10.2.2011

Paikallislehti Ylä-Karjala kaunistelee Nurmeksen heikkoja palveluja

Kuntapalveluja ajetaan tietoisesti alas, tavoitteena yksityistäminen ja kuntaliitos

Meriläinen esittää 8.2.11 Y-K:n sivulla, että "kuntien itsehallinnosta ei ole enää paljon jäljellä". 

Väite on rapparilta selvästi tarkoitushakuista politikointia. Kuntien itsehallintoa on nimenomaan lisätty, lähes kaikki taloushallintoon. Se tarkoittaa, että kunnat voivat täysin itse päättää, miten esimerkiksi palvelut järjestetään. 1990-luvun kuntalain uusinnan yhteydessä nimenomaan kuntien itsehallintoa lisättiin, nimenomaan päätöksenteon osalta.

Meriläinen pohjaa väitteensä Tampereen yliopiston kunnallisoikeuden professori Aimo Ryynäsen väitteeseen, että kunta ei voisi päättää enää omasta talousdestaan.

Näin väittämällä ja paikallislehdessä esittämällä halutaan vain puolustella kuntien tekemiä pöljiä päätöksiä, kuntamaksujen korotuksia ja palvelujen leikkauksia.

Todelllisuudessa valtio on esimerkiksi asettanut kuntamaksuille, kuten kiinteistöveroille ja esim. vesimaksuille vain joitakin ylä- ja alarajoja. Mutta kunnissa, kuten Nurmeksessa on lähes välittömästi haluttu ottaa käyttöön korkeammat maksut.

Samalla niitä on perusteltu mm. sillä, että maksut ovat koko maan kuntien vertailussa "vain keskitasoa". Tätä kuntabyrokraattien edunvalvojana toimivan Kuntaliiton vertailutietoa syötetään kuntalaisille aina erilaisia maksuja korotettaessa, vaikka mm. nämä maksut olisivat kuntien itsenäisesti päätettävissä. Ja mm. asukkaiden varallisuus on hyvin erilainen eri kunnissa.

Tällaista paskaa paikallislehdessä ihmisille syötettäessä myös päätoimittaja pyrkii vain kaunistelemaan kuntajohtajien esityksiä ja päätöksiä. Ja kuntalaiset ja luottamushenkilöt menevät halpaan.

Lisäksi on pöljää väittää, että valtio, "eduskunta on lykännyt kunnille uusia tehtäviä jatkuvalla syötöllä ja varmistanut niiden toteuttamisen asettamalla entistä enemmän niin sanottuja subjektiivisia oikeuksia kansalaisten tasavertaisen kohtelun nimissä".

Kannattaisi päätoimittajan edes miettiä, miksi joihinkin subjektiivisiin oikeuksiin on päädytty jopa lainsäädännöllä?

Yksinkertaisesti siksi, että esim. Nurmeksessa ryhdyttiin tietoisesti virka- ja luottamushenkilöjohdossa polkemaan kansalaisten, erityisesti lasten, sairaiden ja vanhusten perusoikeuksia, ja niihin tarkoitettuja verorahoja on käytetty sikaillen matkailuhankkeisiin ja matkailuharrastelun tukemiseen.

Kuten viimeksi maakunnallisia verorahoja 120 000 euroa joulumainosifilmin tekemiseen S-ketjun Jukolan Osuuskaupalle. Taustalla kun kaupan herrojen vaatimukset, Bomban myynnin yhteydessä heille, että kaupungin pitää tiiviisti osallistua ja sitoutua matkailun kehittämiseen, siis verorahoilla piilotukea yhden S-ketjun tukemiseen.

Myös oikeuskansleri kiinnitti viimeksi tällä viikolla huomiota kuntien palvelutasoon, vain muutamassa kunnassa on esimerkiksi koulujen terveydenhoito järjestetty, jopa asetuksen mukaisesti. Missä ovat Nurmeksen koulujen terveydenhoitajat, saati koululääkärit? Kohtahan niitä ei tavoita edes omasta kunnasta kuin vuoroviikoin, kun päivystystäkin viedään lähemmäksi rajaa eli Lieksaan.

Yksityistäminen tavoitteena ja maksut ylös

Meriläinen esittää avaimina kuntakurjuuden poistamiseen Aimo Ryynäsen ajatuksia, että tarvitaan julkisten palvelujen läpikäyntiä sen valossa, että mihin julkisella taloudella - valtiolla ja kunnilla - on mahdollisuuksia".

Tällä ajatuksenjuoksulla pyritään vain julkisten palvelujen karsimiseen ja niiden yksityistämiseen.

Ensin kannattaisi kysyä, että mitkä ovat kunnan perustehtävät? Niihin ei kuulu verorahojen upottaminen ensisijaisesti matkailuun ja turistien hoitamiseen ja ruokkimiseen Hyvärilässä, kuten Nurmeksessa on tehty jo 1970-luvulta.

Tuolloin kaupunginjohtajalle piti kehitetellä jotakin tekemistä, työajaksi kahvittelemaan Hyvärilän golfkentälle ja Bomban niemeen. Nurmes on vuosien saatossa kaupunkina syytänyt matkailuharrasteluunsa satoja miljoonia euroja, niistä vain murto-osa on tullut jonkin venäläisen turistin kautta takaisinpäin.

Kuntapäättäjät vastaavat kuntapalveluista

On aivan oikein, että ihmiset arvostelevat kuntapäättäjiä kuntapalvelujen huonosta tasosta. Kun nitä ei muuten hoidettaisi, niin eräitä palveluja on pitää säätä lailla. Kun verorahojen kohteena ovat olleetkin mm. turistit, eivät paikalliset ihmiset.

Paikallinen päätoimittaja Meriläinen yrittää tämänkin em. kirjoituksessaan muuntaa joksikin muuksi, että kuntapoliitikkojen vaikutusmahdollisuudet olisivat muka vähäiset talousasioissa.

Pertti Meriläinen myös itse hyvin tietää, että viimeisen sanan kunnan talousasioihin ja rahankäyttöön sanoo lähes poikkeuksetta kunta ja kaupunki. Ainakin päätoimittajana pitäisi tietää.

Tätä päätösvaltaa on viime vuosikymmeninä nimenomaan lisätty. Lasten subjektiivinen oikeus esimerkiksi päivähoitoon on vain rikka rokassa, ja senkin Nurmeksen päättäjät ovat hoitaneet niin, että päivähoitoryhmät ovat tupaten täynnä. Nurmes ei hae aktiivisesti uusia perhepäivähoitajia, jopa pienet alle yksivuotiaat sijoitetaan isoihin ryhmiin (näin todettiin Y-K 8.2.11). 

Kaupungin johtokerma säästää siinäkin, että matkailulle saadaan rahaa, se on sitä Nurmeksen taloudenhoitoa. Todellisuudessa valtion ohjeistusta, jopa lakia ja rikosseuraamuksia tarvittaisiin Nurmeksessa siihenkin.

Kirjoituksensa lopuksi Meriläinen oikein lyttää, että "into keskittään toimintoja pääkaupunkiin ja entistä harvempiin hallintokeskuksiin on käsittämätöntä". 

Mitenkäs tämä liittyy paikallislehden ajamaan kuntaliitokseen, Pielisen kaupunkiin? Sitähän lehti on hehkuttanut jopa omissa ilmoituksissaan. Siinäkin hallinto keskittyisi entistä kauemmaksi?

Maakunnan ELY-keskus joutaa penkalle 

Toiseksi Meriläinen nostaa esimerkiksi nostaa ely-keskusten romuttamissuunnitelmat. Meriläinen voisi tutkia vaikka paikallista korruptiota ja rakennusalan kartellikerhon pyörittämisestä Nurmeksessa Siitä jo  näkee, että paikalliset eivät noudata edes lakeja, ei siis ihme, että päätösvaltaa ja hallintoa halutaan korruptio-Suomessa keskittää.

Hupaisana yksityiskohtana Nurmeksen korruptiio- ja kartellikerhosta on mainittava, että paikallinen "yrittäjä" määrittelee ja esittelee jo varamiesjärjestelmänä oman yrityksensä sivupisteen. Ja kaupunki vaatii sitten tätä varamiesjärjestelmää julkisessa hankintailmoituksissaan, kun se on yhden "yrittäjän" sanelemana tuotu esille, eikä sitä sivutoimipistettä muilla ole. Ja "yrittäjän" vävypoika hoitaa asiaa Nurmeksen kaupungissa asiaa eteenpäin.

Myös ely-keskukset kuuluvat tähän samaan hyvä-veli-sarjaan, jotka eivät edes tutki tai valvo omien rahoituspäätöksiensä toteuttamista pykälien mukaan.

Mitä niillä siis tehdään, ei mitään edes yritttäjien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi. Eikun penkalle koko ely-keskus, kuten vastuuministeri Pekkarinenkin heitettiin jo muutama vuosi sitten Lapissa, erään poliisin toimesta.

Palveluja ajetaan tietoisesti alas

Nurmeksen kaupungin holtittomalle rahan käytölle ja palvelujen alasajolle etsitään rakaisuksi jälleen kerran paikallisaviisin uuutissivulla kuntaliitos. Nyt puolestapuhujaksi on haettu Vaasan yliopiston tutkija (8.2.2011).

Tutkija Kari Leinamon mukaan kuntaliitoksesta ei välttämättä tule suuria ongelmia, "jos yhteistyötä on ennestään paljon eikä maaseudulla ole enää paljon palveluja, joita voitaisiin heikentää".

Tämä on erittäin osuvasti sanotttu, koska nimenomaan tähän Nurmeksen kaupungin virkamies- ja luottamushenkilöjohto on tietoisesti pyrkinyt jo pitkän aikaa.

Palveluja on ajettu alas samalla kun yhteistyökuvioita on pyriitty lisäämään, samalla kuitenkin kustannukset ovat nousseet.

Nurmes on tähän palvelujen alasajoon pyrkiessään esimerkiksi ajanut alas, lopettanut kaikki kyläkoulut ja jopa Lehtovaaran taajaman yli 100 oppilaan koulun viime syksynä. Kyllä siinä kylät ja jopa kaupungin taajamat hiljenee, kun samalla häviää alueen harraste- ja kokoontumispaikat.

Nurmeksessa ei ole haluttu nähdä kyliä ja taajamia vahvuuksina ja kehittämiskohteina. Vaikka jokaiselle luulisi olevan selvänä, että kun esim. tilalla "pellot laitetaan pakettiin", niin toiminta yleensä loppuu. Niin on käynyt kylille ja taajamillekin, kun esimerkiksi koulut niistä lopetetaan, ihmiset hakeutuvat muualle.

Nurmeksessa se on ollut tavoitekin, että väki kylillä vähenisi, kamreeri Lamisen ihannetavoitteena esitettiin jo 2000-luvun alussa 8000 asukasta, mutta alle sen ollaan reilusti menossa.

Säästämällä opetus-, sosiaali- ja terveyspalveluista sekä harrastetoiminnasta kaupunki on pystynyt ohjaaman verorahoja entistä enemmän matkailuharrastelunsa tyhjänpäiväisyyksiin. Verorahoja on päättäjin helppo käyttää, kun ne eivät ole heidän omiaan. No väki ainakin on vähentynyt koko kaupungissa ja väheneen edelleen.

Vaasan yliopiston tukija Kari Leinamo heittää em. lehdessä, että "ratkaisuja pitää etsiä avoimin mielin eri vaihtoehtoja tutkien". Kummallista tässä eri vaihtoehtojen etsimisessä on, että vaihtoehtoina nähdään vain kuntaliitos tai entistä tiiviimpi kuntien välinen yhteistyö, jotka molemmat johtavat entistä selvemmin palvelujen heikkenemiseen ja vallan keskittymiseen.

Juuan entinen kunnanjohtaja Ahti Puumalainen tiivisti jälleen kerran osuvasti (Karjalainen 2.2.2011) "ettei kuntalaiset unohtavalla palvelujen keskittämisellä saavuteta onnistunutta loppua."

Entä jos tavoitteeksi ja ratkaisuksi nähtäisiinkin kylien kehittäminen, kyläkoulujen lisäksi muiden palvelujen järjestäminen edes kyläkeskuksissa kaupungin taajama-alueen ulkopuolella? Myös näille kylien kehittämishankkeille olisi ropissut ns. Eu-rahaa, jos niihin olisi kuntien ja kaupunkin valtuustosaleissa vain haluttu panostaa.

Eräissä kunnissa esim. kyläkoulut ovat erikoistuneet erittäin pitkälle ja tuoneet mukanaan jopa uusia asukkaita kylille. Nurmeksen "kerma" on halunnut kuitenkin nähdä ainoana kylähankkeena vain Bomba-Hyvärilän turistien kylänä entisen kaatopaikan kupeessa, joten se siitä muutama sesonkiviikona vuodessa, käyttöaste vuositasolla alle 30 prosenttia. 

Nurmekseen ei haluta asukkaita, vain ohi kiitäviä turisteja. Tätä yhtälöä ei tajuta edes paikallisessa verorahaparatiisissa Pikes Oy:ssä. Nurmekseen yritetään saada jopa Etelä- Suomen markkinoinnilta etätyöntekijöitä muuttamaan. Voi vain kysyä miksi tänne, kun etätöihin voi lähteä vaikka palmun alle Indonesiaan.

Lisäksi Nurmeksessa suunnitellaan samaan aikaaan mm. terveyskeskuspäivystyksen siirtämistä joka toinen viikko 50 kilometrin päähän. Kukaan täysjärkinen yrittäjä ei tuo perhettään tällaiseen paikkaan kaupunkikeskuksista. Samalla lapsensa joutuisi laittamaan myös ylisuuriin päivähoitoryhmiin tai ääriään myöten täyteen puukattuun koulukeskukseen.

Keskustataajamassa ei ole edes riittäviä liikuntatiloja lähettyvillä, vaan niitä on haettava matkojen takaa kaupungin matkailuharrastelukohteesta. Toisin on esimerkiksi Valtimolla, Juuassa ja Lieksassa, niissä monipuoliset harrastepalvelut löytyvät taajamakeskuksista, aamusta iltaan myös koululaisten käytettäväksi samalla koulureissulla.

Nurmeksen vuoden 2010 tilinpäätös on Lampisen ennusteen mukaan jopa 1,9 milj. euroa plussalla. Siinä on paikallislehden Meriläisenkin turha inistä, että valtio ja lainsäädäntö asettaa kaupungin taloudelle länget kaulaan ja paikallispoliitikot eivät voisi vaikuttaa talousasioihin ja verorahojen käyttöön. Ja turhapa on Vainionpäänkään pyrkiä hakemaan säästöjä vain työnteon tehostamisesta eli työntekijöiden vähentämisestä.

Näiden paikallislehdellekin syötettyjen virkapuheiden sekä lehden hakemien sopivien  selittelyjen tavoite on vain sumuttaa ihmisiä ja ohjata verorahoja eräisiin matkailuhankkeisiin. Ja siinä sitten vain selitellään, että paikallistasolla ei voida vaikuttaa muka mihinkään.

Tutkija Kari Leimanin (em.) mukaan kuntaliitoksissa ovat kärsineet erityisesti reuna-alueet, kun palveluja on lakkautettu suunnitelmien vastaisesti ihmisiä kuulematta.

Kuuleminen, mitä se on? Nurmeksessa virka- ja luottamushenkilöjohto ei ole 40 vuoteen kuullut kaupungin asukkaita ollenkaan. Niin itseriittoisia he ovat luulleet olevansa ja tulos näkyy, väki vähenee.

Kuntaliitosunelman ainoaksi tavoitteeksi Nurmeksessa on hahmottunut vain johtajien omat tavoitteet, siis palkankorotustavoitteet. Kuten kuntayhteistyö Lieksan kanssa toi virkamiesjohdolle tuntuvat palkankorotukset, niin myös kuntaliitos toisi erilaisina "muutosjohtajina" nykyisille johtajille lisäliksaa, kuten Joensuun seudulla, ennen heidän eläkeikää. Muuta selvää tavoitetta tällä vuosien junailulla ja viroissa roikkumisella ei ole.

Yksi ambulanssi alueelle, tervetuloa paluumuuttaja palvelujen piiriin???

Suunnitelmien mukaan Valtimon ja Nurmeksen ambulanssivalmius on jäämässä yhteen autoon. Tällä hetkellä Nurmes-Valtimo -alueella on vielä 2 ambulanssia käytössä. 

Jos päättäjillä olisi halua, niin verorahoja voitaisiin tällaisessa tilanteessa käyttää suoraan ambulanssien lähtövalmiuden parantamiseen. Ja samalla ammattitaitoisen henkilökunnan lisäpalkkaamiseen erityisesti sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen alueilla.

Peruspalvelujen tason voimakas parantaminen on ainoa keino houkutella myös uusia asukkaita. 

Mutta Nurmeksessa luotetaan sokeasti vain Pikesin kirjekyyhkyihin. Nytkin Nurmesta pyritään markkinoimaan eteläsuomalaisille etätyöpaikkana, vaikka alueen peruspalvelut ovat jo persiillään ammattitaidottoman kaupungin virka- ja luottamushenkilöjohdon takia.

Tilastokeskuksen arvion mukaan Nurmes-Juuka-Valtimo -alueen väkiluku vähenee 2000 asukkaalla tällä vuosikymmenellä. Nurmeksen kaupunginkamreeri Jari Lampinen on varmaan vain tyytyväinen, vaikka tällä menolla 'loppu' tulee kuten Puumalainenkin totesi.