28.2.2011
Nurmeksessa asukkaita kohdellaan kuin koiria aikoinaan, vain verorahat kelpaavat
- Uuden liikuntahallin käyttökulut 150 000 vuodessa.
- Kirkkokadun koulussa rakennuspölyongelma hoitamatta, sisäilmaongelma jatkuu.
- Politikoinnissa kaksinaamaisuus huipussaan.
Nurmeksessa kaksinaamaisuus loistaa päättäjien taholta entistä enemmän. Vaalit tuovat vielä lisäkiiltoa.
Kylien kehittämishanketta viritellään maakunnan ja kaupungin verorahoilla. Kunhan on taas yksi hanke, vaikka päättäjien teot kaupungissa, päätökset, ovat näivettäneet kaikki kylät yksi toisensa jälkeen.
Maakunnallisen kylähankkeen Nurmeksen tilaisuudessa 19.2.11 paikalla oli lähinnä näköjään vain kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää, teknisen lautakunnan pj. Hannu Mikkilä ja projektihallintoa. Eli kaupungin suurimmat kaksinaamaiset.
Nurmeksen päättäjien kohdalla sanat ja teot kulkevat täysin eri latuja. He ovat muka kehittämässä kyliä, ja samalla kaikki kyläkoulut on lakkautettu, viimeisimpänä yli 100 oppilaan Lehtovaaran koulu. Nyt kaupunki haluaa eroon kylien liikuntapaikoistakin, esim. Salmenkylän liikuntahallista. Myös keskustan Mikonniemen liikuntahalli hävitetään, jotta verorahoja voidaan ohjata Hyvärilän turistien liikuntahallin tuleviin ylläpitokuluihin.
Kylien asukkaat nähdään vain verotulojen lähteenä
Salmenkylän asukkaat selvästi vastustavat paikallisen liikuntahallin myymistä ja toiminnan lopettamista. Salilla on paljon käyttöä viikottain, matkaa Nurmeksen keskustaan on noin 25 kilometria.
Salmenkylän kyläyhdistyksen pj. Erkki Siira ihmettelee (Y-K 17.2.11) mm. sitä, että kaupungilla ei ole muka varaa ylläpitää liikuntapaikkoja, vaikka niitä on ollut varaa rakentaa.
Perimmäinen syy Salmenkylänkin liikuntahallin myymiseen on kuitenkin se, että Nurmeksen kaupungin päättäjät haluavat kaikki kyläläisetkin taipaleiden takaa tulevan Hyvärilän hallin käyttäjiksi ja vuokraajiksi. Vain niin tämän Hyvärilän onnettoman matkailurysän kävijätilastot saadaan jollakin tavalla koholle.
Salmen kyläyhdistyksen johtokunnan jäsen ja virikeryhmän vetäjä Pirkko Antikainen toteaakin hyvin (em. juttu), että "sivukyläläisiltäkin kerätään kiinteistöveroa, mutta mitään emme veron vastikkeeksi saa. Olisiko liikaa vaadittu, että saisimme pitää edes liikunta- ja kokoontumistilamme?"
Tässä näkyy hyvin Murmeksen virka- ja luottamushenkilöjohdon tavoitteet: kylät ja kyläpalvelut ajetaan alas, jotta turistirysän palveluja käyttäisi edes joku. Kylien asukkaita kohdellaan kuin koiria aikoinaan, niistä kerättiin veroa, mutta mitään ne eivät saaneet vastineeksi asuinseudulleen.
Uutta liikuntahallia aletaan rakentaa kaupungin pyörittämään turistirysään, huonojen julkisten kulkuyhteyksien päähän kaupungin asukkaista. Vaikka hyvin monet kaupungin asukkaat haluaisivat liikuntahallin keskustan tai Porokylän alueelle (mielipidekirjoituksia paljon), samalla hyvien kulkuyhteyksien päähän.
Hyvärilän uuden liikuntahallin käyttökulut tulevat olemaan noin 150 000 euroa vuodessa (Vainionpää Karjalaisessa 2.2.2011). Lisäksi tulevat muut huolto- ja kunnossapitokulut. Ei siis ihme, että kaikki muu toiminta pitää Nurmeksessa lopettaa kulujen kattamiseksi.
Kulttuurirahatkin turistiohjelmaan
Nurmeksessa kaupungin kulttuuripalvelutkin halutaan selvästi suunnata muille kuin paikallisille veronmaksajille ja asukkaille.
Kaupungin kulttuuristrategiasta poistettiin maininta, että "kulttuuripalveluiden ensisijaisena tehtävänä on palvella kuntalaisia ja että toissijaisesti voidaan huomioida matkailijoiden tarpeet".
Tämä tulee käytännössä tarkoittamaan kulttuuripalvelumäärärahojen ohjaamista entistä enemmän turistien palveluun. Niihin tapahtumiin, joihin yritetään saada yksikin turisti. Rahat on pois mm. päiväkotien, koulujen ja muiden paikallisten ryhmien kulttuuripalvelujen tukemisesta.
Ja samaan hengenvetoon paikallislehti antaa taas taustatukea tälle hankkeelle: korostaa pääkirjoituksessa matkailutulojen tärkeyttä - paikalliselle Jukolan osuuskaupalle, paikallislehden suurimmalle ilmoittaja-asiakkaalleen?
Vaikka Nurmes on laittanut miljoonia veroeuroja valikoituun matkailuyritystukeen, niin silti esim. Juuan kivikylän näyttelyissä käy yhtenä kesäkuukautena enemmän matkaajia kuin Nurmeksessa vuodessa. Tästä ei Nurmeksessa opita mitään, on vain erittäin helppoa harrastella matkailualalla verorahoilla, kun mitään taloudellista riskiä ei tarvitse kantaa.
Toisaalta "matkailuroposet" tietysti nousevat entistä tärkeämmiksi kaupungin kirstun pohjalla, kun elinkeinotoimintaa ja yrittämistä ajetaan alas ja väki vähenee. Kyllä siinä yksikin turisti nousee arvoon arvaamattomaan suhteessa muihin rahastuskohteisiin, kun niitä muita on entistä vähemmän. Nurmeksessa ei nähdä "Hyvärilää" pitemmälle.
Kuntarajan takaa tuki Salmenkylän liikuntasalille
Tyypillistä Nurmeksen päättäjien kannalta on se, että Juuan sivistyslautakunnan pj. kansanedustajaehdokas Jarmo A. Tolvanen (sd.) on ottanut hienosti kantaa Salmenkylän liikuntahallin puolesta (em. lehti). Tähän ei paikalliset poliitikot pysty jonkunkin konsensus- ja korruptiosyyn takia.
Tolvanen totesi myös, että tilojen vähäiseen käyttöön ei voida vedota. Lisäksi hän toteaa, että "kaikki liikunnallinen ja sosiaalinen viriketoiminta on ennaltaehkäisevää jaksamisen ja elämän sisällön kannalta, toten myös tämä tulisi ottaa huomioon". Tolvasen mukaan myös "sivukylien ihmistenkin ääni ja seutupiiri tulisi myös ottaa huomioon. Siihen samaan pitää pyrkiä muissakin Pielisen pitäjissä."
Tällaista alueellista ja paikallisten ihmisten oikeuksia korostavaa lähtökohtaa ei valitettavasti löydy yhdestäkään Nurmeksen poliitikosta.
Domino-efekti käynnistetty tietoisesti
Nurmeksen virka- ja luottamushenkilöjohto voivottelee myös ympäristöterveydenhuollon palvelujen järjestämisen siirtymistä Joensuun seudulliseen palveluverkostoon, kun Nurmes-Lieksa-Valtimo -alue ei riitä asukasluvun perusteella.
Siinäpähän paikalliset päättäjät ja asiasta voivotteleva paikallislehti saavat nenilleen. Siihen se keskittäminen ja palvelujen alasajo viime vuosikymmeninä johtaa. Alueen väestö ei riitä enää mihinkään ja väen vähenemiseen on Nurmeksen kaupungin johtajatiimissä tietoisesti pyritty.
Tähän kaupungin alasajotyöhön ovat keskeisesti osallistuneet mm. kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää, kaupunginkamreeri Jari Lampinen sekä erityisesti matkailuharrasteluun verorahoja ohjannut pitkäaikainen kaupunginhallituksen puheenjohtaja, nykyinen valtuuston puheenjohtaja, maakuntahallituksen puheenjohtaja ja keskustapuolueen puoluehallituksen jäsen Matti Kämäräinen. Tässä tämän domino-efektin pääpelurit, jotka luulevat, että kaupungin talous ja palveluverkosto pyörii satunnaisen turistin varassa.
Matti Kämäräinen on yksi hyvä esimerkki siitä, että hän ei näe muuta kuin matkailuelinkeinon. Matkailuelinkeinosta ei ole kuitenkaan kaupungille mitään hyötyä, kun ei ole matkailijoita, on vain kuluja, jotka hoidetaan verorahoilla. Sellainen toiminta on varmaan Kämäräisellekin erittäin helppoa, kun ei ole omista rahoista kyse?
Myös sivistystoimen alalla perusopetustoimen alasajo on johtanut kehitykseen, joka johtaa myös osaltaan entistä suurempiin alueellisiin kokonaisuuksiin palvelujen järjestämisessä.
Kouluverkoston ja opettajien virkojen lakkauttaminen leikkaa paljon muita, erityisesti sosiaali-, terveys- ja jopa teknisen toimen palveluja. Työntekijöitä vähentämällä vaikutukset näkyvät palvelujen vähentymisen myötä myös asukasluvussa ja sitä kautta erilaisten toimintamahdollisuuksien vähentymisenä. Se johtaa entistä suurempiin kokonaisuuksiin, joka tulee vaikuttamaan kaupungin jokaisella hallinnonalalla. Kaupungin houkuttelevuus tätä kautta romahtaa myös yritys- ja elinkeinotoiminnan osalta. Ja tämä liike jatkuu vain viimeiseen dominopalikkaan asti.
Tähän tullaan myös Nurmeksessa, kun mitään muuta kuin "turistirysää" ei haluta kehittää. Nurmeksen väki vain vähenee. Asukasluku on jo laskenut lähes 8000:een. Myös tulevaisuuden näkymät ovat huonot, esimerkiksi vuonna 2010 Nurmeksessa oli enää vain 722 lasta perusopetuksen piirissä, kun 2003 heitä oli vielä 1025. Ei siis ihme, että kaikki lähtevät Nurmeksesta, kun tilaisuus siihen vain tulee.
Kirkkokadun koulussa rakennuspölyongelma hoitamatta?
Kirkkokadun yli 500 oppilaan koulukolossissa on ilmennyt vakava pintapölyongelma ja kaupungin vastaavat virkamiehet toimitilapäällikkö Pasi Parkkisen johdolla ovat odotelleet vain tutkimustuloksia? Että ei vain tarvitsisi tehdä rakennuspölyongelmalle mitään. Tähän asiaan olisi voinut puuttua myös tekninen lautakunta, keskustalaisen puheenjohtajan Hannu Mikkilän johdolla.
Nyt tulleiden tutkimustulosten mukaan koulun tilat olisi pitänyt siivota perusteellisemmin remontin valmistumisen jälkeen. Parkkinen vain toteaa, että "uusi loppusiivous olisi voitu tehdä jo joululomalla, jos tutkimuksen tulokset olisivat olleet jo silloin saatavilla". Kyllä on ollut venkulointi huipussaan, ettei vain tarvitsisi tehdä mitään.
Parkkinen olisi voinut herätä jo viime syksynä, kun rehtori Leea Kolehmaisen mukaan "rakennuspölyongelmia on ollut sekä yläkoulun että alakoulun puolella, ja pöly on selvästi silmin havaittavissa". Jo viime syksyllä liikuntasalin puupölystä on ollut terveydellistäkin haittaa. Hengitystieongelmista ovat saaneet kärsiä oppilaat, opettajat ja muu henkilökunta.
Siivoojat ovat yrittäneet tehdä parhaansa, mutta tavallisin siivousmenetelmin rakennuspöly ei rakennuksesta poistu.
Miksi remonttikoulun siivouksessa on viivytelty? Koulun remonttikulut ylittyivät selvästi viime vuonna ja on selvää, että kaupunki halusi myös säästää siivouskuluissa remontin jälkeen, kun loppusiivousta tehtiin jo aliurakoitsijoiden tehdessä vielä töitä kiinteistössä. Nyt perusteellinen pölyongelman poistaminen on jäämässä ensi kesään.
Ongelma pitempiaikainen, vasta nyt julkiseksi
Kaisu Korhonen kirjoitti hyvin Kirkkokadun koulun sisäilmaongelmasta (Y-K 24.2.11), että "Rakennuspölykö vain kiusana?"
Hän kertoo: "Nuoret ovat kertoneet oireina "päänsärkyä, tukkoisuutta, kuumeilua, jatkuvia poskiontelutulehduksia, korvatulehduksia, silmien vuotamista ja jatkuvaa väsymystä, joka ei lopu nukkumalla. Oireet ovat ihan samoja kuin ennen peruskorjausta. Mistä se johtuu?"
Korhonen vaatii sisäilmakyselyn (MM-40) tekemistä koululaisilta ja henkilökunnalta. Korhonen myös toteaa, että "jo syksyllä tekninen toimi lupasi järjestää yleisen tiedotustilaisuuden, jossa luvattiin kertoa kuinka peruskorjaus eteni ja kuinka toimittiin, jotta rakennus olisi ollut puhdas ja turvallinen. Miksi sitä ei järjestetty?"
Tässä taas teknisen viraston suoranaisesta välinpitämättömyydestä ja terveysongelmien vähättelystä. Tällaiset virkamiehet tulisi laittaa kiertoon joihinkin muihin tehtäviin, jos kaupunginvaltuutetuilta löytyisi edes jonkin verran osaamista?
Politikoinnissa kaksinaamaisuus huipussaan
Kaksinaamaisuuden huippu, keskustalainen Seppo Kääriäinen sai paikallislehdessä lähes sivun jauhantaansa (pt. Pertti Meriläisen jutussa 22.2.11). Kääriäinen lupaili jutussa nyt ummet ja lammet, vaikka puolue on ollut pääministeripuolue 8 vuotta, ja hänen esiinnostamilleen ongelmille ei ole tehty mitään.
Kahdeksan hallitusvuoden jälkeen on turha puhua mistään. Keskustalla olisi ollut aikaa tehdä myös päätöksiä asioista, jos niitä todella ajaisi. Vaalipaskanaan Kääriäinen lupaili mm. omaishoidon tuen kohentamista ja populistisesti venäläisten kiinteistöomistuksien selvittämistä.
Myös paikallislehdellä olisi syytä tehdä vastaavat lähes sivun jutut myös muista puolueista eduskuntavaalien alla, keskustalainen pt. Pertti Meriläinen? Vai unohtuuko teillä poliittisten ryhmien tasapuolinen kohtelu, kun yritätte nostattaa omaa kepulaista vaalirahasotkussa ryvettynyttä kabinettiporukkaa kaikilla keinoilla?
Ylä-Karjalassa (24.2.11) oli taas päätoimittajan vaalirepäisy-yritys, kun oli lainannut kepulaista Karjalan Maa -lehden päätoimittaja Pekka Puustista (17.2.11), jonka mukaan "voimme ottaa köyhältä vielä monta ropoa, mutta maksamme ne moninkertaisesti takaisin niinä pahoinvoinnin seurauksina, joita kuvastaa bussi-kuski teho-osastolla".
Tämä on sitä kepulaisten laatan heittoa vaalien alla. Viimeiset kahdeksan vuotta hallituksessa ja myös pääministeripuolueena he ovat nimenomaan kiristäneet vähävaraisten perheiden elämää niin verotusta ja maksuja korottamalla kuin palveluja heikentämällä. Viimeisimpänä päätöksenä kunnille annettiin oikeus leikata alle 25-vuotiaiden toimeentulotukea.
Ja tätä politiikkaa ovat jatkaneet paikallistasolla nimenomaan keskustalaiset. Heillähän on enemmistö haja-asutusalueiden kunnallisissa luottamuselimissä, niin myös Nurmeksessa ja Valtimolla. Palvelut on alasajettu minimiin nimenomaan johtavien virka- ja luottamushenkilöiden toimesta. Eli sitä paska-puhetta isolla P-kirjalimella kepulaisilta, näin vaalien alla. |