VIIKON SITAATTI

Viikko 44:
"Hannu M puhuu asiaa. Kaikki vanhat kääkät pois päättämästä" (Y-K 30.10.12).
- Näin oli Hannu Mikkilä (kesk.) näköjään populistina puhunut vaalien alla, vaikka nimenomaan Nurmeksen kepuehdokkaissa taisi olla näitä "vanhoja kääkkiä" eniten. Aloittaisi Hannu Mikkilä omien piiristä tuon puhdistustyön, jos pelkkää ikärasismia haluaa jossakin harjoittaa.

13.9.2010

NURMEKSEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJETTA JA HANKINTALAINSÄÄDÄNNÖN VELVOITTEITA EI OLE NOUDATETTU VUOSIIN

- Nurmeksen kaupunki ei kohtele tasapuolisesti yrittäjiä julkisissa hankinnoissa. Yritystoimintaa pyritään rajoittamaan.

- Pyöritetäänkö Nurmes-Lieksa -alueella kartellikerhoa julkisissa hankinnoissa?

- Puuttuuko Heikki Rautiaiselta ja Pasi Parkkiselta "ammattitaito ja tekninen osaaminen"?

- Kaupunginkamreeri Jari Lampinen, kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää ja tekninen lautakunta puheenjohtaja Hannu Mikkilän (kesk.) johdolla vaikenevat asiasta!

- Itä-Suomen ELY-keskus ei valvo julkisia hankkeita mitenkään rahaa jakaessaan.

 

Nurmeksen ja Lieksan kaupunkien yhteinen tekninen johtaja Heikki Rautiainen ja nykyinen toimitilapäällikkö Pasi Parkkinen ovat ottaneet rakennusurakoissa jostakin syystä käyttöön rajoitetun hankintamenettelyn urakkatarjouskilpailussa, kaikille avoimen hankintamenettelyn sijasta.

Muualla jopa päiväkotiremontit hoidetaan täysin avoimella hankintamenettelyllä "kokonaistaloudellisesti edullisimman tai hinnaltaan halvimman tarjouksen saamiseksi", kuten myös Nurmeksen kaupunginhallituksen hyväksymä hankintaohjekin edellyttäisi.

Kysymys on verorahojen käytöstä julkisissa hankinnoissa, ja tarkoitus ei ole maksaa ylihintaa eräille urakoitsijoille?

 

Hankintaohje edellyttää "vähintään viittä tarjoajaa"

Nurmeksen kaupunginhallituksen 21.5.2007 hyväksymää Nurmeksen kaupungin hankintaohjetta ei ole noudatettu viime vuosina, tekninen johtaja Heikki Rautiaisen aikana.

Hankintaohje päivitettiin 7.6.2010 uuden hankintalain tultua voimaan 1.6.2010. Tarjoajien määrää koskevat kohdat pysyivät entisellään, mm. rakennusurakoiden kansallista kynnysarvoa nostettiin 150 000 euroon.

Hankintalainsäädännön mukaan rajoitettua hankintamenettelyä käytettäessä on ilmoitettava tarjouskilpailuun hyväksyttävien yrittäjien vähimmäis- ja enimmäismäärä.

Hankintalainsäädäntöön perustuvan Nurmeksen hankintaohjeen mukaan 2007-2010 kansallisen kynnysarvon ylittävissä yli 100 000 euron rakennusurakoissa rajoitettua menettelyä käytettäessä "tarjoajia on kutsuttava vähintään viisi, todellisen kilpailun varmistamiseksi". 

Menettely 2007-2010 mm. Nurmeksessa on ollut aivan muuta. Nurmeksen kaupungin teknisen toimen virkamiesjohto on kansallisissa hankinnoissa, erityisesti rakennusurakoissa jotka ylittävät 100 000 euroa, halunnut rajata tarjouskilpailuun hyväksyttävät urakoitsijat maksimissaan viiteen. Se on ollut yläraja, eikä alaraja, kuten kaupungin hankintaohjekin edelyttäisi.

Näin on menetelty mm. Kirkkokadun koulun ja Kyrölän palvelukeskuksen remonttien kohdalla.

 

Kirkkokadun koulun sähköurakka

Nurmeksen kaupunginhallituksen pöytäkirja 6.4.2009 §103 kertoo kaiken oleellisen tästä toiminnasta:

"Tekninen johtaja Heikki Rautiaisen esitys: Koska hanke ylittää hankintalain 16 §:n rakennusurakoille asettaman EU-kynnysarvon, tekninen palvelukeskus on tehnyt urakkakilpailusta syksyllä 2008 ennakkoilmoituksen HILMAssa. Hankintamenettelynä on käytetty ns. rajattua menettelyä." - Rajoitettua menettelyä käytetty, mutta ei ole määritelty osallistujien minimi- ja maksimimäärää. Sitä hankintalaki edellyttää jo hankintailmoituksessa rajoitettua menettelyä käytettäessä.

"Osallistumishakemuksia tuli kaksi ja tarjoukset pyydettiin molemmilta tarjouskilpailuun ilmoittautuneeelta. Määräaikaan mennessä saapui yksi tarjous. Tarjouksesta on laadittu avauspöytäkirja." - Kaupungin hankintaohjeen mukaista vähintään viiden osallistumista ei vaadittu, eikä tarjouskilpailua käynnistetty uudestaan. Oliko urakka jo sovittu?

"Tekninen palvelukeskus esittää kaupunginhallitukselle, että se päättäisi valita Kirkkokadun koulun peruskorjauksen sähköurakoitsijaksi Ylä-Karjalan Sähkö Oy:n 1 106 966,41 €:n (alv 0) urakkasummalla."

"Lisäksi tekninen palvelukeskus esittää kaupunginhallitukselle, että se oikeuttaisi teknisen palvelukeskuksen käynnistämään urakkaneuvottelut ennen kaupunginhallituksen päätöksen lainvoimaisuutta."

"Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä teknisen johtajan esityksen Kirkkokadun koulun peruskorjauksen sähköurakoitsijan valinnasta ja oikeuttaa palvelukeskuksen käynnistämään urakkaneuvottelut ennen kaupunginhallituksen päätöksen lainvoimaisuutta."

"Kaupunginhallitus: Merkitään, että kaupunginhallitus kuuli tämän asian yhteydessä asiantuntijana toimitilapäällikkö Pasi Parkkista." - Miten Pasi Parkkinen voi olla tässä asiassa asiantuntija, olisiko hänen pitänyt jäävätä itsensä suhteidensa takia?

"Merkitään, että edellä oleva valmisteluteksti ja kaupunginjohtajan päätösehdotus oli jaettu kaupunginhallitukselle pöydille." - Kaupunginhallituksen jäsenet eivät saaneet asiaa edes etukäteen tutustumista varten.

"Päätösehdotus hyväksyttiin." - Liitteenä oleva tarjousvertailu 3.4.2009 osoittaa, että toinen sähköurakkatarjoukseen ilmoittautunut urakoitsija, YIT Kiinteistötekniikka, ei jättänyt ollenkaan tarjousta. 

 

Myös Kyrölästä virheellinen ilmoitus HILMA:ssa

Viime aikaisista Nurmeksen julkisista hankinnoista Kyrölän palvelukeskuksen hankintojen julkinen kipailuttaminen muodostaa sinänsä oman lukunsa. 

Keväällä 2010 julkinen hankintailmoitus (HILMA:ssakin) oli mm. virheellinen ja puutteellinen. Rautiaisen ja Parkkisen laatimassa ilmoituksessa oli todettu, että rakennusurakassa käytetään rajattua hankintamenettelyä. Rajauksen ala- ja ylämäärää ei oltu ilmoitettu ollenkaan, vaikka hankintalainsäädäntökin sitä edellyttää. Tarjouskilpailuun hyväksyttävät urakoitsijat jätettiin täysin mielivaltaisesti em. virkamiehien päätettäväksi.

Sähköurakkaan ilmoittautui 6, joista Rautiainen ja Parkkinen hyväksyivät vain viisi, vaikka heidän hylkäämä yrittäjä oli paikallinen auktorisoitu ja vastaavia kohteita tehnyt sähköurakoitsija.

Ja kuinkas ollakaan tarjouksen jättikin tämän Parkkisen ja Rautiaisen menettelyn jälkeen vain kaksi urakoitsijaa, joista toista ei edes esitelty hintavertailupöytäkirjalla, kuten Kirkkokadun koulun kohdalla vielä tehtiin? Urakka annettiin Ylä-Karjalan Sähkölle 572 000 eurolla (hinta ilman arvonlisäveroa). (Kaupunginhallitus 1.3.2010.)

Hankinnassa ei lisäksi "käytetty hyväksi olemassa olevaa kilpailuolosuhdetta", vaikka Hankintalain 2 § sitäkin edellyttäisi. Ei edes paikallisten yrittäjien tasapuolisen kohtelun osalta. 

 

Oma "lehmä" ojassa?

Miksi tekninen johtaja Heikki Rautiainen ja toimitilapäällikkö Pasi Parkkinen käyttävät ns. rajoitettua tarjouskilpailua? Haluavatko he vaikuttaa mm. siihen, ketkä paikkakuntalaiset yrittäjät saavat osallistua urakoiden tarjouskilpailuun?

Miksi näin toimitaan, eikä hankinnoista järjestetä kaikille avointa hankintakilpailua? Onko Nurmeksessa tehty ns. kartellisopimuksia, osaurakoita pyöritetään vain muutamalla alueen urakoitsijalla, kaikkia ei päästetä edes tekemään tarjousta? Vai vaikuttavatko muut läheiset suhteet?  Nurmes maksaa verorahoista ylihintaa mm. eräistä osaurakoista tämän menettelyn seurauksena.

 

Muutos Porokylän ala-asteen remontin jälkeen

Nurmeksen teknisen toimen hankintamenettelyn käytäntö muuttui Porokylän ala-asteen tarjouskilpailun jälkeen. Porokylän koulun osaurakoiden kohdalla tekninen toimi pyysi jopa henkilökohtaisesti kaikilta paikkakuntalaisilta yrittäjiltä urakkatarjouksia, ja tarjouskilpailu oli kaikille avoin.

Sen jälkeen menettely on muuttunut. Esimerkiksi Kirkkokadun koulun, Kyrölän palvelukeskuksen ja Kotiniemen alkoholistien dementtiyksikön kohdalla. 

Nurmeksen ja Lieksan yhteinen tekninen toimi hyväksyy nyt rajoitetussa hankintamenettelyssä korkeintaan viisi tarjouksen jättäjää. Tämän rajauksen takia teknisen toimen virkamies päättää "mielivaltaisesti" sen, ketkä tarjousmenettelyyn ilmoittautuneet urakoitsijat pääsevät osallistumaan varsinaiseen tarjouskilpailuun. Menettely on sama Lieksan rakennuskohteissa (lähde HILMA/ Rautiainen ja Parkkinen).

Tällaisessa rajoitetussa tarjousmenettelyssä kysymys ei olekaan enää Nurmeksen hankintaohjeen korostamasta "todellisen kilpailun varmistamisesta", jotta saataisiin kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous veronmaksajien maksettavaksi.

Myös Nurmeksen kaupunginhallituksen 2007-2010 hyväksymässä hankintaohjeessa (sivu 7) ja 8.6.2010 voimaan tulleessa uudessa ohjeessa (kohta 1.2) korostetaan, että "hankinnoissa on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet". Se vaatimus on perustunut hankintalain 2 pykälään. Hankinnoissa on myös "noudatettava hankinnan suuruudesta riippumatta avoimuuden, tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita."

Nurmeksessa tämä lainkohta ei ole toteutunut rakennusurakoissa. Hyvä esimerkki on Kirkkokadun koulun urakoiden tarjousmenettely. Esimerkiksi sähköurakointia koskevaan rajattuun tarjouskilpailuun hyväksyttiin vain viisi urakoitsijaa jättämään lopullisen tarjouksen. Muutama alueella toimiva ja muut olivat kaukaa muualta, jotka eivät ole aikaisemmin edes tehneet urakoita Nurmeksessa.

Ja kuinkas kävi, tarjousten jättöajan umpeutuessa vain yksi paikallinen sähköurakoitsija jätti tarjouksen, Ylä-Karjalan Sähkö Oy. Esimerkiksi nimenomaan julkisia korjausrakennuskohteita urakoinut YIT Kiinteistötekniikka ei enää jättänytkään tarjousta?

Kaiken huippu oli se, että Nurmeksen kaupungin tekninen lautakunta hyväksyi ainoan jätetyn sähköurakkatarjouksen, eikä uusinut tarjouskilpailua. Vaikka kaupunginkin hyväksymä hankintaohjekin painottaa: "vähintää viisi ehdokasta/ tarjoajaa, todellisen kilpailun varmistamiseksi".

Mistä tämä kertoo? Käyttääkö Nurmeksen kaupunki röyhkeästi verorahoja eräiden yrittäjien taloudelliseen tukemiseen, käyttämällä rajattua tarjousmenettelyä? 

Pyöritetäänkö nyt Nurmes-Lieksa -alueella yhteisen teknisen lautakunnan toimesta kartellikerhoa, jossa toimivat tahot pystyvät keskenään junailemaan niin kilpailuun osallistuvat yritykset kuin tarjousten euromäärätkin?

Onko sovittu myös se, että muutaman paikallisen urakoitsijan lisäksi ollaan kyllä hyväksymässä kauempana olevia yrityksiä, vaikka tiedetään, että ne joutuvat laskemaan urakkatarjoukseen myös paljon matkakuluja yms. Samalla oman alueen ja paikkakunnan yrityksiltä evätään osallistuminen tarjouskilpailuun, jotta urakka menisi tietylle taholle?

Onko kaikki ennalta sovittu virkamiesten ja yrittäjienkin kesken, kuka osallistuu mihinkin urakkatarjoukseen ja millä euromäärällä? Siinä on helppo tehdä kaupungin veronmaksajille maksettavaksi kallis urakkatarjous, varsinkin ainoana tarjouksen jättäjänä.

 

Rajoitettu hankintamenettely "Nurmes-Lieksa ilmiö"

Rajoitetun hankintamenettelyn käyttäminen Ylä-Karjalan alueella on muutenkin ihmeellistä. Sen käyttämiselle ei löydy mitään perusteita, ei edes erityiskohteissa, koska hankintailmoituksessa voidaan erikseen todeta lisävaatimukset tarjouksien jättäjille, myös kaikille avoimessa hankintamenettelyssä.

Samaan aikaan kun Nurmeksessa ja Lieksassa kaikissa julkisissa hankinnoissa käytetään rajoitettua hankintamenettelyä, antamalla tarjouksenjättömahdollisuus vain korkeintaan viidelle urakoitsijalle, muualla menetellään aivan toisella tavalla.

Esimerkiksi Joensuun seudulla julkisissa hankinnoissa käytetään lähes poikkeuksetta kaikille avointa hankintamenettelyä, vaikka Joensuun alueella toimii huomattavasti useampia paikkallisia urakoitsijoita kuin Pielisen Karjalassa ja Nurmeksessa? Toukokuun lopussa oli HILMA:nkin tietojen mukaan esimerkiksi Ilomantsin päiväkodin remontin osalta menossa kaikille avoin hankintamenettely.

Nurmeksen ja Lieksan yhteisen teknisen palvelukeskuksen menettely osoittaa, että alueella ei haluta kohdella edes oman alueen yrittäjiä ja urakoitsijoita  tasavertaisesti julkisissa hankinnoissa. Se on tämän alueen kieroutunutta elinkeinopolitiikkaa ja alueen yrittäjien tasapuolisten toimintamahdollisuuksien rajoittamista. 

 

Virkamiehet vastuuseen 

Hankintalain ja Nurmeksen kaupunginhallituksen hyväksymän hankintaohjeen noudattamatta jättämisestä tulee vastuuseen asettaa rakennusurakoiden osalta tekninen johtaja Rautiainen ja toimitilapäällikkö Parkkinen.

On väärin, että julkisia verorahoja ohjataan eräille urakoitsijoille, eikä tavoitteena ole mm. kaupungin kannalta "kokonaistaloudellisesti edullisimman tai hinnaltaan halvimman tarjouksen saaminen", kuten kaupungin hankintaohjekin edellyttäisi.

Puuttuuko Heikki Rautiaiselta ja Pasi Parkkiselta "ammattitaito ja tekninen osaaminen"? Näitä perusteita he ovat käyttäneet estäessään auktorisoituja urakoitsijoita osallistumasta julkisia hankintoja koskevaan urakkakilpailuun, jopa Nurmeksen kaupungin hyväksymän hankintaohjeen vastaisessa menettelyssä. Heiltä itseltään taitaa puuttua ammattitaito ja osaaminen? Tai toiminta on suunniteltua ja tavoitteet ovat muut?

Menettelystä on oltu hiljaa myös teknisessä lautakunnassa, jonka pitkäaikainen puheenjohtaja on Hannu Mikkilä (kesk.). Hän on myös vuoden 2010 alusta aloittaneet Lieksan ja Nurmeksen yhteisen teknisen lautakunnan puheenjohtaja.

Myös Nurmeksen ylimmät rahakirstun valvojat, kaupunginkamreeri Jari Lampinen ja kaupunginjohtajana esiintyvä Pertti Vainionpää, eivät ole puuttuneet menettelyyn, vaikka kaupungin hyväksymää hankintaohjetta ei ole noudatettu. Toisaalta eihän heiltä sellaista kannata odottaakaan? Kaupungin taloudenhoidon kannalta menettely on johtanut epäedullisiin ja ylisuuriin urakkasopimuksiin.

Myös ELY-keskus on yhtä tyhjän kanssa, vaikka heidän pitäisi valvoa ja rahoittajana tutkia ja puuttua selviin väärinkäytöksiin. 

 

Ylä-Karjala -läpyskä valehtee jopa remonttikustannuksista

Ylä-Karjalassa (12.6.2010) valehdeltiin mm. Kirkkokadun koulun remontin kustannuksista. Valehtelevan läpyskän mukaan "Nurmeksen kaupunki saa 1 032 000 euroa Kirkkokadun koulun peruskorjaukseen ja laajennukseen. Valtionosuus kattaa puolet kustannuksista". Oli varmaa liian vaikeaa tarkistaa remontin kustannukset, ennen tekstimainoksen tekoa?  

Kirkkokadun koulun rakennusurakan hinnaksi hyväksyttiin 6.4.2009 kaikkiaan 4 413 000 euron tarjous, automaatiourakaksi 38 700 euroa, IV-urakaksi 446 600 euroa, sähköurakaksi 1 106 966,41 euroa, putkiurakaksi 447 300 euroa. Kustannukset ovat ilman arvonlisäveroa siis yhteensä 6 452 566,41 euroa ja veron kanssa lähes 8 miljoonaa euroa (7 872 131,02 e). Lisäksi remontista tuli myös suuret suunnittelukustannukset.

Ja sitten paikallisen lehden mukaan 1 032 000 euroa on muka puolet kustannuksista, vaikka se ei ylitä edes ylisuuren sähköurakan (1 106 966,41 e) hintaa, jonka kaupunki maksoi ainoalle tarjouksen jättäneelle Ylä-Karjalan Sähkö Oy:lle.

Se on sitä verorahojen törkeää käyttämistä eräiden toimijoiden taloudelliseen tukemiseen kaupungin julkisissa hankinnoissa. Nurmeksessa sulle-mulle -toiminta jatkuu  Bomban ja Sotkan myyntipäätösten jälkeen näin myös julkisissa hankinnoissa? Ja paikallislehti Ylä-Karjala, pt. Pertti Meriläisen johdolla, ylistää milloin Bomban miljoonapuhallusta, milloin Lieksan ja Nurmeksen yhteisen teknisen viraston toimintaa.