23.9.2010

Nurmeksen kaupungin vastineessa Euroopan komissiolle kaikki on sallittu:

Kaupunginhallitus yrittää tehdä S-ketjun Jukolan Osuuskaupasta jälkikäteen jo aluetukea tarvitsevan yhteiskunnan elätin

Nurmeksen kaupunki yrittää nyt jälkikäteen selitellä Euroopan komissiolle Bomban ja Sotkan alihintaista puhallusta Jukolan Osuuskaupalle aluetukena.

Euroopan komissiolle toimittamassaan vastineessa 3.5.2010 Nurmeksen kaupunginhallitus toteaa Bomban puhalluksesta, että "jos kuitenkin toimenpiteiden katsottaisiin sisältävän valtiontukea, Nurmeksen kaupunki katsoo, että tuki olisi yhteismarkkinoille soveltuvaa aluetukea, joko vuonna 2000–2006 sovellettujen alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen (98/C74/06) tai vuosille 2007–2013 vahvistettujen alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen (2006/C 54/08) perusteella. Näin ollen kyseessä ei voi olla tuki, joka oikeuttaisi väitetyn tuen takaisinperintään".

Kaiken huippu, että tässä kaupunginhallitus yrittää perustella, vuonna 2004 tehtyä Bomban myyntipäätötsä ja samalla myös 2004 tehtyä kaupunkia sitovaan esisopimusta Sotka-kylpylän myymisestä myöhemmin Jukolan Osuuskaupalle, vuonna 2006 tehdyllä valtiontukia koskevilla suuntaviivoilla vuosille 2007-2013. Kyllä on kierous huipussaan. Ja nämä 'suuntaviivat' eivät kuitenkaan hyväksy kilpailun vääristämistä.

Vastinetta olivat Jari Lampisen kiemuroin hyväksymässä kaupunginhallituksessa Hannu Pääkkönen (pj.), Teemu Halonen, Liisa Honkanen, Anu Lipponen, Merja Makkonen, Veikko Malk, Lahja Mustonen, Pertti Ryynänen, varajäsen Kari Turunen, sekä paikalla vastinetta junailemassa Matti Kämäräinen (valtuuston pj.), Yrjö Räsänen (kv:n 1 varapj.), Jussi Säämänen (kv:n 2 varapj.), kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää ja kaupunginsihteeri Eeva Piironen.

Bomban ja Sotkan myyntiä edelsi 2000-luvun alussa laaja keskustelu, että kaupunki irtaantuisi matkailuasioista kokonaan. Toisin kuitenkin kävi, kaupungista tuli maksaja tiettyjen toimijoiden hankkeille, kuten Jukolan Osuuskaupan ja Hyvärilän matkailu- ja nuorisokeskuksen.

Bomban ja Sotkan puhalluksen lisäksi hyvä esimerkki näiden räiden toimijoiden hankkeiden rahoittamisesta on tämän syksyinen joulukonsertin tuottaminen, 83 700 euroa (ilman alv:a).

Nurmeksen kaupunki maksaa ja takaa tarvittaessa kaiken, kun joulukonsertti toteutetaan  S-ketjun Jukolan Osuuskaupan tiloissa. Jukola ei maksa hankkeesta juuri mitään, se tämän toimijan osuudesta kustannuksiin. Minkään muun toimijan, saati yrittäjän, mainoksen kustannuksiin Nurmeksen kaupunki tuskin osallistuisi verorahoilla. Mutta kun kyse on Jukolan Osuuskaupan tukemisesta, niin kaupunki käyttää siihen verorahoja.

Kustannusvaikutukset ja kilpailun vääristäminen

Tähän yhteyteen on hyvä muistuttaa, mitkä olivat Jukolan Osuuskaupan tarjouksen kustannusvaikutukset Nurmeksen kaupungille 2004 ja muut kilpailua vääristävät sopimuskohdat.

Kaupunginvaltuutettu Liisa Honkanen (sit.), nykyisen kaupunginhallituksen jäsen  totesi Ylä-Karjalassa 4.3.04: "Valtuusto on päätöksellään hyväksynyt Jukolan Osuuskaupan ehdot. Kaupunki on sitoutunut rakentamaan vuosina 2005-2006 Sotkan hotellin laajennuksen, 30-40 huonetta, ja liikuntasalin. Suunnittelu alkaa vuonna 2004. Investointeihin tulee käyttää vähintään miljoona euroa. Kaupunki vastaa korjausinvestoinneista vuokrasopimuskaudella 10 vuotta eteenpäin (aika näyttää, mitä ne ovat). Sotkan liiketoiminta alkaa myös puhtaalta pöydältä. Näin kaupunki antaa avoimen valtakirjan yrittäjälle."

Liisa Honkasen mukaan (em. Ylä-Karjala) myynti/vuokrasopimus maksaa kaupungille sopimuksen mukaan seuraavaa:

- Bomba-Lomat Oy:n osakkeet 61 045,99 euroa,

- Yyterin Kylpylähotellin osakkeet 32 391,75 euroa,

- Nordian saamiset Bomba-Lomat Oy:ltä Sotka Oy:lle 1 131 954,01 euroa,

- Nollakorkoinen laina 10 vuodeksi (alaskirjauksen kohdat 9 ja 10) 800 000 euroa,

- Bomba-Lomat Oy:n osakkeiden arvo 103 000 euroa,

- Kaupungin pääomalaina 130 000 euroa,

- Kaupungin saatavat 336 954,01 euroa,

- Kiinteistö Oy Bomban osakkeiden arvo (sijoitus, kohta 11) 400 000 euroa,

- Kaupunki sijoittaa kehitysinvestointeihin (2005-2006) 1 000 000 euroa. Nämä kustannukset voivat nousta jopa 3 miljoonaan euroon, koska avustuksista ei ole neuvoteltu. 

Avustusten saaminen Jukolan Osuuskaupan yritystoiminnan tukemiseen on kyseenalaista mm. kilpailua vääristävänä.

 Kaupunginvaltuutettu Liisa Honkanen (sit.) toteaa Ylä-Karjalassa 4.3.04 valtuuston äänestyspäätöksen jälkeen: "Tällaiset sopimukset avoimine valtakirjoineen romuttavat jo aiemmin sovitut raskaat päätökset. Mielestäni kaikki nurmekselaiset yritykset, jotka ovat vuokrasuhteessa kaupunkiin, ovat oikeutettuja vaatimaan samanlaiset sopimusehdot, kuten Sotkan sopimus on (Jukolan Osuuskaupan kanssa). Näin turvataan tasapuolisuus kaikille."

Nurmeksen kaupungille Jukolan Osuuskaupan tarjouksen hyväksyminen merkitsee siis tämän laskelman mukaan ainakin 4 miljoonan euron laskua (3 995 345,70 euroa) eli mummonmarkoissa lähes 24 miljoonan markan menoja kaupungille.

Nurmeksen kaupunki on pyrkinyt vuodesta 2000 lähtien sopeuttamaan talouttaan tuloihin, ja kaupunki on tehnyt ihmisten kannalta raskaita päätöksiä ja on supistanut toimintaansa ja vähentänyt henkilökuntaa sopeuttamisohjelmallaan vuodesta 2000 lähtien.

Liisa Honkanen päättää em. yleisönosastokirjoituksensa: "Tämän asian yhteyteen sopii Kirsi Kunnaksen runo Onnellinen alamainen: Jos puhuu suoraan, voi joutua suoraan nuoraan. Jos väärin sanaa lainaa, voi olla väärä vainaa. Siis oikein opetettu tekee niin kuin neuvoo kettu: Ei puhu eikä pukahda, ei valvo, ei nukahda, ei kuule, luule, hengitä, ei ajatustakaan kengitä. Ei tee mitään ilman ketun lupaa. Kas, siten rakennetaan Onnen tupaa."

Mitä on sovittu sen jälkeen Nurmeksen kaupungin ja Jukolan Osuuskaupan välillä, kun Sotkan hotellilaajennusta, liikuntasalia, korjausinvestointeja ja miljoonainvenstoinitia koskeavat sopimuskohdat muutettiin myöhemmin??? Onko sovittu, että Nurmes on tarvittaessa maksajana kaikille hankkeille, jotka liittyvät Jukolan Osuuskaupan toimintaan Bomban ja Sotkan alueella, joulumainoksesta lähtien?