19.9.2013
Rajatusta hankintamenettelystä ovat hyötyneet harvat ja valitut yrittäjät ja kustannukset ovat nousseet
Ylä-Karjalasta 17.8.13 oli huvittavaa lukea, kun paikallinen lvi-yrittäjä Teemu Halonen huomasi, että hänellä ei olekaan referenssejä ryhmäperhepäiväkodin urakan tekemiseen. Hän ei päässytkään jättämään urakkatarjousta Porokylän ryhmäperhepäiväkodista. Myös paikallinen sähköalan yrittäjä Jarmo Komulainen nyt oikein 'jyrisee' lehden sivuilla, kun "ehdot, joilla voi osallistua urakkakilpailuun ovat liian tiukat".
Nyt tähän herätään, kun kalikka kalahti omaan nilkkaan. Koko uutinen kertoo surkuhupaisesti sen, että kuinka Nurmeksen ja Lieksan yhteinen entinen toimitilapäällikkö Pasi Parkkinen toimi aikoinaan. Nykyisin hän toimii Valtimolla. Ja Pasi Parkkisen toimintatapaa jatkaa nykyinen vs. toimitilapäällikkö Pirjo Torvinen. Mihinkähän yrityksiin hänellä mahtaa olla suhteita?
LVI-yrittäjä Teemu Halonen toimi aikaisemmin sdp:n luottamustehtävissä paikallisena kumileimasimena. Miksi hän ei silloin puuttunut asiaa mitenkään, vaikka urakkatarjouksiin osallistumista rajoitettiin muutamia yrityksiä suosien. Nyt hänen oman yrityksensä referenssit ovatkin surkuhupaisia julkisiin kohteisiin, kalikka kalahti omaan nilkkaan. Nyt "Nurmeksessa ollaan tyytymättömiä Lieksan ja Nurmeksen yhteisen teknisen toimen kilpailukriteereihin". Em. yrittäjät moittivat urakkatarjoukseen osallistumisen ehtoja liian ankariksi oman alueensa urakoitsijoille. Ei kuitenkaan Ylä-Karjalan Sähkö Oy, kun sitä suosien on mm. laadittu aikoinaan näitä urakkatarjouksiin liittyviä osallistumisehtoja sähköurakoiden osalta, että paikalliset kilpailijat saatiin rajatuksi pois jo tarjouskilpailuun osallistumisen osalta.
Lehdessä myös Nurmeksen kaupunginjohtaja Asko Saatsi muka kritisoi Lieksan ja Nurmeksen yhteisen teknisen toimen kilpailutuista. Hänen näkemyksensä mukaan kireät referenssivaatimukset ovat olennainen syy siihen, että ryhmäperhepäiväkodin urakasta tarjouksia saatiin vähän. Pääurakasta vain yksi ja lvi- ja sähköurakasta kummastakin kaksi. Saatsi on ollut tietoinen tilanteesta jo pitempään, mutta tietysti nyt kun asiaa julkisesti käsitellään hän on tätä mieltä.
Porokylän ryhmäperhepäiväkodin osalta tarjouksia ovat voineet jättää vain sellaiset urakoitsijat, joilla on aiempaa kokemusta viidestä vastaavankokoisesta julkishallinnon rakennushankkeesta. Nyt Teemu Halosen mukaan "tämä kriteeri syrjii paikallisia yrityksiä ja vaikuttaa paikkakunnan työllisyyteen". Halonen olisi voinut herätä ajatuksiinsa jo mm. Kirkkokadun koulun ja Kyrölän vanhustentalon urakoiden kohdalla valtuutettunakin, van ei heräännyt, kun silloin itsellä taisi mennä vielä hyvin. Nyt hänen yrityksensä ei täyttänytkään referenssejä.
Nykyisen vs. toimitilapäällikkö Pirjo Torvisen mukaan "vastaavanlaiset ehdot ovat olleet käytössä jo pitkään". Niin ovat ja katse kannattaa suunnata entiseen toimitilapäällikköön Pasi Parkkiseen. Ehdot muuttuivat hänen aikanaan Porokylän koulun remontin (2005) jälkeen. Porokylän koulun urakkatarjouskilpailuun kaikki urakoitsijat saivat osallistua, mutta eivät sen jälkeen kun Parkkisen toimesta ryhdyttiin käyttämään rajoituksia urakkakilpailuun osallistumisenkin suhteen. Tämä menettely mahdollisti myös urakkahintojen hintojen kiskomisen ylös, kun vain harvat ja valitut pystyivät osallistumaan ja jättämään tarjouksen asetetuilla ehdoilla. Ei siis ihme, että myös kaupunki on joutunut usean rakennusurakan yhteydessä tekemään myös lisämäärärahapäätöksiä urakoiden suhteen.
Porokylän ryhmäperhepäiväkodin urakoitsijoiksi Lieksan ja Nurmeksen tekninen lautakunta valitsi syksyllä rakennusurakan osalta Rakennusliike Mustonen Oy:n, LVI-urakoitsijaksi Lemminkäinen Talotekniikka Oy:n ja sähköurakoitsijaksi, yllätys-yllätys, Ylä-Karjalan Sähkö Oy:n. Valitettavasti vain koko hanke haudattiin tältä vuodelta, kun hankkeen kustannukset olisivat nousseet tällaisen rajatun urakkatarjouskierroksen jälkeen arvioidusta 1,6 miljoonasta eurosta peräti 2,2 miljoonaan euroon. Hankkeen tarjouskilpailua ei toteutettu kaikille yrittäjille avoimena julkisena tarjouskilpailuna, vaikka suuremmissakin kaupungeissa lähes kaikki julkiset kohteet kilpailutetaan täysin avoimesti, ilman rajattua menettelyä.
Nurmeksessa toimitaan toisin, sulle-mulle jakamalla ns. kabinettipäätöksillä. Nurmeksessa ei haluta tehdä julkisia hankintoja kaikille urakoitsijoille avoimena kilpailuna, ei edes paikkakunnan yrittäjien osalta. Ja myös kaupungin omaisuutta myydään ilman avointa tarjouskilpailua, kuten Bomban kiinteistö ja Sotka-kylpylä 2005-2007. |