VIIKON SITAATTI

Viikko 44:
"Hannu M puhuu asiaa. Kaikki vanhat kääkät pois päättämästä" (Y-K 30.10.12).
- Näin oli Hannu Mikkilä (kesk.) näköjään populistina puhunut vaalien alla, vaikka nimenomaan Nurmeksen kepuehdokkaissa taisi olla näitä "vanhoja kääkkiä" eniten. Aloittaisi Hannu Mikkilä omien piiristä tuon puhdistustyön, jos pelkkää ikärasismia haluaa jossakin harjoittaa.

24.4.2012

Ylä-Karjala paljasti kyntensä, yhden asian postitoimisto kuntaliitostiedotuksessa

Ylä-Karjala -lehti ja päätoimittaja Pertti Meriläinen veti herneen nenäänsä, kun joutuivat julkaisemaan kaikki määräaikaan annetut muistutukset Nurmes-Valtimo -kuntaliitoksesta.

Yhdessä, Arto ja Irja Kilposen tekemässä muistutuksessa todetaan suoraan: "Valtimolaiset näkevät nurmekselaiset alistajina, jotka eivät kehittäisi aluetta tasapuolisesti. Maakuntalehti Karjalainen on ajanut kuntaliitoksia pelottelemalla ihmisiä ja samaan on yhtyneet heidän mukaansa paikallislehdetkin."

Näin todella on tapahtunut myös Nurmeksen ja Valtimon kuntaliitosvalmisteluissa. Yksinkertaisesti paikallislehti ei ole kirjoittanut yhtään toimituksellista juttua, jossa se ottaisi lähtökohdaksi kaikki ne hyvät puolet, jotka itsenäinen Valtimo voi turvata, omana ja itsenäisenä kuntana. Nurmes on jo pelinsä menettänyt matkailuharrastelullaan ja hakee matkailuharrastelulleen rahoittajia uusista veronmaksajista, ei vierailevista turisteista.

Paikkallislehti Ylä-Karjala kiirehti siis selittelemään toimintaansa heti seuraavan lehden pääkirjoituksessaan 21.4.12. Kirjoituksessa todetaan, että "keskustelussa Nurmeksen ja Valtimon kuntaliitoksessa on kyseenalaistettu tiedotusvälineiden motiiveja, Ylä-Karjala on saanut osan arvosteluista".

Lehti myös kiirehtii vain saamaan palautetta: "palaute, myös kriittinen, on tervetullutta". Lisäksi selittelee, että lehti "on kannanotoissaan ainoastaan kannustanut valtimolaisia ja nurmekselaisia tutustumaan kuntaliitosselvitykseen ja yhdistymissopimukseen sekä muodostamaan tiedon pohjalta oma mielipide".

Sitten lehti myöntää uhkailunsa siitä, että "valtimolaisilla on erityinen syy pohtia, onko pienellä kunnalla taloudellisia edellytyksiä selviytyä palvelujen järjestämisestä". Tämäkin on pöyristyttävää, koska taloudellisesti niitä resursseja on nimenomaan velattomalla Valtimolla, mutta ei Nurmeksella.

Sitten lehti jatkaa, että "tunteillakin on merkitystä ihmiselämässä, mutta jos päätökset eivät perustu tietoon vaan tunteeseen, voi edessä olla karvas pettymys". Jälleen paikallislehti pelottelee yksipuolisesti.

Entä se pelottelu, jos Valtimo liittyy Nurmekseen, mitkä ovat sen päätöksen seuraukset Valtimolle, valtimolaisten palveluille ja hallinnolle? Ylä-Karjalan pelottelu on jälleen pöyristyttävän yksipuolista, Nurmeksen pussiin puhumista, tietysti kaupungin muutaman virka- ja luottamushenkilön postitoimistona. Eihän lehti osaa edes haastatella virka- ja luottamushenkilökuntaa laajemmin, tai ei uskalla. Tai muut näiden eräiden "välkkynä nostettujen" lisäksi eivät uskalla jostakin syystä tai painostuksesta antaa haastatteluja.

Näin on paljastunut mm. Kirkkokadun sisäilmaongelmien suhteen. Toimittaja Birgit Halkio totesi 14.4.12 omana kommenttinaan, että "on ikävää, etteivät kaupungin päättäjät ja koulutoimi sekä koulujen vastuuhenkilöt ole kyenneet luomaan sellaista ilmapiiriä ja käytäntöä, että ongelmista voi ja saa puhua ilman pelkoa leimautumisesta, saati ilman suoranaisia kieltoja". Näinkö toimitaan Nurmeksessa myös kaikilla muilla tasoilla ja hallintokunnissa, että eräät päättävät mitä sanotaan ja joitakin jopa kielletään sanomasta mielipiteitään. Tämä olisi juuri sitä harmaata-aluetta, johon paikallislehden tulisi pureutua ja tuoda julki myös esimerkiksi teknisen viraston ja kaupungin johdon "konnat".

Kuntaliitoskeskustelussa paikallislehti Ylä-Karjala niittaa ajatuksenjuoksunsa viimeisen naulan arkkuunsa: "koettanut vauhdittaa kuntaliitoskeskustelua, julkaista tekstiä kuntaliitoksen puolesta ja liitosta vastaan, lukijapalsta on ollut avoinna kaikenlaisille kannanotoille". Tämä on nimenomaan tämän lehden tyyli, he omissa toimituksen henkilöstön jutuissa pelottelevat ja uhkailevat kuntaliitoskeskustelussa valtimolaisia, ja sitten tarjotaan vain lukijapalstaa kaikenlaisille kannanotoille. Lehti joutaisi jo muuttaa kokonaan lukijapalstaksi, voisi olla sillä tavalla muuten parempi ja perusteellisempi paikallislehti, kun lehden sivut, siis "julkaistu teksti" (lainaus pääkirjoituksesta) olisi kokonaan ihmisiltä.

Lehti selittelee myös, että "lehden omat taloudelliset vaikuttimet eivät ole ohjanneet paikallislehteä ajamaan kuntaliitoksia (Nurmes-Valtimo tai Nurmes-Valtimo-Lieksa-Juuka), sillä niiden seurauksena kunnallinen ilmoittelu vähenisi". Eihän kysymys olekaan yksittäisistä kunnallisista ilmoituksista, vaan alueen lehden vallankäytöstä, asemasta, sekä siitä mistä kirjoitettaisiin ja mistä ei. Ja samalla päätöksenteon etäännyttämisestä entistä enemmän kuntalaisista, suurempiin kokonaisuuksiin ja entistä valikoivampaan tiedottamiseen kunnan alueen asioista. Kysymys on siis muustakin kuin rahasta, niin kuin kuntaliitoksessakin, mutta sitä lehdessä ei käsitellä yhtään. Eikä käsitellä myös sitä talousasioista, että mistäs ne säästöt tehdään, kun valtion miljoonatukipotti on loppuun syöty siirtymäajan jälkeen, viiden vuoden päästä?

Lopuksi lehti oikein niittaa näin ratkaisevien päätösten alla, että "enemmistö kantaa päävastuun ratkaisusta". Vaikka asiaan voidaan palata vaikka kuinka monta kertaa, esimerkiksi sitten, kun valtiovallan kaikki suunnitelmat ja päätökset on tehty kuntaliitoskeskustelussa.

Yksipuolista tiedottamista, Nurmeksen etu etusijalla

Ylä-Karjalan ko. pääkirjoituskin osoittaa, että lehti ei ole kantanut vastuutaan tasapuolisesta tiedottamisesta, vaan he heittävät vastuun kritiikistä ja Valtimon kunnan itsenäisenä säilymisestä aivan kokonaan asukkaille ja lehden tekstiviesti- ja lukijapalstan varaan.

Ylä-Karjalan aikasemmat pääkirjoitukset osoittavat tämän  lehden yksipuolisen linjan:

"Kuntarakenne selkiintyy" (23.3.12), kirjoituksessa myötäillään vain Joensuun kaupunginjohtajan kannanottoja, lähtöisin Nurmeksesta. Juuan liittämisestä Joensuuhun todetaan, että "kaupungin rajojen ylittyminen yli 100 kilometrin päähän vaikeuttaa palvelujen järjestämistä". Eikö muka Valtimon ja Lieksan mahdollinen kuntaliitos Nurmeksen kanssa vetäisi nämä rajat aika kauaksi toisistaan, yli 100 kilometriin.

"Toimivatkin ratkaisut ovat vaarassa kaatua" (29.3.12). Pelotellaan jo kuntayhteistyön osalta, tekstissä käsitellään Pielisen Karjalan kehittämiskeskusta Pikesiä ja terveydenhuollon päivystysyhteistyö. Lopuksi pelotellaan jopa teknisen toimen yhteistyön kaatumisella, jos Lieksa haluaa lisää valtaa Pikesissä.

"Valtimon talouden hyvät ajat takana" (19.4.2012), kertoo jo pääkirjoituksen otsikossakin kaiken. Täysin oma lehden kannanotto, kuten muutkin pääkirjoitukset aina ovat.

Nämä viimeisimmät pääkirjoitukset osoittavat, että pelottelu on aivan järkyttävällä tasolla, kaikki tai ei mitään. Lehti ei ole tehnyt yhtään toimituksen juuttua siitä, mitä hyvä Valtimon itsenäisenä pysyminen toisi, miten Valtimo voisi jatkaa itsenäisenä kuntana jne.

Lehti vain maalaa piruja Valtimon päälle ja pelottelee kuntapäättäjiä kaikin keinoin, 19.4.12 oikein korostaen, että "monella päättäjällä on liian valoisa näkemys taloudesta".

Lisäksi lehti ottaa hampaankoloonsa sen, että "viime vuosina kunnan palveluja ja henkilöstöä on lisätty eikä supistettu". Ylä-Karjala -lehden näkemys Valtimon palvelutason kehittämisestä on oikeistaan ihmeellinen.  Lehden mielestä kehittämistä on vain alasajot ja palvelujen ja henkilöstöjen leikkaukset, kuten Nurmeksessa on tehty. Lehden mielestään kunnan olisi pitänyt jo vuosia sitten alasajaa ihmisten palvelut ja supistaa henkilöstöä voimakkaasti. 

Sitä kehitystä on harjoitettu nimenomaan Nurmeksessa. Ei ihme, että Nurmes ei vedä asukkaita eikä yrittäjiä. Tässä taas osoitus Nurmeksen kaupungin virka- ja luottamushenkilöjohdon "pöljyydestä", jonka johdossa mm. pitkäaikainen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja nykyinen kaupunginhallituksen pj., Hyvärilän turistirysän pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja Matti Kämäräinen on toitottanut, että matkailutyöpaikat ovat pysyviä, niitä ei viedä Kiinaan. Van kun ei ole niitä matkailijoita, eikä taida olla niitä pysyviä työpaikkojakaan. Hyvin moni on alipalkattu kausi- tai pätkätyöläinen "Kämäräisen rysässä", jonne valuu aina rahoitusta myös hänen puheenjohtajana vetämästä maakuntaliitosta, kaikkiin verorahakusetuksiin projektien ja hankkeiden nimissä. Kiinassakin on paremmin.

Tämän Nurmeksen elinkeinoelämän rappiologiikan on omakseen niellyt paikallislehti Ylä-Karjala, paikallisena Nurmeksen kaupungin postitoimistona.

Lehti ei korjaa edes omia virheitään

Hyvä osoitus Ylä-Karjala -lehden yksipuolisesta tiedottamisesta kuntaliitosasiassa on myös se, että lehti ei korjaa edes aiheeseen liittyviä omia virheitään.

Lehti väitti, että kuntaliitoskysely on tehty Nurmeksessa ja Valtimolla (käsitelty jo aiemmin). Lisäksi lehdessä 19.4.12 oli esitelty kuvien kanssa, ketkä Valtimon kunnanvaltuuston jäsenistä vastustavat ja ketkä kannattavat kuntaliitosta. Marketta Kuokkanen oli laitettu "me sanomme kyllä" -puolelle, vaikka hän lehden tekstikommentissa toteaa, että "ehkä vastustan, liitos näivettäisi kuntakeskuksen".

Ylä-Karjala -lehti ei siis korjaa edes omia virheitään, oikaisuina, vaikka jopa paikallislehtiliiton ohjeistus journalistien ohjeiden lisäksi on asiasta erittäin selvä: virheet on korjattava ja oikaistava välittömästi, jopa oma-aloitteisesti. Van jos ei ole ammattitaitoa edes siihen?

Sitten tässä samassa lehdessä toimittaja kysyy päivän kysymys -palstalla, että "osaammeko me olla väärässä, osaammeko me myöntää erehtyneemme". Ja lehden jutuissa täyttä paskaa toimituksen jutuissa, eikä lehti korjaa virheitään jälkikäteen.

Pelottelu huippukierroksilla viime metreillä

Valtimolaisten pelottelu sai huippukierrokset viime lehdissä. Vielä 21.4.12, kun Valtimon kuntaliitoskysely on selvästi liitosta vastaan, lehti hehkuttaa Nurmeksen vt. kaupunginjohtaja Asko Saatsin haastattelulla otsikolla "Tartutaan vielä palveluilla", ja jutussa uhkaillaan valtimolaisia kaikkien palvelujen menettämisellä, kuntayhteistyön katkaisemisella ja myös terveydenhuollon kuntayhtymän lakkauttamisella. Sitten alakulmaan laitetaan lyhyt kommentti Valtimon kunnanjohtaja Pentti Kemppiseltä, että "meillä on vaihtoehtoja".

Kempinen toteaa hyvin Nurmeksen pelottelulle, että "jos Nurmes purkaa terveydenhuollon kuntayhtymän, niin se voi olla Valtimolle myös mahdollisuus, muitakin toimintasuuntia kuin Nurmes on". Se on totta, Kajaanin keskussairaalaa kehitetään mittavilla investoinneilla ja se on vain 60-70 kilometrin päässä Valtimon kuntakeskuksesta. Joensuuhun sitä matkaa on noin 150-160 kilometria.

Kemppinen tuo julki myös sen, että "sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisen edut jäävät Nurmeksessa vähiin, jos kuntayhtymä purkautuu, sillä terveyspalveluja järjestettäisiin entistä pienemmälle joukolle". Tämä kertoo hyvin selvästi sen linjan, mikä Nurmeksessa on ollut jo pitkää, aikoinaan myös ylilääkäri Markku Puhakan aikana, eli "terveyspalveluja järjestettäisiin entistä pienemmälle joukolle", valikoidaan selvästi keitä nurmekselaisia hoidetaan. 

Pelottelulinja jatkuu lehden pääjutuissa: "Talouden romahdus uhkaa Valtimoa" (17.4.12). Valtimolaisten pelotte saa lehdessä tilaa. Valtimoa peloteltiin myös 19.4.12, että "Valtimolla on nyt hyvä neuvotteluasema, mutta ei enää muutaman vuoden kuluttua".

Nurmeksen tavoitteena vain arvoasema, ei palvelujen parantaminen

Lisäksi Matti Kämäräinen (kesk.) paljasti täysin Nurmeksen tavoitteen: "Kuntaliitoksen kariutuminen heikentää Nurmeksen asemaa mahdollisesti edessä olevassa Pielisen Karjalan kuntien liitosselvityksessä", tarkoittaen siis laajempaa kuntaliitosesitystä, joka kattaisi Nurmeksen ja Valtimon lisäksi Lieksan ja Juuan. Sekä arvoasemaa muissa kuntayhteistyöneuvotteluissa.

Näin köyhää on Nurmeksen kuntastrategia, tavoitteet eivät liity palvelujen parantamiseen, vain asema muissa neuvotteluissa on tärkeää. Tämä liittyy erittäin voimakkaasti Nurmeksen kuntastrategiaan, joka painottaa vain matkailukulissien kehittämistä, koska sitä on vaatinut ja sen ehdot on sanellut S-ketjun Jukolan Osuuskauppa, silloin kun se sai lähes ilmaiseksi Bomban alueen ja Sotkan kylpylän.

Nämä köykäset Nurmeksen päättäjien tavoitteet osoittavat, että kättä väännetään vain vallasta ja asemasta, että sopimukset yhden matkailutoimijan kanssa voidaan pitää. Siinä kaikki. Täysin hölmöläisten touhua, kuten jo useita vuosikymmeniä samojen johtavien virka- ja luottamushenkilöiden johdolla Nurmeksessa.

Valtimo on sen sijaan kehittänyt palveluja ja jopa lisännyt henkilökuntaa palvelutuotantoon viime vuosina. Ja siinä voisi olla myös tulevaisuuden avaimet Valtimolle. Mutta paikallislehti Ylä-Karjalalle se on ollut virhe, että Valtimon kunta on parantanut palveluja jopa viime vuosina ja lisännyt työntekijöitä. Valtimo on oikealla tiellä, kunnan tulevaisuus turvataan vain parantamalla kuntapalveluja, se vetää luokseen myös asukkaita ja yrityksiä.

Tässäkin Nurmeksen linja on toinen, kylät alas ja kaikki liikenevät veroeurot Hyvärilän turistirysään, jonka kiinteistöjen ylläpitokulut ja postojen kasvut kutistavat Nurmeksen kaupungin käyttötalouden äärimmilleen. Sen seurauksena kaupungin palveluja alasajetaan, ja eniten siitä kärsivät Nurmeksen syrjäkylien asukkaat, lapsiperheet ja vanhukset.

Valtimon kunnanvaltuusto ja Nurmeksen kaupunginvaltuusto päättävät kuntaliitoksesta torstaina 26.4.12.