08.04.2008

Paras-hankkeeseen sokea meno ei ole rohkeutta

PAIKALLISLEHTI HALUAA VIEDÄ NURMESTA SIELTÄ, MISSÄ AITA ON MATALIN

Paikallislehti Ylä-Karjala jatkaa sokeasti puhumista Paras-hankkeen puolesta. Ylä-Karjalassa 8.4.08 lainattiin Karjalaisesta mm. Valtimon kunnan sosiaalijohtajana toimineen Tero Oinosen ajatuksia, hänen mukaansa kunnissa tulisi tehdä vain rohkeita päätöksiä ja tehdä kuntaliitoksia ja laajaa kuntayhteistyötä, siis ilman mitään kritiikkiä. Lehtien nostaman Oinosen mukaan pienten kuntien aika on ohi ja hänen mukaansa “päättäjien tulisi tehdä rohkeita päätöksiä”.

Tällä hetkellä mm. moni kunta, joka on säilyttänyt esimerkiksi pieniä kyläkoulujaan ja niissä on erikoistuttu opinahjoina, ovat menestyneet myös asuinalueina.

Ajatus 'rohkeasta' päätöksestä on myös hullunkurinen, koska nimenomaan Paras-hankkeeseen liittyvät kuntaliitos- ja yhteistyöpäätökset eivät ole rohkeita päätöksiä. Ne ovat Suomen valtion hallituksen painostaman ohjaustoiminnan mukaisia päätöksiä ja käytännössä tarkoittavat “menemistä sieltä missä aita on matalin“. Rohkeus niissä päätöksissä on kaukana.

Myös peruspalveluministeri Paula Risikko totesi Yle-uutisissa 7.4.08 huolensa, että kuntien tekemät Paras-hankesopimukset osoittavat, että asiakaslähtöisyys ja palvelujen turvaaminen ei ole toteutumassa oikealla tavalla. Säästöjä haetaan palveluista eikä keskushallinnosta.

Nurmeksen kohdalla keskustalaisen virka- ja luottamusmiesjohdon tavoitteena on ollut vain nopean päätöksen aikaansaaminen ilman perusteellista selvittämistä, vain ns. porkkanarahojen perässä. Kuntaliitokset ja isäntäkuntamalli lisäävät jopa kunnallista byrokratiaa ja asukkaiden kannalta se tarkoittaa palvelujen heikentämistä ja vallan keskittämistä ihmisistä kauemmaksi.

Nurmeksessa tähän pikajuoksuun liittyy selvä tavoite peitellä huonoa taloudenhoitoa. Karjalaisessa 8.4.08 kaupunginkamreeri Jari Lampinen totesi Paras-hankkeen kariutumiseen liittyen, että “mahdollinen sopeuttamisohjelma vaatisi noin miljoonan euron kulujen leikkausta vuodessa nykytasosta talouden turvaamiseksi”.

Tässä on Nurmeksen todellinen syy ajaa Paras-hanketta muita lähikuntia voimakkaammin. Kysymys on siis Nurmeksen erittäin huonosta taloudenhoidosta, maksumiehiä haetaan muualta. Jo useamman vuoden aikana kaupungin taloutta on hoidettu niin, että pelastusta velkoihin on haettu nimenomaan Paras-hankkeen toteutumisesta alueella eli siis porkkanarahoista, joilla kaupungin velkoja kuitattaisiin. Tekohengitystä on hoidettu karsimalla ja huonontamalla mm. sosiaali- ja terveyspalveluja ja sivistyspalveluja (erityisesti useita homekouluja), samaan aikaan kun esimerkiksi matkailun nimissä kassa on ollut auki ja tukia osoitettu erityisesti yhdelle toimijalle.

Hupaisaa tässä Nurmeksen yhtälössä on se, että samalla kun kaupunginhallituksen puuhapj. Matti Kämäräinen (keskustalainen vaikuttaja) ja kamreeri Lampinen ovat lähiaikoina todenneet Nurmeksen kohdalla vaihtoehtona miljoonan euron leikkaustavoitteet, niin samaan aikaan Ylä-Karjalan päätoimittaja Pertti Meriläinen (Ylä-Karjala 29.3.08) toteaa, että “Nurmeksen kaupungin viimevuoden tilinpäätöksen tunnusluvut ovat edellisvuotisia kauniimmat”. Vaikka saman jutun taulukosta näkee, että Nurmeksen velka on kasvanut vuonna 2007 kaikkiaan 666 euroon/ asukas (vuonna 2006 se oli 571, 2005 se oli 449 ja 2004 vain 245 euroa/ asukas). Velkaa kaupungilla oli siis tämän arvion mukaan viime vuoden lopulla 587 1456 euroa. Tämä keskeinen talousluku on siis paikallislehden sivuilla vain kaunistuvat, kun on haastateltu kamreeri Jari Lampista?

Lisäksi Ylä-Karjala ei ole tehnyt yhtään perusteellista ja analyyttista juttua Paras-hankkeen hyödyistä ja haitoista, "pää pensaassa" vain ajetaan asiaa, kun joku on sen vain esittänyt.