16.4.2010

Erikoislääkäreiden takapäivystys Nurmeksen terveyskeskuslääkäreille olisi erittäin tarpeellinen

"Köyhien sorto hiipinyt terveyskeskuksiin"

- Tapio Hyväriselle verenpaine 102/190 on vain "korkeahko".

- Matti Kämäräinen huudatti halvauspotilasta hoitamalla hampaita pyörätuolissa.

- Asianajaja Juha Pyyköstä esiteltiin "terveydenhuollon asiantuntijana".

Pielisen Karjalan valtuutettuja valaistiin terveydenhuollon perusongelmista (Y-K 1.4. ja 8.4. 2010). Itä-Suomen yliopistosta professori Esko Kumpusalo kävi paikanpäällä sanomassa ääneen sen, mikä on ollut totuus jo vuosikymmeniä alueella. Ihmisiä on kohdeltu erittäin eriarvoisesti. Köyhiä sortava muutos on Kumpusalonkin mukaan hiipinyt myös julkisen terveydenhuollon sisään. Siitä vastuussa ovat nimenomaan paikalliset terveyskeskuslääkärit ja heidän toimintaa valvovat luottamushenkilöt ja viranomaiset.

Nurmeksessa ihmisten kohtelua terveyskeskuksessa on ollut erittäin kahtia jakaantunutta. Kaupungin johtavia virkamiehiä laitetaan jopa erikoissairaaloihin ja -yksiköihin viikoiksi tutkittavaksi, ja syyksi selviää perusverikokeessa perustulehdus Samalla köyhemmät saavat vaatimalla vaatia perusterveydenhoitoa jopa terveyskeskuksen ensiavussa.

Kumpusalon mukaan sosiaalinen ja alueellinen epätasa-arvo on kasvanut myös mm. palvelujen yksityistämisen ja julkisen terveydenhuollon omien ratkaisujen seurauksena. Järjestelmä on organisaatiokeskeinen, byrokraattinen, tehoton ja kallis.

Kumpusalo esittää, että erikoislääkäripalvelut tuotaisiin internetin kautta terveyskeskuksiin. Se voisi olla laajasti toteutettuna erittäin hyvä parannus. Samalla Nurmeksen terveyskeskuslääkäreinä toimiville tulisi ns. takapäivystäjä, joka erikoisosaamisellaan valvoisi myös tk-lääkäreiden toimintaa asiakastyössä.

Näin terveyskeskuslääkäreiden toimintaa potilasvastaanotolla valvova erikoislääkäri internetin välityksellä parantaisi huomattavasti myös potilasturvallisuutta. 

Kumpusalo on kuitenkin siinä väärässä, että "potilaan olojen tuntemus on parempi kotiseudun terveyskeskuksessa kuin keskussairaalassa" ja että "lähellä tapahtuva hoito olisi aina inhimillistä ja tuloksellista" (Y-K 8.4.2010).

Toisaalta potilaan ns. 'olojen' tuntemus voi olla parempi terveyskeskuksessa, mutta se ei saisi mitenkään vaikuttaa potilaan hoitoon ja tutkimiseen, oli potilas sitten kuinka köyhä tahansa. Potilaiden olojen tuntemus on Nurmeksessa johtanut osaltaan nimenomaan eriarvoiseen potilaskohteluun.

Eikä lähellä tapahtuva hoito ole aina myöskään inhimillistä. Joidenkin mielestä se voi olla jollakin tavalla tuloksellista, riippuen tavoitteista?

Myös Helsingin Sanomat kertoi 25.4.2010, että "varakkaat pääsevät helpommin lääkäriin": "Työterveyshoito ja yksityiset lääkäripalvelut ovat usein varakkaan väestönosan saatavilla. Myös terveyskeskusten palvelukyvynheikentyminen näyttää johtavan eriarvoistumiseen."

Tapio Hyväriselle verenpaine 102/190 on vain "korkeahko"

Terveyskeskuslääkärinä toimiva Tapio Hyvärinen kirjoitti potilastietoihin mm. 18.3.1993 isäni 70-vuotisterveystarkastuksessa verenpaineen osalta, että "korkeahko". Verenpaine oli tuolloin Hyvärisen merkinnän mukaan 102/190.

Mitään verenpainelääkitystä Hyvärinen ei ollut määrännyt, vaikka lääkitys tulisi määrätä, kun esim. yläpaine ylittää 150. Reilun vuoden päästä tästä Hyvärisen vastaanottokäynnistä isäni sai aivoinfraktin, aivoverenvuodon ja  halvaantui toispuoleisesti pyörätuolipotilaaksi, menettäen myös puhekykynsä. Tämä yhtenä esimerkkinä Tapio Hyvärisen ammattitaidosta lääkärinä.

Matti Kämäräinen huudatti halvauspotilasta hoitamalla hampaita pyörätuolissa

Toinen hyvä esimerkki jatkuvan takapäivytyksen tarpeesta Nurmeksen terveyskeskuslääkäreille, on hammaslääkäri Matti Kämäräisen toiminta. 

2000-luvulla, isäni ollessa kymmenisen vuotta halvaantuneena, hän yritti hoitaa isäni hampaita pyörätuolissa vastaanottohuoneessaan. Isäni huuti suoraa huutoa, joka kuului käytävälle sinne mennessäni, kun Kämäräinen väänsi hänen jäykistynyttä niskaansa taaksepäin.

Muiden paikkakunnan hammaslääkäreiden vastaanotoilla vuosittain isäni aina siirrettiin hoitotuoliin. Mutta Kämäräisen toiminnan tavoitteet olivat aivan muut, ja se oli kaukana inhimillisestä hoidosta.

Muut Nurmeksen hammaslääkärit osasivat asiansa vuosina 1994-2006, ja se oli viimeinen kerta kun isäni kävi Matti Kämäräisen vastaanotolla.

Asianajaja Juha Pyyköstä esiteltiin "terveydenhuollon asiantuntijana"

Nurmeksen terveyskeskuksen lääkäreiden "ammatillista osaamista" on varmasti sekin, että entinen ylilääkäri esitteli Kuopion hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa paikallisen ylilääkärin pyytämän asianajotoimiston edustajan,  asianajaja Juha Pyykösen, 'terveydenhuollon asiantuntijaksi'.

Sillä pyrittiin vaikuttamaan Kuopion hallinto-oikeuteen, vaikka kysymys oli pelkästä asianajtoimiston asianajajasta, päämiehensä eli terveyskeskuksen puolestapuhujasta.

Lisäksi tämän ns. "terveydenhuollon asiantuntijan" palveluksia ei osattu käyttää edes siinä määrin, että hän olisi neuvonut valituskelpoisen päätöksen tekemistä ylilääkärille. Kuopion hallinto-oikeus palautti kaksi kertaa asian ylilääkärille valtuskelpoisen päätöksen tekemistä varten. Taustalla hääri myös terveydenhuollon kuntayhtymän talouspäällikkö Juhani Hiltunen, eikä taitoa ollut edes valituskelpoisen päätöksen antamiseen.

Asianajaja itse ei myöskään viitsinyt korjata asiaa, asiantuntijana esiintymistä,  Kuopion hallinto-oikeudelle. Hän reagoi asiaan vasta sitten, kun Suomen Asianajajaliitto vaati häneltä itseltään, Juha Pyyköseltä, selityksiä, terveydenhuollon asiantuntijana "esiintymisestä".