VIIKON SITAATTI

Viikko 44:
"Hannu M puhuu asiaa. Kaikki vanhat kääkät pois päättämästä" (Y-K 30.10.12).
- Näin oli Hannu Mikkilä (kesk.) näköjään populistina puhunut vaalien alla, vaikka nimenomaan Nurmeksen kepuehdokkaissa taisi olla näitä "vanhoja kääkkiä" eniten. Aloittaisi Hannu Mikkilä omien piiristä tuon puhdistustyön, jos pelkkää ikärasismia haluaa jossakin harjoittaa.

26.4.2012

Vapaamuurarit yrittivät painostaa viimemetreille, asukkaiden kuntaliitoskyselyä vähäteltiin ja ihmisiä pidettiin pöljinä


Valtimon valtuusto tyrmäsi kuntaliitoksen Nurmeksen kanssa

Valtimon ja Nurmeksen kuntaliitos ei toteudu. Valtimon valtuusto äänesti tänään liitoksen nurin äänin 12-9, reilun tunnin keskustelun jälkeen. Nurmeksessa valtuusto kannatti liitosta yksimielisesti.

Valtimo kunnanjohtaja Pentti Kemppinen yritti kokouksessa vielä etsiä porsaanreiän kuntaliitokselle, esittämällä lisäselvityksien tekoa ja liitospäätöksen pöydälle jättämistä. Valtuusto halusi kuitenkin laittaa asialle lopullisen niitin, eikä halunnut asiaan siirtää eteenpäin. Lisäselvityksille olisi ollut lisäaikaa parikymmentä päivää.

Valtimolaiset ajattelivat kuntalaisten etua

Suomen Kuntaliiton laajan tutkimuksen mukaan kuntaliitokset ovat lisänneet tyytymättömyyttä kuntapalveluihin (MTV3 26.4.12).

Kuntaliitokset eivät ole tuoneet kunnille myöskään taloudellisia säästöjä (MTV3 25.4.12). Laajan selvityksen mukaan niin Ruotsissa kuin Suomessakin tehdyt kuntaliitokset ovat lisänneet liitoskuntien menoja tai ne ovat pysyneet samana. Yhdessäkään liitoskunnassa menot eivät ole vähentyneet, vaikka se on aina ollut yksi keskeinen kuntaliitoksen peruste.

Tältäkin pohjalta kuntaliitos olisi ollut jopa kuntajakolain vastainen. Siinä todetaan, että "jos muutos parantaa kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä, parantaa asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita, elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai yhteiskuntarakenteen toimivuutta".

Oikeastaan mitkään näistä ehdoista eivät olisi toteutuneet Nurmeksen ja Valtimon kuntaliitoksessa valtimolaisten kannalta: palvelut heikkenevät, toimintakyky Valtimon alueella heikkenee, elinolosuhteet Valtimolla ja sen syrjäkylollä heikkenevät, elinkeinojen toimintamahdollisuudet Valtimolla heikkenevät.

Nurmeksen ja Valtimon kuntaliitoksen osalta talousvaikutuksia ei edes selvitetty perusteellisesti, kun valtion tukieurot liitokselle ovat loppuneet viiden vuoden siirtymäajan jälkeen.

Rapparit painostivat viimemetreille

Kädenvääntö Nurmeksen ja Valtimon kuntaliitoksen puolesta nosti esiin jälleen vapaamuurarien toiminnan. Paikallislehti Ylä-Karjala päätoimittaja, rappari pertti Meriläisen johdolla on lähes jokaisessa pääkirjoituksessaan ja toimituksen jutuissa ottanut lähtökohdaksi valtimolaisten pelottelun ja uhkaillun.

Viimeisen lehteen ennen valtuustokäsittelyjä lehti antoi parhaan palstatilansa ent. laivurille, rapparille Matti Turuselle. Lehden sivulla 3, Turusen ajatuksenjuoksu on hyvin vanhanaikaista pelottelua, hapanta paskaa. Turunen yritti vain puhua jostakin kehityksestä, tulevaisuuden puolesta ja että "nopeat syövät hitaat". Turusen ajatuksenjuoksu ei sovi kuntaliitoskeskusteluun muuna kuin valtuutettujen pelotteluna.

Lisäksi hän selvästi ilmaisi vapaamuurarien ajatusmaailman, että Valtimon asukkaiden kuntaliitoskyselyssä ilmaisemaa selvää kielteistä mielipidettä kuntaliitokseen ei valtuustossa tarvitsisi arvostaa. Matti Turunen ei siis arvosta Valtimon kunnan asukkaiden selvää mielipidettä kuntaliitoksesta. Niin ylimielinen hän on. Sama pätee koko Pielisen Karjalan vapaamuurariloosiin, Khadam-loosiin, joka pyrkii vaikuttamaan ja sanomaan viimeisen sanan monissa, jopa kunnallisissa asioissa jäsenistönsä kautta. Ylä-Karjalan päätoimittajan toiminta kuntaliitosuutisoinnissa osoittaa erittäin hyvin näiden khadam-loosilaisten tavoitteet ja yritykset vaikuttaa.

Matti Turusen ajatuksenjuoksu, "nopeat syövät hitaat" soveltuu ehkä paremmin hänen matkailualan harrasteluunsa. Julkisten tukirahojen turvin ja alueen kuntien osakesijoituksilla hän rakensi ja kasvatti vesiliikennekalustoaan, jonka sitten möi. Ilman, että olisi palauttanut osakaskunnille senttiäkään heidän verorahoista antamista sijoituksistaan. Näin Turunen toimii.

Kuntaliitospainostuksessa on ollut selvästi vain kyse siitä, että Nurmeksessa tietyillä henkilöillä arvo- ja vaikutusvalta säilyisi. Nurmeksen tavoite on vain pystyä pitämään lupauksensa taloudellisista sitoumuksistaan matkailuun, S-ketjun Jukolan Osuuskaupan tekemän Bomban ja Sotkan myyntikauppojen yhteydessä 2005-2007.

Miksi Valtimo ei asettanut kuntaliitossopimukselle ehdoksi, että S-ketjun Jukolan Osuuskaupan toiminnan tukeminen ja kaupungin matkailuharrastelu verorahoilla Hyvärilässä lopetetaan?

Mikä on paikkakuntien rappareiden vaikutusvalta, kun niitä löytyy mm. Valtimolta, Nurmeksesta ja Jukolan Osuuskaupan johdosta?

Ylä-Karjalan palstat jaetaan rapparikytkennöillä

Sen sijaan, että Ylä-Karjala antoi parasta palstatilaansa rappari Matti Turusen vanhoille fraaseille ja Valtimon kunnan asukkaiden mielipiteen vähättelylle kuntaliitoskyselyssä, niin lehti sijoitti tuoreen ja laajemmin kuntaliitosasiaa käsittelevän Kirsi Korhosen mielipidekirjoituksen lehden loppupäähän.

Kirsi Korhonen käsittelee kirjoituksessaan "Kuntaliitos ei voi olla pakkoliitos" erittäin hyvin mm. sitä, että "kuntaliitoksen tuomat valtion taloudelliset tukitoimet ovat vaatimattomia", ..."yhdistymisavustuksella korvataan jaksottamalla yhdistymisestä liitoskunnille aiheutuvia kustannuksia", ..."valtionosuuden vähenemisen korvaaminen paikkaa, yllätyskö, nimenomaan valtionosuuksien vähenemistä".

Korhonen toteaa osuvasti, että "Espoo on esittänyt arvion Vantaan, Espoon ja Helsingin mahdollisesta yhdistymisestä aiheutuvat kustannukset, lähes kaksi miljardia euroa".

"Nykyinen valtionosuusjärjestelmä heikentää liitoskuntien kuntataloutta ja samalla aluetalouteen ohjautuvia paikallisia rahavirtoja. Valtionosuuksien osalta kuntaliitos näyttäytyykin negatiivisesti, viimeistään kompensoivien tukien lakatessa 5. liittymisvuoden jälkeen."

"Nurmeksen ja Valtimon kuntaliitoksen myötä alueen kuntatalous näyttäisi jäävän liittymisavustusten päättymisen jälkeen miinukselle noin 450 000 euroa. Ja arki kuntataloudessa koittaa pian, kunnallishallinnossa viisi vuotta on merkityksettömän lyhyt aika. Aivan kuten merkityksetön on Valtimon alueen aluelautakunnankin neljään vuoteen typistetty toimikausi."

"Onkin syytä katsoa maakuntien kuntaliitoshankkeiden todellisia kunta- ja aluetaloudellisia vaikutuksia. Suomen kuntakenttää myllertävässä kuntaliitoskeskustelussa on syytä selventää sitä, ettei valtio voi pakottaa kuntia yhteen. Ulkopuolinen puuttuminen itsehallinnollisiin kuntarajoihin voi tapahtua vain erityisin perustein ja poikkeustapauksessa. Pakkotoimin läpiajettu peruskuntien itsehallinnolisten kuntarajojen muuttaminen selvitysmiesmenettelynä on absurdi, poissuljettu vaihtoehto oikeusjärjestelmässämme."

"Kataisen hallitus on toki tiedostanut kunnallisen itsehallinnon ja sen aluejaotuksellisen suojan suomalaisessa oikeusjärjestelmässä. Mitä sitten tehdä, kun hallituksen poliittinen tahtotila on suurempi kuin paikallisen itsehallinnon aina kansainvälisen oikeuden ja eurooppalaisen demokratiakäsitteen kautta saama suoja?"

"Ainahan voi yrittää, ja tuo yritys näkyykin taktisena erinomaisuutena ministeri Virkkusen johtamassa kuntakuulemisessa. Hallituksen liikkeelle lähtöä maakuntiin ja peruskuntien edustajien kohtaamista alustettiin shokeeraavalla kuntakartta- ja talousluvuilla."

"Uskaliaalla, jopa röyhkeällä esityksellään kuntarakenteen muuttamiseksi hallitus varmistaa tavoittavansa poliittisesti vähäisenkin peruskunnissa luottamushenkilöiden joukossa orastavan oman henkisen kaikupohjan."

"Valitettavasti hallitus näyttää tunnistaneen erityisesti maakuntien suurten kaupunkikeskuksien poliittisen ilmapiirin; siihen sisältyvät alueelliset laajenemispyrkimykset. Hallitus ikään kuin värvää omansa kuntakentältä vapaaehtoisiin kuntatalkoisiin. Tämä suuruuden ideologia pienen kansakunnan harvaan asuttamassa Suomessa on juovuttavaa."

- Korhosen kirjoitus osoittaa hyvin sen saman kuvion, jota Keskustan Vanhasen ja Kiviniemen hallitukset myös ajoivat: heidän tavoitteena oli saada kenttä heräämään 20 000 asukkaan kokonaisuuksiin. Nyt Kataisen hallituksessa on aivan samanlainen suuruuden ideologia. Sen tavoitteena on vain päätösvallan keskittäminen ja julkisten kuntapalvelujen heikentäminen, jotta ne voidaan paremmin kilpailuttaa ja yksityistää ne palveluja tarjoaville yrityksille.