VIIKON SITAATTI

Viikko 44:
"Hannu M puhuu asiaa. Kaikki vanhat kääkät pois päättämästä" (Y-K 30.10.12).
- Näin oli Hannu Mikkilä (kesk.) näköjään populistina puhunut vaalien alla, vaikka nimenomaan Nurmeksen kepuehdokkaissa taisi olla näitä "vanhoja kääkkiä" eniten. Aloittaisi Hannu Mikkilä omien piiristä tuon puhdistustyön, jos pelkkää ikärasismia haluaa jossakin harjoittaa.

16.2.2012

Paikallislehti Ylä-Karjala ajaa taas Pielisen Karjalan pakkoliitosta


- Kuntien itsenäsyyden perusrakenteita nakerrettu jo Esko Ahon pääministerikaudelta.

- Kuntatalouden ja palvelujen alasajo oma moka Ylä-Karjalassa, se voi viedä pakkoliitoksiin.

Ylä-Karjala -lehden päätoimittaja Pertti Meriläisen kirjoitus 14.2.2012 oli jo pöyristyttävä vapaamuurarin yritys ajaa yhteen pakkoliitoksella Pielisen Karjalan kuntia. Pertti Meriläinen toteaa Nurmes-Valtimo -alueen paikallislehden päätoimittajana, että "Pielisen Karjala pitää säilyttää ehjänä kokonaisuutena".

Meriläisen mukaan Pielisen Karjalan kunnat (Nurmes, Lieksa, Juuka ja Valtimo) pitäisi pakkoliittää kaikki yhteen, että Pielisen Karjala säilyisi ehjänä kokonaisuutena. Hän ei hyväksy sitä, että Lieksa ja Juuka ajattelevat omilla aivoillaan paikallisten asukkaidensa hyväksi. Paikallislehden päätoimittajan pöyristyttävän ajatuksenjuoksun "kokonaisuuden säilyttämiseksi" yhtenä pakettina ja kuntien pakkoliitoksen tukemisen ymmärtää, kun paikallislehden Nurmesta suunnitellaan liitosalueen kuntakeskukseksi.

Ylä-Karjalan päätoimittajan kirjoitus osoittaa kuinka Karjalaisen lehtikonsernin oman edun tavoittelu  vaikuttaa päätoimittajan kirjoittelussa. Suurempi kokonaisuus toisi Karjalaisen konsernille vain selviä taloudellisia etuja. Sama peli oli aikoinaan, kun Karjalainen ajoi Kontiolahden liittämistä Joensuuhun.

Ylä-Karjalan päätoimittaja Meriläinen ei kirjoituksessaan hyväksy myös sitä, että Juuka ja Lieksa haluavat säilyä itsenäisinä kuntina, jos Nurmes ja Valtimo liittyvät yhteen. Kuvottavaa, että kuntien itsemäärämisoikeutta ei kunnioiteta edes yhdessä reuna-alueen paikallislehdessä. Samaa arvostelua lehdessä on saanut myös se, että Juuka ja Lieksa tekevät yhteistyötä Joensuun suuntaan ja haluavat sitä kehittää.

Kun paikallislehden päätoimittajan ajatuksenjuoksu on tätä tasoa, että hänen "alueensa" paikallislehdestä tulisi kuntakeskuksen lehti, ja vaatii koko Pielisen Karjalan alueen säilyttämistä EHJÄNÄ KOKONAISUUTENA, niin ei voi kuin ihmetellä, että eikö paikallislehden päätoimittaja näe tai halua nähdä muita vaihtoehtoja kuntayhteistyölle. Tai ei halua kunnioittaa eri kuntien, Lieksan ja Juuan asukkaiden itsenäistä päätösvaltaa yhteistyö- ja kuntaliitosasioissa. Entäpä jos Nurmes oltaisiin pakkoliittämässä vaikka Lieksaan, kyllä silloin tämä päätoimittaja "ajattelisi" ehkä toisin?

Kuntien itsenäisyyttä nakerrettu EU-aikana

Kuntien itsemääräämisoikeus on demokratian peruspilareita. Eikä kuntia voida pakottaa liitoksiin, varsinkaan, jos heidän oma kuntatalous ja palvelutaso ovat lakien mukaisia.

Tässä on myös se ydinkysymys, jos kuntatalous ja palvelutaso ovat lakipykälien mukaisia, niin valtio ei voi pakottaa tekemään yhteistyötä, saati liittymään johonkin toiseen kuntaan. Tämän ovat oivaltaneet päättäjät niin Lieksassa kuin Juuassa, mutta Nurmeksessa ja Valtimolla eivät, edes lakisääteiset peruspalvelut eivät ole enää kunnossa.

Varsinkin Valtimo ajaa itsensä paikallisten kepulaisten vetämänä nyt umpikujaan. Kunta ottaa parhaillaan rutkasti velkaa ja syö säästönsä Nurmeksen kanssa käytävien kuntaliitosneuvottelujen alla. Nurmes on jo sen ajat sitten tehnyt pyörittämällä vain turistirysää, kaupungin harjoittamassa matkailuharrastelussa.

Nurmeksella on velkaa jo asukasta kohti yli 4000 euroa, Valtimolla vain reilut 500 euroa. Ajamalla kuntatalous kuralle ylivelkaantumalla kunnalta menee myös päätösvalta pysyä itsenäisenä kuntana tulevissa kuntamyllerryksissä. Myös Valtimosta on tulossa ylivelkaantunut kunta, joka kohta kerjää liitosta tai pakkoliitetään toiseen ylivelkaantuneeseen, Nurmekseen.

Tässä yhteydessä myös lähidemokratiaa korostavia lautakuntia lakkautetaan mm. Valtimolla ja Nurmeksessa. Valtimolla maaseutulautakunta lakkasi vuodenvaihteessa ja suunnitelmissa on mm. vapaa-aikalautakunnan ja ympäristölautakunnan lakkauttaminen 2013 alusta. "Valtimo rakentaa velalla" (Y-K 22.12.2012) kertoo hyvin, kuinka pöljät ovat saaneet vallan Valtimolla. Talousvastuuta ei enää ole, kun Valtimosta halutaan tehdä yhtä velkainen kuin Nurmes. Sitten kuntaliitos on muka hyvä, kun kaksi köyhää ja pöljää kuntaa menee yhteen?

Toisessa "köyhässä", Nurmeksessa mietitään vielä ainakin vuosi, otetaanko kotihoidontuen kuntalisä käyttöön vai ei. Sitä mietittiin jo reilu vuosi sitten ja nyt mietitään vielä toinen vuosi (Y-K 3.12.2011). Vain Nurmeksen kaupunginhallituksen sitoutumattomat ja perussuomalaiset valtuutetut olisivat halunneet ottaa sen käyttöön tämän vuoden alusta, Hannu Meriläisen (ps.) esittämänä ja Liisa Honkasen (sit.) kannattamana. Äänestystulos oli 31-4 esitystä vastaan. Myös perhetyöntekijän palkkaaminen mm. huostaanottotapausten kasvamisen takia olisi kaupungissa tärkeää, mutta eihän kaupunki siihen käytä verorahojaan, kun se ei kohdistu turistien hyväksi.

EU-jäsenyys aloitti kuntien alasajon

EU-jäsenyyden jälkeen 1995 kuntien yhteistoimintaa ja kuntien toisistaan riippuvuutta alettiin rakentaa, mm. erilaisilla projekteilla ja ja yhteishankkeilla. Suunnitelmat myös uudesta kuntakartasta esiteltiin Esko Ahon EU-ministerityöryhmässä jo 1993. Suunnitelmat suuremmista kunta-alueista liittyvät nimenomaan EU:n hallinnon rakerrustyöhön ja kunnallisen palvelusektorin yksityistämistavoitteisiin. 

Kaikki puheet mm. "pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisestä" ovat täyttä potaskaa ja silmänlumetta. Erityisesti viime vuosina tätä ovat hehkuttaneet niin kokoomuslaiset ja kepulaiset vain sanahelinänä, tavoitteet ja toiminta esimerkiksi keskustan pääministerikaudella Esko Ahon, Matti Vanhasen ja Mari Kiviniemen kausilla ovat olleet aivan toiset. 

Laajoja kokonaisuuksia erilaisine "hallintohimmeleineen" on yritetty ajaa jo pitemmän aikaan kunta-alalle. Myös alue- ja paikallistasolla johtavat virkamiehet ja muut vaikuttajat, paikallisia rapparilooseja myöten, ovat hehkuttaneet esimerkiksi Pielisen Karjalan kuntaliitosten puolesta.

Kuntia on yritetty saada riippuvaisiksi toisistaan. Pyritty osoittamaan eri keinoin, että yksittäiset kunnat eivät selviäisi yksin ja omilla järjestelyillä. Haettu muka yhteistyökuvioita, mutta samalla heikennetty palvelutarjontaa.

Pielisen Karjalassa tätä kuviota johtamaan perustettiin Pikes Oy viisi vuosi sitten, joka on saanut nyt erittäin kovaa kritiikkiä Lieksasta. Yhtiön pitäisi olla muka Pielisen Karjalan elinkeinoelämän kehittämiskeskus, mutta siitä on tullutkin vain "kuntayhteistyön kehittäjä", kuten Lieksan kaupunginjohtaja Esko Lehto on todennut (9.2.2012).

- "Pikes ei ole kuntayhteistyön kehittäjä eikä kuntien hallinnon ja palvelutuotannon kehittäjä, vaan nimenomaan alueen elinkeinoelämän kehittäjä. Lieksassa nähdään, että seudullinen elinkeinoyhtiö on saanut julkisen vallan asemaa, ilman että sille on lainsäädännöllistä pohjaa."

Tämä osaltaan kertoo, että Nurmes on pyrkinyt käyttämään Pikes Oy:tä nimenomaan omiin kuntaliitos ja hallinnon keskittämistavoitteisiinsa kieroudessaan.

Näiden hallintohimmmeleiden tavoitteena on ollut siis päätösvallan siirtäminen entistä suurempiin kokonaisuuksiin, päätöksenteon etäännyttäminen kuntalaisista ja kansalaisista. Ja se on antanut mahdollisuuden myös palvelujen heikentämiselle entistä helpommin. Tässä alasajotyössä on tavoitteena ollut myös luoda vähitellen "tarve" palvelujen yksityistämiseen.

Näin on jo käynyt erityisesti keskustalaisten hinkumien himmelien, mm. kuntayhtymien kautta. Päätösvalta on siirretty kuntayhtymien hallituksille, pois kuntavaaleissa valituilta kunnan- ja kaupunginvaltuutetuilta. Tätä kehitystä myös palvelusektorilla halutaan nyt tietyissä piirteissä viedä eteenpäin, kohti mahdollisimman laajoja kokonaisuuksia, jotka on sitten helppo yksityistää.

Hyvä esimerkki näistä hallintohimmeleistä on myös Nurmeksen ja Lieksan yhteinen tekninenvirasto. Kahden vuoden aikana tämä yhteinen virasto on tullut kalliimmaksi, kuin jos kaupungit olisivat hoitaneet ko. palvelut itse. Johtavien virkamiesten palkat ja kulukorvaukset ovat kyllä lisääntyneet, säästöjä on yritetty tehdä näiden kulujen kattamiseksi potkimalla pois alempia työntekijöitä. Nyt ei edes taajamien katuja saada pidettyä aurattuna, saati kiinteistöjä kunnossa, kun huoltotöitä tekevät ihmiset on minimoitu palkkalistoilla.

Myös terveydenhuollon kuntayhtymä Nurmeksen ja Valtimon kesken on johtanut terveyspalvelujen lähes täydelliseen alasajoon Valtimolla. Lisäksi Valtimon pöljät päättäjät olisivat halunneet jopa ensiapupäivystysyhteistyön jatkumisen Lieksan kanssa, että valtimolaisten syrjäkylien asukkaat olisivat saaneet kulkea kiireellisissä tapuksissa jopa Lieksaan. Onneksi Lieksa katkaisee tämän turvallisuutta vaarantavan yhteistyön viikonloppupäivystysten osalta Nurmeksen kanssa kesäkuun lopussa 2012.

Kuntien alasajo alkoi jo Esko Ahon hallituksessa

Keskustapuolueen kerma ei osaa muuta kuin käännellä takkiaan mahdollisimman rivakasti. Mari Kiviniemi ei näköjään muista tai ei tahdo muistaa, että hän ajoi ministerinä vähintään 20 000 asukkaan kuntaliittymiä Paras-hankkeessaan. Kiviniemen aikana Paras-lakia muutettiin jopa niin, että se voi pakottaa kunnat yhteistyöhön sosiaali- ja terveydenhuollon saralla (esim. Y-K 2.12.2010).

Ja aikoinaan Keskustan Esko Ahon hallituksen EU-ministeriryhmä käsitteli kokouksessaan 26.7.1993 karttaa, joka sisälsi 88 pientalousaluetta. Ahon kauden jälkeen asia hiipui, kunnes keskustapuolue 2000-luvulla nousti asian esille uudelleen hallituksessa, ensin Matti Vanhasen ja sittemmin Mari Kiviniemen johdolla. Nimenomaan Kiviniemi oli ajamassa kuntia vähintään 20 000 asukkaan sosiaali- ja terveyspalvelujen alueisiin eli yhdistettyihin kuntiin. Liitoksien porkkanarahat loppuivat reilu vuosi sitten.

Siihen asti Mari Kiviniemen ja Suomen Keskustan tavoitteet esimerkiksi Pohjois-Karjalassa olivat hyvin samanlaiset, kuin mitä on nyt työryhmän alustava esitys kuntaministeri Henna Virkkuselle (kok.). Pielisen Karjalassa käytiin Kiviniemen 4-vuotiskauden alan neuvotteluja näiden em. kuntien kesken aivan samasta tavoitteesta ja alueen keskustalaisten vaikuttajien ajamana. Pielisen Karjalan alueen kuntien yhteistyöstä ja yhdistämisestä.

Nyt tämä Kiviniemi ei voi muka hyväksyäkään asian valmistelua eduskunnassa, kun yhdessä yössä häneltä lähti ministerin viitta vajaa vuosi sitten ja hän joutui oppositioon. Keskustapuolue on siis nyt muka vastuttamassa sitä tavoitetta, jota se on itse ajanut jo Esko Ahon hallituksen ajoista asti. Kiviniemi ja Keskustan johto saisi siis hakeutua jo dementiahoitoon.

Myös Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen totesi TV1:n A-studiossa 15.2.12, että Paras-hanke oli huono eikä sitä olisi pitänyt aloittaa.

Huvittavaa on myös seurata, että muualla kuntaliitoksia vastustetaan usein sen takia, että kyläkoulut lakkautetaan? Nurmeksessa kyläkoulut lakkautettiin nimenomaan Keskustan hallituskaudella 2000-luvulla. Kaupungissa ei ole enää yhtään kyläkoulua, myös useiden koulujen henkilökunta sai lähteä. Suurin kiitos on annettava nimenomaan Nurmeksen keskustan kunnallisjärjestölle, jonka johdossa Matti Kämäinen on "loistanut" niin matkailuyhtiöissä ja kulisseissa, kuin kaupunginhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajana. Kämäräinen voisi ladella joskus näitä totuuksia myös Mari Kivinimellekin: meillä palvelut on ajettu jo alas, kaikki kyläkoulut lopetettu, ja verorahat ohjataan Nurmeksessa matkailualan hallintohimmeleiden, projektien ja rakennusten pyörittämiseen turistien hyväksi.

Talousjohtajat harrastelijoita

Syyt kuntien ahdingoon löytyvät usein erittäin huonosti hoidetusta kuntataloudesta. Pielisen Karjalassa Nurmes on tästä erittäin hyvä esimerkki.

Asemaansa pihkaantuneet kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää ja kaupunginkamreeri Jari Lampinen, erityisesti kepulaisten luottamushenkilöiden kera, ovat syytäneet kaupungin verorahoja ja julkisia tukia matkailuharrasteluun Hyvärilän ja Bomban alueella. Jopa niin, että miljoonien maa- ja kiinteistöomaisuus annettiin S-ketjulle 420 000 eurolla. Kukaan täysjärkinen ei myisi miljoonien omaisuutta Helsingin yksiön hinnalla, mutta Nurmeksen kaupungin "harrastelukerho" myi, kun kyse oli verorahoilla ja julkisilla tuilla rakennetusta kiinteistöomaisuudesta. 

Samaan aikaan esimerkiksi Petäiskylän vanhustentaloyhdistykselle ei haluttu syksyllä 2011 antaa 3000 euron avustusta tai lainaa kaivon puhdistamiseen, mutta vastaava summa kyllä löytyi Lipinlahden kyläseuralle maitolaiturin rakentamiseen, kun siellä pyörii kepulainen kaupunginhallituksen ja S-ketjun vaikuttaja Lahja Mustonen.

Nurmeksessa verorahoista on ohjattu valtavia summa satunnaisten turistien hoitamiseen. Kaupungin, ei yrittäjien, harjoittaman matkailuharrastelun rinnalla Nurmeksen kaupungin virkamiehet pyörittävät myös julkisten hankintojen kartellikerhoa. Verorahoilla rakennettavia julkisia hankintoja ei edes kunnolla kilpailuteta, eikä kaikkia paikkakunnan, saati muualta tulevia yrittäjiä lasketa edes osallistumaan  tarjouskilpailuihin. Tavoitteena julkisten rakennushankkeiden ohjaaminen tietyille kavereille.

Tämän kunnallisen kartellikerhon lisäksi vuuodenvaihteessa paljastui myös Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä erittäin törkeä väärinkäytös myös it-alan hankkeessa. Sen lausunnon antoi valtiontalouden tarkastusvirasto. Hanketta muka valvottiin myös kuntayhtymään tarkastuslautakunnassa, nurmeslaisen kepuvaikuttaja Jussi Säämäsen johdolla. Siis yhtä tyhjän kanssa, verorahoja pyöritetään vain kaverikerhon kokouspalkkioihin ja tehtäviä ei hoideta.

Kuntien ja kepulaisten luomien "kuntayhtymähimmeleiden" toiminta osoittaa, että nimenomaan keskustapuolueen johdolla moni kuntatalous on vedetty kuralle vuosien saatossa.

Yhtenä keskeisenä syynä näiden kepulaisten kuntatalouksien erittäin huonoon tilaan on nimenomaan verorahojen täysin holtiton käyttö esimerkiksi turistien "ruokintaan" tai sulle-mulle -hankintojen toteuttamiseen ilman avointa kilpailua.

Näissä kepukunnissa ei nähdä valttina ollenkaan sitä, että kuntien asukkaiden peruspalvelut olisivat kunnossa ja niitä kehitettäisiin jatkuvasti paremmiksi. Ne toisivat pitkällä ajanjaksolla paljon paremman kokonaistuloksen, eikä siihen tarvita kuin keskittymistä koulu-, sosiaali- ja terveyspalveluihin, liikenneyhteyksien lisäksi, jotka voisivat siten tuoda myös asukkaita, eikä vain viedä niitä muualle.