VIIKON SITAATTI

Viikko 44:
"Hannu M puhuu asiaa. Kaikki vanhat kääkät pois päättämästä" (Y-K 30.10.12).
- Näin oli Hannu Mikkilä (kesk.) näköjään populistina puhunut vaalien alla, vaikka nimenomaan Nurmeksen kepuehdokkaissa taisi olla näitä "vanhoja kääkkiä" eniten. Aloittaisi Hannu Mikkilä omien piiristä tuon puhdistustyön, jos pelkkää ikärasismia haluaa jossakin harjoittaa.

6.2.2012

Sveitsissä 2569 kuntaa, maa 12 prosenttia Suomesta

Mikä on sopiva kuntien lukumäärä Suomessa?

Kun Suomen kunnallishallinto vuonna 1886 syntyi, kuntia oli yli 600. Kuntien lukumäärää piti pudottaa 500:sta noin 300:an 1960- luvulla vireille pannulla  kuntauudistuksella. Hanke raukesi ja hyvinvointivaltio toteutettiin pienten kuntien avulla.

Istuvan hallituksen ohjelmaan sisältyy taas tavoite kuntien määrän supistamisesta. Sitä perustellaan kustannusten pienenemisellä.  Nyt julkisuuteen tulleen tiedon mukaan hallitus esittäisi kuntien lukumääräksi 70, mutta lopullisempana tavoitteena on 20 kuntaa. On esitetty jopa sellaisiakin näkemyksiä, että kunnallisen itsehallinnon aika Suomessa on ohi.  

Päättäjät eivät kerro, että kuntien lukumäärän pienentäminen sisältyi Suomen EU-liittymisehtoihin. Ulkoministeriön arkistossa olevan muistion mukaan suurkunnat suunniteltiin sisäasiainministeriössä jo vuonna 1992, jolloin sisäasiainministerinä oli Mauri Pekkarinen (kesk). Samaan EU:n aluejako-järjestelmään perustuivat myös ne viisi suurlääniä, jotka Jouni Backman (sd) toteutti Paavo Lipposen (sd) hallituksen sisäasiainministerinä. 

Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäki on kritisoinut voimakkaasti näkemystä, jonka mukaan viime vuosien kuntaliitoksissa syntyneiden suurkuntien ansiosta ihmisten palvelut olisi saatu järjestetyksi aiempaa tehokkaammin ja laadukkaammin. Mitään tutkittua tietoa kustannussäästöistä ei Katajamäen mukaan ole. Hän kehottaa pitämään kunnista kiinni.

 –Kuntien aito itsehallinto on vähentynyt kriittisesti kymmenen viime vuoden aikana. Demokratia ja mahdollisuus valintoihin ja uudenlaisiin ratkaisuihin paikallisten tarpeiden mukaan on palautettava perustuslain tarkoittamalle tasolle. Kunnat on ajettu liian yksiviivaiselle ja ahtaalle tielle sääntelyn, lisääntyneiden velvoitteiden ja ohjauksen myötä. Valtakunnalliset standardit ajavat paikallisten tarpeiden ohi varsinkin kun talouden liikkumavara on olematon. Näin sanoi Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma viime vuoden maaliskuussa paikallisen itsehallinnon puolustuspuheenvuorona toimitetun kirjan julkistamisessa. 

Kirjan kirjoittajiin kuuluivat muiden muassa professorit Arto Haveri ja Jari Stenvall. Heidän johtopäätöksensä on, että vahvan kunnallisen itsehallinnon kautta suomalainen yhteiskunta pystyy vastaamaan 2020-luvun haasteisiin. Kirja osoittaa, että asukkaiden paikallinen itsehallinto on osa kansallista hyvinvointia, innovaatiopolitiikkaa ja uudistumista.

On syytä mainita, että kuntien valtionosuuksia leikattiin puoleen Lipposen hallituksen aikana, kun maatamme ajettiin euro-rahaliittoon ja sen edellyttämään EMU- kuntoon.

Sveitsissä, jota olemme tottuneet pitämään kansanvaltaisena maana, on 2596 kuntaa. Sveitsissä on noin 20 prosenttia enemmän asukkaita kuin Suomessa, mutta senalue on vain noin 12 prosenttia Suomen pinta-alasta. Sen lisäksi  maassa, joka ei kuulu EU:iin, on 26 itsehallinnollista aluetta (kantonia) ja käytössä sitovat kansanäänestykset.

Syynä kuntien määrän supistamiseen ei ole kuntien talouden parantaminen vaan EU:n aluehallinnon pakkototeuttaminen. Kuntien valtiollistaminen on kansalaisten itsehallinnon kannalta tuhon tie, kun valtion itsenäinen  päätösvalta on luovutettu EU:lle.

Risto Boxberg

Nurmes