VIIKON SITAATTI

Viikko 44:
"Hannu M puhuu asiaa. Kaikki vanhat kääkät pois päättämästä" (Y-K 30.10.12).
- Näin oli Hannu Mikkilä (kesk.) näköjään populistina puhunut vaalien alla, vaikka nimenomaan Nurmeksen kepuehdokkaissa taisi olla näitä "vanhoja kääkkiä" eniten. Aloittaisi Hannu Mikkilä omien piiristä tuon puhdistustyön, jos pelkkää ikärasismia haluaa jossakin harjoittaa.

28.4.2010

Vanha Kauppala -projektin tilaustyö: katuvaloja, pyörätie, slummikortteli, talkoita

Kerrostaloon yksi tv-huone? Toimisi kolhoosissa, jos olisi yksi tv-kanava.

Tässä näkyy tämänkin Vanha Kauppala -suunnitelman ohjauksen taso. Tämäkö liittyy jotenkin mm. EETU:n etätyö- ja tietoyhteiskuntahankkeeseen, kun tv-piuhatkin ovat tulevissa kerrostaloissa kortilla? Tämäkin osoittaa, että Pikes Oy:ssä ei ole minkäänlaista hankkeiden yhteensovittamista ja koordinointia tavoitteiden osalta, mutta onko se ihmekään kun seuraa yhtiön työntekijälistaa ja hanketehtailua heidän omaksi ilokseen?


Nurmeksen Vanha Kauppa - hanketulokset alkavat paljastua. Kuten projektitiedotekin kertoi, suunnitteluun on ollut käytettävissä satojatuhansia euroja. Ja mitä ovat tulokset?

Opiskelutyönä Nurmeksen keskustan kaava-alue on laitettu täyteet mitä erilaisimpia suunnitelmia. Kaikki uusiksi ja alueet täyteen, kuten opiskelutyössä pitääkin kaikki tiedossa olevat "palikat" sijoittaa kartalle.

Nurmeksen Vanhan Kauppalan kohdalla "kevyenliikenteen väylä ja katuvalaistus nousivat esiin hyvinä ideoina" (Y-K 24.4.10). Projektipäällikkö Veli-Pekka Nenosen mukaan "tämä on mahtavaa".

Siihenpä tarvittiin lähes 100 000 euron hankerahoitus. Nämä samat asiat olisi nähnyt kuka tahansa, jos olisi kulkenut silmät auki missä tahansa naapurikaupungissa.

Lisäksi suunnitelmassa vilisevät mm. keskustan torin autoliikenteen rajaaminen, kävelykatu ja Raatihuoneenkatuun mutka ja risteys torialueelle tultaessa. Kuin suuremmassakin Euroopan metropolissa, ihme kuin ei esitetty jo torinalusparkkia ja metroa sukkuloimaan talosta taloon.

Lisäksi Raatihuoneenkadun ja radan väliselle puistoalueelle on suunniteltu slummikortteli. Vajaan sadan metrin kaistaleelle radan ja keskustan vilkkaimman tien varteen. Samalla kauppalan toisella asuinaluelaidalla on tontteja tyhjillään, ja myös korteleiden sisällä tilaa täydennysrakentamiselle.

Lisäksi mm. entisen sairaalan tontille esitetään mm. yhteisöllisiä asumisratkaisuja, näköjään siis asuntoja ilman omaa televisiota ja keittiötä (em. Y-K). 

Yhteisöasumista, kuten 100 vuotta sitten Neuvostoliitossa, nyt vain sattuu olemaan useampi tv-kanava kuin yksi ja jokaisella lapsellakin oma televisio.

Nenosen mukaan "toteuttaminen on resursseista kiinni, kuka ottaa vastuun suunnitelman eteenpäin viemisen". Lisäksi ihmisiä kutsutaan erilaisiin talkoisiin. 

Paikallislehti tukee sokkona, kun ei omat rahat pala

Kuinkas ollakaan Ylä-Karjala -lehti saman päivän 24.4.2010 pääkirjoituksessaan vetoaa, että suunnitelman "toteuttamiseen sitoudutaan".

Muutama viikko aikaisemmin lehden pääkirjoituksessa myös velvoitettiin, että Hyvärilän syyspimeiden muutaman päivän "elokuvajuhlille tulee antaa kaikki mahdollinen tuki".

Nyt myöhemmin sitten paljastui, että tuo tukitarve tulee olemaan ainakin noin 50 000 euroa muutaman näyttelijä- ja elokuva-alan porukan "kestittämiseen" ja muutamaan elokuvaesitykseen alueella. 

Hankkeen koko budjetiksi on ilmoitettu 100 000 euroa, josta Leader-tukea olisi noin 30 prosenttia. Paikallisten yritys panos tuskin nousee useampaan kymppitonniin ja lipputuloista on turha odottaa rahasampoa.

Näille verorahoille olisi Nurmeksessa muutakin käyttöä: Kyrölään ei ole vara palkata ympärivuorokautista hoitajavalvontaa. Lehtovaaran 100 oppilaan koulu lopetetaan keväällä, oppilaiden ja vanhempien mielipidettä lasten sijoituksista kahteen eri kouluun ei edes kysytty.

Nurmeksen lukion kohtalo on tulevina vuosina vaakalaudalla, ensi syksynä lukion aloittaa vain 18 oppilasta kevään yhteisvalintatietojen mukaan, ja viime vuonna kaupungilla ei ollut halua tukea lukio-opiskelua edes ensimmäisen vuoden ilmaisilla oppikirjoilla, kun muissa lukioissa annetaan jopa kannettavia tietokoneita. 

Tässä Nurmeksen arvovalintoja. Nyt riittää, kun yksi näyttelijä Kai Lehtinen tulee Hyvärilän kaveriporukalla esittämään viikonlopun elokuvajuhlille 100 000 euron budjettia. Ja sekin sateisen ja hiljaisen syyskuun aikana, kesälomakauden jälkeen. Ajankohta on näköjään hiljainen kaikille Hyvärilän harrastelijoille, mutta sillä perusteella tapahtumaa rakennetaan vain omista tarpeista.

Paikallislehti pyrkii muka "kehityksen nimissä" ohjaamaan ja sitouttamaan kaupungin kaikkiin huuhaa-hankkeisiin, tietysti kun Karjalaisen konserni itse ei rahoita. Verorahoille paikallislehti löytää vain matkailuun hurahteneiden tekemiä porsaanreikähankkeita, sokeasti tuettavaksi, kun lehteä lähellä on S-ketjun Jukolan osuuskauppa.

 


 

Vanha Kauppala -projekti:

22.10.2008

Projektityöntekijän palkkaukseen menee puolet, 70 000 euroa

Ylä-Karjala salasi projektin kustannuserittelyn kokonaan 

130 000 EUROA TYHJÄNPÄIVÄISEN PROJEKTIN HALLINTAAN, KUN RAHAT VOISI KÄYTTÄÄ SUORAAN PUU-NURMEKSEN KEHITTÄMISEEN

Nurmeksen kaupunginhallitus käsitteli 20.10.08 Nurmeksen Vanhan kauppalan asukasyhdistyksen tyhjänpäiväistä projektia. Asukasyhdistyksen pj. Matti Turunen (vapaamuurari) haki puutteellisella hakemuksella kaupungilta 50 000 euron ennakkolainaa. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle.

Asukasyhdistyksen puuhamies Matti Turunen esitteli projektia Ylä-Karjalassa 18.10.08 ja lehden pääkirjoituksessa 18.10.08 (päätoimittaja myös vapaamuurari) projektia pidettiin oikein yhteisöllisyyden esimerkkinä.

Turusen mukaan 130 000 euron projektilla on tarkoitus mm. kohentaa Puu-Nurmeksen yleisilmettä, kartoittaa asuin- ja tonttitilanne ja palvelut sekä yhden tai kahden peti- ja puuroyrityksen käynnistämisen avustaminen.

Nämä asiat ja paljon muuta voisi hoitaa esim. kaupungin museo-, kulttuuri- ja teknisen viraston toimesta. Yleisilmettä kohennettaisiin rahalla, ei projektilla, josta suurin osa menee pelkkään projektin hallintaan. Rahoitussuunnitelman mukaan projektityöntekijä palkkamenot ovat noin 70 000 euroa, ostopalvelut ja palkkiot 42 000 euroa, vuokrat 5000, matkakulut 2100 ja muut kustannukset 13 200 euroa.

Lisäksi Puu-Nurmeksen asuin-, tontti- ja palvelutilanne on kartoitettu jo mm. museotoimen (alueen rakennusinventointi/museo ja ympäristökeskus) ja teknisen viraston toimesta (tontti- yms. tiedot). Ja palvelutilanteen saa kopioitua vaikka yritysluettelosta. Onko siis vain tarkoitus vuoden aikana kopioida jo tehtyjä selvityspapereita nipuksi muualta, kuten on paljastunut myös muissa projekteista? (Ks. linkki esim.maakuntaliiton projektien selvittelystä.)

Tämän projektin tavoitteeksi on myös laitettu yhden tai kahden yrityksen käynnistäminen? Ja tarkoitus on hakea 90 prosentin rahoitusta Vaara-Karjalan Leader ry:ltä ja TE-keskukselta (Nurmeksen kaupungin osuus olisi 4000 euroa, samoin kuin mukaan lähtevien yritysten). TE-keskuksen ja Leader ry:n ohjeistus taitaa kuitenkin kieltää rahoituspäätösten osalta kaikenlaisen kilpailevan yritystoiminnan käynnistämisen projektirahoilla.