Bomba-Sotka -kaupassa kaikki EU-komission kantelun ehdot täyttyvät
Nurmeksen kaupungin tukitoimet täyttää EU-komission kaikki kanteluperusteet. Nurmeksen kaupungin kamreeri Jari Lampinen toteaa Nurmeksen kaupunginhallituksen 6.8.2007 esityslistalla lausunnossaan Kuopion hallinto-oikeudelle lukeneensa vuoden 1997 lehteä: ”Kaupunki on noudattanut Euroopan unionin komission julkisten viranomaisten tekemiin maa-alueita ja rakennuksia koskevia kauppoihin sisältyviä tukia koskevan tiedonannon 3199740710(01) (Virallinen lehti nro C209, 10.7.1997, s. 3–5) mukaista menettelyä.” Lukematta on näköjään jäänyt Bomban ja Sotkan myyntiä 2004 ja 2007 tehtyjen sopimusten osalta mm. Kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) netissäkin oleva tuoreempi ohjeistus: ”Valtiontuen määritelmä perustuu artiklan 87 kohdan 1 tulkintaan. Valtiontukisäännöt koskevat toimenpiteitä, joissa julkinen sektori myöntää yrityksille tukea tai muuta etua. Tuen muodolla ei ole merkitystä. Yleensä kyseessä on suora avustus tuen saajalle, mutta esimerkiksi myös kiinteistön markkinahintaa alhaisempi vuokra lasketaan tueksi.” Nurmeksen kaupunki ei perinyt vuosina 2004-2007 mitään vuokraa Jukolan Osuuskaupalta Sotka-kylpylästä. Päinvastoin kaupunki maksoi omistamastaan Sotkasta vuokralaiselle vielä yhtiövastikkeena 85 000 euroa vuosittain. KTM:n sivuilla todetaan myös, että ”yrityksiä ovat kaikki taloudellista toimintaa harjoittavat yksiköt niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta”. Tämä tarkoittaa sitä, että myös Nurmeksen kaupungin omistamat matkailuyhtiöt ja muut ns. konserniyhtiöt on rinnastettavissa yrityksiin. Eli siis myös Sotka Oy ja Hyvärilän hotelli- ja ravintolatoimintaa pyörittävä Loma-Nurmes Oy, kysymys on taloudellisesta toiminnasta. Kaikki perusteet täyttyvät Nurmeksen kaupungin toiminta Bomban ja Sotkan kaupoissa täyttää kaikki EU-komissiolle tehtävän kantelun artiklan 87.1 perusteet: ”Ensinnäkin kyseessä on oltava julkisten varojen (mukaan lukien kunnat ja EU-rahoitus) kanavoiminen yrityksiin. Lisäksi toimenpiteen tulee vääristää tai uhata vääristää kilpailua suosimalla tuensaajaa. Etu on valikoivaa eli se kohdistuu vain tiettyihin yrityksiin. Tuelta edellytetään vaikutusta myös jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.” Julkisten varojen kanavointi yrityksiin ”Ensinnäkin säännöt koskevat toimenpiteitä, joihin liittyy julkisten varojen käyttöä. Julkiseksi sektoriksi luetaan keskushallinnon ja sen alaisten organisaatioiden lisäksi kaikki alueelliset ja paikalliset viranomaiset, kuten kunnat ja maakunnan liitot. Myös julkiset yritykset, pankit ja säätiöt sisältyvät määritelmään. Valtiontukisäännöt koskevat sekä kansallisia tukia että EU -rahoitusta. Esimerkiksi EU:n rakennerahaston rahoitus voidaan lukea valtiontueksi, jos se täyttää edellä luetellut edellytykset. Julkisten varojen kriteerin täyttää myös se, jos tukea kanavoidaan yksityisen tahon välityksellä yrityksiin.” ”Yrityksen määritelmä on EY:n oikeuskäytännön mukaan laaja. Yrityksellä tarkoitetaan kaikkia taloudellista toimintaa harjoittavia yksiköitä niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta. Esimerkiksi yksityishenkilöt ammatinharjoittajina täyttävät tämän kriteerin.” Etu ”Kyseessä ei tarvitse olla suora rahasuoritus tuen saajalle, vaan määritelmä kattaa myös edut, jotka on saavutettu julkisen sektorille toimenpiteillä muilla tavoin. Myös mm. avustukset, lainat, verohuojennukset, takaukset ja pääomarahoitus katsotaan tukeen rinnastettavaksi eduksi.” ”Esimerkiksi julkisen palvelun tarjoaminen tietylle yritykselle markkinahintaa alhaisemmalla hinnalla on valtiontukea artiklan 87 merkityksessä. Toimenpiteestä on siis koiduttava taloudellista hyötyä, jota yritys ei saisi tavanomaisessa liiketoiminnassaan. Tällöin yritys asetetaan kilpailijoitaan edullisempaan asemaan. Jotta kyseessä olisi valtiontuki, toimenpiteellä tulee kuitenkin olla budjettivaikutusta eli toimenpiteen johdosta julkinen sektori joko menettää tuloja tai toimenpide kasvattaa menoja.” Nurmeksen kohdalla uutisoitiin, että Sotkan myyminen Jukolan kanssa tehdyn sopimuksen mukaan vetää kaupungin tämän vuoden tilinpäätöksen miinukselle (Ylä-Karjala 24.5.2007). Valikoivuus ”Artiklan soveltaminen edellyttää lisäksi, että toimenpide on valikoiva eli selektiivinen. Käytännössä valikoivuus tarkoittaa sitä, että toimenpidettä hallinnoivat viranomaiset käyttävät harkintavaltaa, ja viranomaistoiminnalla vaikutetaan tällä tavoin yrityksen ja sen kilpailijoiden väliseen asemaan markkinoilla.” Vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan KTM: ”Valtiontuella on oltava vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kaupankäyntiin. Riittää, kun voidaan osoittaa, että tuensaaja harjoittaa taloudellista toimintaa ja toimii markkinoilla, joilla esiintyy jäsenvaltioiden välistä kauppaa.” Tämäkin viimeinen ehto täytyy, koska Jukolan Osuuskauppa osana S-ketjua toimii mm. ulkomailla, myös matkailu- ja majoitusalalla, joilla esiintyy jäsenvaltioiden välistä kauppaa. KTM: ”Tuensaajan liiketoiminnallisella tai oikeudellisella asemalla ei ole merkitystä. Voittoa tuottamaton järjestökin voi siis harjoittaa taloudellista toimintaa.” Kielletyt tuet KTM: Vientitukien lisäksi ”yleensä kiellettyä on myös ns. toimintatuki, jolla katetaan yritysten operatiivisia juoksevia menoja.” Nurmeksen kaupunki on nimenomaan antanut Jukolan osuuskaupalle ns. toimintatukea. Sotkasta maksettiin yhtiövastiketta vuokralaiselle 85 000 euroa vuosittain. Lisäksi annettiin koroton 810 000 euron laina Sotka Oy:lle, käytännössä Jukolan käytettäväksi vuokralaisena, jota ei peritty mitenkään takaisin Sotkan myynnin yhteydessä. Näiden lisäksi myös Bomban ja Sotkan alueen maa-alueita on myyty halvempaan hintaan kuin muille, mitä muuta se on kuin valikoivaa toimintatukea Jukolan Osuuskaupalle? KTM: ”Toimintatuen myöntäminen on lähtökohtaisesti mahdollista ainoastaan de minimis –tukena. Myös suuryritysten mahdollisuutta saada tukea osittain tai kokonaan on rajoitettu jossain tilanteessa. Lisäksi komissiolla on mahdollisuus kieltää ”rakenteellista ylikapasiteettiä” kärsiville aloille myönnettävät investointituet.” Vähämerkityksellinen tuki eli de minimis -tuki ”De minimis –asetuksen puitteissa yritykselle on mahdollista maksaa tukea enintään 200 000 euroa kolmen verovuoden aikana. Summassa tulee huomioida kaikkien eri viranomaisten yhteensä de minimis- tukena kyseisenä ajanjaksona myöntämä rahoitus.” Suomen suurimman vähittäistavarakaupan S-ketjun Jukolan Osuuskauppa on saanut Sotkan kohdalla ruokoalaisena tukea 2004-2006 vuosittain 85 000 euroa ja käyttöönsä vielä lisäksi mm. korottoman 810 000 avustuksen toiminnan pyörittämiseen. Kaupunki on maksanut kaikki Sotka-kylpylähotellin huolto-, korjaus- ja ylläpitokulut. KTM:n sivut: ”Tuki voi olla lähtökohtaisesti tarkoitettu mihin tahansa yrityksen kustannuksiin, kunhan yrityksen kaikki eri lähteistä kolmen verovuoden aikana saama de minimis –tuki ei ylitä 200 000 euron rajaa. Kaikista muista tukimuodoista poiketen de minimis –tuesta ei tarvitse tehdä minkäänlaisia ilmoituksia tai raportointia komissiolle. Tuen myöntämistä koskevat tiedot on kuitenkin säilytettävä 10 vuoden ajan, jotta tarvittaessa voidaan todentaa, että de minimis –asetuksen määräyksiä on noudatettu.” ”Asetusta sovelletaan yrityksille myönnettävään tukeen kaikilla aloilla lukuun ottamatta maatalouden alkutuotantoa, kalastus- ja vesiviljelyä sekä kivihiilialaa. De minimis –sääntö ei myöskään oikeuta maksamaan vientitukea eikä tukea vaikeuksissa oleville yrityksille. Maanteiden tavarankuljetuspalveluja tarjoaville yrityksille tuen määrä on rajattu 100 000 euroon kolmen vuoden aikana eikä tukea saa myöntää ajoneuvojen hankintakustannuksiin.” Mitä muuta Nurmeksen kaupunki on tehnyt kilpailua vääristäen, kuin maksanut omille matkailuyhtiöille (Bomballe, Sotkalle ja Loma-Nurmes Oy:lle ja niissä toimineille) vuosien saatossa. De minimis-sääntö ei oikeuttaisi maksamaan tukea vaikeuksissa oleville yrityksille. Menettely tuen myöntämiseksi ”Ennen tuen myöntämistä yritykseltä on pyydettävä ilmoitus kaikista muista de minimis –tuista, jotka se on saanut kuluvan ja kahden edeltävän verovuoden aikana. Verovuosi on kalenterivuosi tai, jos yrityksen tilikautena ei ole kalenterivuosi, se tai ne tilikaudet, jotka ovat kalenterivuoden aikana päättyneet. Ilmoituksen on oltava kirjallisessa tai sähköisessä muodossa. Uuden tuen myöntäminen ei saa johtaa 200 000 euron rajan ylittymiseen.” Tämä tulee ottaa huomioon myös Pohjois-Karjalan TE-keskuksessa tulevia tukia myönnettäessä. Em. 200 000 euron raja on jo ylitetty reilusti Nurmeksen kaupungin tukitoimien yhteydessä. KTM: ”Jos yritys saa samoihin kustannuksiin myös muuta kuin de minimis –tukea, on varmistuttava, että de minimis –tuen myöntäminen ei johdan tälle muulle tuelle asetetun maksimi-intensiteetin ylittymiseen.” ”Jos tukitoimenpiteeseen kuuluvien tukien yhteismäärä ylittää 200 000 euroa, ei de minimis -asetusta sovelleta tukeen edes sen osuuden osalta, joka ei ylitä tätä enimmäismäärää. Jos siis yritys on viime vuonna saanut de minimis -tukea 150 000 euroa ja sille myönnetään tänä vuonna 100 000 euroa, kohdistuu takaisinperintävelvollisuus tähän koko 100 000 euron tukeen, ei pelkästään sallitun enimmäismäärän ylittävään 50 000 euroon.” ”Yhteenvetona voidaan sanoa, että vaikka tuen määrä jää alle asetuksen määrittelemien kynnysarvojen, tulee sen täyttää kaikki asetuksen edellytykset ollakseen de minimis- tukea.” Säännön virallinen nimi: ”Komission asetus (EY) N:o 1998/2006, annettu 15 päivänä joulukuuta 2006, perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen, julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä 28.12.2006 L 379/5.” |