Juuka ainoa täysjärkinen Pielisen Karjalan kuntayhteistyöstä

PAIKALLISLEHTI YLÄ-KARJALA KESKUSTALAISTEN ÄÄNITORVENA

Juuan kunnan päättäjät ovat olleet ainoita täysjärkisiä kuntayhteistyöneuvotteluissa, kun kunta haluaa jatkaa itsenäisenä kuntana. Järjestää palvelunsa ilman yhteistyötä Pielisen Karjalan kuntien (Nurmes, Valtimo, Lieksa) kanssa. Jo viime vuonna kunnanjohtaja Ahti Puumalainen totesi, että kuntaliitos tarkoittaa vallan keskittämistä ja palvelujen heikentämistä. Sama pätee myös nurmekselaisten valtuutettujen virittämään isäntäkuntamalliin.

Juuan kunnanhallitus katsoo, että “asianmukaiset palvelut eivät parane rakenteellisilla uudistuksilla tai kuntien yhteistoiminnalla“, lisäksi “Juuan ja ympäryskuntien välimatkat ovat sellaiset, että yhdistymiset eivät ole elävän elämän ja käytännön kannalta mahdollisia, tarkoituksenmukaisia ja perusteltuja” (Ylä-Karjala 28.2.08).

Samaan päätelmään on nyt onneksi päätymässä myös Lieksa, joka on tajunnut, että Nurmes yrittää Valtimon tuella saada päätösvallan niin mahdollisessa kuntaliitoksessa, mutta varsinkin Nurmeksen kaupunginhallituksen pj. Matti Kämäräisen (kesk.) ajamassa isäntäkuntamallissa. Myös koko Paras-hanke on keskustalaisen hallituksen luomus, erityisesti alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen virittämä.

Myös Valtimon kunnanjohtaja Pentti Kemppinen totesi Ylä-Karjalassa 15.3.08, että vääjäämättä isäntäkuntamalliin ja kuntaliitokseen liittyvät palvelujen tehostamistavoitteet tarkoittavat, että palvelut heikkenisivät laita-alueilla: “Kuntaliitokset eivät tuo lisäarvoa sen enempää kuin isäntäkuntamallikaan, jos ei samalla paranneta tuottavuutta. Kuntaliitoksessa voi hänen mukaansa käydä jopa päinvastoin, ellei ryhdytä harventamaan palveluverkostoa, mikä taas merkitsee palvelujen heikentämistä keskuspaikan ulkopuolella”.

Näin ollen on aivan selvää, että niin Lieksa kuin Nurmes ja Valtimokin haluaisivat isäntäkunnaksi tai kuntaliitoksen keskuspaikaksi.

Juuan kunnanjohtaja Ahti Puumalainen totesi hyvin Ylä-Karjalassa 23.2.08, että “me olemme valmiita tekemään yhteistyötä niissä asioissa, jotka hyödyttävät Juukaa. Mutta palveluiden turvaamiseksi me haluamme säilyttää itsenäisyytemme”.

Nurmeksessa valmistelua on tehty täysin pää pensaassa. Nimenomaan tämä Puumalaisen näkemys on tärkeä ja keskeinen, eli yhteistyöstä tulisi olla jotakin hyötyä kunnalle ja ihmisille.

Nurmeksessa tällainen ajattelu on haukuttu varsinkin paikallislehti Ylä-Karjalan sivuilla. Peräti pääkirjoituksessa 23.2.08 todetaan: “Kuntayhteistyössä ei myöskään ole tilaa vapaamatkustajille, jollaiseksi Juuka yrittää heittäytyä. Kunnanjohtaja Ahti Puumalainen sanoi Nurmeksessa suoraan, että Juuka osallistuu kuntayhteistyöhön silloin, kun osallistumisesta on sille itselleen hyötyä. Tällaiset pyrkeet on tyrmättävä suoralta kädeltä.” Lehden pääkirjoituksessa 15.3.08 puhutaan isäntäkuntamallin puolesta, että “neuvottelijat tulisi vaihtaa yhteisestä hyvästä kiinnostuneisiin”.

Mitä se ‘yhteinen hyvä’ käytännössä on, kun palvelut heikkenisivät ja valta keskittyisi, ehkä ne ovat paikallislehdenkin tavoitteita päätoimittajan vapaamuuraritaustalla.

Myös Ylä-Karjalan toimittaja Jukka Räsänen oikein painostaa 18.3.08, että valtuustojen otettava vastuu, kun hän syyttää tilanteesta Nurmeksen kaupunginvaltuuston pj. Jouni Piristä. Räsänen väittää ja toteaa, että päämäärään pitäisi mennä vaikka pussi päässä: “päätöksenteossa toisarvoiset asiat hautaavat alleen hyvät ja tavoittelemisen arvoiset päämäärät”. Räsänen syyttää kaikesta, näköjään myös Lieksan kaupungin tekemistä kielteisistä päätöksistä Jouni Piristä. Vaikka keskustalainen Matti Kämäräinenkin on todennut asioiden olevan kesken: “ Keskushallinnosta ei ole puhuttu isäntäkuntaneuvotteluissa mitään. Meille jää edelleen kolme kunnanjohtajaa ja kolme kunnantaloa, Kämäräinen sanoo” (Ylä-Karjala 6.3.08). Van eipä lehti puutu tähän, kun keskustalainen Kämäräinen toteaa, että keskushallinnon purkamisesta ei ole puhuttu mitään. Jouni Pirisen kanta on siis aivan oikea, että jatkoselvittelyjä tarvitaan - jo päällekkäisten rakenteiden purkamisen osalta.

On siis aivan oikein, että Pirinen pitää sitä saavutuksena, että asioita selvitetään ennen päätöksentekoa, kun nimenomaan hallinnosta tulisi säästää. Räsänen kuvittelee varmaan siitäkin syntyvän vain säästöä, että yhteislautakunnista on kaavailtu 11-jäsenisiä, jotka sukkuloivat sitten kokouksissa kolmen kunnan alueella.

Kas kun Räsänen ei arvostele yhtä tökerösti keskustalaista kaupunginhallituksen pj. Matti Kämäräistä. Kämäräinenhän on yleensä asioista hiljaa ja ei ota kantaa, varsinkin vaalien alla. Kun kaupunginhallitus otti Paras-hankkeessa tuumaustauon ja siirsi käsittelyn iltakouluunsa asian selvittämiseksi, niin eipä Räsänen arvostele Kämäräistä kuten Jouni Piristä, päinvastoin, antaa Kämäräisen selittelyille ja pelotteluillekin tilaa omassa jutussaan 20.3.08 Ylä-Karjalassa, kun Paras-hankkeeseen kaavaillut säästöt jäävät toteutumatta Nurmeksessa.

Räsänen voisi ottaa myös selvää, että esimerkiksi Nurmeksen ja Lieksan tilitoimistoyhteistyö ei tuonut yhtään säästöjä, päinvastoin, lisäksi palkattiin alueen ulkopuolelta henkilö Juuasta, irtisanottujen tilalle.

Myös aikaisemmin Räsänen on tarkoituksella leimannut opetusneuvos Jouni Piristä. Pari vuotta sitten hän ei tuonut jutussaan 13.4.06 esille sitä, että Loma-Nurmes Oy:n toimitusjohtaja Jukka Kuhanen oli kertonut virkamiehille virheellisesti, että Hyvärilän nuorisotoiminnan osalta majoitusyhteistyötä ei pidetä opetusministeriössä mahdollisena alueen yrittäjien kanssa. Räsänen salasi Kuhasen roolin jutussaan, vaikka virkamiehetkin olivat niin todenneet. Ja kas kummaa, toimittaja Räsänen leimasi silläkin asialla Jouni Piristä.

Toimintatapa selvisi hammaslääkäripäivystysasiassa

Toimittaja Aki Kinnunen (Ylä-Karjala 29.3.08) toi hyvin esille Kämäräisen toimintatavat vastaavana hammaslääkärinä ja kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

Hammaslääkäripäivystysasian käsittelyn yhteydessä paljastui tämän kaksinaamaisuus, kun kuntayhtymän vastaava hammaslääkäri Matti Kämäräinen joutui helmikuun lopulla antamaan hammaslääkäripäivystyksestä selvityksen lääninhallitukselle. Lehtijutun (em. lehti) mukaan muka ”virkansa puolesta hän joutui taipumaan maakunnallisen päivystysmallin kannalle”. Kaikenkinlaisia perusteluja, kun nimenomaan vastaavana virkamiehenä voisi ottaa kantaa asioihin.

Vastoin Kämäräisen kantaa kuntayhtymän hallitus hylkäsi maakunnallisen yhteistyösopimuksen hammaslääkäripäivystyksen järjestämisestä Joensuussa Itä-Suomen lääninhallituksen esityksen mukaan.

On myös muistettava, että Kämäräinen toimii myös yksityisenä hammaslääkärinä kuntayhtymän vastaavan hammaslääkärin tehtävien lisäksi, eli voi yrittää vaikuttaa julkisten palvelujen laatuun ja saatavuuteen.

Lieksa oikealle tielle

Onneksi myös Lieksassa ollaan tajuamassa, mikä on ollut Nurmeksen ja osittain Valtimon taka-ajatus myös isäntäkuntaneuvotteluissa. Lautakuntapaikkojen jakaminen tasan ja myös päätöksentekoon liitettävä määräenemmistöpykälä tarkoittaisi Lieksan jäämistä vähemmistöksi, jos Nurmes ja Valtimo haluaisivat ajaa yhdessä jotakin asiaa. Nurmeksen kaupunginhallituksen pj. Matti Kämäräinen ja valtuuston pj. Jouni Pirinen (sd.) ovat todenneet valtakeskusteluun myös, että “Lieksalle ei tule antaa enemmistöä yhteislautakunnissa” (1.3.08). Vaikka lieksalaisia on yli 13 000, kun nurmeslaisia kohta alle 8000.

”Lieksan kaupunginhallituksen mukaan koko isäntäkuntamalli tulee haudata ja jatkaa teknisen toimen yhteistyötä aiemmin sovitun linjan pohjalta. Samoin muilla hallinnon aloilla aiotaan yhteistyötä kehittää Pielisen Karjalan kuntien kesken” (Karjalainen 17.3.08).

Lieksa ajattelee asukkaitaan myös terveyskeskuskuntayhtymässä

”Myös Nurmeksen, Valtimon ja Lieksan yhteisen terveyskeskuskuntayhtymän perustaminen menee lähes uuteen valmisteluun. Sitä tulee Lieksan mukaan valmistella nyt taloudelliselta pohjalta niin, että yhteisen kuntayhtymän kotipaikka on Lieksa” (Karjalainen 17.3.08).

Nurmeksen terveyskeskuksen johdolle ja kaupungin päättäjille olisi erittäin tervettä, että mahdollisen kuntayhtymän kotipaikaksi tulisi Lieksa. Nurmeksessa asioita haluttaisiin hoitaa erittäin kierosti, jopa potilasturvallisuuden kustannuksella.

Juuassa on aivan oikea suunta, ja toivottavasti myös Lieksassa, että sairaanhoitopiiri hallinnoisi terveyskeskuksia. Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymän hallitus ja johto ei ole muuta kuin kaverikerho, joka ei ajattele ollenkaan potilaan oikeuksia ja potilasturvallisuutta.

Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymän johdon ajatuksenjuoksusta kertoo hyvin kuntayhtymän puheenjohtaja Jussi Säämäsen (kesk.) Karjalan Maassa 28.2.08 esiin nostama ajatus, että “Nurmeksen palveluyksikkö voisi palvella myös Rautavaaraa”.

Ajatus on täysin naurettava, kun Kuopion yliopistollinen sairaala ja Iisalmen aluesairaala ovat kivenheiton päässä Rautavaaralta. Miksi rautavaaralaisten pitäisi tulla Nurmeksen arvauskeskukseen kääntymään, kun terveydenhuollossa pitäisi mahdollisimman varhain saada erikoissairaanhoitotasoinen arvio oikean hoidon saamiseksi? Sen takia meillä on erikoissairaanhoito.

Kun ajatuksenjuoksu kuntayhtymän hallituksen puheenjohtajalla on tätä luokkaa, niin ei ole ihme, että lieksalaiset haluavat hallinnon itselleen mahdollisessa kuntayhteistyössä, jo potilasturvallisuuden takia. Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymän ylilääkäri Jyri Ilen ja talouspäällikkö Juhani Hiltunen eivät osaa myöskään antaa edes oikeita valitusosoitteita päätöksiinsä.

Terveyspalvelujen osalta myös Valtimolla olisi mahdollisuus parantaa itsenäisenä kuntana terveyspalveluja palkkaamalla lääkäreitä kunnan palvelukseen. Se varmasti auttaisi, kun Valtimo yrittää markkinoida aluettaan myös Sotkamon Talvivaaran työntekijöille. Lääkärin tavoittaminen omasta asuinkunnasta on kuntien peruspalveluja, vaikkakin ongelmana on myös se, että mahdolliset Valtimolle asumaan muuttavat Talvivaaran työntekijät joutuisivat käyttämään Joensuun keskussairaalan palveluja Kajaanin sijasta. Lisäksi myös Valtimon sivistys- ja sosiaalipalvelut ovat huonot, kouluja homeessa, kotihoidontuki minimissä ja muutkin palvelut retuperällä, aivan samalla tavalla kuin Nurmeksessa.

Valmistelut tulevat kalliiksi

Nämä kuntayhteistyövalmistelut niin isäntäkuntamallin kuin kuntaliitoksienkin osalta tulevat kunnille erittäin kalliiksi. Neuvotteluja on käyty vuoden päivät, teetetty erillisiä selvityksiä maksamalla ulkopuoliselle tekijälle 900 euron päiväpalkkaa. Myös Kämäräisen esitys kansanäänestyksestä, siis vain neuvoa antavasta, on kallis ja turha, koska se ei sido päättäjiä. Se on sitä Kämäräisen silmänlumetta demokratiasta.

Kunnanjohtajat toivovat (15.3.08) työn jatkuvan kuntayhteistyön selvittämiseksi, se tarkoittaa kunnille vain kuluja, että Vainionpää ja kumppanit pääsevät verovaroilla katettujen pöytien antimien ääreen mahdollisimman useasti.

Juuka on säästänyt jo useita tuhansia euroja, jopa kymmeniä tuhansia, kun ei ole juossut Vainionpään ja Nurmeksen keskustapoliitikkojen ajamissa neuvotteluissa. Ei ole siis ihme, että Vainionpää ja Kemppinen haluaisivat, että työ jatkuisi, kun heillä ei juuri muuta tekemistä ole, kun Pikes (Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus) hoitaa heidän tehtäviään mm. elinkeinopolitiikan osalta.

Nurmes kupannut rahat matkailuun

Kuntayhteistyöneuvottelujen kariutumisen seurauksena on paljastunut myös Nurmeksen keskustalaisen talouspolitiikan todellinen tilanne. Rahat on käytetty matkailutoimijan, Jukolan Osuuskaupan tukemiseen, muodossa jos toisessa. Esimerkiksi Hyvärilä golfkentän laajentamista kaupungin rahoin ajaa nimenomaan Jukolan Osuuskauppa.

Kuntayhteistyöneuvottelujen kariutumisen jälkeen valmistellaan Nurmeksessa nyt sopeuttamisohjelmaa, eli säästöohjelmaa. Asian toi julki Nurmeksen kaupunginhallituksen pj. Matti Kämäräinen, Nurmes joutuu ”pohtimaan myös sopeuttamisohjelmaa kaupungille lähivuosille” (Karjalainen 17.3.08)

Nurmes on käyttänyt viime vuosina useita miljoonia euroja matkailun nimissä järjestelyihin, joilla verovaroin rakennettu matkailukohde Bomba-Sotka ja 9 hehtaaria maata on siirretty S-ketjun Jukolan Osuuskaupalle noin 1,2 miljoonalla eurolla. Vuoden 2007 osaltakin kaupunki kirjasi lisäksi yli 700 000 euron tappiot matkailun kiinteistöyhtiön arvonalennuksiin ja lopettamiskustannuksiin Sotkan kylpylän siirryttyä osuuskaupan haltuun pilkkahinnalla.

Ylä-Karjala -lehti hädissään?

Taitaa Ylä-Karjalan toimitus olla hädissään, kun kepulaisten luottamushenkilöiden ja kaupunginjohtajan tavoitteet eivät olekaan toteutumassa: tavoitteena saada Nurmes kaiken keskuspaikaksi. Ehkä kysymys on jo lehden työtekijöiden työpaikoista, jos kuntia yhdisteltäisiin, eihän tänne tarvittaisi kuin yksi Karjalaisen äänitorvi aluetasolla.

Ylä-Karjalan toimitus voisi ajatella ennen kirjoituksiaan vähän myös muitakin, niin lieksalaisia, valtimolaisia ja juukalaisia. Hekin ovat ihmisiä. Kuka haluaan kaikki toiminnot Nurmeksen päätäntävaltaan ja hallittavaksi? Ei kukaan täysjärkinen.

Nurmeksen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jouni Pirinen niittasi hyvin toimittaja Jukka Räsäsen häntä henkilökohtaisesti syyttävän kirjoituksen. Räsäsen kirjoituksessa 18.3.08 ei ollut mitään perää, koska mm. Lieksan päättäjät ovat päätöksiä tehneet, joista Räsänen syytti kirjoituksessaan Jouni Piristä. Pirinen laittoi Ylä-Karjalan etusivulle ilmoituksen 20.3.08, siinä todetaan lyhyesti: ”Nurmeksen puolesta varmasti ja vapaasti”.

Näin pitäisi muidenkin ajatella, myös paikallislehden ja sen toimittajien. Mutta taitaa paikalliset keskustalaiset johtaa tätäkin paikallislehteä, ja toimittajia, kun toimittajien suita on suljettu mm. homekouluasioissa?