12.10.1012

Maakunnan keskiarvo vaikuttaa aina kiinteistöveroissa, mutta eipä tuloveroprosentista päätettäessä

Nurmes korottamassa vakituisten asukkaiden kiinteistöveroa, jotta voi vapauttaa mm. harrasteseurat kiinteistöverosta

Nurmeksessa tehdään perusasumisesta mahdollisimman kallista kiinteistöissä, jotta samalla esim. harrasteseuroja voidaan vapauttaa kiinteistöverosta. Kulurakenteeseen ei kajota, kaupungin matkailuharrasteluun upotetaan verorahoja kuin kankkulankaivoon.

Kaupunginkamreeri Jari Lampinen esittää kaupunginhallitukselle 15.10.12, että yleinen kiiinteistöveroprosentti nousisi 1,0, vakituisen asunnon prosentiksi 0, 43, muiden asuntojen 0,95, voimalaitosten 2,85 ja yleishyödylliset yhteisöjen prosentiksi 0,0.

Tämän vuoden 2012 yleinen kiinteistöveroprosentti on Nurmeksessa 0,96, vakituisen asunnon veroprosentti 0,42, muiden asuntojen veroprosentti 0,89 ja voimalaitosten 2,85 ja yleishyödyllisten yhteisöjen 0,35. 

Suomessa keskimääräinen kiinteistöveroprosentti on tänä vuonna 0,90 ja Pohjois-Karjalassa 1,0. Vakituisen asunnon veroprosentti on Suomessa keskimäärin 0,40 ja Pohjois-Karjalassa 0.43, muiden asuntojen veroprosentti on Suomessa 1,0 ja Pohjois-Karjalassa 0,95.

Pohjois-Karjalassa on siis maan korkeimpia kiinteistöveroja maakuntavertailussa. Se on varmaan Pohjois-Karjalan strategia: vakituisia asukkaita verotamme mahdollisimman kovasti jopa kiinteistöistä.

Nurmeksen kiinteistövero nousee jatkuvasti 

Valtuusto on tehnyt itselleen rahasammon, veronkorotukset on taattu: "Nurmeksen vuoden 2012 kiinteistöveroprosenttien määrittelyssä otettiin viitearvoksi Pohjois-Karjalan vuoden 2011 keskiarvo. Vuoden 2012 Pohjois-Karjalan kiinteistöveroprosenttipäätösten perusteella Nurmeksen tulisi nyt taas tarkistaa veroprosentteja hieman ylöspäin."

Totta kai tämä peruste johtaa joka vuosi kiinteistöveroprosenttien korottamiseen, kun maakunnan muissa kunnissa toimitaan myös samalla tavalla: vedotaan muiden Pohjois-Karjalan kuntien kiinteistöverotuspäätöksiin ja niiden keskiarvoon.

Nyt Jari Lampinen haluaa maksattaa kiinteistöjen omistajilla myös harrasteseurojen kiinteistöverot.

Lampinen perustelee veropohjamuutosta: "Nurmes on perinyt yleishyödyllisten yhteisöjen rakennuksista ja maapohjasta kiinteistöveroa 0,35 %:n mukaan. Veron tuotto on ollut 9.000 euroa vuodessa. Nurmeksessa yleishyödyllisten yhteisöt ovat sosiaalista asuntovuokrausta harjoittavia yhteisöjä tai metsästys-, nuoriso- tai urheiluseuroja. Ko. kiinteistöjen verotus on kuntatalouden kannalta tarkoituksenmukaista vain kasvukeskuksissa".

Tämä perustelu ontuu pahasti, koska eikö muka 9000 euroa ole Lampiselle rahaa. Se on Nurmeksessa noin 1/3 -osa lähihoitajan vuoden palkkakuluista, arvio lähihoitajan palkkakuluista vuodessa on 30 000 euroa. Eikä se ole kaukana myöskään koulukuraattorin 32 000 euron palkkakulujen kolmasosasta, koulukuraattorin, jonka palkkaamista Nurmeksen kaupunginvaltuuston enemmistö vastusti viimeiset puolikymmentä vuotta, nyt se lopultakin palkataan.

Nurmeksen kaupunginkamreeri Jari Lampinen haluaa siis vain muuttaa verotuspohjaa niin, että asuinkiinteistön Nurmeksessa omistavat maksaisivat entistä enemmän.

Näin Lampinen kääntää lähinnä harrasteseurojen kiinteistöveron tavallisten ihmisten maksettavaksi: "jos yleishyödyllisten veroprosentti määritellään nollaksi ja kiinteistöveron veroprosentit tarkistetaan Pohjois-Karjalan keskimääräiseen tasoon, veron tuotto kasvaa 41 000 euroa".

Lisäksi tämä Lampisen viime vuonna junailema kiinteistöveron sitominen aina maakunnalliseen keskiarvoon tarkoittaa, että vakituisten asukkaiden kiinteistövero nousee joka vuosi muiden kunnallisten maksujen korotusten. Rahaa kerätään paikallisilta asukkailta, ilman kaupungin kulurakenteen tarkistamista ja Nurmeksen matkailuharrastelun kulujen leikkauksia.

Tuloveroprosentti yli maakunnan keskiarvon

Nurmeksen tuloveroprosentti on myös yli Pohjois-Karjalan keskiarvon. Miksi sitä ei nyt alenneta, kun Jari Lampinen tuijottaa kiinteistöveron osalta kyllä maakunnan keskiarvoon, mutta ei tuloveroprosentin kohdalla?

Tänä vuonna Nurmeksen tuloveroprosentti on 20. Koko maan keskiarvo oli 19,25 prosenttia ja Pohjois-Karjalan kuntien 19,89 prosenttia.

Lampisen mukaan: "Vuoden 2011 verotus valmistuu 31.10.2012. Viimeisin syyskuun puolivälin ennuste on esitetty elokuun kuukausiraportin yhteydessä. Vuoden 2011 kunnallisveron maksuunpano on 18,859 miljoonaa euroa ja yhteisöveron maksuunpano 2,154 miljoonaa euroa. Kiinteistöveron maksuunpano 2011 oli 1,135 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä tilitysten mukaisesti kunnallisveron tuotoksi kirjattiin 18,453 miljoonaa , yhteisöveron tuotoksi 2,382 miljoonaa ja kiinteistöveron tuotoksi 1,131 miljoonaa euroa."

"Vuoden 2013 kunnallisverotuksen vähennysjärjestelmään ei tule suurempia muutoksia, mutta valtionosuusjärjestelmässä kompensoidaan taulukkomuutosten ja vähennystenmuutoksien yhteisvaikutus VVM:n kesäkuisen arvion mukaan noin 37.000 euroa. Vuoden 2010 efektiivinen kunnallisvero 13,2 % Nurmeksessa nousee vuoden 2011 veroprosentin puolen prosenttiyksikön nimellisellä nostolla 13.29%:iin ja vuonna 2012 se laskee 12,94 %:iin ja nousee vuonna 2013 uudelleen 13,05 prosenttiin. Koko maan efektiivinen veroprosentti vuonna 2011 oli 14,6 % ja vuonna 2012 14,47%. Kunnallisveron tuotto vuonna 2013 on laskettu 20 prosentin mukaan kuten vuonna 2012. Kunnallisveron tuottoarvio (tilitysten mukaan kirjattava) vuodelle 2013 on 18,847 miljoonaa euroa."

Tämäkin Lampisen numeropyöritys osoittaa lyhyesti sen, että efektiivinen kunnallisveroaste (veroprosentti vähennysten jälkeen) vuonna 2013 nousee uudelleen 13,05 prosenttiin. Eli tarvetta Nurmeksen asukkaiden asumisen verotuksen kiristymiseen ei olisi tarvetta, jos vähänkin halutaan ajatella asukkaita, ja karsia hiukan turistipalveluja Hyvärilässä tai matkailumarkkinointia erilaisten himmelliyhtiöiden kautta. Sieltä 41 000 euron tai nykyisellä verotuspohjalla vain 32 000 euron karsiminen ei olisi suuri erä.