VIIKON SITAATTI

Viikko 44:
"Hannu M puhuu asiaa. Kaikki vanhat kääkät pois päättämästä" (Y-K 30.10.12).
- Näin oli Hannu Mikkilä (kesk.) näköjään populistina puhunut vaalien alla, vaikka nimenomaan Nurmeksen kepuehdokkaissa taisi olla näitä "vanhoja kääkkiä" eniten. Aloittaisi Hannu Mikkilä omien piiristä tuon puhdistustyön, jos pelkkää ikärasismia haluaa jossakin harjoittaa.

11.4.2011

Keskustapuolue osoittautunut umpikieroksi kuin korkkiruuvi

Pääministeri Kiviniemen lausuntoa lainatakuista pidetään outona myös europarlamentissa, myös Ruotsin tuki kokonaan kyseenalaista

Keskustapuolue on osoittautunut umpikieroksi, puheenjohtaja Mari Kiviniemen johdolla. Vaalien alla hän on puhunut talousvaikeuksista selviytymisestä ns. yhteiskuntasopimusta ajamalla. Se käytännössä tarkoittaisi, ammattiyhdistysliike ei olisi vaatimassa mitään etuuksia eikä niiden korotuksia. Samaan aikaan Kiviniemen puolue on Kokoomuksen Kataisen rinnalla nostamassa mm. välillisiä veroja, kuten esimerkiksi alvia, joka vaikuttaa energialaskuihin ja kulutustavaroiden hintaan. Sitten tämä nirppanokka syytti vielä kaikkia oppositiopuolueita epäisänmaallisuudesta, jos ne eivät olisi Keskustan ja Kokoomuksen rinnalla tukemassa kaikkia Euroopan talousvaikeuksiin joutuvia maita. Tällä hän menetti kannatuksen ns. yhteiskuntasopimukseen kertaheitolla.

Vaalien alla Kiviniemi on myös pitänyt tiukkojen reunaehtojen laittamista ja hallittua velkasaneerausta em. maiden lainatakuille mahdottomana, vaikka esimerkiksi Ruotsin pääministeri totesi 11.4., että he ovat vaatimassa tiukkoja ehtoja ja koko keinottelumaiden tukeminen on vielä suuri kysymysmerkki. Näin esimerkiksi Ruotsissa, mutta meillä Suomessa valehdellaan Keskustan Mari Kiviniemen johdolla, että mikään ei enää olisi mahdollista reunaehtojen ja vaatimusten osalta.

Myös europarlamentaarikko Carl Haglundin (r) mielestä pääministeri Mari Kiviniemen (kesk) ilmoitus siitä, että Suomi ei joudu kasvattamaan lainatakuitaan, on ristiriitainen ja outo (Iltalehti 14.3.2011). Haglund viittaa Kiviniemen puheisiin perjantaina Brysselissä järjestetyn euromaiden huippukokouksen jälkeen. Kiviniemi sanoi lauantaina lehdistötiedotteessaan, että euromaiden väliaikainen 440 miljardin vakausrahasto riittää eikä takuiden kasvattamiseen ole tarvetta.

Haglundin mukaan on vaikea ymmärtää, että Kiviniemi todella sanoi mitä sanoi. Täällä Brysselissä yleinen käsitys on, että lainatakuita tullaan kasvattamaan kokouksen seurauksena, Haglund sanoi.

Haglund piti Kiviniemen lehdistötiedotetta harhaanjohtavana ja ymmärsi hyvin, että Vasemmistoliitto teki asiasta välikysymyksen.

Haglund seuraa EU-taloutta tiiviisti ja toimii muun muassa parlamentissa talouskuria tiukentavan lakiesityksen esittelijänä. Hänen mukaansa Brysselissä ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että perjantain päätös merkitsee sitä, että lainatakuut nousevat. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomen vastuu kasvaa. Esimerkiksi Financial Times -lehti arvioi maanantaina, että euromaiden valtiovarainministerien odotetaan hyväksyvän lainatakuiden kaksinkertaistamisen korkeimman luottoluokituksen AAA-maissa. AAA-maita ovat Suomen ohella Saksa, Hollanti, Luxemburg, Ranska ja Itävalta.

 

 

Itsenäiisyyspuolueen Antti Pesonen 11.4.2011:

Systeemi on pahasti sairas jos totuuden kertominen johtaa katastrofiin 

Kansanedustaja Erkki Tuomioja (sdp) kirjoittaa blogissaan, että "luottaisin komissaariin (EU:n talouskomissaari Olli Rehn) paljon enemmän, jos voisin olla varma että hän valehtelee".

Kyse on siitä, että Rehn väittää ettei eurokriisiä elävissä maissa jouduta velkasaneeraukseen. On kuitenkin selvää, että siihen joudutaan. Kreikassa ja Italiassa valtionvelka on runsaasti yli 100 prosenttia kokonaistuotannosta. Vastaavia velkoja ovat valtiot voineet aiemmin hoitaa vain inflaatiolla tai jättämällä ainakin osan veloista maksamatta.

Tuomioja on siis oikeilla jäljillä. Jos komissaari Rehn ymmärtää tosiasiat, hän valehtee sanoessaan, että velkasaneerauksia ei ole tulossa. Jos taas komissaari on tosissaan, hän on todella ulkona todellisuudesta.

Meneillään on monen tasoinen kriisi. On euron kriisi, koska monien euromaiden yritykset häviävät kilpailussa saksalaisyrityksille eikä vienti vedä euron kalliin kurssin takia. Euromailla ei ole keinoja muuttaa valuuttansa arvoa, koska ei ole omaa valuuttaa.

On myös velkavetoisen talousjärjestelmän kriisi. Uutta rahaa - siis velkaa - luovat liikepankit on saatettu asemaan, jossa voitot ovat yksityisiä, mutta tappiot sosialisoidaan veronmaksajien vastuulle. Tästä on kysymys niin Kreikassa kuin Portugalissa. Velkaan perustuva järjestelmä tuottaa toistuvia talousromahduksia.

Järjestelmäkriisin aiheuttaa myös talouskasvun pakko, joka syntyy velasta. Vaatimattomalta kuulostava kolmen prosentin vuosikasvu merkitsee kaksikymmenkertaistumista sadassa vuodessa. On sanottu, että vain hullut ja taloustieteilijät uskovat, että jatkuva kasvu on mahdollista rajallisessa tilassa.

Elämme järjestelmässä, jossa totuuden kertominen johtaa katastrofiin. Järjestelmä siis sortuu väistämättä, koska totuutta ei pääse karkuun. Demokratiasta on tullut rahan pikku apulainen. Päättäjien siirtyminen kansan edustajista markkinoiden edustajiksi on mahdollistanut nykyisen tilanteen.

On kehitettävä demokratiaa, joka erottaa toisistaan politiikan ja rahavallan. Demokratia tarvitsee puitteet toteutuakseen. Mitä pienemmät ovat puitteet, sen paremmin voi demokratia toteutua. Suomen osalta Suomi on sopiva kehikko kansan vallan toteutumiselle. Siihen tarvitaan valtiollista itsenäisyyttä, siis eroamista valehtelulle perustuvasta Euroopan unionista. Demokratia syntyy myös keskustelusta. Sitä on syytä opetella.

 

Antti Pesonen 11.2.2011:

Kokoomuksen johdolla toistetaan 1930-luvun virheitä

Wikileaksin paljastamien tietojen mukaan Kokoomuksesta on uhottu puolueen vievän Suomen Natoon, jos Kokoomus vaalien jälkeen johtaa hallitusta. Mitään vaikutusta tähän pyrkimykseen ei näytä olevan sillä, että suomalaisten suuri enemmistö vastustaa Nato-jäsenyyttä. Nato-haukkojen ilmiselvä tavoite on saada maahan vuoden sisällä Nato-mielinen pääministeri ja presidentti. Nato-hankkeen takana ovat kokoomuslaisten lisäksi voimallisesti mm. demarit Martti Ahtisaari ja Paavo Lipponen. Keskustalaiset Esko Aho ja Matti Vanhanen ovat pitäneet matalampaa profiilia, vaikka ovat kulkeneet samoissa Natoon viemistä valmistelleissa kokouksissa.

Entinen kokoomusvaikuttaja Ilkka Suominen totesi taannoin, että "Ei pidä mennä kansalta kysymään, sieltähän voi tulla mikä vastaus vaan". Vastaava kansanvallan halveksunta on tullut maan tavaksi EU-jäsenyyden myötä. Vallan keskittämistä ja kansalaisten halveksuntaa voi toki yrittää peittää "Kokoomus kuuntelee" -tyyppisille mainoskampanjoilla. Ne maksetaan kätevästi kansalaisten taskuista otetuilla puoluetuilla.

Suomi ei voi turvautua sotilaalliseen voimaan, jota sillä ei kovin paljon ole, eikä pahimman tapahtuessa mistään tule. Näyttää siltä, että suomalaiset ovat oppineet tämän historiasta. Suomen johto, erityisesti Kokoomuksessa ei tätä elintärkeää läksyä näytä oppineen. Se toistaa myötäjuoksijoineen 1930-luvun virheitä. Aivan kuten 1930-luvullakin, suomalaisten enemmistö ei kaipaa muuta kuin rauhaa ja haluaa pysyä sotilaallisten seikkailujen ulkopuolella. Samaan aikaan osa ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaikuttajista ajaa sammutetuin lyhdyin Suomea kohti vaaralisia vesiä - ilman virallisia päätöksiä, eduskuntaa tai kansaa kuulematta.Suomen ongelma on suuri vaikeneminen. Informaatioyhteiskunta ei ole tuonut mukanaan avointa julkista keskustelua, jota tarvittaisiin toimivaan demokratiaan.

On Suomen onni, että eurooppalainen turvallisuusympäristö on parempi kuin 1930-luvulla. Turvallisuuspolitiikkaa pitää kuitenkin tehdä myös ja ennen kaikkea huonoimpia mahdollisia oloja varten. Kaikkien puolueiden on kerrottava selkeä Nato-kantansa ennen vaaleja. Väitteet siitä, että asia ei ole ajankohtainen, pitää torjua. Itsenäisyyspuolueen mielestä Suomen paras turva on puolueettumuuspolitiikassa. Se on mahdollista vain EU:n ulkopuolella, kun Suomi päättää itse omista asioistaan.