Hölmölä TOP 10 

Suomessa on tehty vain oikeita ja hyviä poliittisia ratkaisuja. Näin on, jos on

uskominen niitä, jotka ovat päätöksiä parin menneen vuosikymmen aikana

tehneet. Usein kyseessä on ollut niin sanottu ainoa vaihtoehto. Avointa

julkista keskustelua vaihtoehdoista ei juuri ole ollut. Tuloksena on aito

hölmöläistarina, joka ei naurata. Seuraava lista Suomen tiestä Uudeksi

Hölmöläksi on puutteellinen, mutta suuntaa antava.

 

1. Eläkevarojen sijoittaminen Hedge-rahastoihin ja muihin korkean riskin

sijoituksiin yhä enemmän Suomen ulkopuolelle. Vaarana on eläkerahastojen

katoaminen savuna ilmaan.

 

2. Kansallisomaisuuden polkumyynti suurelta osin ulkomaisille sijoittajille.

Esim. Kemira Agron myynnistä valtio sai n. 200 miljoonaa € v. 2007.

Myydyn omaisuuden arvo on tuhansia miljoonia euroja. Kaupassa meni myös

yksi maailman puhtaimmista fosfaattiesiintymistä. Fosforilannoitteen

raaka-aineena käytetyn fosfaatin maailmassa tunnetut varannot loppuvat

lähivuosikymmeninä. Kyseisen Kemira-myynnin norjalaisyhtiölle hoitanut

konsultti palkittiin miljoonan euron onnistumispalkkiolla.

Valtio möi Talvivaaran kaivosalueen yhdellä eurolla. Nyt valtion

omaisuusyhtiö Solidium sijoittaa Talvivaaraan 20 miljoonaa euroa ja saa

sillä pienen siivun yhtiöstä. Kaivosten aiheuttamat ympäristövahingot

jäänevät veronmaksajien maksettaviksi.

 

3. Viennin varaan jättäytyminen. Kokonaisia tuotannonaloja on ajettu alas ja

niiden tuotanto siirretty halpamaihin. Kotimarkkinatuotannon osuus

kokonaistuotannosta on romahtanut 1980-luvun lopun n. 45 prosentista

alle kymmeneen prosenttiin. Viennin veto on hiipunut mm. kalliin euron

takia. Nyt tuonti on vientiä suurempi. Ilman omaa talouspolitiikkaa ja rahaa

Suomella ei ole juuri välineitä korjata asiaa.

 

4. Velkakriisin hyväuskoiseksi maksumieheksi ryhtyminen.

Hyvinvointipalveluja leikataan, veroja korotetaan ja Metsähallituksen -

siis suomalaisten - maita myydään jotta voidaan rahoittaa saksalaisten ja

ranskalaisten pankkien pelastamista Kreikan ja euron kriisistä.

 

5. Ydinvoiman lisärakentaminen vastoin kansalaismielipidettä.

Monet länsimaat luopuvat ydinvoiman käytöstä. Suomessa rakennetaan lisää.

Samalla laiminlyödään uusiutuvaan energiaan perustuvan energiajärjestelmän

rakentaminen. Tämä valtava ajankohtainen mahdollisuus toisi paljon työtä,

lisäisi omavaraisuutta sekä huoltovarmuutta ja olisi tulevien sukupolvien

kannalta kestävä ratkaisu.

 

6. Puolueettomuuspolitiikan hylkääminen ja sotilaallinen liittoutuminen.

Sotilaallisella liittoutumisella hankitaan kuviteltua turvaa olematonta uhkaa

vastaan. Suomi on sitoutunut EU:n ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.

EU-Suomi joutuu mukaan kaikkiin EU:n sotiin ja kriiseihin.

Hornet-hävittäjien saattaminen Nato-kelpoisiksi maksaa 1500 miljoonaa

euroa. Tällä summalla parannetaan USA:n viestijärjestelmistä riippuvaisten

suomalaiskoneiden käytettävyyttä kaukaisissa sodissa. Samalla

heikennetään Suomen turvallisuutta. Suomi ei voi olla uhka Venäjälle, mutta

sellainen mahdollisuus, että Suomea ja sen aseita käytettäisiin joskus

Venäjää vastaan, on uhka, jota Venäjä ei hyväksy. Mikään suurvalta ei

hyväksy sen pienten naapurien käyttämistä itseään vastaan. Tätä

perusasiaa ei Suomen ns. eliitti ole ymmärtänyt.

 

7. Peruspalvelujen yksityistäminen EU:n ohjaamalla tavalla. Seurauksena

kansalaisten eriarvoistuminen ja palvelujen heikkeneminen.

Kuntaliitoksia käytetään tämän politiikan välineenä, kun pyritään luomaan

suuria kuntia, joissa palvelujen kilpailuttaminen ja yksityistäminen onnistuu

parhaiten.

 

8. Eriarvoisuutta kasvattava politiikka vastoin kansalaisten enemmistön

tahtoa. Seurauksena rikkaiden rikastuminen ja köyhien köyhtyminen.

Äärimmäinen ahneus hyväveliverkostojen tukemana ja leipäjonojen

syntyminen. Näkyvissä yhteiskunnallinen törmäys.

 

9. Euron käyttöönotto ja luopuminen omasta rahasta ja talouspolitiikasta.

Seurauksena se, ettei talouden kehitykseen voida vaikuttaa kotimaisin

päätöksin. Itsenäinen Suomi pärjäisi omalla rahalla ja keskuspankilla

jopa ilman ulkomaista velkaa.

 

10. EU-jäsenyys, joka merkitsi luopumista omasta itsenäisestä

lainsäädäntövallasta niiltä osin kuin EU päättää asioista. EU on suurten

jäsenmaiden ja suuryritysten johtama harvainvalta ja suurvaltahanke.

Maksamme yhä enemmän siitä, että EU-jäsenyys tuhoaa suomalaisen

yhteiskunnan perustaa. Päätösvallan siirtäminen Suomesta EU:lle jatkuu yhä.

 

Antti Pesonen

Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja