3.10.2012
Myös Nurmeksen työttömyysaste on yli maakunnan keskiarvon
Nurmes ja Juuka vanhenee pystyyn, Lieksalle ja Valtimolle ennustetaan parempaa kehitystä
- Nurmeksen vuoden 2012 verotulot jäämässä 250 000 euroa alle ennakoidusta.
- Nurmeksen vuosikatteen tilinpäätösennuste on 1,1 miljoonaa euroa alempi kuin 2011.
- Nurmeksen lainanotto jatkuu 2013 ylisuuren ilnvestointiohjelman takia, ylläpitokulut räjähtävät ja asukkaat maksavat ne erilaisina maksuina ja veroina.
Milloin Nurmeksen väkiluku menee alle 8000? Nurmeksessa oli syyskuun lopussa 8308 asukasta, Valtimolla 2437, Lieksassa 12 419 ja Juuassa 5355 asukasta. Yhteensä siis 28 519 asukasta. Nurmeksen kohdalla tilanne on siinä mielessä mielenkiintoinen, että kun asukasmäärä laskee 8000 tai alle, niin kaupunginvaltuutettujen määrä laskisi nykyisestä 35 peräti 27. Ei siis ihme, että Nurmeksessa eräillä poliittisilla ryhmillä, kuten Keskusta, Sosiaalidemokraatit ja Kokoomus on hillitön halu liittyä äkkiä toiseen kuntaan, jotta hyväveliporukka säilyisi mahdollsimman suurena, tai edes nykyisenä.
Kuntavaalien jälkeen Nurmeksessa Keskustan Matti Kämäräinen, Demareiden Hannu Pääkkönen ja Kokoomuksen Mikko Meriläinen olivat heti laittamassa Nurmesta, LIeksaa, Juukaa ja Valtimoa yhteen, jos he saisivat päättää. Ainoan järkevän ja yhtestyötä rakentavan näkemyksen kuntaliitosasiasta totesi Perussuomalaisten Jaana Meriläinen: "lähtökohtanakin itsenäisenä pysyvien kuntien yhteistyötä, varsinkin Nurmeksen ja Valtimon yhteistyötä voidaan tiivistää monella tavalla" (30.10.12).
Miksi erityisesti Nurmeksessa yritetään ajaa täysin järjetöntä neljän köyhän kunnan liittoa? Kun kaikki selvitykset ja tukimukset osoittavat, että kuntaliitoksissa ei ole ollut mitään hyvää liitoskunnille, eikä varsinkaan reuna-alueille ja niiden asukkaille. Vallan keskittyminen ja palvelujen heikkeneminen on kaiken keskittämisen seurauksena. Keskittämisen seuraukset nälyvät hyvin myös ajankohtaisessa postipalvelujen keskittämisessä Nurmeksessa, palvelut heikkenevät ihmisiltä ja valta keskittyy kahden kaupaksi, Itellan ja Jukolan Osuuskaupan.
Viimeisin selvitys on tehty kuntaliitoksien vaikutuksista kuntavaalien äänestysintoon, kun päätösvalta viedään kauemmaksi ihmisistä. Helsingin Sanomat (3.11.12) kertoi, että kuntavaalien äänestysinto laski jyrkemmin liitoskunnissa kuin keskimäärin muissa kunnissa. Liitoskunnissa äänestysaktiivisuus laski 4,3 prosenttiyksikköä verrattuna edellisiin kuntavaaleihin. Muissa kunnissa äänestysinto laski keskimäärin vain 2,3 prosenttiyksikköä. Liitoskunniksi laskettiin kunnat, joissa on 2000-luvulla tehty kuntaliitoksia. Esimerkiksi äänestysaktiivisuus romahti uudessa Kokkolassa, Salossa ja Seinäjoella. Äänestysinto laski sekä uusien kuntien reuna-alueilla että kuntakeskuksissa. Sanomalehti Hufvudstadsbladet puolestaan kertoo, että äänestäjät ovat aktiivisempia uurnalla kävijöitä pienissä kunnissa kuin suurissa kunnissa.
Nämäkin tutkimukset osoittavat, että suuret kuntaliitokset vaikuttavat myös ihmisten aktiivisuuteen osallistua yhteisten asioiden hoitamiseen ja myös jopa siihen ainoaa vaikutusmahdollisuuteen, äänestämiseen, vaikuttaa nykyiseen poliittiseen eliittiin kunnissa. Tästä suuntauksesta pitävät erityisesti Kokoomuksen ja Keskustan eliitti, heidän äänestäjänsä ovat yleensä ns. varmimpia äänestäjiä ja puolueuskollisimpia.
Samaan aikaan, kun Nurmeksessa nämä "päättäjät" yrittävät ajaa mahdollisimman laajaa kuntaliitosta, niin samaan aikaan kunnissa ja Pohjois-Karjalan maakunnassa kuitenkin naristaan toimintojen ja palvelujen keskittämisestä Etelä-Suomeen jne. Vaikka keskittämisen vaikutukset myös alueella ja kuntatasolla olisivat aivan samat, laita-alueiden alasajaminen: kehittämistoiminnan, palvelujen ja asukkaiden keskittyminen ns. keskustaajamiin.
Nurmeksen talous sukeltaa
Nurmeksen vuoden 2012 verotulot ovat jäämässä 250 000 euroa alle ennakoidusta. Nurmeksen vuosikatteen tilinpäätösennuste on 1,1 miljoonaa euroa alempi kuin 2011. Nurmeksen lainanotto jatkuu 2013 ylisuuren ilnvestointiohjelman takia, ylläpitokulut räjähtävät ja asukkaat maksavat ne erilaisina maksuina ja veroina.
Nurmeksen taloutta pyöritetään kuin jotakin suurta projektia tai hanketta. Siinä on vain se sudenkuoppa, että kaikki projektit ja hankkeet ovat vain määräaikaisia, vaikka pitäisi katsoa pitemmälle tulevaisuuteen ja luoda palvelut kuntalaisten tarpeiden mukaan.
Näyttää siltä, että Nurmeksenkin investointiohjelma on luotu vuosittaisten avustusosuuksien mukaan, joita haetaan valtiolta erilaisten EU-rakenneohjelmien mukaan. Toiminnan suunnittelu ja ohjaus on siis jo todella kaukana paikallisista tarpeista ja ihmisten peruspalveluiden turvaamisesta.
Tärkeintä on varmaan eräille pyörittää vain rakennusalan jatkuvaa suunnittelu-, rakentamis- ja korjausrumbaa valtionosuuksien toivossa, kuten matkailu- ja koulukiinteistöt Nurmeksessa osoittavat.
Terveyskeskusmaksun poistaminen vaikuttaisi monella tavalla
Lisäksi Nurmeksessa on jatkuvasti hylätty erilaisia sosiaali- ja terveysalan hankkeita sekä sivistyspalvelujen kehittäminen. Hankkeisiin vaaditaan yleensä kunta- ja maakuntaosuudet, yrittäjien/ toimijoiden rahoitusosuuksien lisäksi, jotta jokin rahoitusosuus saataisiin ns. hankerahoista valtion kautta.
Tämä on johtanut Nurmeksessakin eräänlaiseen hanketalouteen, rahaa eri riitä vuosittain esille nouseviin paikallisiin kohteisiin, jotka olisivat hyvinkin tärkeitä kaupungin asukkaiden kannalta. Nurmeksen omat verorahat on vuosiksi eteenpäin aina sidottu mm. Hyvärilän matkailuhankkeisiin kuntaosuuksina, vaikka asukkaiden kannalta verorahoille olisi paljon tärkeämpiä kohteita, kuten sosiaalipalveluissa useasti esille nostettu kotihoidon kuntalisä (perussuomalaiset ja sitoutumattomat).
Terveyspalveluissa voitaisiin poistaa terveyskeskusmaksut (kuten Helsinki on nyt päättämässä, MTV3 2.11.12). Jopa Terveydenhuollon johtavat virkamiehet totesivat 2.11.12, että terveyskeskusmaksut ovat ihmisiä ja asukkaita eriarvoista; pienituloiset eläkeläiset, työttömät, opiskelijat ja muut vähävaraiset joutuvat maksamaan erillisen maksun kolmen kerran maksukattoon asti, kun samalla esimerkiksi työssäkäyvät saavat palvelun ilmaiseksi työterveyshuollon kautta ja heille noin 14 euron kertamaksu ei myöskään ole mikään este hakeutua terveyskeskuksiin niin kuin pieni tuloisilla on.
Tässäkin asiassa Nurmes voisi parantaa palveluja, asukkaidensa tasa-arvoista kohtelua, ennaltaehkäistä sairauksia ja huomattavasti kalliimpia hoitokuluja jälkikäteen sekä nostaa kaupungin vetovoimaisuutta asuinkuntana, jos vain haluaisi? Mutta niitä haluja ei ole ollut eikä niitä taida olla ainakaan Nurmeksen keskustalaisilla, ei sosiaalidemokraateilla eikä kokoomuslaisilla. Heidän mielestäänhän maksuja ja veroja pitää jatkuvasti Nurmeksessa nostaa, että rahaa riittää muihin kohteisiin, varsinkin matkailuhankkeisiin.
Tässä Nurmeksen "pähkinöitä" purtavaksi (kaupunginkamreeri Jari Lampinen):
Tilastokeskuksen 28.9.2012 julkaistussa uudessa väestöennusteessa
65 vuotta täyttäneiden määrä tulevaisuudessa on hieman edellistä vä-
estöennustetta alhaisempi. Vuosien 2009–2011 kuolleisuuskehityksen
seurauksena 65 vuotta täyttäneiden määrä on uusimman ennusteen
mukaan vuonna 2040 vajaat 3 prosenttia alhaisempi verrattuna vuonna
2009 julkistettuun ennusteeseen.
Nurmeksen uusi ennuste on heikompi kuin vuoden 2009. Vuoden 2011
heikon kehityksen vuoksi trendiennuste ennustaa Nurmekseen vuodelle
2016 218 vähemmän, vuodelle 2020 215 vähemmän ja vuonna 2040
502 vähemmän.
Vastaavasti Lieksan ja Valtimon trendiennuste antaa aikaisempaa pa-
remman tuloksen: vuonna 2016 Lieksa 710 edellä ja Valtimo 123 edellä
vuoden 2009 ennustetta. Juuan osalta trendiennusteen muutos on hei-
koin. Vuoden 2016 ennuste on 170 heikompi kuin vuoden 2009 ennus-
teessa.
Syyskuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 23.164, josta Lieksas-
sa 12.419, Nurmeksessa 8.308 ja Valtimolla 2.437 asukasta. Vuosi-
muutoksen vauhti on hidastunut hieman -1,17 %:sta nyt -1,14 %:iin.
Vuosimuutos on heikentynyt Lieksassa -0,82 %:sta -1,46 %:iin ja pa-
rantunut Valtimolla -1,01 %:sta -0,08 %:iin ja Nurmeksessa -1,72
%:sta -0,98 %:iin. Juuan väestömuutos on - 2,12 %, mikä merkitsee
kolmen vuoden muutoksen osalta -6%:n rajan rikkoutumista, joka joh-
taa vuonna 2014 nykyisessä valtionosuusjärjetelmässä ylimääräiseen
noin 250.000 euron lisävaltionapuun ehdolla, että Juuan väkiluku ei yli-
tä vuodenvaihteessa 5.363 asukkaan rajaa. Syyskuun lopussa väki-
määrä oli 5355. Juuka on kolmas Pielisen Karjalan kunta, joka saa ko.
lisätukea. Lieksa sai tukea vuoteen 2009 ja Valtimo vuoteen 2010
saakka.
Nurmeksen viimeisen 12 kuukauden muutoksessa syntyvyys on nous-
sut 70:een, kuolleisuus laskenut 119:ään, tulomuutto kasvanut 288:aan,
lähtömuutto laskenut 340:een ja nettomaahanmuutto kasvanut 18:aan.
Pielisen Karjalan työttömyyskehitys on kulkenut korkeammalla
uralla (+203) kuin vuonna 2011. Työttömyyden lisäyksestä miesten osuus on
195. Työhallinnon toimissa (työllistämistoimenpiteet ja työharjoitte-
lu/työelävalmennus) olevien määrä on samaan aikaan vähentynyt 144:llä
(Nurmeksessa 44).
Muutos selittyy lähes yksin Lieksan muutoksella, jossa työttömyys on
noussut vuodessa 192, josta Anaikan vuodenvaihteen irtisanomiset
runsaat 30 ja 87 palkkaperusteisten toimien vähennys. Nurmeksessa
työttömyys on noussut vuodessa 18:llä ja Valtimolla alentunut
seitsemällä.
Seudun ulkopuolella Juuassa työttömyys on noussut 45:lla.
Elokuussa työttömiä oli Lieksassa 926, Nurmeksessa 447, Valtimolla
115 ja Juuassa 297. Nurmeksen työttömyysaste oli maakunnan viden-
neksi alhaisin 12,7 %. Valtimon työttömyysaste oli 11,6 % . Juuan työt-
tömyysaste 13,3% ylitti juuri maakunnan keskiarvon 12,5%. Lieksan
työttömyysaste oli maakunnan korkein 18,1 %.
Nurmeksessa naisten työttömyys on alentunut viimeisen 12 kk:n aikana
viidellä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut vuodessa 31: 130:een.
Nurmeksen työttömyys tiivistyy yhä selvemmin
ikääntyneiden, heikosti koulutettujen miesten työttömyydeksi.
Työllistämistoimenpiteet sisältävät palkkatuella yksityisellä tai kunnalle
sijoitetut, starttirahalla olevat ja valtiolle sijoitetut. Muut toimenpiteet
ovat kuntouttavassa työtoiminnassa, vuorotteluvapaan olevan sijaisina
ja omaehtoisessa opiskelussa laskentapäivänä olevat.
Eri työllistämistoimet ovat alentuneet yhteensä vuodessa 8,1% eli
259:stä 238:een.
Maksuvalmius, sijoitussalkku ja lainasalkku
Syskuun lopussa kaupungin sijoitussalkku oli 121.800 euroa, jonka ar-
von muutos oli 8.900 euroa vuoden alusta. Likvidit lyhytkorkorahastoon
sijoitetut kassavarat olivat 4,056 miljoonaa euroa. Lyhytkorkorahaston
arvonnousu on ollut 169.000 euroa.
Keskimääräinen maksuvalmius on laskenut 39,1 päivään investointioh-
jelman ja koska lainaa ei nostettu. Lainasalkku oli syyskuun lopussa
10,08 miljoonaa euroa kuten elokuun lopussa.
Terveydenhuolto
Perusterveydenhuolto on edelleen kustannusuralla, joka johtaa noin
400.000 euroa alle talousarvion. Syyskuun loppuun mennessä kun-
tayhtymän ennakoita on palautunut käytön perusteella 351.000 euroa.
Terveyskeskuksen toiminnassa on huomattava Valtimon vuodeosaston
käyttöasteen putoaminen 65 %.iin. Kuntayhtymän tulee aloittaa valmis-
telu toiminnan mitoituksen tarkistamiseksi. Erikoissairaanhoito etenee
talousarviovauhtia kuitenkin niin, että erityistaso ylittyy ja sairaanhoito-
piirin omatuotanto (erikoisalat) alittuvat vastaavasti.
Talousarvion toteutumisen kannalta keskeiset muutokset ovat sosiaali-
toimen lisämäärärahaesitykset, jotka käsitellään lokakuun valtuustossa.
Vastaavasti terveydenhuollon kustannukset alittuvat perusterveyden-
huollossa. Kaatopaikan sulkeminen on edennyt suunniteltua edulli-
semmin: 573.000 euron pakollista varausta on purettu toistaiseksi
345.000 euroa.
Vuoden 2012 verotulojen tilitysennuste on heikentynyt siten, että kau-
punki jäänee noin 250.000 alle talousarvion erityisesti yhteisöveron tili-
tysten myötä. Tuloverossa ja kiinteistöverossa saavutetaan talousar-
viotaso.
Talousarvion toteutumisessa ei ole ollut yllätyksiä. Kustannuksia arvioi-
taessa on huomatava, että sisäiset erät ovat kasvaneet noin puoli mil-
joonaa.
Vuosikate on tällä hetkellä 1,9 miljoonaa alle vuoden 2011 tason. Tilin-
päätösennuste vuosikatteelle on 1,1 miljoonaa euroa alempi kuin
vuonna 2011. Tilikauden tuloksen saaminen positiiviseksi on siksi edel-
leen mahdollista. Lainannostovaltuutta ei ole tarpeellista käyttää kulu-
vana vuonna. Lainanotto siirtyy vuoden 2013 puolelle investointiohjel-
man säilyessä korkealla tasolla.
Investointiohjelman toteutuma yhdeksässä kuukaudessa on ollut 4,282
miljoonaa. Nettoinvestoinnit noussevat noin 6,8 miljoonaan oletuksella,
että KME:n terminaalin työt alkavat loppuvuonna ja Porokylän Leipo-
mon rakennusurakka jatkuu maanrakennusurakan jälkeen viivytyksettä.
|