2.10.2012
Nurmes tarjoaa lapsiperheille ja työntekijöilleen myrkkykoulun
Nurmes markkinoi itseään muka nuorekkaana kaupunkina, jos uskoisi valtuustoseminaarireissulta Huhmarin kuppilasta palanneita "fossiileja". Paremminkin Nurmeksen kannattaisi markkinoida itseään kaupunkina, jossa ei pätkääkään arvosteta lapsiperheille tärkeää tervettä kouluympäristöä. Onko jo tavoitteena sairastavuuden lisääminen, nyt jo Kirkkokadun koulun 230 oppilaasta yli puolet oireilee koulun vakavien sisäilmaongelmien takia. Moni nuori joutuu kulkemaan lääkäreillä ja käyttämään lääkkeitä.
Jos Suomessa löytyisi yksityiskodista esim. seuraavat löydökset; aspergillus fumigatus, aspergilloosi, sienisinuiitti, aspergillus versicolor, aureobasidium, chaetomium globosum tai chrysonilia, niin se julistettaisiin välittömästi asuinkelvottomaksi ja omistaja velvoitettaisiin purkamaan ja hävittämään se asianmukaisesti. Niin on käynyt monelle ns. yksityiselle hometalolle.
Mutta Nurmeksessa em. löydökset Kirkkokadun koulussa eivät aiheuta mitään välitöntä paikan sulkemista ja opetuksen järjestämistä puhtaissa tiloissa. Nuorten sairastumisen ehkäiseminen ei päättäjiä kiinnosta, heitä kiinnostaa enemmän omat edut.
Kesän 2012 tutkimusten jälkeen em. mikrobit yms. ovat olleet Nurmeksen päättäjien tiedossa, mutta ongelmia on vähätelty. Myös paikallislehti Ylä-Karjala on salannut todellista tilannetta, mm. mikrobien määrän ja esiintyvyyden ja niiden pahan laadun. Ihmisille ei ole edes kerrottu, mitä nämä mikrobit voivat aiheuttaa ja miten laaajasti ne ovat koulukiinteistössä levinneet.
Tässä muutama mielipidekirjoitus suomi24.fi -sivuilta Nurmeksen Kirkkokadun koulun tilanteesta. Nurmeksen kaupungille tällainen asian hoitaminen on kaikkea muuta kuin positiivista markkinointia, eri keskustelupalstoilla haistatetaan jo pitkät paskat kaikille Nurmeksen päättäjille.
Nimimerkki Sweet Home 16.9.2012:
"chrysonilia, chaetomium, streptomyces, eurotium, asbergillus ustus, asbergillus versicolor, asbergillus humigatus, aureobasidium... nämä osa mikrobeista mitä sieltä löytynyt ja mainittiin tiedotustilaisuudessa. .. varsin terveelliseltä vaikuttaa, eikö niin?"
"Homekoiratutkimuksessa kartoitettiin kivikoulun tiloja ja ilmaisukohtia löytyi joka kerroksessa 5.kerrosta lukuunottamatta."
- 5. kerrosta ei saatujen tietojen mukaan tutkittu.
Nimimerkki Pahoja myrkkyjä 16.9.2012:
Aspergillus fumigatus: Tuottaa tremorgeenia, fumigatoksiinia, fimigilliinia ja gliotoksiinia. Yhdisteet aiheuttavat selkärankaisille vapinaa, estämällä hermosolujen toimintaa. Voi alkaa kasvaa elimistön pinnoilla ja kudoksissa, kuten poskionteloissa tai keuhkoputkissa.
Patogeeni: Aspergilloosi, Sienisinuiitti, Poskiontelontulehdus, Psoriasis tyyppinen ihottuma, keuhkosairaudet.
Aspergillus Fumigatuksen itiöt ovat erittäin pienikokoisia ja pystyvät läpäisemään ihmisen suojamekanismit tunkeutuen hengityselimiin ja keuhkorakkuloihin.
Aspergillus versicolor: Tuottaa mm. aflatoksiinia. Patogeeni: Kynsisieni, Päänahan infektio, ripuli, vatsavaivat, pneumoniitti, ihottuma. Vuosien hengitysaltistus lisää maksa-, munuais-, keuhko- ja virtsateiden syöpiä.
Aureobasidium: Ei yleisesti pidetä taudinaiheuttajana ihmiselle, ei tiedossa merkittävää myrkyntuottokykyä. Voi aiheuttaa kynsi-,iho-, ja sarveiskalvovaurioita.
Chaetomium globosum: Tuottaa ainakin chaetoglobosiini-nimistä toksiinia. Patogeeni: Allergisoiva, aiheuttaa autoimmuunitauteja. Suomessa Chaetomiumia on löydetty monista kohteista, joissa on ollut tavallista enemmän autoimmuunisairauksia, kuten nivelreumaa.
Chrysonilia: Silmätulehdus, Sarveiskalvon haava ja Harmaakaihi.
Nimimerkki Laki/Nurmeksen laki 16.9.2012:
Perustuslaki
Perustuslain 7 §:n 1 momentin (731/1999) mukaan jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.
Suomen perustuslain 16 §:n mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen.
Perustuslain 18 §:n 1 momentissa säädetään, että julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta. Hallituksen esityksen (HE 309/1993) mukaan säännöksellä on merkitystä ennen kaikkea työsuojelussa ja siihen liittyvässä toiminnassa. Julkisen vallan on huolehdittava työolojen turvallisuudesta ja terveellisyydestä.
Perustuslain 19 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla säädetään, riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä edistettävä väestön terveyttä.
Perustuslain 20 §:n 2 momentin mukaan julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön.
Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus
Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimuksen (SopS 59-60/1991) 3 artiklan 1 kohdan mukaan julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten ja lainsäädäntöelinten toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.
Terveydensuojelulaki
Terveydensuojelulain (763/1994) 26 §:ssä säädetään asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä vaatimuksista, että asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveys-haittaa. Asunnossa ja muussa oleskelutilassa ei saa olla eläimiä eikä mikrobeja siinä määrin, että niistä aiheutuu terveyshaittaa.
Terveydensuojelulain 1 §:n 2 momentin mukaan terveyshaitalla tarkoitetaan ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä. Terveyshaitan määritelmä on siten varsin laaja eikä se välttämättä edellytä, että joku olisi sairastunut.
Terveydensuojelulain 27 §:n 1 momentissa säädetään, että milloin asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka menettely tai toimenpide on syynä tällaiseen epäkohtaan, ryhtymään toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi tai rajoittamiseksi.
Perusopetuslaki
Perusopetuslain 29 §:n 1 momentin mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.
Perusopetuslakia koskevan hallituksen esityksen (HE 86/1997 vp) mukaan pykälä sisältää opetuksen järjestäjiä velvoittavan työturvallisuussäännöksiä vastaavan säännöksen oppilaiden oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön. Säännös edellyttää muun muassa, että opetukseen tarkoitetut tilat ja välineet ovat turvallisia.
Työturvallisuuslaki
Työturvallisuuslain 8 §:ssä (738/2002) säädetään työnantajan yleisestä huolehtimisvelvoitteesta. Pykälän 1 momentin mukaan työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon muun muassa työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön liittyvät seikat.
Työturvallisuuslain 32 §:n 1 momentin mukaan työpaikan rakenteiden materiaalien ja varusteiden sekä laitteiden tulee olla turvallisia ja terveellisiä työntekijöille.
Työturvallisuuslain 40 §:n 1 momentin mukaan työntekijän altistuminen turvallisuudelle ja terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttaville biologisille tekijöille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei näistä tekijöistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle taikka terveydelle taikka lisääntymisterveydelle.
Työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (577/2003) 2 §:n mukaan työpaikalla havaitut viat, jotka saattavat vaikuttaa työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen, on korjattava mahdollisimman nopeasti. |