahduksista. "Missä EU siellä ongelma",
"Kirves on jo puun juurella" jne.

Mitä on tapahtunut eduskuntavaalien jälkeen? EU:sta eroamiseen Ps:n johdon kanta
on tullut selväksi: "Emme ole ajaneet eroa EU:sta, vaan vähemmän EU:ta ja
parempaa EU:ta" (esim. IL 11.6.2011). Vai onko tuo sittenkään tullut selväksi?
Monet tiedotusvälineet markkinoivat jatkuvasti Ps:ia puolueena, joka vastustaa
EU-jäsenyyttä. Perussuomalaisten tuki EU-jäsenyydelle peittyy taitavan
huulenheiton alle. Hokemien jälkeen jää   tosiasiaksi hiljainen tuki
EU-jäsenyydelle, koska eroa ei vaadita.

Perusuomalaisten kanta Suomen eurossa olemiseen kertoo paljon. Ps-johdon mukaan
puolue haluaa pitää kaikki vaihtoehdot avoimina.  Perussuomalaisten mukaan
eroaminen eurosta vaatii eduskunnan enemmistön. Totta kai vaatii! Mutta missä on
se puolue ja ne edustajat, jotka lähtevät ajamaan aktiivisesti Suomen eroa
eurosta ja perustelemaan sen tarpeellisuutta kansalaisille, jotta saadaan
eduskuntaan tarvittava enemmistö. Perussuomalaisista ei ole löytynyt halua
euroeron ajamiseen.

Perussuomalaiset näyttää olevan juuri sellainen oppositio, jota vallanpitäjät
tarvitsevat. Ärhäkkä mutta suurissa asioissa vaaraton. Noita suuria asioita ovat
Suomen jäsenyys eurossa, EU:ssa ja Natossa.

Perusuomalaisten toiminnasta löytyy yksi selkeä linja. Suuriin, keskeisiin
kysymyksiin puolue ei ota selkeää kantaa. Näitä strategisia kysymyksiä ovat
mainitut euro, EU ja Nato. Puolue ottaa selkeitä ja jyrkkiä kantoja pienempiin
kysymyksiin.

Tuet Välimeren euromaita lainoittaneille pankeille ovat sinänsä merkittäviä ja
niissä Perussuomalaiset ovat olleet kiitettävällä kannalla. Kuitenkin
tukipaketit ovat sivuseikka verrattuna eurossa olemiseen ja EU-jäsenyyteen.


On huomionarvoista, että Perussuomalaiset eivät ole kyseenalaistaneet meneillään
olevaa  sotilasliittokehitystä. Suomi on käytännössä jo liittoutunut
sotilaallisesti, kun se on mukana EU:n rakenteilla olevassa ulko-, turvallisuus-
ja puolustuspolitiikassa.

Suurten strategisten kysymysten välttelyä voi selittää pyrkimys valtaan. Miten
siinä käy, tulee aika näyttämään. Äänestäjillä on oikeus tietää kaikkien
puolueiden ja ehdokkaiden selkeä kanta suuriin kysymyksiin. Ellei sellaista ole,
sekin pitää selvästi sanoa.

On sanottava ikävä asia: Eduskuntavaalien jytkyn takana oli jymäytys. Monien
Ps-äänestäjien kohdalla muutosvaatimus on mennyt hukkaan tai toiminut äänestäjän
tahtoa vastaan.

Suomalaisia on johdettu harhaan EU-politiikassa jo vuosia. On kestämätöntä, että
kansalaisia johdetaan harhaan myös luomalla perusteettomia mielikuvia
suunnanmuutoksesta. Kansalaisilta voi odottaa entistä kriittisempää
suhtautumista poliittisiin puheisiin.

Antti Pesonen
Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja