20.5.2014

Mistä kuntien lahtaamisessa oikein on kyse?

Kuntaliitoksista kansanäänestykset jokaiseen kuntaan

Kuntaliitosta hehkutetaan jälleen Nurmeksessa ja varsinkin paikallislehti Ylä-Karjalassa. Lehti otsikoi 1.5.14 etusivulla "Neljän kimppa vai Pielisjärven kaupunki". Mitä vaihtoehtoja ne ovat, molemmat tarkoittavat samaa, mutta edes sanojen merkitys ei ole selvänä otsikoita valitessa, kun liitoksen vaihtoehtona pitäisi puhua 'yhteistyöstä'. Jutussa korostetaan, että  "liitoksella selvää säästöä", vaikka samassa lehdessa 27.3.14 todettiin, että "kuntaliitos ei automaattisesti ratkaise kuntatalouden ongelmia" ja todetaan selväksi haitaksi palvelujen saatavuuden heikkeneminen. Kenen lauluja lehti nyt laulaa postitoimistona?

Taustalta löytyy Nurmeksen kaupungin kanslia, Nurmeksen kaupungilla on kiire. Kaupunginjohtaja Asko Saatsin ja kaupungin talouden heikentymistä numeroina esittelevä Jari Lampinen totesivat haastattelussa (Y-K 29.3.14), että "kaupungin tilinpäätös oli puoli miljoonaa alijäämäinen" ja velan määrä on neljässä vuodessa kasvanut kaksinkertaiseksi, se on nyt 1470 euroon asukasta kohti. Nurmeksessa myös erikoissairaanhoidon menot ovat reilussa kasvussa.

Lisäksi sosiaalipalvelujen liittämistä on nyt samanaikaisesti esitetty terveyskeskuskuntayhtymään, vaikka kuntayhtymä on vain Nurmeksen ja Valtimon välillä - ja samalla haaveillaan Pielisjärven kaupungista 4 kunnan kesken. Haaveillaan jostakin ja tehdään aivan muuta organisaatiouudistusta vain kahden kunnan kesken. Tällainen on  lähinnä hölmöläisten toimintaa johtavien virka- ja luottamushenkilöiden toimesta. Samalla Nurmeksen sosiaalipalveluissa on erittäin suuria puutteita, esimerkiksi kotipalveluja karsitaan ja kotikäynnit on rajattu vain 10-15 minuutin kertakäynneiksi. Lähinnä tarkistetaan vain, että onko ihminen enää hengissä. Ja senkin "tarkistuskäynnin" maksaa asiakas. Näin Nurmeksessa, vaikka vanhusten kotihoitoa pitäisi kehittää ja parantaa.

Kuntaliitoksen hehkutus Nurmeksen suunnalta on jatkunut jo vuosia ilman mitään kriittistä arviointia. Onneksi muut osapuolet ovat toista mieltä. Samalla Lieksan kaupunki on asettamassa selviä ehtoja ja haluaa esimerkiksi hallinnon keskittämisen asukasluvultaan suurimpana osapuolena Lieksaan. Valtimon kunnanhallitus ei myöskään hehkuta Pielisjärven kaupunkiin liittymistä ja Juuan kunnanhallitus on irtaantumassa koko neuvotteluprosessista.

Pielisen Karjalan (Nurmes-Lieksa-Juuka) ja Valtimon alueella kuntaliitosvalmisteluja on käyty pienessä piirissä johtavien virka- ja luottamushenkilöiden keskuudessa. Päätösvalta kuntaliitoksista ei kuitenkaan tulisi kuulua heille, eikä kuntien valtuustoille. Päätösvalta tässäkin asiassa pitää siirtää asukkaille, kansanäänestyksiä käyttämällä.

Mistä kuntien lahtaamisessa oikein on kyse?

Monet kuntatalouden ja aluehallinnon asiantuntijat ovat osoittaneet, että kuntaliitoksilla ei aikaansaada säästöjä tai turvata palvelujen saatavuutta. Tosiasiassa niistä seuraa paikallisten palvelujen näivettyminen ja kansanvallan katoaminen.

Mistä sitten johtuu, että vaikka vireillä oleva sote-uudistus tulee aiheuttamaan myllerrystä kuntakentässä, kuntien lakkauttamista liitoksilla ajetaan jo nyt kuin käärmettä pyssyyn. Esimerkkinä tästä käy Pielisen Karjalan ajankohtainen hanke liittää alueen neljä kuntaa yhteen Pielisjärveksi. Asiaa on valmisteltu salassa jo pitkään. Ylä-Karjala julkaisi jo vuosia sitten näyttäviä mainoksia maakunnan rajalla olevista opastetauluista, joissa Pohjois-Karjalan maakuntanimen yläpuolella olevan Nurmeksen kaupungin nimi oli muutettu Pielisen kaupungiksi.

Kuntien lukumäärän pienentäminen sisältyi ehtoihin, joilla Suomi liitettiin Euroopan unioniin. Lipposen hallitus pienensi valtion maksamat kuntaosuudet puoleen. Sen jälkeen kuntien tehtäviä on jatkuvasti lisätty. Samanaikaisesti on suomalaisten verovaroilla osallistuttu esimerkiksi Kreikkaan sijoittaneiden ranskalaisten ja saksalaisten keinottelijapankkien sijoitusten pelastamiseen.

EU on suurten Keski-Euroopan maiden, suuryritysten ja pankkien yhteishanke, jota vapaamuurarien salapuolue toteuttaa. Itävaltalainen taloustieteilijä Karl Steinhauser on kirjoittanut aiheesta kirjan ”EU, huomispäivän super-Neuvostoliitto”. Sen alaotsikkona on ”Vapaamuurarien salapuolueen totalitaarinen valtaannousu Euroopassa”.

Karjalainen julkaisi, ihme kyllä, 21.4.2013 Helena Leppäsen mielipidekirjoituksen, jossa hän kiinnittää huomiota siihen, että julkisuudessa olleiden rekisterien mukaan kaikkien Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiön miespuolisten jäsenten nimet löytyvät vapaamuurarilistalta.

On viitteitä siitä, että myös kuntaliitosasioiden taustalla Pohjois-Karjalassa vaikuttaa kyseinen salapuolue. Sivustomme, joka on kiinnittänyt asiaan huomiota, pyrkii kartoittamaan kyseisen salapuolueen toimintaa Pielisen Karjalassa. Jos sinulla on tietoa esimerkiksi Joensuun Pojat -nimeä käyttävästä ryhmästä, kerro siitä. Julkaisumme toimii lähdesuojalla, joten henkilöllisyytesi ei tule julki.

Tuomareina toimivien vapaamuurareiden tulee ilmoittaa tämän salapuolueen jäsenyydestä oikeusministeriöön. Sama ilmoitusvelvollisuus tulisi olla myös kuntien ja valtion virkamiehillä sekä kuntien luottamushenkilöillä.