VIIKON SITAATTI

Viikko 44:
"Hannu M puhuu asiaa. Kaikki vanhat kääkät pois päättämästä" (Y-K 30.10.12).
- Näin oli Hannu Mikkilä (kesk.) näköjään populistina puhunut vaalien alla, vaikka nimenomaan Nurmeksen kepuehdokkaissa taisi olla näitä "vanhoja kääkkiä" eniten. Aloittaisi Hannu Mikkilä omien piiristä tuon puhdistustyön, jos pelkkää ikärasismia haluaa jossakin harjoittaa.

14.3.2013


MAAKUNTIIN TARVITAAN ITSEHALLINTO

 

Professori Heikki Kirkinen määrittelee (Kanava 2/09) demokratian yleensä tarkoittavan pyrkimystä ja toimintaa ihmisyhteisöjen omaleimaisuuden ja autonomian toteuttamiseksi tasa-arvoisella ja oikeudenmukaisella tavalla. Kirkisen mukaan suomalaisen kansanvallan muodot vakiintuivat jo yli 100 vuotta sitten, mutta ne ovat säilyneet muodollisesti lähes sellaisinaan samaan aikaan kun muualla läntisessä Euroopassa kansalaiset ovat kehitelleet demokratian käsitettä ja muotoja eteenpäin paljon rohkeammin kuin meillä. Kirkinen sanoo, että kansanvalta kasvaa luontevasti vain orgaanisissa yhteisöissä, ei pakkovallan määräämissä komentoyksiköissä.

Näinä päivinä joutuu ajattelemaan, että elämme jonkinlaisessa komentotaloudessa. Vallan haltijat ovat hämärän peitossa ja vaaleilla valitut edustajamme toteuttavat jonkun muun kuin kansan tahtoa ja etua. Kansanvalta on muuttunut puoluevallaksi. SAK:n edesmennyt puheenjohtaja Niilo Hämäläinen kertoi syyksi siihen, että ei enää asettunut ehdokkaaksi kunnallisvaaleissa, kyllästyneensä puoluetoimiston määräysvallan alaisuuteen. Jos miljoonajäsenisen ammattiliittojen keskusjärjestön puheenjohtajalla ei ole itsenäistä päätösvaltaa kunnanvaltuutettuna, niin kenellä on?

Kuntien aito itsehallinto on vähentynyt kriittisesti kymmenen viime vuoden aikana. Demokratia ja mahdollisuus valintoihin ja uudenlaisiin ratkaisuihin paikallisten tarpeiden mukaan on palautettava perustuslain tarkoittamalle tasolle. Kunnat on ajettu liian yksiviivaiselle ja ahtaalle tielle sääntelyn, lisääntyneiden velvoitteiden ja ohjauksen myötä. Valtakunnalliset standardit ajavat paikallisten tarpeiden ohi varsinkin kun talouden liikkumavara on olematon”. Näin sanoi Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma pari vuotta sitten paikallisen itsehallinnon puolustuspuheenvuorona toimitetun kirjan julkistamisessa.

Suomalaista yhteiskuntaa myllerretään ennennäkemättömällä  tavalla ja vauhdilla. Maan sisäisiä hallinnon rakenteita, joilla voidaan vaikuttaa kansalaisten elämään paikallisesti ja alueellisesti, puretaan. Samaan aikaan esimerkiksi maakunnat kehittyvät hallinnollisesti ja toiminnallisesti kansakuntien elimellisinä orgaanisina yhteisöinä muualla läntisessä Euroopassa. Yleinen eurooppalainen periaate on, että kunnat ja alueet hoitavat asioitaan omavastuisesti ja omatahtoisesti (autonomisesti ja itsehallinnollisesti). Kyse ei ole vain ylevästä doktriinista, vaan käytännössä ja tutkimuksissakin viisaaksi ja oikeaksi todettu menettelytapa. Pirkanmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Risto Koivisto on todennut, että kun kunnilla ja alueilla on laaja mahdollisuus itse päättää sekä kehittämisensä suunnasta että niistä varoista, joilla kehittäminen toteutetaan, ne menestyvät.

Tiedetään, että ne alueet ja kaupungit, joilla on vahvat osallistuvan yhteiskuntaelämän perinteet, hyvin toimivat poliittiset ja hallinnolliset instituutiot sekä kehittynyt kansalaisyhteiskunta, ovat myös taloudellisesti edistyneempiä. Suomen maakunnista ainoastaan Ahvenanmaalla on itsehallinto. Siellä on 16 kuntaa ja maan halvimmat veroäyrit.

Hallituksen puuhastelu kunta-, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä vaalipiiriuudistuksessa ei pohjaudu kansalaisten tarpeisiin eikä hallinnon kansanvaltaiseen kehittämiseen. Useimmat hallinnon kehittämistarpeet voitaisiin ratkaista maakuntien itsehallinnon puitteissa.

Kunnallinen itsehallinto toteutettiin Suomeen hyvin nopeassa aikataulussa, melkeempä yhden vuoden aikana. Samoin voitaisiin toteuttaa maakuntahallinto vastaamaan yleisiä eurooppalaisia alueiden hallintokäytäntöjä.

 

Risto Boxberg