VIIKON SITAATTI

Viikko 44:
"Hannu M puhuu asiaa. Kaikki vanhat kääkät pois päättämästä" (Y-K 30.10.12).
- Näin oli Hannu Mikkilä (kesk.) näköjään populistina puhunut vaalien alla, vaikka nimenomaan Nurmeksen kepuehdokkaissa taisi olla näitä "vanhoja kääkkiä" eniten. Aloittaisi Hannu Mikkilä omien piiristä tuon puhdistustyön, jos pelkkää ikärasismia haluaa jossakin harjoittaa.

Nurmeksen ja erityisesti Valtimon kuntapäättäjien kannattaisi laittaa "jäitä hattuun" kuntaliitosneuvotteluissa, menemällä vaikka avantouinnille Pieliseen.

28.2.2012


Miksi keskustalaisten johdolla kunnissa käydään useita kuntaliitosneuvotteluja kiireellä?


Vaikka Suomen hallituspuolueet ovat eri yhteyksissä todettu, että kuntien pakkoliitoksia ei juuri toteuteta, eikä niitä nykyisen lainsäädännön mukaan edes voida tehdä pakkoliitoksina? Niin miksi juuri Suomen Keskustapuolue ajaa kuntapäättäjiensä avulla tällä hetkellä kuntaliitoksia nopealla aikataululla, esimerkiksi Pohjois-Karjalassa?

Samaan aikaan, kun oppositiossa oleva Keskustapuolue arvostelee kuntaliitosvalmisteluja ja hallituksen käynnistämää kuntaliitosneuvotteluja, niin samaan aikaan Keskustan kenttäväki kunnissa ajaa kuntien liitoksia kiireellä, ja jopa ilman sitovia kansanäänestyksiä. Näin Pohjois-Karjalassa mm. Kiteen ja Kesälahden sekä Nurmeksen ja Valtimon välillä käytävissä suunnitelmissa.

Mikä kiire näillä kepu-vaikuttajilla on paikkakunnilla tehdä kuntaliitoksia, ja varsinkaan ilman kansanäänestyksiä? Hallituspuolueet ovat todenneet, että pakkoliitoksia ei tulla tekemään, niin samaan aikaan vielä taloudellisesti kohtalaisessa tilanteessa olevat em. kunnan valmistelevat kuntaliitoksia hyvin kiireellisellä aikataululla? Onko Keskustapuolueen ja Mari Kivinimen ajama Paras- ja kuntaliitoshanke hirttäytynyt keskustan kuntapäättäjillä päälle? Muuta selitystä ei ole.

Nurmeksen ja Valtimon kohdalla on kyse vain noin 2 miljoonan euron yhdistymisavustuksesta, jos päätös tehdään viimeistään toukokuussa 2012 ja yhteen mennään 2013 alusta. Siinä kaikki, kuntaliitos 2 miljoonan euron takia, kun nyt se summa syydetään moninkertaisesti näissä kunnissa mm. eu-projekteihin kuntaosuuksina joka vuosi!

Tätä Ylä-Karjalan kuntaliitosta ajavat erityisesti keskusta-taustaiset virkamiehet ja luottamushenkilöt, miksi? Aivan kuin Keskustapuolueen hallituskaudellaan aloittaman Paras- ja kuntaliitoshankkeen innoittamana, Mari Kiviniemen käynnistämänä. Vai onko kyse vain paikallisten virkamiesten ja luottamushenkilöiden oman edun tavoittelusta, suuremmista palkoista ja kokouspalkkioista?

Nurmeksen ja Valtimon kohdalla kuntaliitos antais henkilöstölle vain 5 vuoden irtisanomissuojan, sen jälkeen alkaisi rytistä ja kaikki alempien virkatehtävien päällekkäisyys purettaisiin. Eniten kärsisivät työntekijät, eivät johtajat. Toimialajohtajat jatkaisivat ns. muutos- tai kehitysjohtajina jopa eläkeikään asti, kuten monissa yhdistyneissä kunnissa on tehty.

Neuvottelujen alla oleva kuntaliitossopimus sitoisi uuden kunnan valtuustoa vain kolme vuotta. Lisäksi "sopimuksesta on tarkoitus tehdä vain hyvin yleisluontoinen" (kuntaliitosselvittäjä Aija Tuimala Y-K 23.2.12).

Valtimon osalta ollaan suunniteltu aluejohtokunnan perustamista, valtimolaisten etuja valvomaan? Sopimus sitoisi kuitenkin enintään kolmeksi vuodeksi, entä sen jälkeen?

Keskusteluja käydään myös investointien kirjaamisesta sopimukseen. Valtimolle tehostetun palveluasumisen uudisrakennus, päiväkodin saneeraus tai uudisrakennus. Siinäkö kaikki tuleviksi vuosiksi, hamaan tulevaisuuteen? Nurmeksen kohdalla on kirjattu uuden ryhmäperhepäiväkodin rakentaminen.

Suunnitelmissa on myös sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistäminen yhden sosiaali- ja terveyslautakunnan alle, sekä  teknisen toimen yhteistyö jatkuminen Lieksan kanssa. Teknisen toimen osalta myös Valtimon johtamistoimet keskitettäisiin Nurmekseen, Valtimolle jäisi vain vastuuhenkilö käytännön töiden osalta.

Sivistyspalvelujen osalta kuntaliitos vahvistaisi myös sen, että Valtimon lukio lakkautettaisiin entistä nopeammin. Vastineeksi kirjastoauto kulkisi jatkossa myös Valtimon perukoilla, ainakin alussa. Vähitellen myös Valtimon alueen kirjastopalveluja leikattaisiin, jotka lopulta lakkauttaisivat Valtimolle mahdollisesti kuntaliitoksessa tilapäisesti säilyvän sivukirjaston. Keskushallinnossa muka ylimpien päättävien elinten valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävät sekä yleishallinto puolittuisi, aikaisintaan 5 vuoden päästä.

Kuntaliitoksen tavoitteista kertoo hyvin se, että selvitysmies Aija Tuimalan mielestä investointien lyöminen lukkoon kolmeksi vuodeksi veisi liikaa valtaa uudelta valtuustolta. Tämä jo osoittaa, kenen asialla selvitysmies Tuimala on (Y-K 12.2.12). Nurmeksen! Kysymyshän on sopimuksen tekemisestä sitovaksi vain kolmeksi vuodeksi! Ja nyt sekin on jo liikaa selvitysmiehelle ja Nurmeksen päättäjille.

Perustettavalle Valtimon alueen aluejohtokunnalle valtimolaiset haluaisivat valtaa ja rahaa mm. investointeihin. Nurmes haluaa tarjota sille vain rahat korkeintaan järjestöjen tukemiseen.

Nurmeksen valtuuston pj. Matti Kämäräisen (kepu) mukaan "liitos ei ole muka helppo Nurmekselle, koska kaupunki ottaisi vastuun nykyistä laajempien palvelujen järjestämisestä" (Y-K 25.2.2012). Hupaisaa tässä on jo se, että Kämäräinen puhuu Nurmeksesta, vaikka kysymyshän on kokonaan uuden kuntayhteisön perustamisesta, ei Nurmeksesta eikä Valtimosta, vaan kuntaliitoksen tuomasta uudesta kokonaisuudesta. Sen pitäisi olla lähtökohta, eikä nykyisen Nurmeksen.

Nurmeksen vasta valitun kaupunginjohtaja Asko Saatsin mukaan kuntaliitos kasvattaa kuluja 1,8 milj. euroa, jos porkkanarahojen aikana ei tehdä tehostamistoimia. Jo tämä tarkoittaa, että jostakin on karsittava, eli palveluista. Siihen kuuluvat varsinkin lähipalvelut ja niistä huolehtivat ihmiset. Ei se kuntaliitos sen kummenpaa ole; valta keskittyy ja palvelut heikkenevät.

Yleisötilaisuuksissa arvostelua tulee myös mahdollisesta aluejohtokunnasta. Veli- Matti Hurskainenkin jo kysyi, että onko yhden kaupunginosan, Valtimon, erillinen toimielin muiden kannalta oikein. Näin jo nyt, entä kolmen vuoden jälkeen, kun sopimuksen sitovuus raukeaa?

Jotkut ovat myös jo suuruudenhulluja: Matti Turusen mielestä pitäisi harkita Pielisen kaupunki -nimeä muka seuraavaa liitosvaihetta ennakoiden. Sitä ei tule, Lieksa ja Juuka eivät liity Nurmekseen. Nimi voisi siis olla siltä osin jo vaikka Takapajula, tai Matti Turuselle sopivammin Rapparikylä. Ehkäpä hän pääsisi sillä nimellä jo loistamaan rappariasemassaan.

Valtimolla Raija Turunen on esittänyt erittäin hyvän mielipiteen, "kuntayhteistyö riittää". Siinä ydinkysymys, miksi kuntayhteistyö Nurmeksen ja Valtimon kesken ei muka olisi riittävä ratkaisu. Molemmilla kunnilla on mahdollisuus vielä selvitä taloudellisesti ja kehittää kuntia palvelujen osalta. Samalla myös varsinkin Valtimon asukkaille tärkeä kuntaidentiteetti säilyisi.

Myös Paavo Harakan toteamus, että "keskituloinen valtimolainen maksaa veroja tuhat euroa nurmekselaista vähemmän" ja Rauno Kivelän "Valtimolta voitaisiin ottaa veroprosentti", kertovat, että Valtimo ja valtimolaiset häviäisivät erittäin paljon myös taloudellisesti heti. Saati pitkässä juoksussa, kun Valtimon seudusta tulisi Nurmeksen takapajula. Yksi sivukylä, muiden Nurmeksen päättäjien hävittämien sivukylien joukkoon, joista ei löydy enään mitään kunnallisia lähipalveluja.

Olisiko yksi ratkaisu kuntaliitoskeskusteluun 'kiertokunta', kuten Jukka Ukkola totesi kolumnissaan Suomen Kuvalehdessä 24.2.12: laitetaan yhdet kuntapäättäjät kiertämään kaikkia nykyisiä kuntia vuoden ympäri, yksi päivä per kunta riittäisi ja he päättäisivät kunnille tärkeimmistä kunta-asioista. 

Eivätpähän kuntapäättäjät hurahtaisi verorahoilla törsäilyyn, kuten Nurmeksessa matkailuharrasteluun. Tulisi ehkä työaikakin käytettyä tehokkaasti, eikä niin kuin nyt, vuosikausien kuntaliitosneuvotteluihin. Kahvitteluihin ja kulukorvauksiin, kun kuntapäättäjät virkamiesjohdolla neuvottelevat liitoksesta kabineteissa. Ehkäpä se onkin tavoite joillakin osoittaa "tärkeyttään", kun muuta tekemistä ei ole?