VIIKON SITAATTI

Viikko 44:
"Hannu M puhuu asiaa. Kaikki vanhat kääkät pois päättämästä" (Y-K 30.10.12).
- Näin oli Hannu Mikkilä (kesk.) näköjään populistina puhunut vaalien alla, vaikka nimenomaan Nurmeksen kepuehdokkaissa taisi olla näitä "vanhoja kääkkiä" eniten. Aloittaisi Hannu Mikkilä omien piiristä tuon puhdistustyön, jos pelkkää ikärasismia haluaa jossakin harjoittaa.

9.9.2010

KHO:n päätös Bomban kiinteistökaupoista on alkanut haista

Korkein hallinto-oikeus ei ole julkaissut ns. kesäpäätöksestään mitään esimerkiksi nettisivustonsa vuosikirjapäätöstiivistelmässä. Vuosikirjapäätöksestä päättää istunnon puheenjohtaja eli tämän asian osalta siitä on päättänyt Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti, pohjoiskarjalaistaustainen Pekka Hallberg.

Bomban kiinteistökauppoja koskevasta päätöksestä ei ole julkaistu nettisivuilla edes lyhyttä ratkaisuselostusta, kuten päätöksistä yleensä julkaistaan. Tämän korruptoituneen "oikeuden" Päätöksiä-sivua on päivitetty viimeksi 3.9.2010.

Korkein hallinto-oikeus haluaa jostakin syystä sensuroida päätöksensä nettisivustonsa päätöslistoilta. Samalla hallinto-oikeus haluaa vaieta Bomban kiinteistökaupoista käytävän keskustelun mahdollisimman pieneksi, ehkä vain Pohjois-Karjalan rapparitaustaisen lehdistön, Karjalaisen ja Ylä-Karjalan julkaistavaksi? Onko S-ketju jo liian iso toimija Korkeimmalle hallinto-oikeudelle, jonka etu on ensisijalla päätöksiä tehtäessä?

Ns. kesäpäätös, tarkoituksella

Korkeimman hallinto-oikeus hylkäsi kaikki Bomban kiinteistökauppaa koskevat valituksen hallinto-oikeuden kesäpäätöksessä. 

Välittömästi sen jälkeen julkaistiin hänen valintansa pohjoiskarjalaisten vaikuttajien tilaisuudessa vuoden ulkopohjoiskarjalaiseksi. Valinnan taustalla olivat mm. maakuntaliitto ja sanomalehti Karjalainen, eräiden muiden joensuulaistahojen lisäksi. Eli mm. alueen rapparikytkenöissä kunnostautunut lehtikonserni yhdessä maakuntaliiton kanssa, jonka hallituksen puheenjohtaja on nurmeslainen Matti Kämäräinen (kesk.), nykyinen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.

Ei siis ihme, että kaveria kiitetään, kun hänen avuillaan mm. ympäristöviranomaisten tekemä kielteinen päätös ns. Vuonislahti-hankkeelle kääntyi päälaelleen vuoden aikana, kun Hallberg haalittiin neuvottelukuntaan.

Ja sama "oikeus" taisi käydä myös, kun Korkein hallinto-oikeus käsitteli Bomban kiinteistökaupoista tehtyä valitusta. Vuosi sitten syksyllä asia vedettiin yllättäen pois Korkeimman hallinto-oikeuden kokouksen asialistalta ja esittelijä vaihtui. Yleensä hallinto-oikeuden istuntoihin niputetaan hyvin samanlaiset asiat, näin myös päätöksentekoon osallistuvat tuomarit valitaan asialistan perusteella, käsiteltävien asioiden asiantuntijuuden perusteella.

Tuossa vuodentakaisessa kokouksessa päätettiin mm. toisesta vastaavasta tapauksesta. Keskisuomalaisen kunnan golf-kenttää koskeva myyntipäätös yksityiselle toimijalle kumottiin, liian halpana julkisen omaisuuden myyntinä.

Nyt Bomban kiinteistökaupoista tehtyyn valitukseen annettiin heinäkuussa 2010 ns. kesäpäätös. Eli Hallbergin lisäksi päätöksentekoon näyttää osallistuneen tuomareita, jotka eivät ole yleensä osallistuneet vastaavanlaisiin, kiinteistökauppoja koskevien valitusten käsittelyyn. Miksi näin?

Ja nyt vielä lisäksi Bomban kiinteistökauppoja koskeva hallinto-oikeuden päätös on näköjään sensuroitu Korkeimman hallinto-oikeuden nettisivujen julkisista päätöslistoilta. Asiakokonaisuus halutaan näin pitää mahdollisimman pienessä piirissä. Päätös on alkanut todella haista.

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallbergin päätöksestä ja toiminnasta huolimatta Euroopan komissio on tehnyt päätöksen tutkia Bomban alueen kiinteistökauppojen ja julkisen omaisuuden halpamyynnin S-ketjun Jukolan Osuuskaupalle myös kilpailua rajoittavana päätöksenä - kaikki valitusperusteet ovat täyttyneet. Saa nähdä minkälaiset rappareiden salaseuralonkerot pyrkivät vaikuttamaan asian käsittelyyn Euroopan komissiossa?

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Bomban kiinteistökaupoista on jo sisänsä merkittävä, se oikeuttaa rajoittamaan pienempien yritysten toimintamahdollisuuksia ja elinkeinon harjoittamista. Samalla se osoittaa, että julkisella rahoituksella rakennettua kiinteistöomaisuutta saa myydä "valituille" toimijoille pilkkahinnalla, kuten Nurmeksessa.