Nurmeksen kaupunginkamreeri Jari Lampisen syyttävässä kirjoituksessa on paljon puutteita ja virheellistä tietoa (Ylä-Karjala ja Karjalainen 5.6.2007).

Ensiksikin olen todennut Karjalaisessa 29.5. ja Y-K:ssa 31.5., että “kaupunki antaa kokonaan anteeksi 810 000 euron lainan yhtiölleen ostamisen nimissä”, eli “ostamisen nimissä“. En ole puhunut vain 810 000 euron akordista, kuten Lampinen toteaa.

Lampinen itse on todennut kaupunginhallituksen ja -valtuuston esityslistoissa, että “kaupunki ei voi ostaa siis liian alhaisella hinnalla täysin omistamansa yhtiön omaisuutta”. Ja myös: “Kylpyläkiinteistön kauppahinnaksi on sovittu 648 535,33 euroa. Kauppahinta suoritetaan kuittaamalla kaupungin 810 000 euron lainasta kauppahinta. Tämä merkitsee sitä, että yhtiölle jää lainaa 161 464,67 euroa.” Tässä ei tarvitse kuin yhteenlaskutaitoa.

Milloin kaupunki on muka myynyt Sotkan ja millä hinnalla omistamalleen yhtiölle, kun nyt se joutui muka ostamaan täysin omaa omaisuuttaan? Eli kaupungin tavoitteena oli vain kuitata Sotkan velka ja samalla pitää hinta sopivan alhaalla Jukolan Osuuskaupalle. Lisäksi “rakennusoikeus on hinnoiteltu lunastuslain mukaisesti”.

Toiseksi: Sotkan alihintaisten hinta-arvioiden taustasta Lampinen on itse todennut esityslistatiedoissa, että kaupunki “myy kylpyläkiinteistön edelleen suunnitelmansa loppuunsaattamiseksi Jukolan osuuskaupalle samaan hintaan kuin on ostanut osan laajempaa kauppaa ja esisopimusta”. Selvemmin sanottuna siis samaan hintatasoon kuin Bomban rakennukset ja 7 hehtaarin ranta-alue myytiin 420 000 eurolla 2004.

Sotkan hinta-arviot kyseenalaistaa myös se, että Pielisen OP-kiinteistökeskus Oy on myynyt mm. netissä talvella Bomban vieressä olevaa Säästöloma Oy:n rivitalohuoneistoa, niiden keskimääräinen hinta on noin 23 000 euroa. Kaikkiaan siis 26 huoneiston yhteisarvo on noin 600 000 euroa rannattomalla kaupungin vuokratontilla. Eli Säästöloma Oy:n majojen yhteinen myyntiarvo on suurempi kuin Sotkan rakennuksen ilman maapohjaa S-ketjun Jukolan Osuuskaupalle. Miksi ei käytetty myös paikallista arvioijaa, paikallista tuntemusta korostetaan myös muissa asiantuntijapalveluissa?

Kolmanneksi: Vasta nyt Lampinen tuo kirjoituksessaan julki Sotkan arvioitsijat, valtuuston päätöksen jälkeen. Ja miksi arviointikirjat salattiin tiedotusvälineiltä, salaaminen on todettu mm. Ylä-Karjalassa 2.6.07 valtuuston kokouksen jälkeen? Ne olisi voitu julkaista jo ennen kaupunginhallituksen kokousta.

Lampisen syyttävien toimittajaviittauksien takia on syytä korostaa, että en ole asiaa uutisoineiden Karjalaisen tai Ylä-Karjalan toimittaja. Lampisella itsellään valmistelevana virkamiehenä olisi ollut jopa velvollisuus kertoa arvioitsijat ja samalla julkistaa kaikki arviointiperusteet salaamatta niitä. Mutta ei, onko se laiskuutta vai salailua kaupungin palkollisena, kun syyttää siitä muita (Lampinen toteaa omassa kirjoituksessaan)? Se ei ole ainakaan asiallista kunnan asioista tiedottamista jo valmistevaiheessa.

Neljänneksi: Jari Lampisen esityslista- ja pöytäkirjatietojen mukaan 31.5. Sotkan “vuokralaisen liiketoimintatulos ei ole tähän mennessä riittänyt vuokranmaksuun”. Nyt Lampinen toteaa seuraavalla viikolla 5.6., että “Jukola on muuten maksanut vuokraa kiinteistöyhtiölle vuodelta 2007”. Salasiko Lampinen tämän tiedon valmistelussa kuntapäättäjiltä, koska sillä on vaikutus myös Sotkan hinta-arvioon?

Lopuksi Lampinen ei pidä kaikkia matkailu- ja majoitusalalla toimivia yrittäjiä kehittämishaluisina ja -kykyisinä. Näinkö hän suhtautuu alan yrittäjiin, jotka pärjäävät ilman julkista verotukea? Mielenkiintoiseksi tämän väitteen tekee myös se, että Jukolan Osuuskaupalla ei ollut minkäänlaista kokemusta matkailu- ja majoitusalasta ennen Bomban ostoa. Oppirahoinako kaupunki maksoi Sotkasta vielä 84 000 euron yhtiövastiketta vuosittain vuokralaiselle (Jukolalle), että pärjäisi matkailualalla?

Ja kun Lampinen on lukuisissa yhteyksissä todennut, että “kaupunki ei ole koskaan harjoittanut matkailubisnestä” (mm. Y-K 24.5.07), niin olisi varmaan edes pitänyt yrittää harjoittaa sitä yhtiöittensä kautta. Eikä vain tuhlata verorahoja 30 vuoden ajan. Myös Lampisen väite turvata muiden toimintamahdollisuudet ja työllisyys, on naurettava, kun tuetaan vain S-ketjun toimintaa. Nurmeksen “matkailubisnes” myös jatkuu Hyvärilän Kartanohotellissa Loma-Nurmes Oy:n kautta.