4.5.2010

Onko S-ketju liian "merkittävä" toimija Korkeimmalle hallinto-oikeudelle?

Kuka tai mikä viivyttää hallinto-oikeuden päätöstä Bomban ja Sotkan kaupoista?

Bomban puhalluksesta tehty valitus on ollut kaikkiaan yli kuusi vuotta hallinto-oikeudessa käsiteltävänä. Nyt käsittely on pysähtynyt Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Mikä tekee asiasta vaikean ratkaista?

Vielä viime syksynä Korkeimmasta hallinto-oikeudesta kerrottiin, että päätös olisi annettu lokakuussa 2009. Sitten tapahtui jotakin ja mm. asiaa valmistellut esittelijä vaihdettiin. Kenen määräyksestä vaihto tapahtui? Esittelijän valmistelussa olleet päätösasiakirjat vedettiin pois käsittelyistunnossa. Mitä tapahtui?

Lisäksi KHO:n asian toiseksi esittelijäksi viime syksynä valittiin kesken päätösprosessia Mia Ekman. Hän toteaa Karjalaisessa 24.4.2010, että "ensimmäinen esittely ei kuitenkaan tuonut ratkaisua". Toteamus on mielenkiintoinen jo siksi, että Korkein hallinto-oikeus tekee myös äänestyspäätöksiä. Lisäksi valmistelija-esittelijä vaihdettiin?

Käsittelyaika jo yli kuusi vuotta

Asian käsittelyaika on venynyt jo kohtuuttomaksi, yli kuusi vuotta. Tehdäänkö päätöksen purkaminen tarkoituksella mahdollisimman hankalaksi? Mitä tänä aikana on tapahtunut?

Bomban vuoden 2004 myynnin jälkeen myös Sotkan kylpylä ja yli 8 hehtaaria maata Ritoniemestä myytiin myös S-ketjun Jukolan Osuuskaupalle 2007 aikaisemmin tehdyn ennakkosopimuksen mukaan. Kaikkiaan koko matkailualueen kaikki rakennukset ja 12,5, hehtaaria kaavoitettua ranta-aluetta myytiin pilkkahinnalla, 1 262 00 eurolla. Siitä myyntineuvottelujen takana häärinyt Matkailukehitys Nordia Oy otti itselleen 1 194 000 euroa? Riskisijoitus muuttui Nurmeksen kaupungin kanssa suunnitelluksi "kerman kuorimiseksi" päältä.

Yksi esimerkki Nurmeksen kaupungin omaisuuden alihinnoittelusta Jukolan osuuskaupalle on jo Bomban kesätorin rakennuksen myyntihinta. Rakennuksessa toimiville pienyrittäjille sen hinnaksi ilmoitettiin noin 85 000 euroa. Jukolalle se myytiin sähköliittymän hinnalla, 3 464,67 eurolla.

Onko Bomban kiinteistöyhtiön purkamisella pyritty yhtiön asioiden salailuun?

Vaikka myyntipäätöksistä on valitettu ja myyntipäätökset eivät ole saaneet lainvoimaa, niin Nurmeksen kaupungilla ja paikallisella S-ketjun toimijalla Jukolan osuuskaupalla on ollut kiire toimia. 

Esimerkiksi Bomban kiinteistöyhtiö Oy on lopetettu. Entäpä jos myyntipäätökset kumotaan, mille taholle omaisuus palautetaan? Onko tarkoitus peitellä jotakin? Onko noudatettu lakia, kun kiinteistöyhtiö on nopeasti purettu pois valituksenalaisessa asiassa? Lisäksi kiinteistöyhtiö yritettiin ensin purkaa laittomasti yhtiön hallituksen päätökselle 2004, asian laillisen käsittelyn takia yhtiökokous jouduttiin kutsumaan kokoon keväällä 2004.

Onko tarkoitus ollut, että kiinteistöyhtiön pienosakkaat eivät saisi tarvittaessa ja halutessaan enää yhtiötä koskevia tietoja? Pyrittiinkö nopealla menettelyllä salaamaan jotakin? Onko kiinteistöyhtiön purkaminen laillista, kun yhtiön omaisuuden myyntipäätökset eivät ole saaneet lainvoimaa?

Lisäksi Nurmeksen kaupungin toimesta on lopetettu myös Bomba-Lomat Oy, ja todennäköisesti kaupunki on jo maksanut Matkailukehitys Nordia Oy:lle sen 2003-04 "tietyllä tavalla neuvottelemat" saatavat kaupungin verovaroista, eli lähes 1,2 miljoonan euron riskisijoituksen, josta ei tullut näin mitään tappiota Nordia Oy.lle. Siis ilman riskiä, kun varmana maksajana Nurmeksen kupatut veronmaksajat.

TE-keskus myönsi julkista tukea

Bomban kaupasta päätti Nurmeksen valtuustto helmikuussa 2004. Omaisuuden myi Jukolan osuuskaupalle muodollisesti Bomban kiinteistöyhtiö ja Jukola sai omaisuudelle myös lainhuudon.

Lisäksi mm. Sotkan kylpylähotellin laajennukselle on  annettu rakennuslupa ja julkista tukea Pohjois-Karjalan TE-keskukselta? Vaikka kysymys on tilanteesta ja myyntipäätöksistä, jotka eivät ole vielä saaneet lainvoimaa? Lisäksi Bomban alueen kaavamuutosta valmistellaan kaupungin toimesta Jukolan osuuskaupan tarpeisiin.

Näin on menetelty, kiirettä on pukannut, jotta myyntipäätösten kumoaminen tehtäisiin teoriassa mahdollisimman hankalaksi. Tällä kaikella toiminnalla on ollut tarkoitus myös vaikuttaa hallinto-oikeuden päätöksentekoon?

Lisäksi Korkein hallinto-oikeus on jo osallinen tähän tilanteeseen, kun se ei laittanut Bomban ja Sotkan aluetta toimenpidekieltoon valitusten käsittelyajaksi. Miksi ei?

Miksi KHO viivyttelee tai kuka siellä?

Mikä on Korkeimman hallinto-oikeuden tavoite, kun asian käsittelyä ja päätöstä on jatkuvasti viivytelty?

Viime syksynä Korkein hallinto-oikeus kumosi mm. Keski-Suomessa kunnan myyntipäätöksen, kun kunta oli myynyt liian halvalla golfkentän yksityiselle toimijalle. Todennäköisesti myös valitukset Bomban ja Sotkan myyntipäätöksistä ja päätösesitykset ovat olleet samassa istunnossa käsittelyssä, koska samanlaisia asioita ns. niputetaan samoihin istuntokäsittelyihin. Sitten on tapahtunut jotain?

Keski-Suomeen liittyvän päätöksen mukaan siis julkista omaisuutta myytiin "liian halvalla"? Nurmeksessa sadoilla tuhansilla veroeuroilla rakennettu Bomban alue rakennuksineen, Sotka-kylpylähotelli sekä kaikkiaan 12,5 hehtaaria kaavoitettua Ritoniemen maa-aluetta myytiin lähes sähköliittymien ja kunnallistekniikan hinnalla S-ketjulle.

Avoimesti myytynä kaupungin matkailuomaisuudesta olisi eräiden arvioiden mukaan voitu saada yli 10 miljoonaa euroa.

Salaisia neuvotteluja jo 2003, ehkä jo 2002?

Kaupunki kävi salaisia myyntineuvotteluja Jukolan osuuskaupan kanssa jo kesällä 2003, heti kaupungin tekemän myyntipäätöksen jälkeen. 

Sen lisäksi loppuvuodesta julkisuuteen annettiin se kuva, että neuvotteluja käytiin myös kahden muun toimijan kanssa. Oliko ne vain ns. peiteneuvotteluja, joilla annettiin kuva muka "julkisesta" myynnistä? 

Nurmeksen kaupunginjohdon suunnitteleman "pakan" sotki täysin Nurmesviikot Oy, kun se jätti yllättäen ja ilman mitään kaupungin yhteydenottoja oman tarjouksensa. Mielenkiintoiseksi tämän tekee sekin, että Nurmesviikot Oy oli Bomban alueen suurin matkailu- ja majoitusyrittäjä, joka ei ollut kiinnostunut eikä käyttänyt mitenkään hyväksi kaupungin verotukirahoja, kuten muut toimijat.

Kaupunki pyrki ohittamaan tämän Nurmesviikot Oy:n kaikin mahdollisin keinoin, kuten muutkin salaseuran ulkopuoliset.

Matkailuomaisuuden myynti ei ollut julkista ja avointa. Tätä todistaa hyvin kaupunginkamreeri Jari Lampisen vastine Ylä-Karjalan ent. päätoimittaja Seppo Harjun pääkirjoitukseen joulukuussa 2003, kun Harju ihmetteli myyntineuvottelujen salaamista myös kaupunvaltuutetuilta joulukuun 2003 valtuustokokouksessa, vaikka kysymys oli merkittävän matkailuomaisuuden myynnistä.

Lampinen yritti "venkuloida" vastineessaan lehden palstoilla, että keskeneräisistä valmisteilla olevista asioista ei kerrota ihmisille eli kuntalaisille. Se oli jo siis sinänsä myös todisti asioiden salassa valmistelusta. Ja oli lisäksi kuntalain tiedotusperiaatteiden vastaista toimintaa kaupungin virkamiehiltä.

Nurmeksen kaupungin  virka- ja luottamusmiesjohdon kannalta alueen suurin matkailu- ja majoitusyritys Nurmesviikot Oy oli varmasti ongelma sen takia, että se ei ole mitenkään kaupungin "talutusnuorassa" ja ohjailtavissa. Vuosikymmenten aikan se ei ollut tarvinnut penniäkään, eikä myöhemmin senttiäkään Nurmeksen kaupungin verotukirahoja toimintansa pyörittämiseen Nurmeksessa. 

Mutta Nurmeksen kaupunki, ja paikallislehti viimevuosina yritystä leimaamalla, on pyrkinyt kaikin keinoin tekemään sen toiminnan mahdottomaksi, ennen valituksia ja varsinkin niiden jälkeen. Näin yrittäjäystävällinen Nurmeksen kaupunki todella on, jos ei kuulu verorahoja kuppaavaan hyväveli-porukkaan. Yrittäjien kannattaa kiertää Nurmeksen kaupunki kaukaa, se vaikuttaa jo firman imagoon.

Kaupunki pyrki myös rajaamaan myyntineuvottelut kaikin keinoin Jukolan osuuskaupan tavoitteiden saavuttamiseksi: kaikki Bomban ja Sotkan alueelta Ritoniemestä ja mahdollisimman halvalla. Sen tahdon ilmaisi myös Jukolan Osuuskaupan toimitusjohtaja Matti Konttinen Bomban myyntipäätöksen jälkeen keväällä 2004 paikallisessa aviisissa (ks. viite Pienen piirin matkailubisnekseen.)

Mikä asian käsittelyä viivyttää KHO:ssa?

Mikä Bomban kaupan käsittelyssä siis viivyttää hallinto-oikeutta esimerkiksi julkisen omaisuuden alemyynnin osalta? Herää myös kysymys Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallbergin toiminnasta.

Vuodenvaihteessa ns. mummojen karkoituspäätöksen osalta (oli KHO:ssa äänestyspäätös) Pekka Hallberg toi esille, että poliisien ei välttämättä tarvitse ryhtyä toteuttamaan KHO:n tekemää karkoituspäätöstä. Karkoituspäätös voitiin poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan kuulemma keskeyttää eli ns. jättää pöydälle. Näin hän totesi sen jälkeen, kun oli keskustellut Pekka Hallbergin kanssa (esim. Länsi-Savo 25.3.2010).

Lainmukaista tuomioistuinpäätöstä ei siis Pekka Hallberginkään mukaan aina tarvitse noudattaa? Se on selvästi eriarvoista kohtelua tukeva kannanotto voimassa olevasta laista ja päätöksestä huolimatta?

Onko menettely samanlaista myös muissa asioissa, myös ns. Bomban puhallusta koskevan valituksen osalta?

Lisäksi Pekka Hallberg on ollut aktiivinen Pohjois-Karjalassa. Hän johti ns. Kolin kansainvälistä johtajatapaamista alkuvuodesta.

Pekka Hallberg oli jäsenenä myös Vuonislahden taiteilijatalon neuvottelukunnassa. Rakennushanketta vastusti alussa  Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, koska sen katsottiin uhkaavan pohjavesialuetta. Loppuiko vastustus Pekka Hallbergin valintaan neuvottelukunnan jäseneksi?

Bomban puhallus, lue lisää...

Pienen piirin matkailubisnestä Nurmeksessa, lue lisää...