5.11.2012
Terveyskeskuslääkärille saa Pohjois-Karjalassa odottaa 2-4 viikkoa
Pohjois-Karjalassa terveyskeskuslääkäreille saa kiireettömässä asiassa odottaa yleensä 2-4 viikkoa, esim. Pohjois-Savossa vain alle 2 viikkoa.
Sara Rigatelli (Yle Uutiset 5.11.12):
Terveyskeskus toimii hyvin ainakin Kuusamossa, Haminassa, Rääkkylässä ja Naantalissa. Parhaana alueena pidetään Etelä-Karjalaa.
Suomesta löytyy 12 terveyskeskusta, jotka eivät raportoi mistään ongelmista potilaiden hoitoonpääsyssä. Tämä tarkoittaa, että terveyskeskukseen saa hyvin yhteyden, lääkärinaika on aina antaa, lääkärille pääsee alle kahdessa viikossa, hoitajalle alle kolmessa päivässä ja kaikki lääkärinvirat on täytetty.
Isot kaupungit eivät menesty
Kaikki paikkakunnat ovat pieniä tai keskisuuria. Isot kaupungit eivät menesty, osin siksi, että yksittäisiä terveysasemia ei ole eroteltu. Esimerkiksi Helsinki lasketaan THL:n tilastossa yhdeksi terveyskeskukseksi, vaikka sillä on 26 terveysasemaa, joista moni on suurempi kuin pienen kunnan terveyskeskus.
Nopea hoitoonpääsy ei näytä riippuvan siitä, kuinka edullinen tai kallis terveyskeskus on veronmaksajille.
Kun verrataan kuntien terveysmenoja ja hoitoonpääsyä, esimerkiksi Kokkolassa, Säkylässä ja Ranualla kulut ovat suuremmat kuin muualla maassa, Hämeenkyrössä taas pienemmät. Top12-listalla yksi on ulkoistettu, Rääkkylä.
Edistyksellinen Etelä-Karjala
Oheisista kartoista näkee, että perusterveydenhuolto toimii mallikkaasti Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Karjalassa. Verrattain hyvä tilanne on muun muassa Pohjois-Savossa, Päijät-Hämeessä ja Satakunnassa.
Kun kysytään asiantuntijoilta, missä terveydenhuolto on kaikkiaan järjestetty hyvin, Etelä-Karjalan esimerkki saa eniten mainintoja.
Etelä-Karjalassa tehtiin oma sote-uudistus vuonna 2010. Erikoissairaanhoito, terveyskeskukset ja sosiaalitoimi yhdistettiin kahdeksassa kunnassa. Imatra jäi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ulkopuolelle.
Tulokset ovat olleet pääosin hyviä. Mielenterveysjonoja on purettu ja vanhusten laitoshoitoakin siten, että alueen terveysasemat ovat erikoistuneet eri sairauksien kuntoutuksiin.
Ensi vuonna Lappeenrantaan valmistuu talo, jonne kootaan kaikki lasten ja nuorten palvelut. Saman katon alle muuttavat perheneuvola, opiskeluterveydenhuolto, lastensuojelu sekä lapsi- ja nuorisopsykiatria.
- Joka kunnalla on oma neuvola ja lastensuojelu ja psykiatria eri hallinnossa, vaikka hoidetaan samojen lasten ja perheiden asioita. Meillä ei ole pulaa resursseista vaan yhteistyöstä, perustelee Pentti Itkonen, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin toimitusjohtaja.
Ei paras, vaan vähiten huono
Samanlaisia viritelmiä on muuallakin. Keski-Pohjanmaalla piiri- tai maakuntamallista on samoin saatu etuja. Lääkäripulaa on pystytty paikkaamaan ja lääkäreitä houkuttelemaan, kun yksi iso työnantaja koordinoi koko alueen lääkäritilannetta.
Myös Hämeen kuntien yhteistyö saa kiitosta asiantuntijoilta. Päijät-Hämeessä ja Forssan seudulla erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon raja-aitoja on kaadettu ja päällekkäistä työtä purettu. Pohjois-Savossa terveyskeskuksia on perinteisesti rahoitettu hyvin, mikä näkyy myös hoitoonpääsytilastoissa.
Etelä-Karjalallakin on ongelmansa, muun muassa lääkärivajetta, ja siksi sen terveyskeskukset eivät yllä ihan parhaimpien listalle. Myös kuntien maksuosuuksista väitellään.
Terveyspalvelujen paremmuuden mittaaminen onkin vaikeaa. Kokemus hoidon laadusta on eri asia kuin kuinka nopeasti hoitoon pääsee tai kuinka kalliisti hoito tuotetaan.
Ala on myös herkkä kritiikille: potilasta ei ehkä lohduta että muualla joku odottaa lääkäriä vielä pidempään. Todellisuudessa alueet kilpailevat siinä, mikä on "vähemmän huono" kuin toinen.
Kelan toimisto sairaalaan?
Etelä-Karjalassa on suuria visioita. Jo pari vuotta syrjäkylillä on kiertänyt terveysauto, mutta viime aikoina kyytiin ovat hypänneet myös Kelan ja työvoimatoimiston edustajat. Kela ja työkkäri voisivat Itkosen mukaan tuoda toimistonsa sairaalaankin.
- Ihmisen asioita pitäisi ratkaista kerralla samassa asiakastilanteessa. Esimerkiksi vaikeasti työllistyvä on usein myös masentunut, mikä taas aiheuttaa Kelalle lääkekustannuksia, Pentti Itkonen kuvaa.
Suunnitelmissa siintää myös "terveyskeskusrekka", jossa voisi olla mukana röntgen-laitteet.
Yhteistyökään ei auta, jos terveyspalveluiden kysyntää ei saada alas, esimerkkipiirin johtaja painottaa. Tärkeintä olisi panna paukkuja jatkohoitoon, kuntoutukseen ja ensiarviointiin, ettei potilas ajaudu takaisin - tai alun perinkään - palvelujärjestelmän rattaisiin.
"Ei poliitikoille, vaan kansalaisille"
Jos hallituksen alkuperäinen sosiaali- ja terveysuudistusesitys toteutuisi, Etelä-Karjalan piiriäkin uhkaisi lakkautus. Piirin väestö on 132 000 asukasta.
- Muidenkin alueiden kannattaisi vakavasti miettiä sitä integroinnin hyötyä mikä meillä on saatu. Tätä ei tehdä poliitikoille vaan kansalaisille, jotka tarvitsevat palveluita. Siksi toivoisin, että tässä olisi mukana mahdollisimman vähän politiikkaa ja mahdollisimman paljon asiantuntemusta, Itkonen kuittaa.
Lähteet: Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa -tilasto, maaliskuu 2012, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot kunnittain 2010. Juttua varten on haastateltu asiantuntijoita THL:sta, sosiaali- ja terveysministeriöstä ja Kuntaliitosta.
Lisää aiheesta
|