VIIKON SITAATTI

Viikko 44:
"Hannu M puhuu asiaa. Kaikki vanhat kääkät pois päättämästä" (Y-K 30.10.12).
- Näin oli Hannu Mikkilä (kesk.) näköjään populistina puhunut vaalien alla, vaikka nimenomaan Nurmeksen kepuehdokkaissa taisi olla näitä "vanhoja kääkkiä" eniten. Aloittaisi Hannu Mikkilä omien piiristä tuon puhdistustyön, jos pelkkää ikärasismia haluaa jossakin harjoittaa.

12.10.2012

Työllä ei voida maksaa keinottelutalouden velkoja

Maailman yhteenlaskettu kokonaistuotanto oli v. 2007 noin 130 miljardia dollaria päivässä. Pörssikauppaa käytiin keskimäärin samalla summalla päivittäin. Maailman valuuttakaupan arvo oli kymmenkertainen ja johdannaiskauppa 30-kertainen kokonaistuotantoon verrattuna. Näin ollen ns. finanssitalous oli yli 40-kertainen tuotteiden ja palvelujen arvoon verrattuna.

Finanssitaloutta voi hyvin kutsua keinottelutaloudeksi. Valuuttakaupan arvosta alle kymmenen prosenttia liittyy tavaroiden tai palvelujen kauppaan. Yli 90 prosenttia on siis keinottelua valuuttojen arvoilla. Johdannaismarkkinat taas luotiin tyhjästä noin kymmenessä vuodessa.

Meneillään oleva talouskriisi on osittain puhkaissut keinottelukuplia, mutta pääosa on puhkeamatta. Talousjärjestelmän kriisin keskeinen tekijä on pankkien tyhjästä luoman lainarahan hirvittävän suuri määrä.

Raha on rahaa, olipa se palkansaajan työllään ansaitsemaa ja moneen kertaan verotettua tai liikepankin tietokoneen näppäimistöllä tyhjästä luotua lainaa.

Nyt ollaan tilanteessa, jossa velkaa on enemmän kuin rahaa. Eli kaikki raha on jonkun velkaa. Kun velasta pitää maksaa myös korkoa, on jäljellä kaksi vaihtoehtoa. Joko luodaan jatkuvasti lisää velkaa, jolla maksetaan vanhoja velkoja ja korkoja tai tyydytään siihen, että osa veloista jää maksamatta.

Selvää on, että työllä ja tuotannolla ei voida maksaa keinottelutalouden velkoja. Jos keinottelijoiden virheet yritetään maksaa kansalaisten selkänahasta, seurauksena on väkivalta. Siitä on jo riittävästi viitteitä.

Ennen pitkää on nähtävä, että rahan hallinta kuuluu valtiolle eikä pankeille, joiden tärkein tavoite on tuottaa omistajilleen voittoa. Ei ole myöskään samantekevää millainen on rahaa hallitseva valtio. Tasapainoinen kehitys edellyttää valtiota, joka kuuntelee kansalaisiaan ja toimii yhteiskunnallisten jännitteiden vähentämiseksi.

Euroopan unioni, jota johtavat suuret jäsenmaat ja suuryritysten lobbarit, on valtiona ruutitynnyri eikä suinkaan rauhanprojekti.

Antti Pesonen
Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja